ILMA TORJUNTA

(1)

ILMA TORJUNTA

2 / 2011

aselajin järjestö- ja ammattilehti

TEEMANA

TAISTELUTEKNIIKKA

(2)

yksi ohjus, kaksi roolia – Ilmavoimat ja Maavoimat operatiivisessa käytössä neljässä NATO - ja EU-maassa jatkuvassa operatiivisessa käytössä

yli 35 000 tuntia

ammunnoissa laukaistu yli 100 ohjusta suunnittelussa huomioitu

edelleen kehittäminen

Lisätehoa suorituskykyyn AMRAAM Extended Range ohjuksella

AMRAAM-ilmataisteluohjukseen pohjautuva NASAMS- ilmatorjuntajärjestelmä

Vahvistaa kotimaisen teollisuuden osaamis - ja teollisuuspohjaa

Kongsberg Defence Oy

E-mail: kd.finland@kongsberg.com www.kongsberg.com

(3)

ILMATORJUNTA 2 • 2011

Ilmatorjuntayhdistyksen jäsenlehti TEEMANA

TAISTELUTEKNIIKKA

PÄÄKIRJOITUKSET ... 4-6 TEEMA

Ilmatorjuntaohjuspatterin (90M) taistelutekniikan

kouluttaminen Lapin Ilmatorjuntarykmentissä ...7

Ilmasuojelu taistelutilassa ...10

PERUSLUKEMAT Georgian sota – venäjän ilma-aseen käyttö ...15

Pikku-uutisia Venäjältä ...19

Viron ilmapuolustuksen kehitys Talvisotaan mennessä – osa 2 ...24

Ilmatorjunta jatkosodan alussa ...28

Passiiviset sensorit – ilmavalvonnan seuraava sukupolvi? ...31

POIMINTOJA ...35

KIRJA-ARVIOT ...37

YHDISTYS Yhdistys tähtää tulevaisuuteen ...40

Markkinat ...41

Järjestösihteeri tiedottaa ...42

Ilmatorjunnan ansioristit 2011 ...43

Ilmatorjuntayhdistyksen vuosikokous Tampereella ....44

TAPAHTUMIA ...47

IN MEMORIAM Eversti Väinö ”Tysse” Raatikainen ...50

Insinöörieversti Niilo Siltamaa ...51

Sotilasmestari Reino Björkqvist ...52

Majuri, ekonomi Karl Christian Oesch ...53

IT-MUSEO Ilmatorjuntamuseo 50 vuotta - juhlarahastokeräys ....54

Quo vadis, Ilmatorjuntamuseo? ...54

KENTÄN KUULUMISIA Lapin ilmatorjuntarykmentille Ritarimalja ...56

ITH 1/11 - Lohtaja ...58

Ilmasotakoulun tukikohdan taistelu- ja johtamisharjoitus keväällä 2011 ...60

Keski-Suomen osastolaisia Hallissa ...62

(4)

57.vsk 176. lehti JULKAISIJA Ilmatorjuntayhdistys ry PL 1, 04301 Tuusula WWW

www.ilmatorjunta.fi PÄÄTOIMITTAJA Mano-Mikael Nokelainen Puh. 0500 783148

mano.nokelainen@gmail.com KUSTANTAJA JA ILMOITUKSET

Media-ammattilainen Adspace Oy Mikkolantie 20, 00640 Helsinki Puh. (09) 877 6136

ILMOITUSLASKUTUS OKO 578024-27602 TAITTO

Taittotalo PrintOne

Mekaanikonkatu 7 C, 00880 Hki Puh. 050 320 8972

OSOITE- JA JÄSENASIAT Timo Tolkki

2.OITPTRI/HELITR/PSPR PL 5 13701 Parolannummi Puh. 0299 442 568 timo.tolkki@mil.fi PANKKI

Nordea 136630-51201 VALTUUSKUNTA Antti Simola, pj.

Juha Palmujoki, varapj.

HALLITUS Ari Rautala pj Kari Kokkomäki siht PAINOPAIKKA Waasa Graphics Oy, Vaasa AINEISTON JÄTTÖAIKA 28.8.2011, ilmestyy vko 38 ISSN1797-6448

KANNEN KUVA:

SA-kuva

pääToImITTAjALTA

majuri mano-mikael Nokelainen päätoimittaja

Usein kuulee keskustelua siitä, mikä on taistelutekniikkaa ja mikä taktiikkaa. Tämä ei ole pelkästään meidän aselajimme ”murhe” vaan samaan olen törmännyt myös nykyisessä työympä- ristössäni Viestikoululla. On mietitty ja keskusteltukin hyvin vahvasti viestitak- tiikan ja taistelutekniikan eroista.

Ilmatorjunta-aselajin osalta taistelutekniikan käsite otettiin virallises- ti käyttöön vuonna 1980 julkaistussa Ilmatorjunnan taisteluohjesäännön I osassa. Sitä ennen käytettiin taktiikan termiä jopa ryhmän tasalla asti. Nykyi- sin määritelmä on hyvin selkeä. Jos tar- kastellaan joukon toimintaa, niin taiste- lutekniikalla määritetään miten joukko siirtyy, ryhmittyy, suojautuu tai käyttää tulta.Taistelutekniikan osalta jokaisen asejärjestelmän tekniset perusominai- suudet asettavat tiettyjä reunaehtoja, jotka vaikuttavat esimerkiksi ryhmitykseen ja asemanvaihtoihin. Itseasiassa jokaisen hankitun järjestelmän sa-organisaa- tio sisältää tietyn taktisen ja taisteluteknisen perusratkaisun ja lähtökohtana on ollut, että uusi kalusto hankitaan aina tiettyä taktista tehtävää (ja uhkaa) varten. Suunnittelun ja johtamisen helpot- tamiseksi on pyritty vakioimaan menet- telytapoja, eli yksi sana kertoo, mikä on idea. Tästä esimerkkinä alue- vai koh- desuojaus, eri taktiset ja tulitehtävät, valmiusasteet, johtosuhteet jne. Tämä helpottaa myös yksiköiden johtamista.

Taktiikalla taas päätetään ilmator- juntavoiman jaosta ja suojattavista koh- teista. Toisena ajatusmallina voidaan käyttää myös johtamisen tasoja. Yhty- män It-päällikkö ”taktikoi” ja joukkojen johtajat ”taisteluteknikoi”. Voitaneen myös todeta, että taistelutekniikka on

Taistelutekniikkaa vai taktiikkaa?

toiminnaltaan hyvin kaavamaista ja ru- tiininomaista. Perustaistelumenetelmillä taataan suorituksen keskimääräinen on- nistuminen. Taktikointi taas edellyttää oman ja vastustajan suorituskyvyn, suo- jattavan kohteen sekä käsketyn tehtävän analysoimista ja tilanteenmukaista rat- kaisua, joka edellyttää operaatiotaidol- lisia kykyjä. Yleisten taktisten periaat- teiden tehtävään soveltuvalla käytöllä kykenee jakamaan rajatun voiman par- haalla mahdollisella, tehokkaalla tavalla. Perusratkaisulla ei juurikaan takti- koida.

