ILMA TORJUNTA
4 / 2010
TEEMANA
aselajin järjestö- ja ammattilehti
JOHTAMISJÄRJESTELMÄ
yksi ohjus, kaksi roolia – Ilmavoimat ja Maavoimat operatiivisessa käytössä neljässä NATO - ja EU-maassa jatkuvassa operatiivisessa käytössä
yli 35 000 tuntia
ammunnoissa laukaistu yli 100 ohjusta suunnittelussa huomioitu
edelleen kehittäminen
Lisätehoa suorituskykyyn AMRAAM Extended Range ohjuksella
AMRAAM-ilmataisteluohjukseen pohjautuva NASAMS- ilmatorjuntajärjestelmä
Vahvistaa kotimaisen teollisuuden osaamis - ja teollisuuspohjaa
Kongsberg Defence Oy
E-mail: kd.finland@kongsberg.com www.kongsberg.com
ILMATORJUNTA 4 • 2010
Ilmatorjuntayhdistyksen jäsenlehti TEEMANA
JOHTAMISJÄRJESTELMÄ
Kuva SA-kuva
PÄÄKIRJOITUKSET ... 4-7
Ilmatorjunnan ansioristit ...8
TEEMA Tieto moninkertaistaa voiman - verkostoituneesta puolustuksesta tehoa taisteluun ...9
Verkoston rakentajat ... 11
Ilmavoimien johtamisjärjestelmäalan kehittyminen ....12
Johtamisjärjestelmien johtaminen valtakunnallisessa ilmatorjuntaharjoituksessa ...18
Tuliasemapääte 06 (TASP06) ...20
PERUSLUKEMAT Georgian sota & taktiikan tutkimuksesta ...21
Pikku-uutisia Venäjältä ...23
Suomen ensimmäinen taistelunjohtojärjestelmä ...27
Ilmatorjuntakoulusta Ilmasotakouluun ...31
ARKISTON KÄTKÖISTÄ ...35
POIMINTOJA ...36
YHDISTYS Järjestösihteeri tiedottaa ...38
Ilmatorjunnan ansioristi pienoiskunniamerkkinä ...38
Ilmatorjuntayhdistyksen vuosikokous 12.3.2011 ...39
Markkinat ...39
MozkaX + ItY = MCIT ...40
Liity jäseneksi Ilmatorjuntayhdistykseen! ...41
Kenestä vuoden ilmatorjuntaupseeri 2011 ...43
IN MEMORIAM ...42
TAPAHTUMIA Tapahtumakalenteri ...44
IT-MUSEO Aurinkoarpajaisten voittoarvat nousivat kulhosta 1.11.2010 It-museolla ...44
KENTÄN KUULUMISIA Ilmasotakoulun ilmapuolustusseminaari 2010 ...45
7.ItUK kokoontui jälleen ...47
Viimeinen hönkäys ...48
Marksman-päivä 12.6. Parolannummella ...49
Keski-Suomen osasto juhli IT:n vuosipäivää ...50
Tapahtui Suomen Turussa ...50
Kymen osasto Lohtajalla 27.11.2010 ...51
Kymen osaston syysretki savon sydämeen 10. – 12.09.2010 ...52
Muistolaatta ilmatorjunnalle ja juhlintaa Pirkanmaalla ...53
Ilmatorjunnan reserviupseerikoulutus ...55 Northern Coasts 2010 - Merivoimien voiman näyttö .58
56.vsk 174. lehti JULKAISIJA Ilmatorjuntayhdistys ry PL 1, 04301 Tuusula WWWwww.ilmatorjunta.fi PÄÄTOIMITTAJA Mano-Mikael Nokelainen VIESTIK/VIESTIR PL 5 11311 Riihimäki Puh. 0500 783148
mano.nokelainen@gmail.com KUSTANTAJA JA ILMOITUKSET
Media-ammattilainen Adspace Oy Mikkolantie 20, 00640 Helsinki Puh. (09) 877 6136
ILMOITUSLASKUTUS OKO 578024-27602 TAITTO
Taittotalo PrintOne
Mekaanikonkatu 7 C, 00880 Hki Puh. 050 320 8972
OSOITE- JA JÄSENASIAT Timo Tolkki
2.OITPTRI/HELITR/PSPR PL 5 13701 Parolannummi Puh. 0299 442 568 timo.tolkki@mil.fi PANKKI
Nordea 136630-51201 VALTUUSKUNTA Antti Simola, pj.
Juha Palmujoki, varapj.
HALLITUS Ari Rautala pj Kari Kokkomäki siht PAINOPAIKKA Waasa Graphics Oy, Vaasa AINEISTON JÄTTÖAIKA 13.2.2011, ilmestyy vko 10 ISSN1797-6448
KANNEN KUVA:
SA-kuva
pÄÄTOIMITTAJALTA
Majuri Mano-Mikael Nokelainen päätoimittajaTekniikan tuottamaa tuskaa?
Johtamisjärjestelmä on ilmatorjun- tajoukkojen tehtävän toteuttamisen kannalta kriittinen tekijä. Ilman johta- misyhteyksiä tapahtuu johtamista vain paikallisesti, joten suurella todennä- köisyydellä ilmatorjuntajoukon tehtä- vä, ilmahyökkäyksen torjunta, epäon- nistuu. Johtamisjärjestelmä on usein yhdistetty hyvin tekniseen toteutuk- seen. Se näkyy entistä enemmän myös ilmatorjuntajärjestelmissä. Mutta onko johtamisjärjestelmien muutos vaikut- tamassa myös joukkojen taktiikkaan ja taistelutekniikkaan? Johtamisjär- jestelmäalan merkityksestä voi lukija päätellä kapteeni Jarkko Linnen artik- kelista, jossa hän kuvailee johtamis- järjestelmäupseerin ponnisteluja Ilma- torjuntaharjoituksen toimeenpanossa.
Tämä herättänee ajatuksia edellä esi- tettyyn kysymykseen, muttei kuiten- kaan siihen vastauksia. Tähän palataan ensi vuoden numeroissa.
Tästä numerosta käynnistyy kol- men lehden jatkumo periaatteella tekniikka-taktiikka-taistelutekniikka.
Tekniikan osalta pureudutaan välillä asejärjestelmien ulkopuolelle, mutta kuitenkin kriittiseen tekijään eli johta- misjärjestelmään ja sen teknisiin haas- teisiin. Johtamisjärjestelmänumeron ideana on luoda katsaus Puolustusvoi- mien johtamisjärjestelmäalan toimijoi- hin ja nykytilaan sekä johtamisjärjes- telmien vaikutukseen asejärjestelmien suorituskyvylle. Konkreettisena tuo- toksena esitellään uusi ilmatorjunnan tuliasemapääte, TASP06.
Seuraavassa numerossa on tee- mana taktiikka. Tarkoituksena on jäl- leen avata kadoksissa oleva taktiikan keskustelu ja sen myötä herkistellä il- matorjuntaihmisten taktista ajattelua.
Tammikuussa tulee nettisivuille leh- den taktiikka -teemaan liittyvä pää- toimittajan avauspuheenvuoro, joka toivottavasti herättää keskusteluja ja tuottaa kirjoituksia lehden seuraavaan numeroon.
Peräänkuulutin ensimmäisessä toi- mittamassani numerossa lukijoiden palautetta sekä lehden kehittämiside- oita. Palautetta ei juuri ole tullut – ol- laanko lehteen siis tyytyväisiä? Otan kuitenkin mielelläni vastaan kaiken palautteen ja ennen kaikkea myös toi- veita käsiteltävistä aiheista. Asian hel- pottamiseksi on lehdelle luotu myös palautekanava nettiin. Eli jos haluat antaa palautetta tai kehittämisideoita, siihen on mahdollisuus sivuilta www.
ilmatorjunta.fi. Tarvittaessa palautteen purkua jatketaan lehden palautepals- talla.
Kulunut vuosi on taas ollut työn- täyteinen itse kunkin osalta. Nyt on vuosi vaihtumassa ja hetki aikaa juh- laan sekä hengähtämiselle perheiden, sukulaisten ja ystävien seurassa. Toi- votan lukijoille hyvää joulua sekä me- nestyksekästä vuotta 2011!
Samalla onnittelen myös Itsenäi- syyspäivänä ylennettyjä sekä palkit- tuja!
Päätoimittaja
puHEENJOHTAJALTA
Eversti (evp) Ari Rautala Ilmatorjuntayhdistyksen puheenjohtajaHyvät Ilmatorjuntayhdistyksen jäsenet,
En tiedä mistä johtuu, mutta ensi vuonna on jäsenistössämme tavallis- ta enemmän merkkipäiväänsä viettä- viä. Ikähaitarin yläpäässä täytetään 90 vuotta ja alapäässä se perinteinen 50 vuotta. Saattaa olla, että ykköseen päättyvä syntymävuosi jotenkin oh- jaa ilmatorjuntahenkiseksi. Teoria- ni on ilmeisesti varsin ohutta laatua.
Jäsenistöstä haluaisin mainita, että tänä vuonna jäsenyytensä menet- ti noin 150 perus- ja vajaat 90 nuori- sojäsentä. Syynä on yksinkertaisesti jäsenmaksun laiminlyönti sääntöjen edellyttämänä aikana. Minusta jä- senkunnan lukumäärä elää kaikkina vuosina. Nykypäivän ihmistä vede- tään samanaikaisesti niin moneen suuntaan, että yksi yhdistys jää hel- posti jalkoihin. Edellä mainitut lu- vut eivät tilastollisesti ole mullista- via. Näin vaan tapahtuu joka vuosi.
Ja edelleen jäsenistöstä. Yhdis- tyksen hallitus aikoo profiloida jä- senensä. Mitä se on? Erilaisilla tau- lukko-ohjelmilla voidaan selvitellä sitä, millainen on jäsenkuntamme koostumus eli jäsenen profiili. Täl- laista profiilitietoa voidaan käyttää hyväksi suunniteltaessa esimerkik- si yhdistyksen tulevia painopisteitä.
Ajatus on mielestäni hyvä ja vähin- tään kokeilun arvoinen.
Viimeisessä hallituksen kokouk- sessa päätettiin, että luovutaan perin- teisestä osastokokouksesta. Katsot- tiin, että parempaan tulokseen pääs- tään ns. hallituksen suunnitteluko-
kouksella, johon osastojen edustus on tietenkin erittäin toivottavaa. Idea on niin muhkea, että sitä ei edes en- simmäisellä kerralla kykene toteutta- maan maamme rajojen sisäpuolella.
