Akuutit tilanteet kotihoidossa
Koulutusvideo henkilöstölle
Toni Ilmaniemi Kristiina Rossi
OPINNÄYTETYÖ Maaliskuu 2021 Sairaanhoitaja
TIIVISTELMÄ
Tampereen ammattikorkeakoulu Sairaanhoitaja
ILMANIEMI, TONI & ROSSI, KRISTIINA:
Akuutit tilanteet kotihoidossa Koulutusvideo henkilöstölle
Opinnäytetyö 38 sivua, joista liitteitä 2 sivua.
Maaliskuu 2021
Toiminnallisen opinnäytetyön tarkoitus oli tuottaa ensiapukoulutus Hoito- ja hoi- vapalvelu Taru Koskivuorelle. Kyseessä on yksityinen kotihoitoa tarjoava yritys, jossa työskentelee hoitoalan ammattilaisten lisäksi, siivoajia ja muita henkilöitä, joilla ei hoitoalan koulutusta ole ja näin ollen ensiaputaidot eivät välttämättä ole ajantasaisia. Työn tehtävänä oli selvittää millaisia hätätilanteita kotihoidossa voi tulla vastaan, millaista on ensiapu kotihoidossa sekä millainen on hyvä koulutus.
Opinnäytetyössä käsiteltävät ensiaputilanteet ja niiden hoito rajattiin yrityksen henkilöstön toiveiden mukaisesti. Koulutusmuodoksi valikoitui video, joka raken- nettiin case-muotoisesti yrityksen toiveiden pohjalta. Case-tapauksissa käytiin läpi tajuttoman ensiapu, elvytys, vierasesine hengitysteissä, anafylaksia, epilep- sia sekä hypo- ja hyperglykemia.
Ensiavulla tarkoitetaan apua, jota annetaan tapahtumapaikalla sairastuneelle tai loukkaantuneelle. Ensiavulla on tarkoitus turvata autettavan peruselintoiminnot sekä estää tilan paheneminen. Ensiapu on tärkeä taito ihan jokaiselle, varsinkin henkilöille, jotka työskentelevät ihmisten parissa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli parantaa potilasturvallisuutta kotihoidon asiakkai- den keskuudessa lisäämällä henkilökunnan tietämystä akuuteissa tilanteissa toi- mimisesta ja ensiavusta. Ensiapukoulutuksen tarve nousi esille henkilöstön kes- kuudessa voimakkaasti. Opinnäytetyötä voisi tulevaisuudessa jalostaa fyysiseksi koulutukseksi koronatilanteen helpotuttua.
Asiasanat: ensiapu kotihoidossa, koulutus, kotihoito
ABSTRACT
Tampereen ammattikorkeakoulu
Tampere University of Applied Sciences
Degree Programme in Nursing and Health Care ILMANIEMI, TONI & ROSSI, KRISTIINA:
Acute situations in Home Care Staff Trainingvideo
Bachelor's thesis 38 pages, appendices 2 pages.
March 2021
Workers of homecare services encounter first aid situations in their job. Some- times they are the only people around and need to act immediately.
The purpose of this thesis was to produce a training video for the staff of home care service Taru Koskivuori and increase their capabilities to act in emergency situations thus improving patient security.
The video made for the staff uses case-based learning, giving lifelike situations to ponder and instructions how to manage them. This thesis answers questions made by the staff at home care services Taru Koskivuori and gives them tools to assess the situation of their patients and tackle most the most common emergen- cies in their work.
For future study, the actual learning gained from this video could be mapped.
Further, the video could be transformed into an actual training or used as an ed- ucational method alongside face-to-face training.
Key words: first aid in home care, training, home care
SISÄLLYS
1 JOHDANTO ... 5
2 TARKOITUS, TEHTÄVÄT JA TAVOITE ... 6
3 TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT ... 7
3.1 Kotihoito ... 8
3.2 Ensiapu kotihoidossa ... 8
3.2.1 Abcde ja News ... 9
3.2.2 Kylkiasento ... 11
3.2.3 Elvytys ... 15
3.2.4 Epilepsia ... 18
3.2.5 Vierasesine hengitysteissä ... 19
3.2.6 Anafylaksia ... 22
3.2.7 Hypo- ja Hyperglykemia ... 23
3.3 Koulutus ... 26
4 TOIMINNALLINEN OPINNÄYTETYÖ ... 27
4.1 Opinnäytetyöprosessi ... 27
4.2 Tuotoksen kuvaus ... 29
5 POHDINTA ... 31
5.1 Luotettavuus ja eettisyys ... 31
5.2 Tuotoksen arviointi ... 32
5.3 Jatkotutkimus ja kehittämisidea ... 33
LÄHTEET ... 34
LIITTEET... 37
1 JOHDANTO
Ensiapua tarvitaan yleensä arjen pienissä tapaturmissa tai mahdollisen sairaus- kohtauksen yllättäessä. Ensiavun tarvitsija voi olla kuka tahansa ja missä tilan- teessa tahansa. Ensiapuun kuuluu myös olennaisesti tapaturmien ennaltaeh- käisy sekä sairauskohtauksen varhaisoireiden tunnistus. Näissä tilanteissa olen- naisinta on auttavan henkilön ensiaputaidot. (Terveyskylä 2019.)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä koulutusvideo, jossa käsitellään erilaisia ensiaputilanteita, joihin henkilöstö voi kotikäynneillä törmätä. Videokoulutuksen oli lisäksi tarkoitus antaa henkilöstölle tietoja ja taitoja kohdata erilaisia hätätilan- teita sekä valmiudet toimia niissä nykyisten hoitosuositusten pohjalta. Työn ta- voitteena oli parantaa kotihoidon asiakkaiden potilasturvallisuutta sekä kehittää työntekijöiden ammattitaitoa erilaisissa ensiaputilanteissa.
Opinnäytetyön aihe sekä toteutustapa valikoitui omien mielenkiinnon koh- teidemme sekä työn tilaajan toivomusten perusteella. Tarkemman sisällön suun- nittelimme yhdessä työn tilaajan kanssa ja se pohjautui henkilöstön toiveisiin. Toi- minnallinen opinnäytetyö toteutustapana oli molemmille mieleinen vaihtoehto ja kyseiseen aiheeseen se soveltui parhaiten. Koimme, että aiheena akuutit tilan- teet kotihoidossa on tärkeä ja työntekijöitä hyödyttävä aihe, joka samalla lisää kotihoidon asiakkaiden potilasturvallisuutta. Alun perin toiveena oli toteuttaa työ paikan päällä toteutettavana koulutuksena, mutta vallitsevan tilanteen takia jou- duimme muuttamaan sen videomuotoiseksi. Koulutusvideossa aiheet käsitellään case-muotoisesti ja mahdollistetaan koulutettavien osallisuus ongelmanratkai- suissa.
Luovutettuamme koulutusmateriaalin yritykselle, jää yrityksen vastuulle varmis- taa myöhemmin koulutusmateriaalin paikkansa pitävyys, mikäli ohjeistukset tule- vaisuudessa muuttuvat. Jatkossa videota ja sen materiaalia voisi hyödyntää hen- kilöstön koulutuspäivässä.
2 TARKOITUS, TEHTÄVÄT JA TAVOITE
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa koulutus kotihoidon palveluita tuottavan yrityksen henkilökunnalle heidän tarpeidensa sekä yleisimpien kotihoi- don hätätilanteiden mukaan. Koulutus toteutetaan videon muodossa, joka jää yri- tyksen omaan käyttöön.
Tutkimuskysymykset:
Mitkä ovat yleisimmät kotihoidossa kohdatut hätätilanteet?
Mitä on ensiapu kotihoidossa?
Millainen on hyvä koulutus?
Opinnäytetyön tavoitteena on parantaa potilasturvallisuutta kotihoidon asiakkai- den keskuudessa lisäämällä henkilökunnan tietämystä akuuteissa tilanteissa toi- mimisesta ja ensiavusta.
3 TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT
Käsitteet, jotka ovat valikoituneet opinnäytetyöhön muodostavat työn teoreettisen viitekehyksen. Työn käsitteiksi valikoituivat kotihoito, ensiapu kotihoidossa, kou- lutus, news, abcde, kylkiasento, painelu - puhalluselvytys, epilepsia, vierasesine hengitysteissä, sekä hypo-, ja hyperglykemia. (kuvio 1).