Sitten muutama sananen myös yhdistyksen julkaisutoiminnasta. Yhdistys on kehittänyt pitkäjänteisen suunnitelman julkaisutoiminnan toteuttamises- ta, jolla pyritään palvelemaan jäsenis- töä mahdollisimman tehokkaasti sekä tietysti myös mahdollistamaan tarvittavat resurssit. Lehden osalta tämä antaa jatkossakin mahdollisuuden teemojen käyttöön sekä tuomaan ajankohtaisia ai- heita lukijoiden käsiteltäväksi. Enem- män tästä yhdistyksen julkaisusuunni- telmasta on luettavissa seuraavilta si- vuilta.

Kolmantena kokonaisuutena halu- an nostaa esiin Jatkosodan alkamisen 70-vuotispäivän. Päivä ajoittuu aika tarkalleen tämän lehden ilmestymisen kanssa. Kunnioittaaksemme sotavete- raaniemme suurta työtä maamme itse- näisyyden eteen, on lehdessäkin mukana artikkeli Ilmatorjunnasta jatkosodassa.

Syksyllä on tarjolla taas monta mah- dollisuutta nauttia yhdistyksen tarjon- nasta. Sitä odotellessa toivotan kaikille jäsenille hyvää, lämmintä ja rentoutta- vaa kesää!

Päätoimittaja

(5)

pUhEENjohTAjALTA

Eversti heikki Bergqvist Ilmatorjuntayhdistyksen puheenjohtaja

Olen ottanut vastaan Ilmatorjuntayh- distyksen hallituksen puheenjohtajan tehtävät. Palveltuani 26 vuotta aselajissa siirryin Ilmatorjunnan tarkastajan tehtävästä puolustusvoimien koulutuspäälliköksi. Matka jatkui Pääesikunnasta Haminaan Reser- viupseerikoulun johtajaksi ja Hami- nasta reserviin vuoden vaihteessa.

Yhdistyksemme vetäjäksi minut va- littiin vuosikokouksessa Tampereella maaliskuussa.

Yhdistyksen uusi hallitus on aloittanut toimintakautensa ja ko- koontunut tätä kirjoitettaessa jo pari kertaa. Voitte tutustua hallituksen kokoonpanoon ja toimihenkilöiden tehtäviin mm. internet-sivuillamme.

Edellinen hallitus on laatinut yh- distykselle vuoteen 2015 ulottuvan varsin kattavan tavoitetilan kuvauk- sen. Nykyisen hallituksen tehtävänä on yhteistoiminnassa osastojen kanssa toimenpidesuositusten vaiheittai- nen jalkauttaminen. Tulevaisuuden kannalta keskeisiä tavoitteita ovat

Hyvät yhdistyksemme jäsenet,

yhdistyksen jäsenpohjan laajenta- minen, pääkaupunkiseudun ilma- torjuntakoulutettujen aktivoiminen sekä Ilmatorjuntalehden toimittami- sen turvaaminen.

Ymmärrän hyvin, että asetetut ta- voitteet on helpommin sanottu kuin saavutettu. Uskon kuitenkin, että osallistuminen yhdistyksen toimintaan nähdään edelleen mielekkäänä, kunhan se vain vastaa niin nykyisten kuin tulevien jäsentemme tarpeita – odotusten ja tarjonnan on kohdatta- va. Uutta tehtäessä on myös sallitta- va virheiden mahdollisuus ja otettava niistä oppia.

Muutaman kuukauden koke- mukseni perusteella näyttää siltä, että viime vuosikymmenellä tehdyt ilmatorjunnan rauhan ajan rakenteen muutokset ovat ymmärrettävästi hei- kentäneet joidenkin yhdistyksemme osastojen toimintamahdollisuuksia.

Sama pätee yhdistyksen päivittäis- ten käytännön asioiden hoitamiseen.

”Vanhaan hyvään aikaanhan” Ilma-

torjuntakoulu toimi puheenjohtajan osaavana ja aktiivisena tukiorgani- saationa. Menneeseen ei ole paluu- ta vaan tehtävämme on jatkaa omien rakenteidemme ja toimintatapo- jemme sopeuttamista muuttuneisiin olosuhteisiin paremmin soveltuviksi.

Yhteisenä tavoitteenamme tulee olla yhdistyksemme säilyttäminen elin- voimaisena myös tulevaisuudessa.

Yhdistyksen hallitus toteuttaa hyväksyttyä toimintasuunnitelmaa keskitetysti. Samalla kuunnellaan

”kentän ääntä” tarkasti ja kannus- tetaan jäsenistöä toiminnan omaeh- toiseen kehittämiseen. Tähän liittyen käyn tapaamassa eri osastojemme aktiiveja toimintavuoden aikana.

Toivotan kaikille lukijoille aurin- koista ja liikunnallista kesää. Pide- tään yhteyttä.

Heikki Bergqvist (heikki.bergqvist(at)gmail.com)

Vierustie 14 • 96320 Rovaniemi Puhelin 0207 800 330 • Telefax 0207 800 331

lukkokero@turvaykkoset.fi

PIKAKULJETUS ROVANIEMI OY

Kairatie 65, 96190 ROVANIEMI

Puh. (016) 312 020

(6)

TARKASTAjAN pALSTA

Eversti Rauno Lankila Ilmatorjunnan tarkastaja

Edessä oleva puolustusvoimauudistus tullee muokkaamaan monilta osin koko puolustusjärjestelmääm- me. Puolustuksemme suorituskyvyn kannalta tarkasteltuna keskeisimpiä ovat sodan ajan joukkorakenteeseen, johtamisjärjestelmään ja taisteluta- paan kohdistuvat muutokset.

Julkisuudessa huomio kiinnit- tynee erityisesti puolustusvoimien rauhan ajan johtamis- ja hallintojär- jestelmään sekä varuskuntarakentee- seen kohdistuviin mahdollisiin muu- toksiin. Niiden avulla nykyinen ko- neisto pyritään ”rasvaamaan” edessä olevia tehtäviä ja tulevaa joukkotuo- tantoa varten. Samalla pyritään ny- kyistä parempaan kustannustehok- kuuteen ja sen myötä myös resurssi- säästöihin. Itse tarvittavat konkreet- tiset päätökset tehdään laadittavien suunnitelmien pohjalta parlamentaa- risesti poliitikkojen toimesta.

Myös ilmatorjunnan sodan ajan tulevan joukkorakenteen, uuden joh- tamisjärjestelmän ja taistelutavan suunnittelu sekä muukin puolustus- voimauudistukseen liittyvä suun- nittelutyö on jo aloitettu. Laaditta- vat alustavat suunnitelmat tietenkin tarkentuvat vielä merkittävästi työn edistyessä ja varsinaisesti konkre- tisoituvat vasta paljon myöhemmin.

Parhaillaan käynnissä oleva ilmatorjunnan voimallinen materiaa- linen kehittäminen on jo saavuttanut paljon konkreettisia tuloksia. Moni merkittävä hanke on kääntymässä ra- kentamisvaiheessa kohti loppusuo- raa ennen siirtymistään varsinaiseen operointivaiheeseen. Suunnitteluvai- heessa on aselajissamme tällä hetkel- lä alueellisten joukkojen kehittämi- seen kiinteästi liittyvä erittäin lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjusjärjestel- män hankinta. Sen jälkeen on katseet suunniteltu seuraavaksi siirrettävän lyhyen kantaman ilmatorjuntaan.