Suunnittelukokouksen yksityiskoh- dista kirjoitetaan toisaalla.
Yhdistyksen hallitus kokoontuu ensi vuoden tammikuun 12. päivä- nä. Tulevassa kokouksessa käsitel- lään muun muassa päättynyttä vuotta ja pohditaan vuoden 2011 toiminnan suuntaviivoja. Ilmoitan tästä siksi, että hallitus ottaa halukkaasti vastaan esityksiä toiminnan suuntaviivoiksi.
Yhteydenotto voi tapahtua vaikkapa osastovastaavan tai allekirjoittaneen kautta (ari.rautala@gmail.com).
Tässä lehdessä puhutaan edel- leen vuoden ilmatorjuntaupseerista.
Yhdistyksen hallitus on pohtinut ni- meä ja päätynyt ”vuoden ilmatorjun- tamieheen”. Säännöt kun estävät ni- menmuutoksen välittömän toimeen- panon. En usko, että ”-mies” herättää suuriakaan intohimoja tasa-arvolais- ten piirissä. Onhan meillä edelleen kirkkoherraa, lautamiestä, luotta- musmiestä jne. Toisaalta en malta olla toteamatta, että puolustusvoi- missa on edetty kohti pehmeämpää linjaa. Ei ole enää sotaministeriötä, sotamiestä, sotaväkeä, sotarovastia, sotakorkeakoulua, sotaväen päällik- köä yms. Siis sana ”sota” on liian ag- gressiivinen arkikäyttöön. Toivotta- vasti ”ilmatorjuntamies” säilyttää asemansa. No, meni vähän viisaste-
luksi ja samalla sivuraiteelle.
Lopuksi ihan toinen asia. Ihmi- sen pitää tehdä elämänsä aikana usei- ta valintoja. Toiset niistä ovat helppo- ja ja toiset vaikeampia. Minäkin olen nyt valintatilanteessa ja päätökseni tehnyt. Minä en voi jatkaa seuraavan vuosikokouksen jälkeen ilmatorjun- tayhdistyksen hallituksen puheen- johtajana enkä ylipäätään hallituksen jäsenenä. Yritän myötävaikuttaa seu- raavan puheenjohtajan löytämisessä.
Lopuksi pyydän toivottaa kai- kille lukijoille mitä parasta Joulua ja Hyvää uutta Vuotta 2011!
Ari Rautala Puheenjohtaja
TARKASTAJAN pALSTA
Eversti Rauno Lankila Ilmatorjunnan tarkastajaIlmatorjunnan johtamisjärjestelmän todellinen suorituskyky ratkaisee jat- kossakin yhtenä tärkeänä osatekijänä koko taistelun lopputuloksen. Joh- tamisjärjestelmän kautta yksiköiden saama toiminnan ohjeistus, tilanne- tietoisuus ja johtamistoimenpiteet luovat ilmatorjuntajoukoista tehok- kaan palasen osana ilmapuolustuk- semme kokonaisuutta.
Ilmatorjunnan johtamisjärjes- telmää on kehitetty viime vuosina pitkäkestoisella ja vaativalla kaksi- vaiheisella hankkeella. Hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut integroida täysimääräisesti il- matorjunnan johtaminen osaksi il- mapuolustuksen johtamisjärjestel- män kokonaisuutta. Hankkeessa on kyetty myös ottamaan käyttöön uutta kehittynyttä teknologiaa. Tämä han- ke tulee näillä näkymin päättymään vuonna 2012.
Ilmatorjunnan johtamisjärjes- telmähankkeen myötä ilmatorjunta- patteriston johtoportaat on päivitetty mallista 87 malliin 06. Samalla on hankittu täysimääräisesti kaikille so- dan ajan ilmatorjuntayksiköille uusi johtamisvälineistö digitaalisine radi- oineen ja uudentyyppisine tuliasema- päätteineen. Ilmatorjunnan tutkat on jo modernisoitu MOSTKA87M-ka- luston osalta. Muiden maalinosoitus- tutkakalustojen osalta modernisointi on parhaillaan käynnistymässä. Ilma-
Ilmatorjunnan johtamisjärjestelmä
torjuntarykmentin johtoportaan ke- hitystyö ja uuden kaluston hankin- nat ovat myös parhaillaan käynnissä.
Hankkeen myötä on lisäksi saavu- tettu kansainvälinen yhteensopivuus (LLAPI). Eli osaaminen ja ”rauta”
on jo pääosin hankittu. Jatkossa kes- kitytään vielä hankintojen ”häntien”
hoitamiseen sekä kehittämään uutta ohjelmistoa (JADEC2).
Esitän kiitoksen sitkeästä työstä kaikille tähän haasteelliseen hank- keeseen osallistuneille. Pääosa hom- mista on hoidossa ja loppurutistus siintää vielä edessä. Jatkossa kehi- tetään koko ilmapuolustuksen johta- misjärjestelmää yhteisillä resursseil- la. Tämän jatkotyön resursseineen tulee tulevaisuudessa kaikilta osin pitää sisällään myös ilmatorjunnan johtamisjärjestelmän - ei vain ilma- voimien osuuden kehitystyön.
Vaikka ilmatorjunnan tulen- käytön johtamisen välineistö onkin kehittymässä kovaa vauhtia, hakee johtamisen käytännön toteutus vie- lä terminologian ja toimintatapojen osalta uomiaan. Esimerkiksi nykyai- kaisessa uhkaympäristössä aktiivisia valvontajärjestelmiä voi käyttää me- nestyksellisesti vain ajallisesti het- kellisesti sekä taisteluteknisesti oi- kein ryhmitettynä. Tämä korostaa jatkossa entiseen verrattuna aivan toisella tasolla oikeanlaisen tutka- taktiikan tai laaja-alaisemmin tarkas-
teltuna valvontataktiikan merkitystä.
Esimerkiksi tämän osa-alueen ide- ointiin, kouluttamiseen ja harjoitte- luun tulee jatkossa panostaa selkeästi entistä enemmän resursseja.
Eri johtamisjärjestelmiin liittyvät ongelmat - esimerkiksi siirtoteiden kapasiteetissa tai toimintavarmuu- dessa - peitetään nykyään usein aina- kin ylätasolla piirtämällä esittelykel- muihin pilvi ongelmakohdan pääl- le. Vaikka osajärjestelmät toimisivat hyvin rauhan ajan laboratorio-olo- suhteissa, on aina suurena haasteena kokonaisuuden toimivuus sodan ajan säälimättömissä häiriötilanteissa. Tä- män vuoksi uskominen pelkästään - sinänsä toimivaan ja suhteellisen halpaan - rauhan aikaiseen käyttöön tarkoitettuun teknologiaan voi kos- tautua kriisin aikana. Tällöin kapa- siteetin käyttöasteet ovat aivan toista potenssia sekä vastustajan vastatoi- menpiteet aina pirullisen nerokkaita ja monipuolisia. Emme saa jatkossa rakentaa liian monimutkaisia, paljon tiedonsiirtokapasiteettia ja ylläpito- resursseja vaativia, tietoturvaltaan vaatimattomia sekä teknisiltä omi- naisuuksiltaan helposti lamautetta- vissa olevia johtamisjärjestelmiä.
Terveisin ilmatorjunnan tarkastaja, eversti Rauno Lankila
TEEMANA
JOHTAMISJÄRJESTELMÄ
Elämme mielenkiintoista ja haasta- vaa aikaa. Tietohallinnon osuus kai- kessa toiminnassa kasvaa vääjäämät- tä yleisen teknologisen kehityksen seurauksena. Puolustusvoimat ha- luaa olla vahvasti mukana panosta- en suorituskyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen teknologiaa hyödyn- tämällä samalla kun organisaatioi- ta tulisi virtaviivaistaa ja madaltaa sekä keskittää toimintoja niin, että päällekkäisyyksiä poistamalla ja toi- mintoja tehostamalla päästäisiin ai- toihin kustannussäästöihin. Jokainen muutos on investointi, jonka hyödyt mitataan vasta, kun toiminta on va- kiintunut ja vanhat rakenteen on kyetty purkamaan pois ja turhasta todella luopumaan. Yhtälö on haas- teellinen, sillä leikkausten toivotaan tuovan säästöjä saman tien. Budjetti- leikkauksilla tehty rationalisointi on aina myöhässä ja kohdistuu yleensä seurauksiin - ei syihin.
Vain todennetulla suorituskyvyl- lä on merkitystä, sillä tämä on sekä sisäisen että ulkoisen uskottavuuden tae. Järjestelmien tulee toimia kaikis- sa olosuhteissa ja tukea niitä johta- misen ja vaikuttamisen prosesseja, jotka ovat oleellisia pyrkiessämme asetettuihin tavoitteisiin. Kineet- tisen vaikuttamisen lopputulos on helppo mieltää ja siksi varsinaisten asejärjestelmien hankintaperustelut ovatkin helposti ymmärrettäviä. Voi-
prikaatikenraali Kari Salmi Johtamisjärjestelmäpäällikkö pääesikunta
Johtamisjärjestelmäpäällikön tervehdys
daan kuitenkin kysyä, kyetäänkö mo- nimutkaisten tietoverkkoihin perus- tuvien järjestelmien toiminta takaa- maan vaativissa uhkaskenaarioissa?
Asejärjestelmän tehokas käyttö on riippuvainen tilannekuvasta, pää- töksentekoprosessin toimivuudesta, johtamisedellytyksistä sekä maalien valinnasta ja niiden osoittamisesta valitulle järjestelmälle. Ketjun onnis- tuminen riippuu sitä tukevan tekno- logian ja tietoverkkojen toimintaky- vystä. Tietoverkot ja järjestelmät on siis kyettävä suojaamaan koko ajan - siis paljon ennen kuin varsinaista aseiden käyttöä.
Viimeisimmät verkkohyökkä- ykset, kuten Stuxnet, eivät ole vain verkkosivuihin tai palveluihin koh- distuvia demonstraatioita, vaan täs- mäiskun kaltaisia, ajan, paikan ja kohteen suhteen rajattuja operaatoi- ta, joiden suunnittelu ja toimeenpa- no vaativat mittavan määrän työtä ja erityisen vankkaa osaamista. Tällai- nen toiminta on hyvin organisoitua ja tavoitehakuista ja on todennäköistä, että se lisääntyy lähitulevaisuudessa.