Kuvio1. Opinnäytetyön viitekehys
KOTIHOITO ENSIAPU KOULUTUS
ABCDE
NEWS PPE
KYLKIASENTO
EPILEPSIA
VIERASESINE HEN- GITYSTEISSÄ
HYPO- JA HYPER- GLYKEMIA
3.1 Kotihoito
Kotihoito on asiakkaiden koteihin viety palvelu, joka tarjoaa asiakkaalleen sai- raanhoitoa, arjen toimintoihin liittyvää huolenpitoa sekä lääkinnällistä hoitoa. Ko- tihoito tuotettavana palveluna pitää sisällään kotipalvelun ja kotisairaanhoidon.
(Pentikäinen, Kärkkäinen, Mykkänen, Penttinen, Hyppönen, Siira & Jalonen 2019.)
Kotipalveluja kunnallisella puolella on saatavilla ikäihmisille, vammaisille sekä sairaille ihmisille tai henkilöille, joiden toimintakyky on jonkin muun syyn vuoksi alentunut. Lapsiperheille kotipalvelu on saatavilla, kun se on välttämätöntä lap- sen hyvinvoinnin kannalta. Tällaisia syitä ovat esimerkiksi vamma, sairaus, van- hemman uupumus tai muu erityinen perhetilanne. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2017.)
Opinnäytetyön tilaajana oli hoito- ja hoivapalvelu Taru Koskivuori, joka tuottaa kotiin erilaisia kotihoidon palveluja. Tarjolla on esimerkiksi kotihoitoa, lastenhoi- toa, siivousapua, kauppakäyntiapua sekä lääkäripalveluja. Yrityksen palveluja voi käyttää kuka tahansa. Suurimpia asiakasryhmiä ovat ikäihmiset, lapset sekä ke- hitysvammaiset. Palvelua on ostettavissa omakustanteisesti, mutta lisäksi kau- punki ostaa yritykseltä palveluja.
3.2 Ensiapu kotihoidossa
Loukkaantunut ja sairaskohtauksen saanut tulee tutkia ensiaputarpeen arvioi- miseksi. Ensiavussa pyritään turvaamaan vitaalielintoimintojen jatkuminen, kuten hapensaanti ja verenkierto. Useimmiten ensiapua tehdessä ei käytössä ole väli- neistöä. Ensiapuun varautuminen lisää toimintavalmiutta ja helpottaa toimintaa.
(Castrén, Korte & Myllyrinne 2017.)
Potilaan tilan arvioiminen ja varhaisten häiriötilojen toteaminen on ensimmäinen askel potilaan akuutin hätätilanteen hoitoketjussa. Potilaan tilan arvioiminen kuu- luu jokaisen hoitajan ammattiosaamiseen. (Karjalainen, Norrgård, Peltomaa, Pir- neskoski, Rantala & Tirkkonen 2018.)
3.2.1 Abcde ja News
Yksi tapa potilaan järjestelmälliseen arviointiin on ABCDE menetelmä (taulukko 1). Menetelmässä potilaan tila tarkastetaan nopeasti ja systemaattisesti. Ak- ronyymi koostuu sanoista Airway, Breathing, Circulation, Disability ja Exposure (Käypä Hoito 2016; Castrén, Aalto, Rantala,Sopanen & Westergård, 2009, 82.)
Taulukko 1. ABCDE
(Castrén ym. 2009, 82; Mäkijärvi, Harjola, Päivä, Valli & Vaula 2018, 9; Silfvast, Castrén, Kurola, Lund & Martikainen 2016, 28-31.)
ABCDE Havainnointi Toiminta
Airway Hengitysteiden avonai-
suus, onko hengitys- teissä näkyvillä vieras- esineitä?
Hengitysteiden avonai- suuden varmistaminen, kylkiasento, leuan koho- tus. Vierasesineen pois- taminen.
Breathing Hengitys, ilmavirtaus, rintakehän liike.
Saturaation mittaus, Hengitystiheyden arvi- ointi. Asentohoito hengi- tyksen helpottamiseksi.
Circulation Verenkierto, sykkeen havainnointi, runsas ve- renvuoto, lämpörajat.
Verenpaineen mittaus, valtimoiden palpaatio ja arvionti.
Disability Tajunnan taso. Glascow’n kooma-as-
teikko.
Exposure/Enviroment Altistuminen/Ympä- ristö.Vammat, suojaami- nen ympäristöltä, esim.
Kylmältä.
Lämpötilan hallinta, läm- mön mittaus.
Menetelmässä edetään järjestelmällisesti A-kohdasta alkaen. Jos kohdataan henkeä uhkaava vaara, se hoidetaan ennen eteenpäin siirtymistä. (Jevon 2010.) Jos tilanne on akuutti, jatketaan potilaan tilan seuraamista käymällä kohdat ABC läpi uudestaan ja säännöllisesti. (Silfvast ym. 2016, 30). Protokolla toimiikin hy- vin, jos potilaan voinnissa tapahtuu äkillisiä muutoksia (Peltomaa & Karjalainen 2020).
Yksi visuaalinen ja konkreettinen apu potilaan tutkimiselle ABCDE-protokollan mukaan on vuonna 2012 Britanniassa kehitetty NEWS (National Early Warning Score) pisteytysjärjestelmä (taulukko 2). Se on kehitetty alun alkaen osastohoi- dossa olevien tilan seurantaan. (Karjalainen ym. 2018.) News järjestelmä etenee ABCDE protokollan mukaisesti ja antaa pisteet potilaan vitaaliarvoille. (Mäkijärvi ym. 2018, 10-11). Mitä suurempi pistemäärä potilaalle tulee, sitä kauempana hä- nen elintoimintonsa ovat normaaleista viitearvoista (Karjalainen ym. 2018). Pis- tearvojen muutokset potilasta seuratessa antavat arviota hoidon ja seurannan tarpeesta sekä mahdollistavat potilaan hoidon intentiteetin lisäämisen. (Peltomaa
& Karjalainen 2020). Pisteytysjärjestelmän käyttö takaa samaan pohjaan tukeu- tuvan kommunikaatiomenetelmän hoitoketjun eri vaiheissa ja helpottaa hoidon jatkuvuutta (Karjalainen ym. 2018).
Taulukko 2: NEWS
3 2 1 0 1 2 3
Hengitystaajuus 8 ja alle
9-11 12-20 21-24 25 ja yli
Happisaturaatio 91 ja alle
92- 93
96 ja yli
Lisähappi Kyllä Ei
Systolinen ve- renpaine
90 ja alle
91- 100
101- 110
111-219 220 ja yli
Syke 40 ja
alle
41-50 51-90 91- 110
110- 130
131 ja yli
Tajunnan taso Normaali Poikkeava
Lämpötila 35.0 ja alle
35.1- 36.0
36.1-38.0 38.1- 39.0
39.1 ja yli
3.2.2 Kylkiasento
Ensimmäisenä tajuttoman potilaan kohdalla selvitetään ensiavun tarve. Tämä tehdään ravistelemalla potilasta olkapäistä ja puhuttelemalla häntä. Näillä toimilla varmistetaan, onko potilas heräteltävissä. Jos potilas ei reagoi soitetaan 112. Hä- täkeskus ohjeistaa kuinka toimia. Puhelin on hyvä laittaa kaiuttimelle, jolloin toi- miminen potilaan kanssa on helpompaa. (Punainen risti 2016.)
Potilas asetetaan selälle makaamaan, jolloin pystytään arvioimaan hengitystä.
Hengitystiet avataan kohottamalla potilaan leukaa ylös ja otsasta samalla paina- malla päätä taaksepäin. Suusta tulevaa ilmavirtaa voi tunnustella omalla pos- kella, jolloin samanaikaisesti pystyy seuraamaan, liikkuuko rintakehä hengityksen tahdissa. Jos potilas hengittää on hänet syytä kääntää kylkiasentoon hengityksen turvaamiseksi. (Suomen ensiapuopas 2018.)
Kun potilasta aletaan kääntämään kylkiasentoon, nostetaan selinmakuulla ole- van potilaan toinen käsi yläviistoon kämmenpuoli ylöspäin (kuva 1). Käsi noste- taan ylös siltä kyljen puolelta mille potilas tullaan kääntämään. Toinen käsi ase- tetaan rinnan päälle (kuva 2). Takimmainen polvi nostetaan koukkuun, jalan saa helposti koukistettua liu’uttamalla jalkaa alustaa vasten koukkuun. (Suomen en- siapuopas 2018.)