Tämä lähinnä tärkeiden sotilaallis- ten kohteiden ilmatorjuntasuojaan ensisijaisesti keskittyvän kehittämi- sen on ajateltu konkretisoituvan operointivaiheeseen joskus 2020-luvun alkupuolella.

Ilmatorjunnan kehittämiseen liit- tyvä henkilöstön erikois- ja täyden- nyskoulutus on myös saatu käyn- nistettyä varsin laaja-alaisesti ja menestyksekkäästi. Jatkossa keski- tytään erityisesti uusien johtamis- ja toimintatapojen kehittämiseen ja niiden vaatimaan koulutukseen.

Puolustusvoimauudistus tullee siis muokkaamaan puolustusjärjes- telmässämme monia asioita varsin perinpohjaisestikin. Kuitenkin jat-

kossakin puolustuksen peruskallio- na tulee edelleen olemaan yleiseen asevelvollisuuteen perustuva kansal- linen puolustusratkaisu.

Vaikka siirrymme koko ajan yhä teknisempiin ja vaativampiin järjes- telmiin, muodostavat asevelvolliset - varusmiehet ja ennen kaikkea re- serviläiset - jatkossakin sen ”kenttä- armeijan”, jonka perustalla aselajimme ja koko puolustusjärjestelmämme seisoo. Heille annettu korkeatasoinen ja motivoiva koulutus sekä sopivan haastavat ja nousujohteiset tehtävät luovat kestävän pohjan myös suori- tuskykyiselle ilmatorjunnalle. Hie- noinkaan järjestelmä ei ole minkään arvoinen ilman hyvin koulutettua, motivoitunutta sekä ennen kaikkea maanpuolustustahtoista henkilöstöä.

Tämä tulee meidän erityisesti muis- taa muutosten tuulten tuivertaessa.

Terveisin ilmatorjunnan tarkastaja, eversti Rauno Lankila

Puolustusvoimauudistus

ja ilmatorjunnan kehittäminen

(7)

TEEMANA

TAISTELUTEKNIIKKA

Kapteeni Tommi jääskeläinen Lapin Ilmatorjuntarykmentti

Ilmatorjuntaohjuspatterin (90M) taistelutekniikan kouluttaminen

Lapin Ilmatorjuntarykmentissä

››

Lapin Ilmatorjuntarykmentti on ilmatorjuntaohjusjärjestelmä 90M:n pääkoulutuspaikka. Teh- täviinsä liittyen se vastaa myös järjestelmän taistelutekniikan kouluttamisesta henkilökun- nalle, varusmiehille ja reservi- läisille.

Ohjusjärjestelmän modernisointi

Vuoden 2010 aikana saatiin päätök- seen ilmatorjuntaohjusjärjestelmä 90:n modernisointiprojekti. Projektin tarkoituksena oli parantaa järjestel- män suorituskykyä sekä nostaa käyt- töikää. 1990-luvun alussa Suomeen hankittu Crotale tulee palvelemaan modernisoinnin jälkeen ilmatorjun- tamme tarpeita pitkälle seuraavan vuosikymmenen puolelle säilyttäen edelleen suorituskykynsä alati muut- tuvissa modernin taistelukentän olo- suhteissa.

Erityisesti tämä pyrittiin huomi- oimaan päivitettäessä johtamis- ja viestijärjestelmää, johon sisällytet- tiin kyky liittyä ilmapuolustuksen tulenkäytön johtamisjärjestelmiin myös tulevaisuuden DSL- ja kuitu- yhteyksin. Näiden ominaisuuksien hyödyntämisessä emme toistaiseksi ole ottaneet kuin vasta varovaisia, kä- velemään opettelevan lapsen askelia.

Asejärjestelmän modernisoinnis-

sa parannettiin muun muassa häirin- nänväistö- sekä maalin sieppaus- ja seurantaominaisuuksia. Asejärjestel- mä on nyt todellakin multisensorijär- jestelmä muutenkin kuin vain kaup- piaiden mainospuheissa.

Osaava henkilökunta – kou- lutuksen ja operatiivisen suorituskyvyn kivijalka Lapin Ilmatorjuntarykmentissä on pyritty vuosien saatossa aktiivisesti pa- rantamaan henkilökunnan ammattitaitoa omassa sodan ajan tehtävässään.

Koska ohjusjärjestelmä on todella tekninen, erityisenä haasteena on kanta- henkilökunnan ammattitaidon ylläpi-

täminen heidän jokapäiväisten virka- tehtäviensä rinnalla. Tähän liittyen on mietitty erilaisia keinoja henkilökun- nan kannustamiseksi oman osaami- sensa aktiiviseen kehittämiseen, sillä operatiivisen suorituskyvyn ydinhän on lopulta järjestelmän ominaisuuksien ja käyttäjähenkilöstön ammattitaidon summa. Tästä syystä Lapin Ilmatorjuntarykmentissä on jo vuosien ajan panostettu määrätietoisesti palkatun henkilöstön osaamisen ke- hittämiseen.

Jokainen uusi ”Crotale-mies”

käy ensi töikseen suorittamassa ITO90M-erityiskouluttajatutkin- Ohjusvaunu asemassa Kainuun korvessa

(8)

TEEMANA

TAISTELUTEKNIIKKA

non. Tutkinnon suorittaminen kestää ajallisesti noin viisi viikkoa, joiden aikana koulutetaan perusteet myös patterin taistelutekniikasta. Tämä on kuitenkin vain pelkkä pintaraa- paisu. Vuonna 2010 järjestettiin en- simmäistä kertaa uusille kouluttajille myös erillinen jaosjohtajakurssi, jossa keskityttiin pelkästään taistelutekniikan opettamiseen. Kurssista saa- tujen palautteiden perusteella tämä havaittiin tarpeelliseksi ja hyödyl- liseksi uuden varusmieskouluttajan näkökulmasta ennen varusmiesten kouluttamisen aloittamista.

Jotta palkatun henkilöstön ammattitaidon osaamisvajeet havaitaan ja niitä voidaan kehittää, on vuodesta 2006 alkaen ollut rykmentissämme käytössä erityinen ilmatorjuntaoh- jusjärjestelmä 90:n osaamisen mit- taamisen järjestelmä. Modernisoinnin vuoksi vuosina 2008 – 2010 ei mittaa- mista järjestetty, mutta tämän vuoden alusta lähtien on toiminta käynnistetty uudelleen. Jokainen sodanajan tehtä- vään sijoitettu ilmatorjuntaohjuspatterin (90M) kaaderi käy antamassa joka toinen vuosi näytteen ammatti- taidostaan kahden päivän mittaises- sa testissä. Mittaamisessa arvioidaan

henkilöiden tietämys järjestelmän tek- nisestä ja taisteluteknisestä käytöstä.