Hyökkäyksen voi aiheuttaa heikosti suojattujen järjestelmien toiminta- kyvyttömyyden juuri kriittisimmäl- lä hetkellä. Lamauttamisen aiheut- tava ohjelmanpätkä voidaan istuttaa järjestelmään odottamaan aktivoi- tumista hankkeen elinkaaren missä vaiheessa tahansa. Tämän vuoksi
tietoturvallisuus tulee varmistaa jo ideointi- ja esisuunnitteluvaiheesta alkaen.
Täytyy siis ymmärtää, millä kei- noin järjestelmiimme voidaan vai- kuttaa ja miten se on toteutettavissa.
Kohteina eivät ole vain puolustusvoi- mien järjestelmät, vaan laajasti koko yhteiskunnan elintärkeiden toimin- tojen edellyttämät funktiot, olipa kyseessä sitten vaikkapa liikenne, pankkitoiminta, energiahuolto tai sotilaallinen maanpuolustus. Tieto- verkkopuolustus on siis keskeistä YETT-strategian mukaista yhteistoi- mintaa. Turvallisuusviranomaisten, Viestintäviraston, alan yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyöllä - kan- sainvälistä yhteistoimintaa unohta- matta - voidaan luoda sellaista osaa- mista ja suorituskykyä, joka on tar- peen niin rauhan ajan kuin kriisien- kin toimintakyvyn ylläpitämiseksi.
Nyt tulisikin varmistaa, että panos- tus syntyviin uusiin suorituskykyihin on riittävä, nykyisistä taloudellisista haasteista huolimatta. Aika on tälle kypsä ja investointi tietoverkkopuo- lustukseen on varma sijoitus yhteis- kunnan turvallisuuden ja toiminta- kyvyn varmistamiseksi nyt ja tule- vaisuudessa.
HuOMIONOSOITuKSIA
Ilmatorjunnan ansioristi on Suomen ilmator- junnan piirissä ja muuten sen hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä myönnettävä kunniamerk- ki. Yhteisöille Ilmatorjunnan ansioristi luovu- tetaan kehystettyyn omistuskirjaan kiinnitet- tynä. Erityisen ansiokkaasta toiminnasta risti voidaan myöntää siivitetyn ammuksen kera.
Ensimmäiset Ilmatorjunnan ansioristit luovu- tettiin ilmatorjunnan 70-vuotisjuhlan kunniaksi 30.11.1995.
Sääntöjen mukaiset ansiot täyttäviä henkilöitä on runsaasti, mutta ansioristin arvon säilyttämi- seksi niitä jaettiin tänäkin vuonna rajoitetusti.
Ilmatorjunnan tarkastaja on myöntänyt ansio- ristit ilmatorjunnan vuosipäivänä 30.11.2010 seuraaville henkilöille:
Ilmatorjunnan ansioristit 30.11.2010
I luokka
Ev Risto Häkkinen Evl Hannu Kylmäniemi II luokka
Insev Hannu Kihlman Evl Vesa Tuunainen Maj Juhani Helin Maj Reijo Ohrankämmen Kapt Risto Kauppila Res kapt Erkki Pylvänäinen Ylil Kai Mertala
Ylil Jari Boman Ylil Erkki Knuutila Sotmest Seppo Raitio Projektipääll Jukka Mäkinen Onnittelemme ansioristin saajia!
Mastsystem Int’l Oy trading as Cobham Mast Systems
Puh. (013) 737 7111, faksi (013) 737 7113
www.cobham.com/mastsystems
TEEMANA
JOHTAMISJÄRJESTELMÄ
Yksinkertaistettuna verkostoi- tuneessa puolustuksessa on kyse ajattelutavasta jakaa ja hakea aktiivisesti johtamiselle tarpeellista tietoa ja käyttää sitä johtamisessa kaikilla tasoil- la. Nykytekniikka tarjoaa tälle erinomaiset mahdollisuudet.
Modernien tietoverkkojen ja joh- tamisjärjestelmien käyttö tuottaa ajantasaisen tilannekuvan ja tarjoaa ennennäkemättömät mahdollisuudet informaation välittämiseen sekä johtamiseen.
Verkottumisen avulla mahdollis- tetaan joukkojen ja eri toiminto- jen tehokas taistelu ja toiminta.
Verkostokeskeinen sodankäynti (Network Centric Warfare) on Yh- dysvalloissa 90-luvulla kehitetty uu- denlaista sodankäyntitapaa kuvaava käsite. Verkostosodankäynnissä ta- voitteena on saavuttaa vastustajaa parempi tilannetietoisuus. Hyvä ti- lannetietoisuus mahdollistaa nopean, oikea-aikaisen ja tilanteeseen nähden oikeiden päätösten tekemisen. Täl- löin joukkojen ja tulen käyttö sekä tukitoiminnot voidaan optimoida ja
Everstiluutnantti Jarmo Sinkkonen Johtamisjärjestelmäosasto pääesikunta
Tieto moninkertaistaa voiman - verkostoituneesta
puolustuksesta tehoa taisteluun
näin moninkertaistaa tehtävien to- teuttamisen tehokkuus.
Verkostopuolustuksessa toteute- taan ihmisten ja tekniikan verkostoi- tuminen - liitettävyys ja yhteentoimi- vuus. Tämä mahdollistaa informaati- on jakamisen oikeaan aikaan, oike- aan paikkaan, oikeassa muodossa ja turvaa tiedon luottamuksellisuuden sekä estää tiedon pääsyn vääriin kä- siin. Verkostopuolustus mahdollistaa eri puolustushaarojen ja aselajien toi- minnan yhteensovittamisen tarvitta- essa hyvinkin nopeasti ja vastaa ai- empaa paremmin äkillisesti muuttu- viin taistelutilanteisiin.
Suomi kehityksessä mukana
Myös Suomen puolustusvoimat on määrätietoisesti siirtynyt entistä verkostoituneempaan toimintata- paan 2000-luvun alkupuolelta alka- en. Verkostoavusteinen puolustus on suomalaiselle verkottuneelle tietoyh- teiskunnalle luonteva malli maan- puolustukseen.
Kehitystyötä ohjaa kansainvä- lisen yhteensopivuuden taustavaa- timus. Siksi verkostoitunutta puo- lustusta kehitetään laajasti myös
kansainvälisillä foorumeilla. Suomi tekee työtä useiden maiden kanssa kahdenvälisesti, tehostaa yhteistoi- mintaa pohjoismaiden kanssa, on aktiivisesti mukana kansainvälisten organisaatioiden, kuten Euroopan unionin ja Naton alaisissa kehittä- misyhteisöissä. Lisäksi olemme jä- senenä monenkeskisessä, EU:hun ja Natoon kuulumattomissa yhteistyö- verkostoissa. Kansainvälinen kehit- tämisyhteistyö mahdollistaa tehok- Tietovarannot säilyvät useissa, suojatiloihin sijoitetuissa, toisi- aan varmentavissa palvelinho- telleissa. (SA-kuva)
TEEMANA
JOHTAMISJÄRJESTELMÄ
Tietoliikenneyhteyk- siä valvotaan tilan- nekeskuksissa jatku- vasti. (SA-kuva)
kaiden ratkaisujen käyttöön saannin maailmalta ja tuo mukanaan myös kustannussäästöjä.
Päätehtävät kirkkaana mielessä
Verkostoavusteista puolustusta ke- hitettäessä on huomioitu puolustus- voimien kaikki kolme päätehtävää - Suomen sotilaallinen puolustus, muiden viranomaisten tukeminen ja osallistuminen kansainväliseen krii- sinhallintaan.
Viranomaisyhteistyö on keskei- sessä asemassa Suomen kriisival- miudessa ja maanpuolustuksessa.
Siksi verkostoituvaan puolustuk- seen liittyy oleellisesti kaikkien vi- ranomaisten välinen yhteistoiminta ja tiedonvaihto. Tätä ollaan tehosta- massa muun muassa viranomaisten turvallisuusverkkohankeen avulla, joka mahdollistaa eri viranomaista- hojen nykyistä tehokkaamman tie- donvaihdon ja yhteistoiminnan kus- tannustehokkaasti.
Kansainvälisen yhteentoimivuu- den (interoperability), vaatimus taas luo edellytykset johtamisjärjestel- män osalta osallistua kansainvälisiin harjoituksiin ja kriisinhallintaoperaa- tioihin. Se mahdollistaa käytännön toteutuksen esimerkiksi Euroopan unionin keskinäisen avunannon ja yhteisvastuulausekkeen velvoitteille ja tarvittaessa sotilaallisen avun vas-
Ilmatorjunta
- verkostoitunutta taistelua Ilmapuolustuksen ja ilmatorjunnan taistelun tehokkuus on aivan ratkai- sevasti kiinni hajallaan olevien sen- soreiden, tuli- ja tukiyksiköiden sekä johtamispaikkojen välisestä tiedon- kulusta. Monissa tapauksissa tiedon tosiaikaisuus tai vain hyvin lyhyiksi jäävät viiveet ovat välttämättömiä, jotta tiedolla olisi merkitystä. Hyvä- nä esimerkkinä tästä on ilmatilanne- kuva, jonka maalitiedot jaetaan vies- tiverkkoja pitkin kaikille ampuville yksiköille.
Ilmatorjunnan johtamislaitteiden kehitys mahdollistaa entistä tarkem- pien ja ajantasaisempien tietojen ja- kamisen kaikille tarvitsijoille. Joh- tokeskuksissa tiedetään yksiköiden
PVJJK:n organisaatio (SA-kuva) taanottamiseksi. Samalla ei myös- kään synny esteitä toiminnallisella ja teknisellä tasolla liittyä Natoon, mikäli poliittinen päätös jäsenyydes- tä joskus tulevaisuudessa tehtäisiin.
ryhmitys, valmius ja tilanne entistä paremmin. Yksikkötasalla saakka taas on käytettävissä maavoimien tie- tojärjestelmän (MATI) kautta mm.
pintatilannetietoja niin vihollisesta, tiestön käytöstä, huollon tukeutu- misesta jne., jolloin oma toiminta voidaan sopeuttaa mahdollisimman hyvin nopeastikin muuttuviin tilan-
teisiin. Verkostoitunut toimintatapa luo myös hyvät edellytykset rinnak- kaiselle johtamisprosessille, jolloin suunnittelu ja johtaminen tapahtuvat samanaikaisesti organisaation eri ta- soilla. Tällöin ilmatorjunnan suunnit- telu- ja toimeenpanosykliä on mah- dollista nopeuttaa.
Kun merkityksellinen tieto on
tosiaikaisesti tarvitsijoiden käytös- sä, voidaan optimoida ilmatorjun- nan käyttö, kyetään reagoimaan yl- lättäviin tilannemuutoksiin nopeasti sekä voidaan ennakoida eteen tulevia tapahtumia. Verkostoituminen mo- ninkertaistaa voimamme taistelussa.