Tämän jälkeen auttaja asettaa kätensä autettavan hartian taakse. Käsi laitetaan rinnalla olevan käden hartian taakse ja otetaan koukussa olevasta polvesta kiinni toisella kädellä (kuva 3). Potilas saadaan näin kääntymään helposti kyljelleen.
Rinnalla ollut käsi asetetaan potilaan posken alle kämmenselkä ylöspäin. Alim- mainen jalka on suorana ja päällimmäinen jalka suorassa kulmassa tukien asen- toa (kuva 4). (Suomen ensiapuopas 2018.)
Hengityksen sujuvuus varmistetaan vielä kääntämällä päätä hiukan taaksepäin.
Potilasta ja hengitystä tulee tarkkailla, kunnes apu saapuu. (Suomen en- siapuopas 2018.)
Kuva 1. Nostetaan selinmakuulla olevan potilaan toinen käsi yläviistoon kämmen- puoli ylöspäin.
Kuva 2. Asetetaan toinen käsi rinnan päälle.
Kuva 3. Asetetaan käsi rinnalla olevan käden hartian taakse ja otetaan koukussa olevasta polvesta kiinni.
Kuva 4. Rinnalla ollut käsi asetetaan potilaan posken alle kämmenselkä ylöspäin.
Alimmainen jalka on suorana ja päällimmäinen jalka suorassa kulmassa tukien asentoa.
3.2.3 Elvytys
Elvytyksen onnistumisen kannalta ratkaisevana tekijänä on se, kuinka kauan ai- kaa kuluu sydänpysähdyksestä elvytyksen aloittamiseen. Painelu-puhalluslevy- tyksellä pidetään keinotekoisesti yllä aivojen verenkiertoa. Sepelvaltimotauti on edelleen yleisin syy sydänpysähdykseen sairaalan ulkopuolella. Usein näihin ta- pauksiin liittyy ennakko-oireita noin tunti ennen sydänpysähdystä, tyypillisimmin rintakipua. (Castrén ym. 2017.)
Elvytyspäätös tulee tehdä nopeasti, noin kymmenessä sekunnissa. Jos potilas ei reagoi, eikä hengitä normaalisti tulee elvytys aloittaa heti. Hätäilmoitus tulee tehdä viipymättä hätänumeroon 112, kun on todettu ettei potilas ole heräteltä- vissä. (Castrén ym. 2017.)
Kun elvytyspäätös on tehty, aloitetaan heti tehokas paineluelvytys (taulukko 3).
Potilaan tulee olla kovalla alustalla selällään ilmatiet avattuna. Painelutaajuus on 100 - 120 painallusta minuutissa. Painelun tulee olla mahdollisimman keskeytyk- setöntä. Jos mahdollista, on paineluelvyttäjää suositeltavaa vaihtaa 2 minuutin välein. Oikea painelukohta on aikuisella rintalastan keskellä. Elvyttäjä asettaa kämmenentyven painelukohtaan ja toisen kätensä päälle, esimerkiksi sormet ris- tien (kuva 5). Käsivarsien tulee olla suorina ja hartiat kohtisuoraa elvytettävän rintakehän yläpuolella (kuva 6). Painelun ja puhallusten suhde on 30:2. (Käypä hoito 2016.)
Taulukko 3: Aikuisen ja lapsen elvytysohjeet
ELVYTYS Aikuiset Alle murrosikäi-
nen lapsi Alle 1-vuotias lapsi
Painelu-puhallus-
elvytys rytmi 30:2 5 alkupuhallusta,
30:2 5 alkupuhallusta,
30:2 Painelu paikka Rintalastan kes-
kiosa Rintalastan ala-
osa Rintalastan ala-
osa Painelu tekniikka 2 kättä Yhden käden
kämmenen tyvi 2-3 sormea
Painelusyvyys 5-6cm 5cm 4cm
Painelu nopeus 100-120krt/min 100-120krt/min 100-120krt/min Puhallustekniikka suusta suuhun Suusta suuhun Suusta suuhun ja
nenään
Kuva 5. Elvyttäjä asettaa kämmenentyven painelukohtaan ja toisen kätensä päälle, esimerkiksi sormet ristien.
Kuva 6. Käsivarsien tulee olla suorina ja hartiat kohtisuoraa elvytettävän rintake- hän yläpuolella.
Elvytykseen kuuluu myös puhalluselvytys. Erityisesti lapset ja hapenpuutteesta elottomaksi menneet hyötyvät tästä. Aikuisilla puhallukset aloitetaan 30 painal- luksen jälkeen. Elvytettävän keuhkoihin puhalletaan kaksi rauhallista puhallusta ja tarkistetaan, että rintakehä nousee ja laskee puhallusten mukaisesti (kuva 7).
Jos puhallus on lyhyt ja voimakas, menee puhallettu ilma helposti mahalaukkuun
keuhkojen sijasta. Jos puhallukset eivät onnistu, voi puhallukset jättää tekemättä ja keskittyä tehokkaaseen paineluelvytykseen. (Käypä hoito 2016.)
Kuva 7. Elvytettävän keuhkoihin puhalletaan kaksi rauhallista puhallusta.
3.2.4 Epilepsia
Epilepsia on kohtauksittain esiintyvä aivojen häiriö, jossa aivojen sähköinen toi- minta häiriintyy. Epileptinen kohtaus ei ole itsessään sairaus, vaan voi johtua mo- nesta eri aivoihin vaikuttavasta sairaudesta tai muusta tekijästä. Kaikkien epilep- tisten kohtausten syytä ei saada selville. (Atula, 2019; Äikiä, 2015.) Sairautena epilepsia on vaihteleva. Sen oireisto, seuraukset ja hoito vaihtelevat paljon ta- pauskohtaisesti. (Äikiä 2015).
Kun epilepsia on paikallisalkuinen, ennen kohtausta voi ilmetä esioireita, kuten erilaisia aistiharhoja mm. auroja. Harhat voivat näköharhojen lisäksi olla myös kuulo, maku tai hajuharhoja. (Atula 2019; Äikiä 2015.) Esioireiden jälkeen koh- tauksen saaneen tajunta hämärtyy ja hän ei enää pysty reagoimaan ympäris- töönsä. Kohtaus aiheuttaa myös amnesiaa. Kohtausoireiston kirjo on laaja. Se voi olla nykimistä raajoissa, poissaoloa, toiminnan pysähtymistä tai vaikkapa hen- kilölle epänormaalia käytöstä. Oireiden moninaisuus tekee tilanteen välillä vaike- asti tulkittavaksi ja mahdollinen kohtauksen tunnistaminen saattaakin olla vai- keaa. (Atula 2019.)
Yleistyneessä epilepsiassa kohtaus alkaa ilman varoitusta tai ennakko-oireita ta- junnan menetyksellä, jota seuraavat voimakkaat ja symmetriset kouristelut (Äikiä 2015; Atula 2019.) Kohtaukset kestävät yleensä muutamia minuutteja, mutta koh- tauksen saaneen olo voi olla pitkään kohtauksen jälkeen väsynyt ja uupunut.
Yleistyneet kohtaukset voivat ilmetä myös ilman kouristuksia, poissaolokohtauk- sen ja lyhyen tajunnanmenetyksen muodossa. (Atula 2019.)
Kun kohdataan henkilö, jolla on epileptinen kohtaus, on tärkeää varmistaa, että henkilö ei kolhi itseään ympäristöönsä. Kohtauksen saaneen suuhun ei saa lait- taa mitään, vaikka olisikin vaara, että hän puree itseään kieleen. Kun kouristelu- kohtaus loppuu, turvataan henkilön hengitys kääntämällä hänet kylkiasentoon.
(Atula 2019.)
Normaalisti epileptinen kohtaus kestää alle 5 minuuttia ja loppuu itsestään. Koh- tauksen kestäessä yli 5 minuuttia riski pitkittyneeseen epilepsiakohtaukseen, sta- tus epilepticukseen, kasvaa. Status epilepticus on hengenvaarallinen tila, joka
vaatii välitöntä hoitoa. (Epileptinen kohtaus (Pitkittynyt; status epilepticus)- Käypä hoito –suositus 2016.)