Lopputuotteena henkilö saa palaut- teen omasta onnistumisestaan sekä erityisen arvion omista kehittämis- kohteistaan. Tämän pohjalta jokaisel- le laaditaan henkilökohtainen kehitty- missuunnitelma. Jotta henkilökunnan ammattitaitoa saadaan myös oikeasti kehitettyä ja ylläpidettyä, tarjotaan heille vuoden mittaan lukuisia erilaisia koulutustilaisuuksia, pääsään- töisesti Lapin Ilmatorjuntarykmentin omin toimenpitein.

Jokaiseen Lohtajan ilmatorjun- taharjoitukseen liittyen lähtee ryk- mentistämme erillinen henkilökun- nan osasto harjoittelemaan ilmatorjuntaohjuspatterin (90M) taistelutekniikkaa, tulenkäytön johtamista ja tulitoimintaa. Riippuen harjoituske- hyksestä kouluttautuminen tapahtuu joko suurkohteen, yhtymän, ilmavoimien tai merivoimien toimintaympä- ristössä. Näihin koulutustapahtumiin osallistuminen ei rajoitu pelkästään varusmiesyksiköissä palveleviin, vaan myös esikuntien hämäristä toi- mistoista houkutellaan raittiiseen il- maan kaikki järjestelmään koulutuksen saaneet henkilöt.

Vuosittain kahdesta neljään ker- taan järjestetään myös pelkästään henkilökunnalle suunnattuja maas- topäiviä, jolloin harjoitellaan edellä mainittuja asioita. Maastopäivät jär- jestetään varusmiesten taisteluharjoi- tusten yhteydessä, jolloin maalitoi- minta ja tulenkäytönjohtamispalvelut ovat valmiina, eikä erillisiä järjeste- lyjä tarvita.

Aina kunkin koulutusvuorossa olevan yksikön kaaderit kootaan ky- seisen varusmiesyksikön kirjanpi- toon osallistumaan patterinsa koulutukseen oman sodan ajan tehtävänsä mukaisessa roolissa. Paitsi että tällä tavalla heidät sitoutetaan ja kasvate- taan osaksi omaa yksikköään, kartut- tavat he samalla myös ammattitaito- aan toimimalla muutaman kuukauden aktiivisesti järjestelmän parissa.

Taistelutekniikasta ja sen kouluttamisesta syntyy päivittäin hen- kilökunnan kesken keskustelua.

Vaikka vuoden 2007 alusta lähtien onkin rykmentin koulutuksessa ollut ohjenuorana Ilmatorjuntaohjus- patterin (90) taistelutekninen käsi- kirja, löytyy silti viikoittain uusia ideoita ja variaatioita taisteluteknis- ten suoritteiden tekemiseen. Vuon- na 2013 tulee oppaasta ilmestymään uusi päivitys, jossa huomioidaan modernisoinnin tuomat muutokset sekä näiden hedelmällisten keskus- telujen anti.

Varusmieskoulutusta tauon jälkeen

Tänä keväänä on ensimmäistä kertaa modernisoinnin jälkeen joukko- tuotannossa ilmatorjuntaohjuspatteri (90M). Edellisen kerran Lapin Ilma- torjuntarykmentissä varusmieskoulutusta kyseiselle yksikkötyypille annettiin saapumiserässä 1/2008.

Tauon pituudesta johtuen on kou- luttavan yksikön henkilöstössä tapah- tunut valtava muutos edelliseen tuo- tantokertaan verrattuna. Yhtä hen- kilöä lukuun ottamatta kaikki muut ovat vaihtuneet uusiin, mutta sitäkin virkeämpiin ja ”virrakkaampiin” yksi- Ohjusjaokseen kuuluvat tärkeänä osana myös suojatykkiryhmät

(9)

löihin. Jokainen ymmärtää, että tämä on luonut erityisen haasteen niin sa- notun hiljaisen tiedon periyttämisessä kouluttajasukupolvelta toiselle. Toi- saalta taas uusi asetelma on antanut mahdollisuuden olla ”kangistumatta kaavoihin”. Tällä kertaa on oikeasti mahdollisuus luoda uutta ja nähdä asi- at uudesta, tuoreesta näkökulmasta.

Tuoreiden koulutusta ohjaavien normien vuoksi on annettavan taiste- lukoulutuksen määrä supistunut näi- den kolmen vuoden aikana merkittä- västi. Kun vuonna 2008 taistelukou- lutusta annettiin erikois- ja joukko- koulutuskauden 94 päivän aikana 37 päivää eli noin 40 % kokonaisajas- ta, ovat tänä vuonna vastaavat luvut 31 päivää 94 päivästä eli noin 33 %.

Kuuden koulutuspäivän supistumi- nen näkyy väistämättä myös taistelutekniikan opetuksen laadussa, joka väistämättä kärsii muiden, ”tärkeäm- pien” koulutusaiheiden viedessä tilaa jo ennestäänkin suppeasta koulutus- ajasta. Tärkein eli toistokoulutus on tässäkin kohtaa suurin häviäjä.

Taistelutekniikan opetus varusmiehille voidaan jakaa karkeasti kol- melle eri tasalle; kokelaiden, jaosten ja patterin taistelutekniikan kouluttamiseen. Näistä kokelaiden ja jaosten kouluttamisen painopiste on erikois- koulutuskaudella, kun taas patteri- kohtainen koulutus annetaan jouk- kokoulutuskaudella.

Patterin kokelaiden koulutusta on annettu nykyisessä muodossaan vuo-

desta 2006 lähtien. Reserviupseeri- koulu antaa perusteet ilmatorjunnasta, mutta ilmatorjuntaohjuspatterin (90M) taistelutekniikan opetus alkaa vasta kokelaiden saapuessa takaisin Lapin Ilmatorjuntarykmenttiin. Eri- koiskoulutuskauden alkajaisiksi kokelaat saavat perusteet tukikohdan ilmatorjunnan johtamisprosessista ja joukkojen käytännön johtamisesta.

Kyseinen koulutus annetaan yhteistoiminnassa Lapin Lennoston kanssa. Lennoston ja rykmentin yhteistyö on jo vuosien ajan ollut erittäin tii- vistä kokelaiden koulutusta suunniteltaessa ja annettaessa.

Tukikohdan taistelusta saadun koulutuksen jälkeen kokelaat saavat perusteet toiminnasta patterin johtopaikalla sekä siihen liittyen perusteet yksikön taisteluteknises- tä johtamisesta. Tässä yhteydessä kokelaille koulutetaan myös patterin taistelusuunnitelman laatiminen.

Erikois- ja joukkokoulutuskausien aikana kokelaat pääsevät johtamaan jaosten taistelutekniikkaa eri toimin- taympäristöissä riippumatta siitä, mihin ympäristöön kyseinen joukko tullaan sodan aikana ensimmäiseen tehtävään sijoittamaan. Juuri tämä on nähty erittäin tärkeänä asiana koulutusta suunniteltaessa, koska ilmatorjuntaohjuspatteri (90M) on kuitenkin valtakunnallinen resurssi.