Verkostoperusteista puolustusta kehi- tetään Puolustusvoimissa kokonaisval- taisesti ja kehittämiseen osallistuvat erityisesti suunnittelu-, operatiivinen ja johtamisjärjestelmäala. Monet muut- kin toimialat työskentelevät verkos- toituneen puolustuksen kehittämises- sä oman erityisosaamisensa puitteissa.
Johtamisjärjestelmäala vastaa verkostopuolustuksen teknisestä ke- hittämisestä ja toteuttamisesta. Johta- misjärjestelmäalan henkilöstöä työs- kentelee kaikkialla Puolustusvoimis- sa aina Pääesikunnasta joukko-osas- totasalle saakka.
Pääesikunta ja puolustus- haaraesikunnat
Pääesikunnan johtamisjärjestel- mäosasto vastaa puolustusvoimien johtamisjärjestelmän valmiudesta, kansallisesta ja kansainvälisestä yh- teensopivuudesta sekä kehittämises- tä. Lisäksi johtamisjärjestelmäosasto johtaa ja kehittää puolustusvoimien tietohallintoa. Jotta Puolustusvoimi- en toiminta nivoutuu saumattomas- ti muuhun yhteiskuntaan, osasto on asettanut pysyvän yhteysupseerin lii- kenne- ja viestintäministeriöön.
Maa-, Meri- ja Ilmavoimilla on puolustushaaraesikunnissaan omat johtamisjärjestelmäosastot, joiden työskentelyn pääpaino on puolustus- haarojen oman johtamisjärjestelmän sekä puolustushaarakohtaisten järjes- telmien ylläpito ja kehittäminen.
Verkoston rakentajat
Johtamisjärjestelmäalan
”valmiusyhtymä”
Puolustusvoimien Johtamisjärjes- telmäkeskuksen (PVJJK) tehtävä on mahdollistaa Puolustusvoimi- en johtaminen ja tehokas toiminta tarjoamalla käyttäjien tarvitsemat tietopalvelut niin kotimaassa kuin ulkomaillakin kaikissa olosuhteis- sa normaaliajasta poikkeusoloihin.
Johtamisjärjestelmäkeskus vastaa pääosasta Puolustusvoimien vies- tintäverkkoa ja osaltaan kaikille yh- teisten, sekä hallinnollisten että ope- ratiivisten johtamisjärjestelmäpalve- luiden kehittämisestä ja ylläpidosta.
PVJJK toimii kolmellakymme- nellä paikkakunnalla ja sen palve- luksessa on noin 800 työntekijää.
Työntekijöistä pääosa on siviilihen- kilöstöä. Keskuksen johto, Hallinto- osasto ja Tuotanto-osaston keskitetyt osat toimivat Jyväskylässä ja Kehi- tysosasto Espoon Kilossa. Palvelu- tuotanto toteutetaan neljässä alueel- lisessa Johtamisjärjestelmäkeskuk- sessa (Oulu, Mikkeli, Hämeenlinna, Turku) sekä tietopalvelukeskuksis- sa Tampereella ja Mikkelissä. Lisäk- si kohta jo nimeään uudistava Ver- kostopuolustuksen Kehittämiskes- kus kuuluu Puolustusvoimien Joh- tamisjärjestelmäkeskuksen organi- saatioon, vaikka saakin ohjauksensa suoraa Pääesikunnan operatiiviselta osastolta. Se aloitti toimintansa Rii- himäellä viime kesänä.
Muuttuvan yhteiskunnan ja Puolustusvoimien tarpeista johtuen PVJJK:n organisaatiota, tehtäviä ja sen myötä mahdollisesti myös toi- mipisteiden sijaintia tullaan tarken- tamaan.
Tietohallintopäälliköt avainasemassa
Joukko-osastoissa ja esikunnissa (vast) toimivat tietohallintopäälli- köt alaisineen. He ovat verkostoitu- neen toimintatavan perusmuurareita, kaikkein keskeisimpiä moottoreita.
He ovat avainasemassa vaikuttamas- sa ratkaisevasti siihen toimintatavan muutokseen, joka on edellytyksenä verkostoitumiselle ja sen tuomille eduille puolustusvoimissa. Tärkeää työtä tehdään ruohonjuuritasolla oh- jeistamalla, kouluttamalla ja opasta- malla henkilöstöä.
Uudet laitteet ja sovellutukset eivät itsessään tuota mitään hyötyä.
Vain näiden laitteiden ja sovellusten käyttäminen tuottaa sen hyödyn.
Johtamisjärjestelmäalan päivit- täisestä toiminnasta sekä alan moni- puolisuudesta saatte kuvan toisaalla tässä lehdessä löytyvästä artikkelis- ta.
Kirjoittaja toimii Ilmatorjunta
yhdistyksen varapuheenjohtajana.
TEEMANA
JOHTAMISJÄRJESTELMÄ
Ilmavoimien tehtävä
Suomen ilmavoimien tehtävänä on maamme ilmatilan valvonta ja alu- eellisen koskemattomuuden turvaa- minen koko valtakunnan alueella sekä ilmasta tapahtuvan hyökkäyk- sen torjunta. Tärkeä tehtävä on myös väestön suojaaminen ja tärkeimpien valtakunnallisten kohteiden sekä maa- ja merivoimien taistelujen suo- jaaminen. Muina tehtävinä ovat vir- ka-avun antaminen, pelastustoimin- taan osallistuminen ja viranomaisten tukeminen. Osallistuminen kansain- väliseen sotilaalliseen kriisinhallin-
Insinöörieversti Jouko Lindh Osastopäällikkö Johtamisjärjestelmäosasto Ilmavoimien Esikunta
Ilmavoimien
johtamisjärjestelmäalan kehittyminen
taan tehtävään soveltuvalla valmius- yksiköllä ja muulla henkilöstöllä on noussut viimeaikoina yhä merkittä- vämmäksi ilmavoimien tehtäväksi.
Viime vuosina ilmavoimia ja ilma- torjuntaa on nivottu yhä tiiviimmin yhteen yhteiseksi ilmapuolustusjär- jestelmäksi samaan tapaan kuin käy- täntö oli viime sotien aikana.
Ilmavoimien johtamisjärjes- telmäalan rakenne
Ilmavoimien organisaatiorakenne on ollut melkoisessa myllerryksessä viime vuosina. Muutos on näkynyt
luonnollisesti myös ilmavoimien joh- tamisjärjestelmäalalla. Ilmavoimissa rauhan aikainen johtamisjärjestelmä- ala koostuu tällä hetkellä seuraavista toimijoista:
– Ilmavoimien Esikunnan johtamis- järjestelmäosasto (A6), jossa
˚ johtamisjärjestelmäsuunnitte- lusektori
˚ tietojärjestelmäsektori ˚ viestisektori
– Ilmavoimien Materiaalilaitoksen johtamisjärjestelmäosat:
– hankeosaston valvonta-, johta- mis- ja tiedonsiirtojärjestelmäsek- torit,
˚ viestitekniikkaosasto (aik. Il- mavoimien Viestitekniikkalai- tos, IVL)
˚ suunnitteluosaston hankinta- sektorin viestitekniikkajaos (aik. LentoTL:ssa)
– Lapin, Satakunnan ja Karjalan Lennostojen Esikuntien operatii- visten osastojen johtamisjärjestel- mäsektorit ja huolto-osaston val- vonta- ja johtamisjärjestelmien kunnossapitosektorit
– Lennostojen viestitekniikkakes- kukset
– Lennostojen pääjohtokeskusten tekniset keskukset
– Tutka-asemien tekninen henki- löstö
– Ilmasotakoulun ja Ilmavoimien Teknillisen koulun johtamisjär- jestelmäsektorit ja viestikorjaamot Ilmavoimien perinteiset tehtävät, hävittäjätorjunta ja ilmasuojelu ovat täyden-
tymässä ilmatorjunnan myötä kokonaisilmapuolustukseksi.
Ilmavoimien johtamisjärjestel- mäalan toiminnoista johto- hanke- ja koulutus- sekä keskitetyn huollon osuudet ovat ryhmittyneet Tikka- koskelle. Jokaisesta lennostosta ja koulusta löytyy ilmavoimien johta- misjärjestelmäalan operatiivisia ja huoltotoimintoja. Lennoston esi- kunnan operatiivisella osastolla si- jaitseva johtamisjärjestelmäsektori antaa operatiivisen ohjauksen johta- misjärjestelmien kunnossapitoa oh- jaavalle valvonta- ja johtamisjärjes- telmien kunnossapitosektorille, joka edelleen ohjaa lennoston viestitek- niikkakeskusta.
Vuoden 2007 alusta perustettiin Puolustusvoimien Johtamisjärjestel- mäkeskus, PVJJK. Sen vastuulle tuli mm. yhteisten operatiivisten ja hal- linnollisten palvelujen tuottaminen kaikille puolustusvoimien joukoille.
Ilmavoimien johtamisjärjestelmä- alalta siirtyi PVJJK:n palvelukseen 30 henkilöä. Muutoksessa ilmavoi- mien vastuulle jäi huolehtiminen omasta kohdearkkitehtuuristaan ja palvelujen tuottamisesta. Tehtävien jakaminen organisaatioiden välillä suunniteltiin johtamisjärjestelmä- alan toimintatapamallissa.
Johtamisjärjestelmäalan tehtävä
Ilmavoimien johtamisjärjestelmä- toimiala tuottaa ilmapuolustukselle sen tarvitsemat valvonta- ja johtamis- järjestelmät, tietojärjestelmät, ope- ratiivisen ja tulenkäytön johtamisen ja ilmavalvonnan tiedonsiirtoyhtey- det sekä vastaa sähkömagneettisen spektrin hallintaan ja käyttöön liit- tyvistä tehtävistä.
Ilmavoimien johtamisjärjestel- mätoimialalla on vastuu ilmapuo- lustuksen taktisen johtamisen ketjun kaikkien osakokonaisuuksien kehit- tämisestä ja elinjakson aikaisesta yl- läpidosta. Ilmapuolustuksen taktisen johtamisen ketju alkaa sensorijär- jestelmistä, mm tutkajärjestelmistä, passiivisista sensoreista ja aisti-ilma-
valvontajärjestelmästä, MST/MRT- järjestelmästä (multisensor/-radar tracking), joka kokoaa ja analysoi sensoridatat ja yhdistää ne ilma- puolustuksen johtamisjärjestelmään (ITTH). Ilmapuolustuksen johtamis- järjestelmän ydin, ITTH-järjestelmä sijaitsee hajautetusti ilmapuolustuk- sen johtokeskuksissa. Sitä kehitetään jatkuvasti täyttämään sekä kansalli- sen, että kansainvälisen JOINT-joh- tamisen haasteet. Johtokeskuksista ITTH-järjestelmän avulla johdetaan reaaliaikaisesti sekä hävittäjätorjun- taa että ilmatorjuntaa. Tukikohdissa olevat hävittäjäresurssit saavat tehtä- vänsä ja toimintakäskynsä hälytys- ja informaatiojärjestelmien avulla.