Kouristuskohtauksen kestäessä yli 5 minuuttia, tai jos kohtaukset ovat toistuvia, tulee soittaa hätänumeroon (Atula, 2019). Jos kohtauksen saaneella on taipu- musta pitkiin tai toistuviin kohtauksiin ja hänellä on tiedossa oleva epilepsia diag- noosi, on mahdollista, että hänelle on määrätty kohtauslääkitys siltä varalta, että kohtaus pitkittyy. Useimmiten kohtauslääkkeenä on midatsolaami, joka annostel- laan intranasaalisesti tai bukkaalisesti, tai diatsepaami, joka annostellaan rektaa- lisesti. (Epileptinen kohtaus (Pitkittynyt; status epilepticus)- Käypä hoito –suositus 2016.)
3.2.5 Vierasesine hengitysteissä
Syvälle hengitysteihin voi päätyä ruokaa tai vierasesineitä, jotka tukkivat hengi- tystiet. Hengitysteiden tukkeutuminen näin matalalta nielusta aiheuttaa hengen- vaaran, sillä hengitys pysähtyy totaalisesti. (Castrén, Korte & Myllyrinne 2017.)
Tajuissaan olevan henkilön tukehtumisvaara on havaittavissa hänen oireistaan.
Hätääntyminen ja huulien ja kasvojen sinerrys kielivät tukehtumisen tunteesta ja hapen puutteesta. Tämän lisäksi voidaan havaita, että tukehtuva ei onnistu yski- mään eikä puhumaan. Hapenpuutteen jatkuminen johtaa lopulta tajunnan mene- tykseen. (Castrén ym. 2017.)
Toiminta tilanteessa, jossa vierasesine tukkii hengitystiet, vaihtelee autettavan fyysisen koon mukaan. Lapsille, aikuisille ja pienille vauvoille on erilaiset toimin- taohjeet. Jos vierasesine ei irtoa ja autettavan vointi heikkenee, on soitettava ylei- seen hätänumeroon. (Castrén ym. 2017.)
Aikuisen kanssa toimittaessa tukehtuvaa pyydetään kumartumaan eteenpäin niin, että pää olisi ylävartaloa alempana. Tämän jälkeen lyödään avokämmenellä lapaluiden väliin viisi kertaa (Kuva 8). Pyydetään myös autettavaa yskimään. Jos tämä ei helpota autettavan tilaa ja hengitystiet ovat edelleen tukossa, siirrytään Heimlichin otteeseen (Kuva 9), jossa asetetaan takakautta käsi pallean kohdalle,
eli juuri rintalastan alapuolelle. Nykäistään napakasti taakse ja ylöspäin. Tätä lii- kettä toistetaan tarvittaessa viisi kertaa. Jos ilmatie ei vapaudu, jatketaan vuoro- tellen iskujen ja nykäisyjen välillä. (Castrén ym. 2017.)
Kuva 8. Tukehtuvan lapaluiden väliin lyödään napakasti viisi kertaa.
Kuva 9. Heimlichin ote.
Lapsilla vierasesineen joutuminen hengitysteihin voi johtaa akuutin hengitystei- den tukkeutumisen sijaan myös pitkäaikaisempiin oireisiin. Ensimmäiset oireet ovat usein yskänpuuskat ja hengitysvaikeudet, joskus kuitenkin tilanne voi olla
hankala tulkita, lapsi ei osaa itse kertoa tilanteesta ja oireisto on epämääräistä.
Näissä tilanteissa vierasesine voi olla pitkäänkin hengitysteissä ja aiheuttaa keuhkokuumeen. (Jalanko 2019.)
Kun lapsen hengitystiet ovat tukossa kokonaan ja hengitystoiminta on estynyt, lapsi otetaan syliin pitäen hänen päätään vartaloa alempana. Lasta lyödään lap- sen kokoon sopivalla tavalla lapaluiden väliin (Kuva 10). Lyöntiä toistetaan viisi kertaa. Jos tämä ei auta, tehdään Heimlichin ote, kuten aikuiselle (Kuva 11).
(Castrén ym. 2017.)
Kuva 10. Lasta lyödään kokoon sopivalla voimalla lapaluiden väliin.
Kuva 11. Heimlichin ote lapsella.
Alle 1-vuotiaalla lapsella ei voida käyttää Heimlichin otetta. Sen sijaan lapsi, vii- den selkään lyönnin jälkeen, käännetään selälleen niskaa tukien. Kun lapsi ma- kaa selällään pää edelleen hieman vartaloa alempana, painetaan rintalastan ala- osaa viisi kertaa. Jos tilanne ei vieläkään helpota, jatketaan yrittämistä, vuorotel- len selkään lyöntien ja rintalastan painelun välillä. (Castrén ym. 2017.)
3.2.6 Anafylaksia
Anafylaksia on nopeasti huippuunsa kehittyvä hengenvaarallinen yliherkkyysre- aktio. Yleensä anafylaksia on allerginen. Allergisen anafylaksian aiheuttajina ovat mehiläisen ja ampiaisen myrkky, useat ruoka-aineet mm. Maapähkinät, äy- riäiset, maito ja kananmuna. (Hannuksela-Svahn 2014.)
Oireet alkavat useimmiten voimakkaasta kutinasta ja kihelmöinnistä kämme- nissä, huulissa ja päänahassa. Tuntemukset leviävät muualle kehoon, kasvojen alue, erityisesti silmäluomet ja huulet turpoavat. Iholla näkyy nokkosihottumaa, urtikariaa. Myös hengitysteissä esiintyy turvotusta, joka johtaa hengityksen vin- kumiseen ja kuristavaan tunteeseen kurkussa. Jos reaktio on erityisen voimakas, verenpaine laskee ja rytmihäiriöitä esiintyy. (Hannuksela-Svahn 2014.)
Jos henkilöllä havaitaan nopeasti paheneva allerginen reaktio, jonka oireet viit- taavat anafylaksiaan, tulee olla yhteydessä yleiseen hätänumeroon. Anafylaksia on hoitamattomana hengenvaarallinen ja ilman sairaanhoitoa toimet, joita voi- daan tehdä, ovat vähäiset. (Hannuksela-Svahn 2014.)
Erikoissairaanhoidossa anafylaksian ensimmäisiä hoitokeinoja on painon mukai- nen annos adrenaliinia (Anafylaksian hoito-ohje. Käypä Hoito –suositus 2014).
Jos on tiedossa, että allergia on aiemmin aiheuttanut anafylaktisen reaktion, on mahdollista, että saatavilla on ensiapukäyttöön tarkoitettua adrenaliinia, kuten EpiPen. Tämä käyttövalmis ensiapuannos adrenaliinia annostellaan reiden tai ol- kavarren lihakseen pakkauksen ohjeen mukaan. (Hannuksela-Svahn 2014.)
3.2.7 Hypo- ja Hyperglykemia
Diabetes on aineenvaihdunnan sairaus, joka vaatii päivittäistä omahoitoa. Diabe- teksessa haima ei tuota riittävästi insuliinihormonia ja näin ollen verensokeri ko- hoaa. Diabetesta sairastaa n. 500 000 suomalaista ja diabeteksella on useampia muotoja, joista eniten puhutaan tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksesta. (Diabetesliitto 2020.)
Hypoglykemia tarkoittaa liian alhaista veren glukoosipitoisuutta. Tällöin mitatta- essa verensokeria on arvo alle 4mmol/l. Diabetesta sairastavalla on tavoitteena, että verensokeriarvot useimmiten olisivat aamulla ja ennen aterioita 4-7mmol/l.
Useimmiten syynä alhaisiin verensokeri arvoihin on liian suuri insuliinin vaikutus.
Insuliinia voi olla elimistössä tarpeeseen nähden liian paljon erinäisistä syistä.
Syitä voi olla liian suuri insuliiniannos, liikunta ja syöminen suhteessa pistettyyn insuliiniin sekä alkoholi. (Diabetestalo 2019.)