Jaosten taistelutekniikan opetus alkaa täysipainoisesti hieman ennen erikoiskoulutuskauden puoliväliä,

välittömästi ryhmätasan toiminnan kouluttamisen jälkeen. Jaoksen taistelutekniikan kouluttaminen vie suh- teellisen paljon aikaa, koska koulu- tettavia osakohteita on lukuisia. Li- säksi eri toimintaympäristöissä tais- teltaessa voivat toimintaperiaatteet olla myös toisistaan huomattavasti- kin poikkeavia. Jaosta ei esimerkiksi välttämättä käytetä aina kootusti yhdessä paikassa, vaan eri ryhmien tai osastojen liikkuminen voi tapah- tua täysin toisistaan irrallisesti. Tämä johtaa siihen, että ennen kuin patterin yhteistä taistelutekniikkaa voidaan alkaa kouluttamaan, täytyy jaosten miesten ja ryhmien tuntea tarkasti omat tehtävänsä ja vastuualueensa.

Varusmiesten ensimmäinen maas- toharjoitus kuluukin pääsääntöisesti jaoksen taistelutekniikan opetteluun.

Patterin taistelutekniikan koulutus alkaa toisen taisteluharjoituksen yhteydessä erikoiskoulutuskauden lopussa ja huipentuu varusmiesten viimeiseen taisteluharjoitukseen, tuttavalliselta nimeltään ”loppuso- taan”. Tällä välillä toiminta pyritään hiomaan mahdollisimman saumat- tomaksi päivittäisten koulutusten ja maastoharjoitusten yhteydessä.

Nykyinen, lyhimmillään kuuden kuukauden, palvelusaika on erittäin lyhyt kaikkien tarvittavien taistelu- teknisten asioiden kouluttamiseen.

Koulutus jatkuukin reservin kertaus- harjoituksissa, joita on nykyisellään kohtuullinen määrä ammattitaidon yl- läpitämisen näkökulmasta katsottuna.

Lopuksi

Kaiken toiminnan perusta on osaava henkilökunta, jonka ammattitaidon ylläpitoon ja kehittämiseen ollaan valmiita panostamaan. Tämä tietenkin maksaa ja luo paineita resurssien turvaamiseksi myös tulevaisuudessa, mutta Lapin Ilmatorjuntarykmentti haluaa siitäkin huolimatta, nyt ja tulevaisuudessa, profiloitua ilmator- juntaohjusjärjestelmä 90M:n pää- koulutuspaikan ominaisuudessa tässä asiassa edelläkävijäksi.

Valmiina torjuntaan

(10)

TEEMANA

TAISTELUTEKNIIKKA

Yliluutnantti jussi pajunen maasotakoulu

Artikkelissa esitetään ajatuk- sia ilmasuojelun käsitteestä ja ilmasuojelun merkityksestä osana joukon kokonaissuojaa taistelutilassa. Käsittelyn painopiste on lehden teeman mukaisesti taisteluteknisessä ilmasuojelussa. Kirjoitus poh- jautuu tämän vuoden aikana kirjoitettavan Ilmasuojeluohjeen (normi) taustaselvitykseen ja kirjoittajan tekemiin tulkintoihin ilmasuojelun olemuksesta.

Ilmasuojelu taistelutilassa

Suoja on suomalaisessa käsitemallis- sa yksi puolustusjärjestelmän suori- tuskykyalueista. Mika Huttunen on arvioinut väitöskirjassaan Monimut- kainen taktiikka suojan olevan yksi perinteisen käsityksen mukaisista taistelun elementeistä. Hänen mukaansa nykyaikaisen taistelun ele- mentit ovat vaikuttaminen, liike ja turvallisuus. Hän perustelee suojan korvaamista turvallisuudella suojan käsitteen suppeudella. Tässä artikkelissa käytetään kuitenkin kokonaissuojan käsitettä, koska se on ha- vainnollisemmin liitettävissä taiste-

luteknisen ilmasuojelun käsittelyyn.

Turvallisuus voidaan edelleen ym- märtää kokonaissuojaa laajemmaksi käsitteeksi.

Kokonaissuojalla pyritään oman toiminnan turvaamiseen ja vastustajan erilaisten vaikutusmahdollisuuk- sien estämiseen tai heikentämiseen.

Jyri Kosola on arvioinut julkaisus- saan Teknologisen kehityksen vai- kutuksia sodankäyntiin 2015–2025 kokonaissuojan lukeutuvan puolus- tusjärjestelmän kriittisiin suoritusky- kyihin tulevaisuuden taistelutilassa.

Puolustusjärjestelmän toimintaky- kyisyyden kannalta on ensiarvoisen tärkeää suojata kriittiset kohteet ja joukot täsmäaseiden vaikutukselta.

Kosola arvioi valtioiden jakautuvan tulevaisuudessa kriisiaikana toimin- takykyisiin ja toimintakyvyttömiin sen perusteella, millainen on niiden kyky suojautua täsmäaseiden vaikutukselta.

Viimeaikaiset konfliktit ovat osoittaneet, että yksi tehokkaimmis- ta keinoista täsmäaseilta suojautumiseen on ollut organisoidun järjestel- män ja sen taistelevien joukkojen hajaannus. Hajaannuksella tarkoite- taan organisoidun järjestelmän tun- nusomaisen rakenteen muuttumista tai muutosta kohti hajaantuneempaa ja ennalta vaikeammin tunnistettavaa suuntaa. Hajaannukseen kytkeytyy siirtyminen kohti johtajattomuutta ja verkostoitunutta järjestelmää. Te- hokkaiden vaikutuskeinojen määrit- Ilmasuojelutoimenpiteiden merkitys näkyy hyvin oheisessa tiedustelulennokin

kuvassa.

(11)

täminen on osoittautunut hankalaksi suurvalta-armeijoille, jos lamauttavi- en iskujen kohteiden tunnistaminen ja paikantaminen on tuottanut vai- keuksia tai epäonnistunut. Lamaut- tavan vaikutuksen aikaansaaminen edellyttää vastustajan haavoittuvim- pien kohteiden tunnistamista ja paikantamista.

Kuten tiedämme, joukon tai kohteen paljastuminen on – ainakin taisteluiden alkuvaiheessa – toden- näköisintä vastustajan ilmasta koh- distamalle tiedustelulle. Samoin joukon joutuminen taisteluiden alkuvaiheessa asevaikutuksen kohteeksi on todennäköisintä vastustajan ilmasta kohdistaman ilmahyökkäyksen seu- rauksena. Ymmärryksemme ilmauh- kasta on muuttunut vaikutusperus- taisten operaatioiden ja kaukovai- kutteisten älykkäiden aseiden aika- kaudella. Ilmasuojelu on yksi niis- tä keinoista, joilla voimme suojata kriittisiä kohteita ja säilyttää joukon taistelukyvyn taistelutilassa.

Ilmasuojelu käsitteenä Kenttäohjesäännön yleinen osa (2007) määrittää ilmasuojelun teh- täviksi joukkojen ja siviiliväestöön suojaamisen ilmahyökkäyksiltä sekä

hyökkääjän aiheuttamien tappioiden minimoimisen. Puolustusvoimat toteuttaa siviiliväestön suojaamisen il- mahyökkäyksiltä yhteistyössä sisä- asianministeriön koordinoiman vä- estönsuojelun kanssa. Ilmasuojelu on osa ilmapuolustusta. Ilmatorjun- ta-aselajissa ymmärrämme ilmasuojelun kokonaisuuden aseiden käyt- töön perustumattomaksi, aktiiviseksi toiminnaksi joukon paljastumisen estämiseksi ja ilmasta kohdistuvan asevaikutuksen minimoimiseksi. Il- masuojelu jakautuu taktisen, taistelu- tekniseen ja tekniseen ilmasuojeluun.