Maanlaajuista hävittäjätorjunnan johtamista varten on käytössä taiste- lunjohdon operatiivisia puheverkkoja ja radiotukiasemaverkkoja sekä da- talla että puheella tapahtuvaan tais- telunjohtamiseen. Ilmapuolustuksen taktinen johtamisjärjestelmä kytkey- tyy meri- ja maapuolustuksen vastaa- viin järjestelmiin sekä sensori-, että johtamisjärjestelmätasolla. Valtakun- nallisen yhteisen tilannekuvan kehit- täminen on ratkaisevassa asemassa.
Ilmapuolustuksen toimipaikat ja järjestelmät tukeutuvat puolustusvoi- mien yhteiseen viestintäverkkoon,
josta vastaa Puolustusvoimien Johta- misjärjestelmäkeskus (PVJJK). Ilma- voimat vastaa työnjaon mukaisesti omien erillisten pääte- verkkojensa, mm. radioverkkojensa kehittämises- tä ja toimipaikkojensa liittämisestä puolustusvoimien viestintäverkkoon.
Operatiivisten ja hallinnollisten joh- tamisjärjestelmien kehittämiseen il- mavoimien johtamisjärjestelmäyk- siköt osallistuvat JOINT-hengessä.
Myös lennonvarmennusjärjestelmien ja -laitteiden kehittämis- ja ylläpito- vastuu kuuluu ilmavoimien johta- misjärjestelmäalan tehtävään. Tällä saralla tehdään tiivistä yhteistyötä Ilmailulaitoksen kanssa.
Yhtenä ILMAVEJOJÄOS:n tär- keänä tehtävänä on ilmavoimien val- vonta- ja johtamisjärjestelmien suo- rituskyvyn suunnittelu puolustusvoi- mien kehittämisohjelmatyön kautta.
Parhaillaan on alkamassa vuoden 2017 jälkeisten vuosien suunnitte- lu. Suorituskyvyn kehittämisessä korostuu puolustusvoimien yhtei- nen suorituskyky, verkkokeskeisen sodankäynnin arkkitehtuuri, yhtei- nen tietotekninen alusta ja sen päälle rakennettavat yhteiset ja puolustus- haarakohtaiset palvelut. Johtamis- ja valvontajärjestelmien rakentamises-
Ilmavoimien jojä-alan toiminnot ovat keskittyneet Tikkakoskelle. Lennostot vastaavat järjestelmien käytöstä ja paikallisesta ylläpidosta.
››
TEEMANA
JOHTAMISJÄRJESTELMÄ
sa eletään voimakasta murroskautta.
Puolustusvoimille luodaan uusia vai- kuttamisen suorituskykyjä ja samalla tavoitellaan kansainvälistä yhteenso- pivuutta. Yhteiseen suorituskykyyn liittyvinä ilmavoimien johtamisjär- jestelmäalan kehittämiskohteet ovat pääosin Puolustusvoimien yhteisissä johtamisen ja valvonnan kehittämis- ohjelmissa.
Valvonta- ja johtamisjärjes- telmien kehittäminen osana yhteistä puolustusta
Integroitu tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmä (iTVJ) on Puo- lustusvoimien yhteinen eli JOINT- järjestelmä. Järjestelmän käyttöön- otto mahdollistaa verkostopuolus- tuksen mukaisen toimintatapamal- lin käyttöönoton puolustusvoimien johtamisessa 2010-luvulla. Järjes- telmän kehittäminen alkoi aikanaan ilmavoimien vastuulla, mutta siirtyi myöhemmin Pääesikunnan johtamis- järjestelmäosaston ja PVJJK:n vas- tuulle, kuten JOINT-järjestelmän ke- hittämisen kuuluukin olla.
Ilmavoimien oman kohdeark- kitehtuurin kehittämisen lisäksi il- mavoimat on vastannut puolustus- voimallisen MST (Multi Sensor Tracking) –järjestelmän kehittämi- sestä. Järjestelmä mahdollistaa eri sensoreiden tiedon yhdistämisen ja analysoinnin luoden perustan yhdis- tetyn maalitilannekuvan muodosta- miseen. MST-järjestelmä tulee aika- naan vuoden 2015 jälkeen korvaa- maan tällä hetkellä käytössä olevan MRT-järjestelmän ja laajenee palve- lemaan kaikkien puolustushaarojen sensorijärjestelmiä.
Ilmapuolustuksen johtamisjär- jestelmä tullaan integroimaan osak- si iTVJ-järjestelmää. ITTH-järjes- telmästä siirrytään vaiheittain SOA- pohjaiseen JADEC2 -johtamisjärjes- telmään (Joint Air DEfence Com- mand and Control). Tällä hetkellä määrittelyvaiheessa oleva JADEC2- johtamisjärjestelmä tulee pitämään sisällään sekä ilmavoimien että ilma- torjunnan johtamistoiminnot.
Muutos mahdollistaa ilmapuo- lustuksen yhtenäisen tilannekuvan ja sen hyödyntämisen johtamisen
eri tasoilla, päätöksentekoprosessi- en nopeutumisen ja vaikuttamisen joustavamman käytön puolustusvoi- mien yhteisten tavoitteiden mukai- sesti. Tämä tarkoittaa, että kaikilla ilmapuolustukseen osallistuvilla ta- hoilla, olipa kyseessä sitten torjunta- hävittäjä tai ilmatorjunnan ohjuspar- tio, on vallitsevasta ilmatilanteesta samanlainen tilannekuva ja se on joh- dettavissa johtosuhteen mukaisesti.
Lisäksi johtosuhteita kyetään muut- tamaan joustavasti taistelujaotuksen muuttuessa.
Verkostopuolustus tarkoittaa pelkistetysti, että sensorit, päätök- sentekijät ja aseet sekä muut vai- kuttamisen välineet yhdistetään ko- konaisuudeksi. Yhdistävä tekijä on iTVJ:n verkkopalvelut ja puolus- tushaarakohtaisten sovellusten yh- teinen tietojärjestelmäarkkitehtuuri.
Ilmasodan nopeus edellyttää taktisen tasan tiedon siirron kehittämistä. Il- mapuolustuksessa käyttöön otetta- vien LINK16-datalinkkien käyttö mahdollistaa puolustusvoimien yh- teisten operaatioiden toteutuksen.
LINK16- järjestelmä tulee operatii- viseen käyttöön vaiheittain vuosien 2013-2016 aikana.
Tiedonsiirtojärjestelmät Ilmapuolustuksen operatiiviset TSTJ-pikapuhelin- ja radioidenoh- jausjärjestelmät (TIPU- ja TELE- KALLE järjestelmät) ovat parhail- laan korvautumassa Norjasta, THA- LES-yhtiöltä hankitulla PUHKO- järjestelmällä. PUHKO-järjestelmän myötä Ilmavoimat siirtyy taistelun- johdon radio- ja telekommunikaati- ossaan IP-verkkojen käyttöön. Tie- donsiirtoverkon kehittämisen pai- nopisteen muuttuessa 2010-luvulla IP-pohjaiseksi myös verkon salaus muuttuu tehtäväksi mm. kotimaisil- la, INSTADEFSEC:n kehittämillä IP-salaimilla, entisten linjasalainten sijaan.
Ilmavoimien taktisia johtamisjärjestelmiä on kehitetty kolmen vuosikymmenen aikana esitysjärjestelmistä ja puhejohtamisesta kohti verkkokeskeistä ja JOINT- kykyistä DATALINK-johtamista. LINK16-järjestelmä luo uuden ulottuvuuden johtamiseen.
››
Tukikohdat
Tukikohtien viestijärjestelmi- en kehittäminen oli voimakasta 1980-90-luvuilla. Varatukikohtien ajoneuvo- ja perävaunukalustojen sekä johtopaikka-, viesti-, sähkövoi- ma- ja lennonvarmennuskalustojen hankinnat aloitettiin 1988.
1990-luvulla jatkettiin hankin- toja ja modifiointiin kalustoja mm.
johtopaikkakontti. Tukikohtaradio- järjestelmiä hankittiin lennonvar- mennuksen ja tukikohdan joukko- jen käyttöön. Myös siirrettäviä len- nonjohtotorneja hankittiin tukikoh- takäyttöön. Pää- ja varatukikohdis- sa päivystävien torjuntahävittäjien hälytyspuhelinjärjestelmä TELMA hankittiin 1980-luvulla Telenokia/
Mobiralta. Sen tulee korvaamaan Elektrobitin toimittama datapohjai- nen MAISA-järjestelmä tämän vuo- den aikana.
Kokonaisuudessaan tukikohtien kehittämisen painopiste on nyt ja lä- hitulevaisuudessa ilmavoimien kan- sainvälisen valmiustukikohdan toi- mintojen rakentamisessa ja testaami- sessa sekä kansainvälisestä toimin- nasta saatavien oppien ja toiminta- mallien jalkauttamisessa kotimaiseen tukikohtatoimintaympäristöön.
Taistelunjohdon tietovuo (LINK16)
Puolustusjärjestelmät kehittyvät ja muuttuvat sekä ulkoisten että sisäis- ten muutospaineiden takia. Ilmavoi- mien nykyinen taktinen datalinkki (VIIRI) lähestyy suunnitellun tekni- sen käyttöikänsä loppua 2010-luvul- la. Käytettävyyden ylläpito nykyisel- lä tasolla edellyttää järjestelmämo- dulien uudelleen suunnittelua, koska komponentteja ei enää ole saatavilla.
Myös operatiivisen käytettävyyden varmistaminen edellyttää datalink- kijärjestelmän huomattavaa kehittä- mistä. Ilmavoimien uuden sukupol- ven kansallisen taktisen datalinkin (SIHTI) kehitystyö keskeytettiin
Ilmapuolustuksen johtokeskuksissa olevat taistelunjohtajat (OP) käyttävät PUHKO-verkkoa IP-verkon yli johtaessaan hävittäjiä radioteitse.