Hypoglykemiaan liittyy monenlaisia oireita ja jokaisella ne ovat yksilöllisiä. Oireina voi olla nälän tunne, huimaus, heikotus, hikoilu, päänsärky, silmien sumentumi- nen, kalpeus, mielialan muutokset ja poissaoleva olotila. Elimistön puolustusjär- jestelmä pyrkii eri tavoin palauttamaan verensokerin normaaliksi. Adrenaliinin vaikutuksesta johtuvat oireet, kehittyvät melko nopeasti ja niitä usein kutsutaan insuliinituntemuksiksi. Hermosto-oireet alkavat vasta tämän jälkeen, kun veren- sokeri on laskenut entisestään. (Diabetestalo 2019.)
Hypoglykemia hoidetaan antamalla nopeavaikutteista hiilihydraattia 10-20g, jos potilas on tajuissaan. Tämä voi olla hiilihydraattipitoista syötävää tai juotavaa, esimerkiksi banaani tai appelsiinimehua. 10-15 minuutin kuluttua syömisen jäl- keen tarkastetaan verensokeri, jos tilanne ei ole vieläkään korjaantunut, otetaan uusi annos hiilihydraattia. Mikäli suun kautta ei onnistuta antamaan mitään, tulee soittaa hätänumeroon ja jos on saatavilla, pistetään yksi annos (1mg) glukagonia lihakseen. Hypoglykemiaan johtaneet syyt ja tilanne pitää aina selvittää. (Diabe- testalo 2019.)
Hyperglykemiassa puolestaan verensokeri nousee liian korkealle, diabeetikolla arvo voi olla hyvinkin korkealla, esimerkiksi 20-30mmol/l. Suosituksissa korkeaksi
verensokeriksi ajatellaan yli 10mmol/l. Verensokerin korkeudelle voi diabetek- sessa olla lukuisia syitä. Kyseessä liian vähäinen insuliinin vaikutus suhteessa insuliinin tarpeeseen. Insuliinin tarve vaihtelee samalla henkilöllä ja kaikkien ve- rensokeria nostavien asioiden hallitseminen on mahdotonta. Tarvetta lisää mm.
stressi, painonnousu, liikunnan vähentyminen, sairaudet ja tulehdukset sekä nai- silla hormonivaihtelut kuukautiskierrossa. Jos hyperglykemioita ei esiinny sään- nönmukaisesti, verensokeri arvo ennen seuraavaa ateriaa on sopivissa luke- missa ja HbA1c on viitealueella, ei niistä tule huolestua. Jatkuva vaihtelu ei kui- tenkaan ole hyväksi ja niistä tulee pyrkiä eroon. (Diabetestalo 2020.)
Hyperglykemian tuntemuksina voi esiintyä väsymystä, suun kuivumista, janon tunnetta, vessahädän tunne voi esiintyä useammin. Lisäksi olo voi olla oksettava sekä tajunnantaso ja reagointikyky olla normaalia alhaisempi. (Diabetesliitto 2020.)
Korkeat verensokerit korjataan pistämällä insuliinia, jos näin ei tehdä alkaa eli- mistöön kertyä happoja eli ketoaineita. Kun verensokeri on koholla ja mitattaessa verestä löytyy ketoaineita (taulukko 5), kertoo se diabeetikkoa uhkaavasta hap- pomyrkytyksestä. Happomyrkytys ei kehity yleensä kovinkaan nopeasti, joten oi- reiden tunnistaminen on tärkeää (taulukko 4). Happomyrkytys eli ketoasidoosi on tila, joka vaatii välitöntä sairaalahoitoa. Hoitona on tehokas nesteytys sekä insu- liini ja kaliumkorvaushoito. (Diabetestalo 2020).
Taulukko 4: Happomyrkytyksen oireet
Korkean verensokerin ja happomyrkytyksen oireet voivat alussa olla sa- mankaltaisia:
Virtsaneritys lisääntyy
Janon tunne ja väsymys
Tilanteen edetessä, oireina ovat usein
Pahoinvointi
Kipua vatsassa
Oksentelu
Heikentynyt yleistila
Happomyrkytyksen edetessä voi esiintyä
Uneliaisuutta
Sekavuutta
Hengityksen tihentymistä, puuskutusta
Hengityksessä asetonin haju
Suolapitoisuudet veressä järkkyy
Verenpaineen lasku
Tajuttomuus
Taulukko 5: Ketoaineiden määrä veressä ja tarvittavat toimet Ketoaineiden määrät Tarvittavat toimet
alle 0,6 mmol/l Ei erityistoimia.
0,6–1,5 mmol/l Jos verensokeri yli 10mmol/l, hoide- taan korkea verensokeri ja tilanteen uudelleen kartoitus 2 tunnin kuluttua.
1,5–3,0 mmol/l Nesteen juonti, pikainsuliinia pistetään 30-50% isompi määrä. Jos tilanne ei korjaudu, yhteys lääkäriin.
enemmän kuin 3,0 mmol/l Sairaalahoitoa vaativa tilanne.
3.3 Koulutus
Laaja käsite, joka suomeksi voi tarkoittaa monia eri asioita. Tässä yhteydessä tarkoittaa toimintaa tai tapahtumaa, joka tähtää kohteensa osaamisen lisäänty- miseen. Tieto välitetään opettamalla. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2018.)
Koulutuksen tilaaja määrittää koulutuksen tavoitteet niin, että ne vastaavat tilaa- jan tarpeita, strategiaa ja arvoja. Tilaaja voi koulutuksella kaivata henkilökunnan hyvinvoinnin lisääntymistä, muutosta yrityksen toimintatapoihin, tai vaikka työn- tekijöiden tiedon lisääntymistä. (Kupias & Koski 2012.)
Opinnäytetyö oli tarkoitus toteuttaa koulutuspäivänä, mutta vallitsevan tilanteen vuoksi jouduimme muuttamaan suunnitelmia ja koulutus muutettiin video muo- toiseksi. Toimeksiantajan kanssa ennalta sovittiin, mitä tilanteita koulutuksessa käsitellään. Koulutusvideo pohjautuu case-pohjaiseen menetelmään eli tapaus- pohjaiseen oppimiseen.
Case-pohjaisessa oppimisessa tapausta lähestytään kertomuksen pohjalta ja si- muloidaan ajattelutasolla. Case voi pohjautua myös aitoon tilanteeseen, kuvaus voi olla esitetty verbaalisesti tai tekstinä. Ennen tapauksen esittämistä tai sen jäl- keen on tyypillistä esittää oppijoille kysymyksiä, joita he etsivät ratkaisuja yh- dessä tai yksin. (Oulun ammattikorkeakoulu.)
Tutkimusten mukaan case-pohjainen oppiminen kannustaa oppijoita lukemaan, analysoimaan, keskustelemaan ja tekemään päätöksiä paremmin. Tapauksissa tulisi esittää ongelma, johon etsitään ratkaisua. Ratkaisun tulee pohjautua tutkit- tuun tietoon. Tapausta suunniteltaessa tulee ottaa huomioon oppijoiden motivaa- tio ja halu oppia tapauksesta. Tapauksesta olisi hyvä rakentaa kiehtova ja tar- peeseen pohjautuva oppimiskokemus. (Schumacher 2013.)
4 TOIMINNALLINEN OPINNÄYTETYÖ
Toiminnallinen opinnäytetyö pitää sisällään toiminnallisen osuuden sekä opin- näytetyöraportin. Toiminnallisella opinnäytetyöllä tavoitellaan käytännön toimin- nan ohjeistamista, opastamista, toiminnan järjestämistä tai järkeistämistä. Se voi olla ammatilliseen käytäntöön suunnattu ohje, ohjeistus tai opastus, tai jonkun tapahtuman tuottaminen. (Vilkka & Airaksinen 2003, 9.)
Toimeksiantajan toiveesta opinnäytetyömme tuotoksena on henkilökunnalle jär- jestettävä koulutus ensiaputilanteista, joita voi kotihoidon käynneillä tulla vastaan.
Koulutus oli tarkoitus toteuttaa koulutuspäivä muotoisena tapahtumana. Poik- keustilanteesta johtuen ei koulutuspäivää ollut mahdollista järjestää. Neuvotte- limme toimeksiantajan kanssa asiasta ja päädyimme toteuttamaan koulutuksen videointina, joka luovutetaan yrityksen käyttöön.
Opinnäytetyön tulee olla toteutettu tutkimuksellisella näkökulmalla, niin että se osoittaa tietojen ja taitojen hallinnan. Käytännönläheisyys ja työelämälähtöisyys on toiminnallisen opinnäytetyön kulmakiviä (Vilkka & Airaksinen 2003, 10).