Kuvan 2 käsitemallissa on esitetty yksi näkemys ilmasuojelun, ilmapuolustuksen ja kokonaissuojan käsitteiden välisistä suhteista.

Esitetty käsitemalli on korostetun yksinkertainen. Käsitemallissa ku- vataan ilmasuojelun muodostavan yhden ilmapuolustuksen osa-alueista. Ilmapuolustus puolestaan on yksi tärkeimmistä kokonaissuojan osa-alueista ja suojan hankkimisen menetelmistä. Ilmasuojelu on yksi ilmapuolustuksen kokonaisuuteen kuuluva suojan hankkimisen mene- telmä. Käsitemallissa ei ole kuvattu muita kokonaissuojan osa-alueita tai ilmasuojelun tarkkoja keinoja.

Onko ilmasuojelu osa passiivista vai aktiivista suojaa?

Aselajimme keskuudessa on viimeisen kymmenen vuoden aikana käyty keskustelua ilmasuojelun käsitteistä ja niiden määritelmistä. Onko ilmasuojelun nykyinen jako tarkoituksen- mukainen? Onko ilmasuojelun käsite liian laaja? Millainen on ilmasuojelun suhde passiiviseen ja elektroni- seen suojautumiseen? Kokonaissuoja voidaan jakaa passiiviseen ja aktiiviseen suojaan. Ilmapuolustus sisältää niin aktiivisen kuin passiivisen suojan menetelmiä. Aktiiviseksi suojaksi ymmärrämme niitä välittömiä torjun- tatoimenpiteitä, joilla vastustajan toiminta pyritään estämään. Näin ollen ilmapuolustuksen muodostaman aktiivisen suojan päämenetelminä voidaan pitää hävittäjä- ja ilmatorjuntaa.

Myös teknisen ilmasuojelun käsittee- seen kuuluvat suojajärjestelmät sisäl- tävät aktiivisen suojan piirteitä. Jos ymmärrämme kriittisten kohteiden ja järjestelmien heitteiden torjunta- järjestelmät tai elektronisen vaikutta- misen järjestelmät suojajärjestelmiin kuuluviksi omasuojajärjestelmiksi, on tekninen ilmasuojelu osin aktiivista suojaa. Muun muassa edellä esitettyjen argumenttien perusteella on esitetty aktiivisen ilmasuojelun termin käyttöönottamista.

Ilmasuojelun ja passiivisen suojautumisen käsitteitä on usein pidetty lähes synonyymeinä. Joukon passii- vinen suoja muodostuu Sotateknisen arvion ja ennusteen 2025 mukaan linnoittamisesta, maastouttamises- ta, hajauttamisesta, liikkuvuudesta, panssaroinnista ja harhauttamisesta.

Passiivisella suojalla pyritään estä- mään oman toiminnan paljastuminen ja lisäämään kohteen tai joukon kes- tävyyttä asevaikutusta vastaan. Pas- siivinen suoja muodostuu pääasiassa ennalta ehkäisevistä toimenpiteistä.

Ilmasuojelun voi katsoa olevan ilmauhkaan varautumista, ilmauh-

Kokonaissuoja ilmasuojelun näkökulmasta ››

(12)

TEEMANA

TAISTELUTEKNIIKKA

kan ja -tilanteen kehittymisen seu- raamista ja reagoimista ilmauhkaan.

Ilmasuojelun suunnittelun ja valmis- telu pohjautuvat tilanteen arviointiin, jonka perusteella joukko voi toteuttaa ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä ja varautua välittömään toimintaan.

Ilmasuojelu tukeutuu suojan hankki- misessa pääasiassa passiivisen suojan menetelmiin, mutta joukkojen ilmasuojelutoimenpiteet ovat pääasi- assa aktiivista, välitöntä toimintaa.

Sijoittuuko ilmasuojelu passiivisen ja aktiivisen suojan välimaastoon?

Varmaankin yksikertaisempaa on arvioida ilmasuojelun kokonaisuuden rakentuvan sekä passiivisen että aktiivisen suojan menetelmien yhdis- telmästä. Elektroninen suojautumi- nen on yksi suojan hankkimisen kei- noista, ja passiivisen suojautumisen tapaan ilmasuojelu tukeutuu myös elektronisen suojautumisen menetelmiin. Passiivisen ja elektronisen suojautumisen menetelmien säätely, kuten toimenpiteiden tehostaminen, tilanteen arvioinnin tai vallitsevan tilanteen perusteella ovat ilmasuojelun keinoja parantaa joukon kokonaissuojaa. Kuten puolustusjärjestelmän suorituskyky muodostuu yhteisistä ja puolustushaarojen suorituskyvyistä, voidaan kokonaissuojan todeta muo- dostuvan suojan eri osa-alueiden yh- teisvaikutuksella.

Taistelutekninen ilmasuojelu

Taistelutekninen ilmasuojelu on joukon ryhmittämisellä tai toimintata- voilla aikaansaatavaa paljastumisen estämistä ja joukkoon ilmasta kohdistuvan asevaikutuksen estämistä tai vähentämistä. Taistelutekniseksi ilmasuojeluksi voimme siis ymmär- tää joukkoyksikön, perusyksikön, joukkueen tai jaoksen ja ryhmän organisaatioihin lukeutuvien jouk-

kojen toiminnan. Taisteluteknisen ilmasuojelun tavoitteena on kohteiden paikantamisen vaikeuttaminen, suurien aluemaalien vähentäminen ja yksittäisten maalien lisääminen.

Paikantamisen ja maalien valinnan vaikeutuessa vastustajan ilma-aseen kokonaisteho heikkenee, toimintata- vat muuttuvat ja resurssitarve kasvaa.

Joukon ilmasuojelutoimenpiteet ovat sekä ennalta ehkäisevää että vä- litöntä toimintaa.

Kaikkien joukkojen ilmasuoje- lutoimenpiteisiin kuuluvat ilmatilanteen seuraaminen, ilmahälyttäminen, toiminta ilmahälytyksen aikana ja toiminta jouduttaessa ilmahyökkäyk- sen kohteeksi. Seuraavassa alaluvus- sa on esitetty yksi näkemys siitä, mitä nämä kaikkien joukkojen ilmasuojelutoimenpiteet voisivat tarkoittaa.

Joukkojen

ilmasuojelutoimenpiteet Ilmatilanteen seuraaminen sisältää niin vallitsevan ilmatilanteen seuraamisen kuin säätilanteen seuraamisen.

Joukon ilmatilanteen seuraaminen perustuu yleensä ilmavalvontaselos- teen seuraamiseen, yhteydenpitoon lähimpään ilmapuolustusjoukkoon ja joukon omaan aistitähystykseen.