Tukikohtajärjestel- mä muodostaa il- mapuolustuksen tu- keutumisen rungon.
Ilmavoimien tuki- kohta pitää sisällään kaikkia ilmapuolus- tuksen jojä-alan toi- mintaelementtejä:
valvontaa, johtamis- ta ja tiedonsiirtoa.
Elektrobitin toimittama MAISA-järjestelmä tulee korvaamaan tämän vuoden aikana pää- ja varatukikohdissa päivystävien torjuntahävittäjien hälytyspuhe- linjärjestelmän TELMA:n.
vuonna 2003. Samalla käynnistettiin Ilmavoimien LINK16 -selvitystyö.
Kansainvälinen sotilaallinen yh- teistoiminta edellyttää tehokasta ti- lannekuvan vaihtoa. Länsimaissa standardi ilmapuolustuksen takti- seen tiedonsiirtoon on LINK16. Se on usein myös käytännön vaatimus operaatioon osallistumiselle, sillä käytetty sanomarakenne mahdollis- taa taktisen johtamisen datalla ilman puheyhteyttä.
Ilmavoimille on Valtioneuvos- ton selonteossa VNS 6/2004 ase- tettu vaatimus kansainvälisen yh- teistoimintakyvyn luomisesta sekä ulkomaisen avun vastaanottokyvyn kehittämisestä. LINK16 -järjestel- män käyttöönotto palvelee myös näitä tavoitteita.
LINK16 -järjestelmän käyttöön- otto parantaa taistelunkestävyyttä mahdollistamalla sen, että jokai- nen taistelunjohtaja voi johtaa mitä tahansa F-18 Hornet -konetta koko valtakunnan alueella. LINK16 -jär- jestelmä välittää sanomat automaat- tisesti sen tukiaseman kautta, jolla on paras yhteys koneeseen.
Ilmatorjunnan keskikanta- man ohjustorjuntajärjestelmällä on LINK16 -kyky omalla radiotermi- naalilla. Lisäksi järjestelmässä on mahdollisuus JRE-yhteyden käyt- töön LINK16 -tiedon välittämisek- si. Ohjustorjuntajärjestelmässä on ra- joitettu taistelunjohtokyky torjunnan koordinoimiseksi alueella lentävien koneiden kanssa. Ohjustorjuntajär- jestelmän yhteensopivuus muiden yhteistoimintaosapuolien koneiden kanssa on varmistettava ennen ope- raatioihin osallistumista.
Ilmatorjuntaohjusjärjestelmässä on rajoitettu itsenäinen kyky torjunnan koordinoimiseksi alueella lentävien koneiden kanssa ilman yhteyttä ilma- puolustuksen johtamisjärjestelmään.
Tutkakalustot
Keski- ja kaukovalvontatut- kajärjestelmät (KEVA/KAVA) KEVA-tutkat kehitettiin kotimaas- sa vuosina 1967-78, yhteistyössä VTT:n, Viestikeskuskorjaamon ja kotimaisen teollisuuden kanssa. Ne otettiin käyttöön vaiheittain vuosi- na 1973-86 ja modifioitiin vuosina 1989-1999.
Nyt kohta tiensä päässä olevat KEVA-tutkat korvautuvat uusilla Ranskasta hankittavilla KEVA-tut- killa asteittain vuoteen 2015 men- nessä. Uudessa siirtymiskykyisessä keskivalvontatutkajärjestelmässä on löydettävissä tyypilliset tämän päi- vän tutkasukupolven ominaisuudet, joita tämän kokoluokan järjestelmiltä voidaan odottaa.
KAVA-tutkat hankittiin Ranskas- ta Thomson-CSF:lta. Ne asennettiin vuosina 1993-95 ja hyväksyttiin käyttöön 26.11.1998. Tällä hetkel-
lä tutkiin on tilattu MidLifeUpgra- de -modifiointi (MLU), jonka avul- la tutkat tulevat olemaan operatiivi- sessa käytössä ainakin 2030-luvulle saakka.
Uusien hankittavien tutkajärjes- telmän teknisen kehitysasteen omi- naisuuksista voidaan mainita mm.:
Hajautettu ilmajäähdytetty puo- lijohdelähetin, jolla päästään asteit- taiseen suorituskyvyn alenemaan vi- katilanteissa. Aiempien sukupolvien keskitetty putkipääteaste muodostui aina kriittiseksi komponentiksi toi- minnan kannalta. Koska puolijohteil- la ei saavuteta yhtä suurta huippute- hoa kuin aiemmin mikroaaltoputkil- la, korvautuu tehonpuute puolijoh- delähettimissä osaksi myös putkia suuremmalla toimintasuhteella.
Digitaalinen keilanmuodostus, joka mahdollistaa entistä monipuo- lisemmat toiminnot vallitsevaan ym- päristöön sovitettuna, onpa se sitten välkettä tai elektronista häirintää.
Verkkokeskeinen tietotekninen liityntäarkkitehtuuri, jolla mahdol- listetaan tutkainformaation saatavuus verkossa siellä missä käyttäjä sitä tar- vitsee ja vastaavasti tutkaa voidaan ohjata ja käyttää mistä tahansa verkos-
TEEMANA
JOHTAMISJÄRJESTELMÄ
Uuden sukupolven tietovuojärjestelmät perustuvat kansainvälisesti yhteen- sopiviin DATALINK-perheen järjestelmiin. Kokonaisyhteensopivuus, sekä toiminto- että laitetasolla, on silti aina suuri haaste.
sa. Tämän toteuttaminen tietoturvalli- sesti ei luonnollisesti tule ilmaiseksi vaan sen kustannus on siirrettävän in- formaation moninkertainen kehystä- minen, jolloin yhden informaatiobitin siirtoon vaaditaan kymmeniä bittejä erilaista kehysinformaatiota. Erityi- sesti tietotekniseen arkkitehtuuriin on kiinnitetty huomiota vahvasti jo han- kinnan vaatimusten kautta.
Kehittynyt signaalinkäsittely pystyy tuottamaan entistä luotet- tavamman ja yksikäsitteisemmän maalitilannekuvan erilaisissa ympä- ristöissä automaattisemmin valitse- malla entistä adaptiivisemmin oikeat toimintaparametrit kuhunkin toimin- tatilanteeseen.
COTS (Kaupallinen yleiskäyttöi- nen teknologia) tuotteiden ja arkki- tehtuurin varaan perustuva laitteis- to jossa varsinainen toiminnallisuus tuotetaan järjestelmäkohtaisella so- vellusohjelmistolla, mutta laitteisto perustuu mahdollisimman paljon puhtaisiin kaupallisiin osajärjestel- miin.
Vikatilanteissa mahdollisten vi- allisten vaihtoyksiköiden lukumää- räinen väheneminen ja vian paikal- listaminen järjestelmän omien diag- nostiikkaohjelmien avulla. Tällä ke- hityksellä on toki varjopuolena se, että eriasteisissa ongelmatilanteissa käyttäjältä tai huoltajalta vaaditaan syvällisempää kokonaisjärjestelmän analyyttista hallintaa kuin aiemmin, jolloin vikatilanteet paikannettiin
seuraamalla signaalitietä yksinker- taisten perustoiminnallisuuksien hal- linnan avulla.
Ilmavalvontasensorien tulevai- suuden näkymiä; ”passiivinen” tut- ka?
2000-luvun alkuvuosina alkoi teollisuuden ja eri tutkimusyhteisö- jen piirissä nousta voimakkaasti nä- kyviin erilaiset vaihtoehtoiset kon- septit perinteisen yksipaikkatutkan rinnalle. Näistä ehkä yleisin on ns.
”passiivinen tutka”, jolla tarkoitetaan tutkaa, jolla ei ole omaa lähetintä, vaan se hyödyntää olemassa olevia esim. yleisradiolähetteitä valaisevina signaaleina. Koska tällöin valaiseva lähetin ja vastaanotin sijaitsevat eri paikoissa, puhutaan bi-staattisesta tai multi-staattisesta tutkasta. Valai- sevina signaaleina koejärjestelmissä käytetään yleisesti käytettäviä FM- yleisradio, tai TV-lähetteitä jotka ovat tehotasonsa suhteen potenti- aalisimpia tuottamaan kohtuullisen valvontapeiton suhteessa tarvittavaan vastaanotintiheyteen. Kokeiluja on tehty myös matkapuhelin- ja muilla tiedonsiirtolähetteillä.
Menetelmät ovat osoittautumas- sa potentiaalisiksi nykyisin käytettä- vissä olevalla laskentakapasiteetilla ja tarkoituksena on, että tulevaisuu- dessa näemme näitäkin ilmavalvon- nan käytössä olevina tuotteistettuina välineinä. Ilmavoimissa passiivisen tutkan konsepteja on tutkittu 2002 alkaen yhteistyössä yliopistojen ja
teollisuuden kanssa. Tutkimuksen yhteydessä on testattu muutamia kaupallisia prototyyppijärjestelmiä Suomen olosuhteissa.
Yhteenveto
Ilmavoimien johtamisjärjestelmätoi- miala on tehnyt mittavan työn viime vuosikymmeninä ilmapuolustuksen suorituskyvyn rakentamisessa. Työn tekemisen edellytyksenä on ollut il- mavoimien johtamisjärjestelmäalal- la tiivis yhteistyö suunnittelijoiden, teknisten asiatuntijoiden, hanke- ja projektihenkilöstön, huollon ja asi- akkaiden eli operatiivisten käyttäji- en kanssa. Kaikissa kehittämishank- keissa ovat aina asiakkaan edustajat olleet mukana alusta lähtien, hank- keita ei ole tehty pelkkinä toimek- siantoina. Myös se, että järjestelmien suunnittelijoilla ja kehittäjillä on aina ollut pitkäaikainen, jopa järjestelmi- en elinkaaren aikainen vastuu niiden toimivuudesta, on taannut, että kaik- ki on tehty myös kunnolla. Jatkossa ilmapuolustuksen johtamisjärjestel- mää kehitetään tiiviissä yhteistyössä ilmavoimien ja ilmatorjunnan kesken yhteisen suorituskyvyn rakentami- seksi ja sen integroimiseksi Puolus- tusvoimiemme yhteiseen verkosto- keskeiseen puolustusjärjestelmään.
Myös kansainvälinen yhteensopi- vuus ja yhteistoiminta tulee ohjaa- maan ilmapuolustuksen johtamisjär- jestelmän kehittämistä.