Olemme opintojen edetessä saaneet oppia siitä, kuinka tietoa tulee hakea ja mi- ten rakentaa omaa tekstiä tutkitun tiedon pohjalta. Toiminnallinen opinnäytetyö oli meille luontaisin valinta, koska halusimme toteuttaa jotain konkreettista työ- elämään.
4.1 Opinnäytetyöprosessi
Keväällä 2020 otimme yhteyttä Hoito- ja hoivapalvelu Taru Koskivuoreen kysy- äksemme mahdollisuutta toteuttaa toiminnallista opinnäytetyötä heidän kans- saan. Yritys oli entuudestaan toiselle opinnäytetyön tekijälle tuttu. Halusimme to- teuttaa työn, josta mahdollisimman moni yrityksen työntekijä hyötyisi. Yrityksellä työskentelee myös ihmisiä, joilla ei ole minkäänlaista hoitoalan koulutusta tai ko- kemusta ja halusimme heidätkin huomioida koulutuksessa.
Alusta asti alettiin keskustelemaan ensiapuun liittyvästä työstä, sille nähtiin sel- keä tarve ja se palvelisi kaikkia yrityksen työntekijöitä. Pidimme keväällä työelä- mäpalaverin, jossa oli osallisina meidän lisäksi työelämän edustaja sekä opettaja.
Palaverissa sovimme työlle raamit ja työelämätahon kanssa yhdessä sovimme, että toteuttaisimme työntekijöille koulutuksen, joka pidettäisiin myöhemmin syk- syllä.
Työn tekeminen aloitettiin niin, että yhteyshenkilö kyseli työntekijöiden toiveita koulutuksen sisällöstä. Mitä he kokivat kaipaavansa koulutukseen ja millaisia oi- keita tilanteita heille voisi kentällä tulla vastaan. Suurimpana tarpeena nousi el- vytys ja epilepsiakohtauksen hoito, muut osa-alueet mietimme yhdessä yhteys- henkilön kanssa. Muokkasimme sisältöä toiveiden mukaisesti ja suunnittelimme kokonaisuuden sen pohjalta millaisia asiakkaita heillä on ollut. Hyväksytimme suunnittelemamme sisällön yrityksen yhteyshenkilöllä sekä ohjaavalla opettajalla ennen tiedonhaun aloittamista.
Tietoa hakiessa tiedonhaku osoittautui hyvin haastavaksi. Oli haastavaa erilaisia hakukoneita käyttäessä keksiä hakusanoja, joilla tietoa olisi työtä varten löytynyt.
Osa löydetyistä tiedoista, eivät sitten sisällöltään vastanneet työn tarpeita. Tietoa hakiessamme löysimme PIKI-kirjastosta muutaman kirjan, joita käytimme läh- teinä. Hakukoneina käytimme Mediciä, Tampereen ammattikorkeakoulun Andor- järjestelmää ja Cinahlia. Tiedonhakuun rajasimme vuosiluvut 2010–2020, koska emme halunneet ottaa mukaan yli kymmenen vuotta vanhoja lähteitä. Yleisim- pinä suomenkielisiä hakusanojamme olivat muun muassa: ”akuuttihoito”, ”en- siapu”, ”kotihoito”, “epilepsia”, “anafylaksia”, “ABCDE”, “NEWS”. Näitä hakusa- noja muokkasimme myös englannin kielelle. Englanninkielisiä hakusanoja olivat muun muassa: ”first aid”, ”home care”, ”education training” ja ”epilepsy”.
Käytimme hyväksemme tietoa hakiessamme ja kirjoittaessamme myös suoma- laisia tietokantoja, kuten Terveysporttia, sekä Käypä Hoito -suosituksia, jotta opinnäytetyössämme esiintyvät toimintaohjeet olisivat samassa linjassa yleisen kotimaisen toiminnan kanssa.
Syksyn 2020 aikana käytimme löydettyä tietoa teoreettisen viitekehyksen luomi- seen ja koulutuksen suunnitteluun. Sovimme Hoivapalvelu Taru Koskivuoren
kanssa, että koulutus järjestetään 28.11.2020 työntekijöiden tyhy-toimintaa edel- tävästi Hoivapalvelu Taru Koskivuoren tiloissa. Suunnittelimme koulutuksessa käytettävät case-tapaukset ja kirjoitimme niihin alustavan käsikirjoituksen, jonka pohjalta suunnittelimme luovamme koulutuksen pohjalle Powerpoint-esityksen.
Powerpoint esityksen oli tarkoitus tukea koulutusta ja tarjota mahdollisuus työn- tekijöille tutustua koulutukseen, jos he eivät paikalle pääsisi.
Syksyn aikana pahentunut Covid-19 tilanne ja sen ehkäisyyn asetutut rajoitukset kuitenkin peruuttivat suunnitellun koulutuksen. Yhdessä työelämätahon kanssa pohdimme kuinka edetä tilanteessa. Hoivapalvelu Taru Koskivuoren kanssa pää- dyimme siihen, että koulutuksen formaatiksi muutetaan video, jonka sisältö vas- taa suunniteltua koulutusta. Tähän lopputulokseen tulimme puhtaasti aikataulul- lisista syistä, epävarman tilanteen jatkuvuutta, kun ei voi ennustaa ja meidän tuli saattaa opinnäytetyö loppuun alkuvuodesta 2021.
Koska olimme jo suunnitelleet koulutuspäivän ja siihen mukaan tulevat case-ta- paukset, päädyimme pitämään nämä case-tapaukset myös videossa. Videokou- lutusta varten lainasimme koululta elvytysnukkea viikonlopun ajaksi. Videota suunnittelimme, käsikirjoitimme ja kuvasimme tammikuussa 2021. Videon edi- tointi tehtiin tammi-, helmikuun aikana, sen valmistuttua sisältö hyväksytettiin toi- meksiantajalla. Kun videon sisältö oli hyväksytty, toimitimme sen toimeksiantajan käyttöön muistitikulla.
4.2 Tuotoksen kuvaus
Opinnäytetyön lopullisena tuotoksena on koulutusvideo, jossa käydään case- muotoisesti läpi erilaisia akuutteja tilanteita kotihoidossa. Koulutuksen sisältö on yhdessä suunniteltu työelämätahon kanssa. Video toimitetaan muistitikulla työ- elämätahon käyttöön ja he voivat sitä vapaasti käyttää koulutustarkoitukseen par- haalla katsomallaan tavalla.
Videon alussa esittelemme itsemme, sekä kerromme mihin tarkoitukseen video on tehty. Koulutus alkaa varsinaisesti esittelemällä ABCDE-protokolla. Tämän jäl-
keen videolla läpikäydään case-tapaukset, joita koulutusvideolla on neljä. Esitte- lemme jokaisen case-tapauksen yksitellen ja jokaisen case-tapauksen jälkeen esitämme kysymyksen, kuinka tilanteessa tulisi toimia. Ideana on antaa katseli- jalle hetki aikaa pohtia kuinka ratkaisisi videolla esitetyn tilanteen. Tämän jälkeen videolla käydään läpi, kuinka tilanteessa oikeaoppisesti tulisi toimia. Ratkaisut esitetään tiedonhakuun liittyvään tietoon pohjautuen.
Video on kuvattu tarkoitukseen vuokratulla studiolla tasaisen ja hyvän laadun var- mistamiseksi. Valoihin, kameran käyttöön ja äänitykseen on saatu apua ja vink- kejä alan ammattilaiselta. Opinnäytetyön toteuttajat kuitenkin kuvasivat ja äänit- tivät videon itse.
Lopullisen tuotoksen aikaansaamiseksi, videolle tehtiin jälkieditointia, jossa kuva ja ääni liitetään yhdeksi kokonaisuudeksi. Lisäksi videolle lisättiin tekstiä tuomaan lisäinformaatiota ja ääntä kuvaamaan toimintaa. Editointi tapahtui toisen opiske- lijan kotona, tämän omaa laitteistoa käyttäen. Editointiohjelmana toimii DaVinci Resolve 16. Videon kuvamateriaalista irrotettiin editoinnin aikana myös still-ku- vaa, jota käytetään opinnäytetyön kirjallisen osuuden kuvituksessa.