Suuremmissa joukkokokoonpanois- sa, kuten yhtymän alueella tai lento- tukikohdassa, ilmatilanteen keskitet- ty seuraaminen on yleensä käsketty tietylle joukolle, joka vastaa myös kaikkien alueella toimivien joukkojen ilmahälyttämisestä. Ilmatilanteen seuraamisjärjestelyn tulisi kuitenkin aina olla kaksikerroksinen, jossa ker- rokset muodostuvat ilmapuolustuksen johtamisjärjestelmien jakamasta ja joukkojen aistitähystyksen muo- dostamasta tiedosta. Perusyksiköi- den tulisi aina kyetä järjestämään il- mahälyttäminen oman ilmatilanteen seuraamisen perusteella.

Ilmahälyttämisen tarkoittaa vallitsevan ilmatilanteen seuraamiseen perustuvaa hälytysjärjestelyä. Häly- tysjärjestely sisältää ilmahälytyksen toimeenpano- ja välitysratkaisut. Toi- meenpanoratkaisuilla tarkoitan tilanteen arviointiin perustuvia ratkaisuja hälytyksissä käytettävistä termeistä ja niiden sisällöistä sekä hälytysetäi- syyksistä ja -kriteereistä. Hälytysjär- jestelyllä tarkoitan joukon suunnitte- lemaa, valmistelemaa ja kokeilemaa hälytysverkkoa, jonka turvin ilma- hälytykset käsketään ja välitetään.

Hälytysverkon rakenne määritetään joukkokohtaisesti tilanteen arvioinnin ja joukkotyypin perusteella. Il- mahälyttämisen olisi mahdollistet- tava joukon suojautuminen sekä har- hautus- ja torjuntatoimenpiteiden ak- tivointi ennen vastustajan ilma-aseen tekemää kohteen paikannusta ja ase- järjestelmien käyttöä.

Perinteisesti ilmahälytyksen toi- meenpanossa on käytetty kaksipor- taista järjestelmää. Ilmavaroitus on tarkoittanut joko ennakkovaroitusta tai tiedustelu-uhkaa. Ilmahälytys on tarkoittanut ilmasta kohdistuvan asevaikutuksen uhkaa. Edellä mainitun kaksiportaisen järjestelmän lisäksi sotaharjoituksissa on käytetty erillis- tä tiedustelu-uhkasta ilmoittavaa va- roitusta. Ilmahälyttämisen toimeen- panojärjestelyt päätetään viimekä- dessä joukkokohtaisen tilanteen arvioinnin tuloksena, mutta joukkojen yhteistoiminta- ja alistustilanteissa ilmahälyttämisen terminologian yh- tenäisyys vähentäisi taistelun kitkaa.

Yksi ratkaisumalli terminologian ja sen sisältöjen yhtenäistämiseen voisi olla ilmavaroituksen vakioiminen hälytyksen esiasteeksi. Ilmava- roitus toimisi ennakkovaroituksena joukon toiminta-alueelle mahdolli- sesti suuntautuvasta vastustajan ilmatoiminnasta. Hälytyksen esias- teen vakioiminen mahdollistaisi en- nakoivien ja runsaasti aikaa vievien suojautumistoimenpiteiden käynnis- tämisen ennen joukon pääosien suo- jautumista. Ilmahälytys olisi yleis-

(13)

hälytys toiminta-alueelle suuntautuvasta vastustajan ilmatoiminnasta. Il- mahälytykseen sisältyisi aina ilmasta kohdistuvan asevaikutuksen uhka. Il- masta kohdistuvan tiedustelu-uhkan ilmoittaminen olisi tällöin mahdollista määrittää joukkokohtaisesti il- mahälytyksen rinnalle. Tiedustelu- uhkaa ilmaisemaan voitaisiin käyttää esimerkiksi termiä ilmatiedusteluhä- lytys. Tiedustelu-uhkan ilmoitusme- nettelyn käyttö edellyttää luonnolli- sesti kykyä vastustajan ilma-alusten tarkkaan tunnistamiseen. Uhkaa il- maisevaan varoitukseen tai hälytyk- seen tulisi aina liittää uhkasuunta ja mahdollisuuksien mukaan tarkempi tunniste, kuten ilma-alustyyppi. Il- mahälyttämiseen kuuluu myös hä- lytysten purkaminen.

Toiminta ilmahälytyksen aikana sisältää määritettyjen varoitusten ja hälytysten mukaan vakioidut, koulu- tetut ja harjoitellut joukon toimenpiteet. Toimenpiteet sisältävät passiivisen suojan menetelmien aktivoinnin ja tehostamisen sekä valmistautu-

misen välittömiin torjuntatoimen- piteisiin. Toimintaan ilmahälytyk- sen aikana kuuluu myös toiminnan jatkaminen. Ilmahälyttämisessä ja toiminnassa hälytyksen aikana olisi aina huomioitava joukon riskitason hallinta. Päätös joukon tai sen osan tehtävän jatkamisen ja suojautumisen välillä olisi ilmasta kohdistuvan uhkan ilmetessä tehtävä arvioidun riskitason ja tehtävän tärkeyden perusteella. Kuten edellä on mainittu, ilmahälyttämiseen ja toimintaan il- mahälytyksen aikana kuuluvat hä- lytysten purkaminen ja toiminnan jatkaminen. Perusperiaatteena voisi pitää purkamisvastuun määrittämistä hälytyksen antajalle. Tilanteen ja ris- kienhallinnan perusteella voitaisiin käyttää myös joukkokohtaisia ohjeita hälytysten ajallisista kestoista, joihin sisältyisi hälytysten purkautuminen säädetyn ajan jälkeen, tai johtajan ti- lanteenmukaisesta päätöksenteosta toiminnan jatkamiseksi.

Toiminnan jouduttaessa ilma- hyökkäyksen kohteeksi muodosta-

vat sekä ilmahyökkäyksen aikana tehtävät että ilmahyökkäyksen jäl- keen tehtävät toimenpiteet. Ilma- hyökkäyksen aikana tehtäviä toi- menpiteitä ovat suojautuminen ja välittömät torjuntatoimenpiteet. Il- mahyökkäyksen jälkeen tehtäviä toi- menpiteitä ovat hyökkäyksen vaikutusten arviointi, toiminnan jatkaminen, ensiapu- ja pelastustoimenpiteet sekä ilmahyökkäyksestä ja sen vai- kutuksesta ilmoittaminen. Viimeiset vuosikymmenet ovat osoittaneet il- mahyökkäysten vaikutusten arvioinnin olleen suurvalta-armeijoille jopa kohteiden paikantamista ja tunnistamista haastavampi tehtävä. Näin ollen yhtenä tärkeänä ilmahyökkäysten jälkeisenä toimenpiteenä voidaan pi- tää harhauttamista vaikutusten arvioinnin vaikeuttamiseksi.

Omasuojailmatorjunnan täydentävä vaikutus

Omasuojailmatorjunta on yksi joukon aktiivisista suojan hankkimismenetel- Ilmavalvontaseloste on kaikille joukoille tarkoitettu ennakkovaroitus uhkaavasta ilmavaarasta

››

(14)

mistä. Jotta tehokkain mahdollinen suoja ilmasta kohdistuvaa asevaikutusta vastaan on saavutettavissa, on omasuojailmatorjunnan muodostetta- va ilmasuojelutoimenpiteiden kanssa toinen toisiaan tukeva kokonaisuus.