GM403 siirtymiskykyinen keskivalvontatutka (KEVA2010) edustaa tutkatekniikkaa 2010-luvulla (ThalesRaytheonSystems)
TEEMANA
JOHTAMISJÄRJESTELMÄ
Tämän artikkelin tarkoitus on luoda lukijoille kuva johtamis- järjestelmäalan päivittäisestä toteutuksesta ja ennen kaik- kea merkityksestä joukkojen harjoitusten mahdollistajana.
Yleensä ”viestimiehiä” ei juuri näe harjoituksessa tai heitä ei edes kaivata, jos tilannekuva näkyy ja yhteydet toimivat. Mutta auta armias, kun yhteydet eivät toimi, niin kaikki on viestimies- ten vikaa. Toivottavasti tämän artikkelin jälkeen kaikki ei aina olisikaan ”viestimiesten” vikaa.
Kehys ja johdanto
Edellä mainitun kuvan luomiseksi päädyttiin artikkelissa käsittelemään Lohtajan Ilmatorjuntaharjoitusta, joka on lähes kaikille lukijoille tuttu ympäristö. Tämä ei tosin ollut valin- nan perusta, vaan se että kyseessä on monipuolisuutensa vuoksi harjoitus, joka käsittää eri puolustushaarojen johtamisjärjestelmät. Tämän vuoksi harjoitus on myös johtamisjärjestel- mäalalle erityisen haastava kokonai- suus. Harjoituksen viestipäällikölle (ja koko JOJÄ -alalle) harjoitus antaa
Kapteeni Jarkko Linne Johtamisjärjestelmäupseeri panssariprikaati
Johtamisjärjestelmien
johtaminen valtakunnallisessa ilmatorjuntaharjoituksessa
todella paljon kokemusta ja oppia, ja harjoituksen jälkeen voikin todeta olevansa valmis niin suurten sotahar- joitusten johtamisjärjestelmien joh- tamiseen, kuin vähintään oman sodan ajan joukkonsa johtamisjärjestelmien parissa työskentelyyn.
Harjoituksen suunnittelu ja valmistelu
Suunnittelu ja valmistelut alkavat joh- tamisjärjestelmän toiminta-ajatuksen laatimisella, johon saadaan perusteet harjoituksen 1. suunnittelutilaisuu- desta noin 4 kuukautta ennen harjoi- tusta. Toiminta-ajatus julkaistaan har- joituksen valmistelukäskyn liitteenä, jolloin se tavoittaa parhaiten tarvit- sijat ja antaa vaatimuksia joukoille.
Sitten johtamisjärjestelmäalalle tyy- pillisesti täytyy murehtia eri järjes- telmien taajuuksista ja niiden hallin- nasta. Näitä järjestelmiähän Lohta- jalla riittää, kun on kyseessä kaikkien puolustushaarojen yhteisharjoitus. Eli taajuuslupahakemukset (mm. ULA, linkkitaajuudet, jne.) ajoissa liikkeel- le, viimeistään 8 viikkoa ennen har- joitusta. Lisäksi tarvitaan eri järjes- telmien yhteystilaukset viimeistään 8 viikkoa ennen harjoitusta. Tällöin on jo oltava tiedossa harjoitukseen osal-
listuvat joukot, käytettävät kalustot, ryhmitykset ja toiminta harjoitukses- sa. Näiden pohjalta laaditaan taajuus- hallintakäsky, joka pitää saada myös ajoissa käyttöön.
Noin 2 kuukautta ennen harjoi- tusta julkaisee harjoituksen viesti- päällikkö johtamisjärjestelmäeri- koismääräyksen (JOJÄEM, aikai- semmin tunnettiin viestikäskynä),
Viestikeskus (Mano Nokelainen)
joka antaa perusteet joukkojen laadit- taville johtamisjärjestelmäkäskyille (JOJÄKKY) sisältäen tekniset verk- kokuvat mahdollisimman tarkasti.
Tässä vaiheessa on oltava johtosuh- teet ja organisaatio (tarkasti – yksi- köiden numerointi ml.) lopullisesti selvillä ja lukkoon lyötyinä.
Valmisteluvaiheessa viestipääl- likkö käy myös harjoituksen suunnit- telupalavereissa. Tämän lisäksi selvi- tellään valmisteluiden aikana useita asioita ja tietoa keräillään useilta ta- hoilta/toimijoilta, koska kaikki pe- rusteet eivät tule kuin ”Manulle il- lallinen”. Siis puhelin soi ja viestejä tulee…
HARJOITUS
Harjoituksessa viestipäällikkö joh- taa Koulutuskeskukseen kuuluvaa JOJÄ-alaa, johdossaan eri järjestel- mien asiantuntijoita. Lisäksi harjoi- tuksen JOJÄ-alaan kuuluvalla vies- tijaoksen johtajalla on käytössään varusmiehistä muodostettu viesti- jaos, joka toteuttaa viestipäällikön käskemiä rakennustehtäviä ja mm.
päivystää tarvittaessa viestilaitteita.
Näiden henkilöiden lisäksi harjoi- tuksen eri teemojen mukaisten joh- toportaiden viestipäälliköt/-upseerit ovat vastuussa omien joukkojensa viestitoiminnasta ja tässä vaiheessa harjoituksen viestipäällikkö toimii/
kuvaa heille ylemmän johtoportaan viestipäällikköä.
Verrattuna suunnittelu-, ja val- misteluvaiheeseen, jolloin JOJÄ- alan henkilöstölläkin on vielä omat rauhan ajan työnsä kiireet lisänä, on itse harjoituksessa olo ja työskentely helppoa, koska kaikki resurssit ovat käytössä ja saatavilla.
Lohtajan ilmatorjuntaharjoitus jakaantuu kahteen vaiheeseen eli ampumavaiheeseen ja ilmapuolus- tusharjoitusvaiheeseen (IPH). JOJÄ -ala aloittaa muita ennen valmistelut ja saapuu alueelle noin vuorokautta ennen ensimmäisiä joukkoja, sillä yhteyksien oltava kunnossa ennen
kuin toiminta käynnistyy. Ampuma- vaihetta varten tärkeimmät yhteydet ovat varo- ja ammunnanjohtoyhtey- det. Näiden lisäksi tarvitaan erilai- sia tarkkailu- ja analyysijärjestelmiä sekä –yhteyksiä ja myös toiminnal- lisia yhteyksiä, kuten tulenkäytön johtamisyhteydet. Ampumavaiheen aikana valmistellaan ilmapuolustus- harjoitusvaiheen yhteyksiä ja joh- tamisjärjestelmiä. IPH -vaiheessa johtamisjärjestelmiä ylläpidetään ja toteutetaan taisteluun liittyen tarvit- tavia muutoksia sekä asemanvaih- tojen mukaisia yhteyksien siirtoja.
Harjoituksen loppuvaiheessa aloite- taan harjoituksen aikaisten havainto- jen koostaminen harjoituskertomuk- seksi, pidetään kehittämispalavereita JOJÄ-alan henkilöstöllä ja pohditaan tuleviin harjoituksiin sekä jokapäi- väiseen toimintaan tarvittavia muu- toksia johtamisjärjestelmiin liittyen.
Hommaa siis riittää koko ajan. Ja harjoituksen loputtua voi hengähtää kuukauden, normaalikiireiden kans- sa, ja sitten alkaa ”rumba” uudelleen.
Lopuksi
Edellä on mainittu asioita vain JOJÄ- alan näkökulmasta, mutta on syytä mainita myös joukkojen oman joh-
tamisjärjestelmähenkilöstön sekä etenkin teknisen henkilöstön tarve ja heidän osuutensa kokonaisuudessa – ilman heitäkään järjestelmät eivät toimisi. JOJÄ-ala luo vain puitteet ja tukee joukkoja. Yksittäiset johtamis- järjestelmäalan asiat eivät ole sinäl- lään vaikeita, vaikka monesti aihe- uttavatkin runsaasti selvittelytyötä.
Usein ei auta kuin ottaa härkää sar- vista ja toisaalta asiat tuppaavat jär- jestyä - myös johtamisjärjestelmä- alalla.
Viestiasema Lohtajalla (Mano Nokelainen)
Liittymäpiste (Mano Nokelainen)
TEEMANA
JOHTAMISJÄRJESTELMÄ
Suurin osa varttuneemmista lukijoista on saanut koulutuksen tuliasemapäätteelle mallia 87 (TASP87). Tämä aikanaan yksi- köiden tulenjohtamisen ja tilan- netietoisuuden mullistanut laite on saanut seuraajan, TASP06:n.
Tässä artikkelissa esitellään lu- kijoille uuden tuliasemapäätteen ominaisuuksia.
Tuliasemapääte 06 (TASP06) on ohjelmistopohjainen ratkaisu, joka korvaa tuliasemapääte 87 (TASP87) ilmatorjuntayksiköiden johtamises- sa. TASP06 kokonaisuus koostuu TASP06-ohjelmistosta ja alustasta.
TASP06 on suunniteltu toimimaan (maa-, meri- ja ilmavoimien) ilmator-
junnan alempien johtotasojen (patte- ri, jaos, ryhmä) johtamisjärjestelmänä.
Laite integroituu saumattomasti osaksi koko ilmapuolustusjärjestelmää.
Laitteen tärkeimpänä tarkoituk- sena on tuottaa ampuvalle tuliyksi- kölle ennakkovaroitus ja reaaliaikai- nen ilmatilannekuva. Lisäksi laiteelle kyetään lähettämään mm tulenkäy- tön johtamisen komentoja, ryhmitys- tietoja ja yhteystilannetietoja.
TASP06 sisältää asejärjestelmä- liitynnät ja asejärjestelmäkohtaisia toimintoja, kuten ampujaa avustavat toiminnot (asejärjestelmän tila, eri- laisten vikatilanteiden huomiointi) ja laukaisuvyöhykkeen optimaali- nen laskenta.
TASP06-ohjelmisto on rakennet- tu kansainvälisten standardien mu-
kaan sisältäen kansainväliset johta- miskäsitteet. Laite on kansainvälises- ti yhteensopiva LLAPI-rajapinnan (Low Level Air Picture Interface) kautta muiden maiden LLAPI-raja- pintaa käyttäviin järjestelmiin.
TASP06 -ohjelmiston kartta- alustana käytetään ESRI GIS-alus- taa, joka on vaihdettavissa. Taktinen grafiikka ja symboliikka perustuu kansainvälisiin standardeihin APP- 6A/MIL2525B. Ohjelmisto sisältää UTM-, MGRS- ja WGS84-koordi- naatit ja MGRS-ruuduston. Kartta- materiaali on täysin käyttäjän muo- kattavissa.