Videon editoinnissa painotettiin selkeyteen. Videosta tehtiin ytimekäs, jotta tieto- sisältö ei huku muun asian sekaan. Tätä tukee videoformaatti, joka mahdollistaa tarvittaessa uudelleen katselun ja katselun tauottamisen. Videolla ohjeistetaan katsojia laittamaan toisto jokaisen case-tapauksen jälkeen hetkeksi tauolle, jotta he voivat pohtia ratkaisuja, ennen videon jatkamista.
Tekstin lisäämisellä videoon oli tarkoitus korostaa avainasioita ja antaa lyhyet ja selkeät toimintaohjeet. Teksti on pyritty editoimaan samaan rytmiin äänen kanssa, täydentämään toisiaan ja antamaan kuvan kanssa kokonaisvaltaisen ko- kemuksen.
Koska videon rakenteeseen on suunniteltu kertojaääntä, kuvan määrä on vähäi- sempää, kuin äänen. Jotta äänelle saatiin sopiva tausta, käytettiin videossa toi- sen opiskelijan omia piirroksia kuvituskuvina. Kuvilla ei sinänsä ole opetuksellista tarkoitusta.
5 POHDINTA
5.1 Luotettavuus ja eettisyys
Jokaisessa opinnäytetyön vaiheessa tulee tarkkailla eettisyyttä. Tätä tulee tark- kailla ja arvioida suunnittelusta raportointiin saakka. Työn sisällön lisäksi työn luo- tettavuuteen ja eettisyyteen vaikuttaa tavat, joilla tietoa on hankittu. (Vilkka & Ai- raksinen 2003, 70–72.) Opinnäytetyötä tehdessä on edetty lähdekriittisesti sekä otettu huomioon aineistojen luotettavuus. Olemme käyttäneet erilaisia lähteitä ja hyödyntäneet niitä monipuolisesti, jolloin olemme saaneet tuotettua kattavan ko- konaisuuden. Tietoa hakiessamme olemme pääasiassa ottaneet käyttöön vain alle kymmenen vuotta vanhoja lähteitä, sekä huomioineet erityisesti suomalaiset ensiapusuositukset. Olemme noudattaneet yleisiä eettisiä periaatteita koko pro- sessin ajan.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta TENK on laatinut ohjeistuksen 2012, hyvästä tieteellisestä käytännöstä. Lähtökohtia hyvälle tieteelliselle näkökulmalle on oh- jeistuksessa seitsemän, joissa esitellään raamit hyvälle tutkimukselle. (Tutkimus- eettisen neuvottelukunnan ohje 2012.) Olemme prosessin eri vaiheissa pyrkineet näitä ohjeistuksia noudattamaan. Olemme esimerkiksi työn edetessä pitäneet toi- meksiantajaan säännöllisesti yhteyttä ja yhdessä heidän kanssaan neuvotelleet mm. työn muutoksista. Tutkimuslupa on työlle haettu 2020 ja luvan yhteydessä on opinnäytetyön kustannukset mietitty etukäteen. Tästä työstä syntyneet kus- tannukset hoidimme itse.
Teimme koulutuksen pohjautuen Suomessa voimassa oleviin hoitosuosituksiin, taataksemme sisällön ajantasaisuuden ja luotettavuuden. Sisältöä olemme tuot- taneet toimeksiantajan toiveiden pohjalta. Työn eettisyyttä tukee ajatus potilas- turvallisuuden parantamisesta, johon tämä koulutus tähtää. Henkilökunnan ajan- tasaiset tiedot ja ensiaputaidot parantavat nimenomaan potilasturvallisuutta.
Myös lopullisessa tuotoksessa lähteet ovat nähtävillä.
5.2 Tuotoksen arviointi
Opinnäytetyön tarkoituksena oli vastata seuraaviin kysymyksiin: Mitkä ovat ylei- simmät kotihoidossa kohdatut hätätilanteet, mitä on ensiapu kotihoidossa sekä millainen on hyvä koulutus. Valitut hätätilanteet valitsimme työhömme työnteki- jöiden sekä toimeksiantajan toiveiden pohjalta, joten vastasimme työssä heidän tarpeidensa pohjalta siihen millaisia tilanteita heidän työssään voi tulla vastaan.
Kun aiheen rajaus oli tehty, etsimme tietoa luotettavista lähteistä ja rakensimme teoriaosuuden sen varaan. Onnistuimme työssämme vastaamaan asetettuihin kysymyksiin ja tuottamaan laadukkaan koulutusvideon henkilöstölle.
Toimeksiantajan kanssa sovittu aihe oli mielekäs ja sitä oli alusta asti mukava tehdä. Vastoinkäymisiä ja suuria muutoksia koimme matkan varrella, mutta pää- simme kuitenkin haluttuun lopputulokseen. Matkan varrella korona muutti paikan päällä pidettävän koulutuksen videomuotoiseksi. Tämä lisäsi meidän työtämme entisestään, mutta olemme lopputulokseen tyytyväisiä.
Halusimme tuottaa koulutuksen, joka olisi toiminnallinen myös koulutettaville. Li- säksi pyrimme koulutusta suunniteltaessa keskittymään siihen, etteivät kaikki koulutettavat omanneet hoitoalan kokemusta. Koulutuksen sisältö rakennettiin potilastapauksiin ja itse koulutus tehtiin videon muodossa. Koulutuksen sisältöä suunnittelimme yhdessä työelämätahon kanssa ja pitkin prosessin vaiheita olimme yhteydessä sinne, jotta saisimme sisällön vastaamaan heidän tarpeitaan.
Sieltä annettiin hyvinkin vapaat kädet koulutuksen toteuttamisessa.
Valmis tuotos jää yrityksen käyttöön ja he voivat haluamallaan tavalla käyttää sitä koulutusmateriaalina. Koska koulutuksen esitysmuoto on video, ei sisältöä voida muokata, joten jää yrityksen vastuulle tarkastaa materiaalin sisältö ja ajantasai- suus ennen koulutuksen esittämistä. Koska videon teko vei paljon aikaa ja poik- keusolot jatkuivat, emme valitettavasti päässeet kuulemaan kokemuksia videon hyödyistä koulutuksessa. Lähetimme kuitenkin videon linkin työelämätaholle en- nen opinnäytetyön palautusta, videon katsoivat yhteyshenkilö, toimitusjohtaja, yrityksen omistaja sekä yksi työntekijä. Saimme heiltä positiivista palautetta heti samana päivänä, lisäksi he koostivat kirjallisen palautteen kaikilta, jotka videon katsoivat (LIITE 1.)
5.3 Jatkotutkimus ja kehittämisidea
Olisi mielenkiintoista tietää kuinka työntekijät kokivat koulutuksen ja vastasiko si- sältö heidän tarpeitaan. Antoiko koulutus valmiuksia toimia ensiaputilanteissa?
Oliko koulutusmuoto mieluinen? Auttoiko case-malli paremmin hahmottamaan akuutti tilanteita? Valitettavasti omien aikataulujen vuoksi emme opinnäytetyötä tehdessämme ehtineet palautetta saamaan suoraan työntekijöiltä.
Jatkossa olisi hyvä saada yritykselle koulutus, jossa työntekijät pääsisivät toimin- nallisesti mukaan koulutukseen. Näin koulutuksen sisältö saattaisi jäädä parem- min mieleen. Puhtaasti pelkkä ensiapukoulutus Punaisen Ristin järjestämänä, ei selkeästi vastaa työntekijöiden tarpeita, koska henkilöstö kaipaa tietoa myös sai- raudenhoidollisten tilanteiden ensiavusta. Koulutustamme voisi jatkokehittää käyttämällä materiaalia fyysisen koulutuksen tukena.
Työntekijät hyötyisivät myös materiaalista, joka olisi kirjallisena helposti jokaisen työntekijän saatavilla, esimerkiksi taskussa pidettävä vihkonen tai opas. Kirjallista materiaalia pystyisi myös yrityksen toimesta muokkaamaan, jotta koulutuksen si- sältö pysyisi ajantasaisena ja opas olisi helppo kuljettaa mukana ja siihen olisi kätevä palata eri tilanteissa.