Varsinaisten ilmatorjuntatoimin- tojen lisäksi TASP06 tarjoaa mm sanomalaiteominaisuudet, kuten vapaamuotoisten sanomien käsitte- lyn sekä ilmatilanhallintaan liittyvi- en asioiden esittämisen, kuten ACO (Airspace Control Order) tulkitsemi- sen karttapohjalle.
Kuvat: Mano Nokelainen
Kapteeni Ari paavola Maavoimien Esikunta
Tuliasemapääte 06 (TASP06)
TASP06 tulenjohtajan työkaluna.
Tuliasemapääte 06
pERuSLuKEMIA
TAKTIIKASTA
Ilma-aseen merkitys menesty- miselle nykyaikaisissa taiste- luissa on osoittautunut kiistat- tomaksi. Jo toisen maailman- sodan kokemukset osoittavat, että laajoja sotatoimia ei voida käydä menestyksellisesti ilman ilmavoiman käyttöä osana ope- raatiota. Ilma-aseen rooli, osana kokonaistulenkäyttöä, on koros- tunut entisestään joukkojen liik- kuvuuden kasvaessa ja määrän laskiessa taistelutilassa.
Kosovon sodan (1999) suunnitel- mia laadittaessa vallalla oli käsitys, että koko sota voitaisiin voittaa pel- killä lentohyökkäyksillä nopeasti ja vähäisin omin tappioin. Vastustajan uskottiin luovuttavan ilman taiste- luita länsiliittouman ylivoimaisen ilmavoiman edessä. Tarkasteltaessa sotakokemuksia 1990- ja 2000-lu- vuilta voidaan kuitenkin todeta, että tehokkain konventionaalisen vaikut- tamisen menetelmä vastustajan lyö- miseksi on ollut yhdistetty maa- ja ilmaoperaatio.
Taktiikan palstalla aloitetaan täs- sä numerossa elokuussa 2008 tapah- tuneen Venäjän ja Georgian välisen sodan tarkastelu. Artikkelisarja tullee olemaan viisiosainen ja se perustuu allekirjoittaneen esiupseerikurssil- la laadittavaan tutkielmaan. Tässä numerossa käsitellään tutkimuksen taustoja sekä selvitetään lukijalle,
Kapteeni Janne Tähtinen Maanpuolustuskorkeakoulu
Georgian sota & taktiikan tutkimuksesta
miten seuraavissa numeroissa sodas- ta esitetyt tiedot on tuotettu. Samalla artikkelissa esitetään yksi tapa tehdä taktiikan tutkimusta.
Yleistä
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjän asevoimat olivat heikossa kunnossa ja kamppailivat taloudel- listen ongelmien kanssa. Sotataidol- lisesti keskityttiin yhä edeltäneen aikakauden uhkakuvien mukaiseen toimintaan. Sotataidon kehittäminen painottui massiivisen sotanäyttämön toimintaan suurilla mekanisoiduilla armeijoilla, joiden joukot muodostui- sivat pääosin varusmiehistä ja vaati- sivat laajaa tukea teollisuudelta nii-
den varustamiseksi. Resurssit eivät kuitenkaan riittäneet tällaisen sodan kuvan mukaisten joukkojen ylläpi- toon. Tämä johti siihen, että venäläi- set joukot olivat huonosti varustettuja ja koulutettuja Tšetšenian sotia var- ten 1990-luvulla. Asevoimien suori- tuskykyä pyrittiin kehittämään eten- kin 90-luvun sotien jälkeen, mutta siinä epäonnistuttiin maan taloudelli- sen tilanteen johdosta. Georgian sota auttanee Venäjää muuttamaan dokt- riiniaan, koska sota antoi Venäjälle sotilaallisen vision ja kokemuksen siitä, miltä tulevaisuuden sodat voisi- vat näyttää. Georgian sotaan liittyvän tutkimuksen aloittaminen oli myös perusteltua, koska Venäjän toteutta- ma operaatio oli ensimmäinen Venä-
Tutkimusasetelma ja -menetelmät
››
jän rajojen ulkopuolelle suoritettu so- tatoimi Afganistanin sodan jälkeen.
Georgian sodassa Venäjän jou- kot kukistivat Georgian armeijan nopealla ja päättäväisellä hyökkä- yksellä. Venäjä saavutti hyökkäyk- sellään Georgian pohjoisosassa ole- van Etelä-Ossetian ja luoteisosassa olevan Abhasian alueiden hallinnan sekä tuhosi pääosan Georgian aseel- lisesta voimasta. Sota alkoi Georgian toimilla separatisteja sekä venäläisiä rauhanturvaajia vastaan Etelä-Osse- tian alueella. Venäjä käynnisti ope- raation Georgian joukkoja vastaan vedoten oikeuteensa puolustaa kan- salaisiaan. Venäjä vertasi tilannetta Naton suorittamaan operaatioon Ko- sovon alueella vuonna 1999.
Tavoitteet
Upseerin perustutkinnossa opete- taan nykyaikaisen sodan ja taistelun kuvaa sekä siihen liittyviä ilmiöitä.
Opiskelijat perehtyvät Suomen puo- lustusjärjestelmään sekä vastustajan toimintaan, jota tarkastellaan taktii- kan harjoituksissa harjoitusvastus- tajan kautta. Vastustajaan liittyvää osaamista hankitaan ja syvennetään myös perehtymällä viimeaikaisiin sotiin. Laki Maanpuolustuskorkea- koulusta määrittää, että opetuksen tulee perustua tutkimukseen ja alan parhaisiin käytäntöihin. Opetuksen tarpeiden näkökulmasta tutkimuk- sessani laaditaan kaksijakoinen tar- kastelu tutkittavista ilmiöistä. Ensin laaditaan kuvaukset siitä, miten ilma- asetta käytettiin ja miten ilmapuolus- tus toimi Georgian sodassa. Toiseksi pyritään analysoimaan mihin eri teh- täviin ilma-asetta ja ilmapuolustusta käytettiin. Lisäksi pyritään selvittä- mään eri tehtäviin liittyviä käyttö- ja toimintaperiaatteita.
Tutkimusaihetta lähestytään seu- raavalla päätutkimuskysymyksellä:
Mitä tehtäväluokkia ja toimintape- riaatteita on tunnistettavissa ilma- aseen ja ilmapuolustuksen toimin- nasta Georgian sodassa? Tähän liittyen on ensin tarve vastata ala- kysymyksiin: (1) Miten ilma-aset- ta käytettiin Georgian sodassa? (2) Miten ilmapuolustus toimi Georgian sodassa?
Tutkimusmenetelmistä Käynnissä oleva tutkimus toteutetaan tapaustutkimuksen tutkimusotteella.
Tapauksina käsitellään Georgian so- dan taisteluvuorokaudet. Nämä viisi vuorokautta valittiin tapauksiksi sik- si, ettei analyysivaihe jäisi vain ilma- aseen ja ilmapuolustukseen toimin- nan kuvaamiseen, vaan päästäisiin myös sodan edetessä toiminnassa tapahtuneiden muutosten analysoin- tiin. Tutkittavina ilmiöinä, eli tutki- muksen kohteina, tapauksista kuva- taan ilma-aseen käyttö ja siihen liit- tyvät tukitoimenpiteet sekä ilmapuo- lustuksen toiminta. Tutkimuskohteita tarkastellaan sodan molempien osa- puolten näkökulmasta.
Tässä tutkimuksessa käytetään lähteinä ulkomaisia tutkimuksia ja raportteja, tarkasteltavan sodan ai- kana tutkijan keräämiä sanomaleh- tiartikkeleita sekä internetistä saata- vissa olevia lehtiartikkeleita ja ku- vamateriaalia. Muita lähdeluokkia ei ole saatavilla tutkijan käytössä ole- villa resursseilla. Lähdemateriaalin yksipuolisuus huomioidaan aineis- toa analysoitaessa siten, että lähteitä käytettäessä suoritetaan aktiivisesti tietojen vertailua. Yksittäisen lähteen tuottama informaatio varmennetaan muista lähteistä.
Aineiston käsittely tullaan toteut- tamaan aineistolähtöisenä analyysi- nä, jossa luodaan tutkimuskohteista kuvaukset eli teoreettiset kokonai- suudet. Aineistolähtöinen analyysi
toteutetaan lähteiden ja niistä esiin nousevien teemojen ehdoilla. Tutki- musta varten kerätty aineisto luetaan huolellisesti ja materiaali järjestel- lään siten, että toistuvien asioiden havainnointi lähteistä on mahdollis- ta. Tutkimuskohteiden kuvaaminen toteutetaan vertailemalla ja yhdiste- lemällä eri lähteiden esittämää infor- maatiota.
Edellä mainituilla menetelmillä laaditut tutkittavien ilmiöiden kuva- ukset teemoitellaan aineistosta esil- le nousevien luokkien mukaisesti.
Teemoittelu tullaan toteuttamaan taulukoimalla informaatio tapauksit- tain. Taulukoinnin avulla laaditaan johtopäätökset ilma-aseen käytös- tä ja ilmapuolustuksen toiminnasta Georgian sodassa. Johtopäätöksiä laadittaessa on huomioitava, että taistelutapahtumat ovat yleensä ti- lannesidonnaisia. Tulkinnassa hyö- dynnetään myös tapausten vertailua ja pyritään selittämään tutkittavissa ilmiöissä tapahtuneita muutoksia ta- pausten välillä. Tutkittavista ilmiöis- tä laadittavien kuvausten ja tehtävi- en johtopäätösten luotettavuutta py- ritään lisäämään Delfi-menetelmää soveltaen. Kuvaukset ja johtopää- tökset annetaan asiantuntijaryhmän edustajille arviointikierrokselle, jon- ka perusteella saadut kommentit sekä muutos- ja kehitysideat poikivat uu- den analyysin kautta vahvistuksia ja tarkennuksia tutkimuksen tuloksiin ja johtopäätöksiin.
Lopuksi
Jos luoja suo ja esiupseerikurssin tut- kielma etenee, seuraavissa numerois- sa päästään pureutumaan Georgian sodan tapahtumiin. Teemat, joita on tarkoitus tarkastella taktiikan palstal- la vuonna 2011, ovat: (1) Osapuolten tavoitteet ja suunnitelmat sekä sodan tapahtumat, (2) ilma-aseen käyttö, (3) ilmapuolustuksen toiminta sekä (4) Georgian sodasta tehtävät joh- topäätökset ilma-aseen käytöstä ja ilmapuolustuksen toiminnasta.
pERuSLuKEMIA