LÄHTEET
Atula, S. 2019. Epilepsia aikuisella. Lääkärikirja Duodecim. www.terveyskir- jasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00012#s3
Castrén, M & Korte, H & Myllyrinne K. 2017. Toiminta ensiaputilanteissa. Duode- cim terveyskirjasto. www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artik- keli=spr00004
Castrén, M & Korte, H & Myllyrinne K. 2017. Hengityksen, verenkierron ja tajun- nan häiriöt. Ensiapuopas. www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artik- keli=spr00005
Castrén M. Aalto, S. Rantala, E. Sopanen, P & Westergård A. 2009. Ensihoidosta päivystyspoliklinikalle. WSOY Oppimateriaalit Oy. Helsinki.
Diabetesliitto. 2020. Yleistä diabeteksesta. https://www.diabetes.fi/diabe- tes/yleista_diabeteksesta
Diabetestalo.fi. 2019. Matala verensokeri ja insuliinishokki. https://www.terveys- kyla.fi/diabetestalo/tietoa/matala-verensokeri-ja-insuliinisokki
Diabetestalo.fi. 2020. Korkea verensokeri ja happomyrkytys. https://www.ter- veyskyla.fi/diabetestalo/tietoa/korkea-verensokeri-ja-happomyrkytys
Elvytys. 2016. Käypä hoito – suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Elvytysneuvoston, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Punai- sen Ristin asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim.
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi17010
Epileptinen kohtaus (pitkittynyt; status epilepticus). Käypä hoito -suositus. Suo- malaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalai- nen Lääkäriseura Duodecim, 2016. www.kaypahoito.fi/hoi50030#K1
Hannuksela-Svahn, A. 2014. Anafylaktinen reaktio (äkillinen yliherkkyysreaktio).
Lääkärikirja Duodecim. www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artik- keli=dlk00201
Jalanko, H. 2019. Vierasesine tapaturmat lapsilla. Lääkärikirja Duodecim.
www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00423
Jevron, P. 2010. Assessment of critically ill patients: the ABCDE approach. British Journal of Healthcare Assistants, 4(8), s. 404–407.
Karjalainen, M. Norrgård, M. Peltomaa, M. Pirneskoski, J. Rantala, H & Tirkko- nen, J. 2018. Suositus peruselintoimintojen arvionnista ja seurannasta. Raportit ja käytännöt. Lääkärilehti 12-13/2018 vsk 73, s. 786 – 788.
Kupas, P & Koski, M. 2012. Hyvä kouluttaja. Sanoma Pro Oy.
Hengityksen turvaaminen kylkiasenossa. 2016. Käypä Hoito - työryhmä Elvytys.
Dudecim. www.kaypahoito.fi/ima01202
Mäkelä, M. 2014. Anafylaksian hoito-ohje. Käypä Hoito –suositus. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. 2020. www.kaypahoito.fi/nix02158
Mäkijärvi, M. Harjola V-P. Päivä, H. Valli, J & Valua E. 2018. Akuuttihoito-opas.
1.01 Peruselintoimintojen arvioiminen, ABCD. Kustannus Oy Duodecim. Helsinki.
2018.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2018. Opetus- ja koulutussanasto (OKSA). Opetus- ja kulttuuriministeriö. Helsinki. 2018. https://julkaisut.valtioneu- vosto.fi/bitstream/handle/10024/160797/okm22.pdf?sequence=1&isAllowed=y Opetusmenetelmät opetuksen monipuolistajana. Tapausharjoitus (case). Oulun ammattikorkeakoulu. http://www.oamk.fi/amok/oppimat/LO/Opetusmenetel- mat06a/html/tapausharjoitus.html
Peltomaa, M. Karjalainen, M. 2020. Työkaluja kriittisten tilanteiden hallintaan:
ABCDE, NEWS & ISBAR. Tehohoito 2020, 38 (1), s. 49-50.
Pentikäinen, M., Kärkkäinen, A., Mykkänen, J., Penttinen, J., Hyppönen, K., Siira, T & Jalonen, M. 2019. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojen kokonaisarkkitehtuuri. Thl. Kanta. www.julkari.fi/bitstream/han- dle/10024/138840/Sosiaali-%20ja%20terveydenhuollon%20asiakas-
%20ja%20potilastietojen%20kansallinen%20kokonaisarkkiteh- tuuri%202.1.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Punainen Risti. 2016. Tajuttoman ensiapu. https://www.punainenristi.fi/ensiapu- ohjeet/tajuttoman-ensiapu
Schumacher, J. 2013. Case Based Learning: Preparing Adult Learners to Be- come Thoughtful Leaders. https://research.phoenix.edu/sites/default/files/user- presentation/Schumacher%20Case%20Based%20Learning%20Clute%20Insti- tute%201314_1.pdf
Silfvast, T. Castrén, M. Kurola, J. Lund, V. Martikainen, M. 2016. Ensihoito-opas.
Kustannus Oy Dudecim. Helsinki. 2016.
Suomen ensiapuopas. 2018. Tajuttoman ensiapu. http://www.en- siapuopas.com/tajuttoman_ensiapu.html
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2017. Kotihoito ja kotipalvelut. http://stm.fi/koti- hoito-kotipalvelut
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen louk- kausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettinen neuvottelukunta. Hel- sinki 2013. www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2019. Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eet- tiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa. Tutkimus- eettisen neuvottelukunnan julkaisuja 3/2019. Tutkimuseettinen neuvottelukunta.
Helsinki. 2019. www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/Ihmistieteiden_eettisen_ennakkoar- vioinnin_ohje_2019.pdf
Vilkka, H. & Airaksinen, T. 2003. Toiminnallinen opinnäytetyö. Jyväskylä: Gum- merus Kirjapaino Oy.
Äikiä, M. 2015. Epilepsia. Kliininen neuropsykologia s. 273-283. Kustannus oy Duodecim. Helsinki. 2015.
LIITTEET
LIITE 1. Palaute koulutusvideosta
Arviontipalaute Kristiinan ja Tonin videolle ”Akuutit tilanteet kotihoidossa”
https://youtu.be/fHgKhqPr7NE
Video on todella hyvä tapa kouluttaa, siinäkin mielin, että sen pystyy katsoman aina uudelleen. Ja varsinkin näin Korona aikana, kun kokoontumisia on rajoitettu, tämä on mitä mainioin tapa saada pienimuotoinen koulutus koko henkilökunnalle.
VIDEO ITSE:
-puhe todella rauhallista ja selkeää molemmilla.
-Ohje videot hyvin selkeät, ohjeet helppo ymmärtää -Case tilanteet ovat ne mihin on toivottukin ohjeistuksia.
-Oireet eri sairauksiin on hyvin selkeästi eritelty=on helppo tunnistaa
-video on mielenkiintoinen ja havainnollinen, jolloin sitä on mielenkiintoista seu- rata
-tausta on valkoinen, jolloin ei tule liian suurta kiinnostusta seurata taustalla ole- via tekijöitä, näin asiat jäävät myös paremmin mieleen
-Roope, Hanna ja Sari-
HOITO- JA HOIVAPALVELUN MUIDEN TYÖNTEKIJÖIDEN PALAUTTEET:
Tarpeellinen kertaus! Selkeästi selitetty ‼️👌 Oli kyl oikein selkee tietoisku ‼️🙏🌹
Saako tätä jakaa? -Taru K.-
Ei huono. Hyvää kertausta. Helppotajuinen ja konkreettinen. "Vanhuksia" voisi olla enemmän, esim. aivoinfarkti, sydänkohtaus, sekavuus, alhainen/liian korkea verenpaine. - Satu L. - 👍
Kiitos, hyvä muistutus. 💝 -Maire P-
Hyvä ja selkeä video. Hyvää kertausta perus ea tilanteisiin. 👍 Ehkä elvytystilan- teessa näin korona-aikana voisi muistuttaa, että olisi hyvä suun edessä käyttää suojaa. -Satu S.-
Video katsottu! 👍🏻 hyvin monipuolisesti oli tapauksia tässä ja niihin oli hyvät ja selkeät ohjeet. Opin uutta. ABCDE oli uusi minulle. -Kati P.-
Katsoin. Hyvä! -Arja S.-
Hyvä oli! ABCDE uusi myös minulle. Hyvin oli tehty ja ymmärretysti -Anne P.-
Kiitos Kristiinalle ja Tonille videosta! Toimintaohjeet oli tiivistetty helposti ymmär- rettäviksi ja tilanteita havainnoillistettiin hyvin. Kattava kokonaisuus! -Ringa S.-