Ilmasuojelutoimenpiteiden tehokkuus on pitkälti riippuvainen joukkojemme kyvystä estää vastustajan ilma-alusten vapaa lentäminen taistelutilassa ja rajoittaa vihollisen ilma-alusten lentämistä matalalla. Omasuojailma- torjunnan voidaan katsoa täydentävän hävittäjä- ja ilmatorjunnan vaikutus- ta. Vastaavasti tehokas omasuojailmatorjunta edellyttää ennakkovaroitusta vastustajan ilma-aluksista.

Käsi- ja ryhmäaseilla voidaan täydentää ja tukea ilmatorjuntako- nekiväärien tulenkäyttöä. Käsiaseilla ammuttavalla omasuojailmatorjun- nalla voidaan ainakin häiritä vastus-

TEEMANA

TAISTELUTEKNIIKKA

Omasuojailmatorjuntaa harjoittelemassa (Kuva: Puolustusvoimat)

tajan matalalla lentävien ilma-alusten toimintaa. Käsiaseilla ammuttava omasuojailmatorjunta ei kuitenkaan saisi paljastaa joukkoa tarpeettomas- ti. Paljastumisen välttäminen edel- lyttää käytännössä omasuojailmatorjunnan ampumista vain hyökkää- viä ilma-aluksia vastaan tai joukon varmasti paljastuttua. Lisäksi omasuojailmatorjunnan ohjeistamisessa ja ampumisessa olisi kiinnitettävä huomiota suojautumisen ensisijai- suuteen ja ilma-alusten tunnistuk- seen ennen tulenavausta.

Lopuksi

Tulevaisuudessa suurvalta-armeijoi- den vaikutuskeinoista korostunevat entisestään kaukolaukaistavat täsmä- aseet, elektroninen vaikuttaminen ja informaatiosodankäynti. Kaukolau- kaistavien täsmäaseiden muodosta-

ma uhka kohdistuu ensisijaisesti ilmasta. Kuten tiedämme, asejärjestel- mien kasvavat kantamat ja kehitty- vät ohjausmenetelmät mahdollistavat asejärjestelmien laukaisun torjunnan ulottumattomista, mikä korostaa ohjusten ja heitteiden torjunnan ohella ilmasuojelun merkitystä tulevaisuuden taistelutilassa. Suoja on perus- edellytys joukon taistelukyvyn yllä- pitämiselle ja toiminnanvapaudelle niin nykypäivän kuin tulevaisuuden taistelutilassa.

Artikkelin lähteinä on käytetty teks- tissä mainittuja Maanpuolustuskorke- akoulun, Pääesikunnan ja Puolustus- voimien teknillisen tutkimuslaitoksen julkaisuja. Artikkelissa mainittujen julkaisujen lisäksi on lähteinä käytetty Arto Ikosen Ilmatorjunnan vuosikir- jassa 2000–2001 julkaistua artikkelia Ilmasuojelu 2000-luvulla, passiivisista menetelmistä aktiivisiin järjestelmiin ja Kari Piggin vuonna 2001 tässä lehdessä julkaistua ilmasuojelua käsittelevää ar- tikkeliparia.

(15)

Taktiikan palstalla jatketaan numerossa 4_2010 aloitettua artikkelisarjaa, joka käsittelee elokuussa 2008 tapahtuneen Venäjän ja Georgian välisen sodan tapahtumia ja johtopää- töksiä. Tässä numerossa tar- kastellaan ilma-aseen käyttöä ja esitellään työn tutkimustuloksia tapauksittain. Artikkelin käsittely on rajattu otsikon mukaisesti Venäjän ilma-aseen käyttöön.

Resurssit

Venäjän 4. ilma- ja ilmapuolustus- armeijalla oli huomattava sotakoke- mus edellisistä sodista. Armeijaan kuului kolme hävittäjärykmenttiä ja yksi erillinen hävittäjätukikohta, kaksi rintamapommittajarykmenttiä, kolme lähitulitukirykmenttiä, tiedus- telurykmentti ja kolme helikopteri- rykmenttiä. Venäjän joukoilla oli käytössään taisteluiden tukemiseen noin 200 lentokonetta sekä 40 heli- kopteria. Armeijan kalustosta vain pieni osa oli uutta tai modifioitua.

Vain yhdellä helikopterirykmentillä oli päivitettyä MI-24PN-taisteluheli- kopterikalustoa ja yhdellä lähitulitu- kirykmentillä (368.R) oli käytössään kymmenen modifioitua SU-25SM- lähitulitukikonetta. Venäjän ilmavoimien lentäjien lentotunnit olivat nousseet 2000-luvulla 5–7 prosenttia

pERUSLUKEmIA

TAKTIIKASTA

Kapteeni janne Tähtinen maanpuolustuskorkeakoulu

GEORGIAN SOTA

– VENÄJÄN ILMA-ASEEN KÄYTTÖ

aiemmasta, mutta lentotuntien määrä oli silti vain alle 50 tuntia vuodessa.

Taistelutehtävissä jouduttiin jälleen käyttämään testipilotteja sekä koke- neimpia lentäjiä, joilla oli kokemusta operaatioista 1990-luvulla.

Venäjän ilmavoimien operatii- visten joukkojen pääaseistus koos- tui tavallisista pommeista sekä ohjaa- mattomista raketeista. Täsmäaseiden (lähinnä KAB-500L, myös KH-58U) osuus käytetyistä aseista oli vain 0,5 prosenttia. GLONASS-järjestelmän suorituskyky ja joukkojen kyky satel- liittipaikannusjärjestelmän hyödyn- tämiseen olivat puutteellisia, mikä johti huonoon paikkatietoon sekä hyökkäyksiin omia joukkoja vastaan.

Järjestelmän suorituskykyyn vaikutti etenkin vastaanottimien puute joukoilla.

8.8.2008 -

Taisteluvuorokausi 1

Venäjän lähitulitukirykmentit aloittivat iskut venäläisten rauhanturvaaji- en tueksi Tskhinvalin ja sinne etelästä johtavan tiestön alueella heti aamusta. Rykmentit saivat käskyn valmiu- den kohottamisesta 7.–8.8. keskiyöl- lä ja käskyn toiminnan aloittamisesta aamuyöllä suoraan ilmavoimien ko- mentajalta. Hyökkääviä sekä alueelle siirtyviä georgialaisjoukkoja vastaan iskettiin aamusta alkaen. Maalien et- sintä toteutettiin lentämällä matalalla pilven alla. SU-25-koneet kaarteli- vat kohdealueen päällä etsien vihol-

liskohteita tähystyksellä. Georgia- laisten ryhmityksiin ja marssiosas- toihin hyökättiin rakettirynnäköillä 80 millimetrin S-8-raketeilla sekä 55 millimetrin S-5-raketeilla, tykki- rynnäköillä sekä pommituksilla. Toi- mintatapa vaihteli erittäin matalalta toteutettuun pienen syöksykulman hyökkäykseen sekä korkeammal- ta toteutettuun lähes pystysuoraan syöksyyn. Ensimmäistä parvea, joka lähetettiin operaatioon Etelä-Osseti- an alueelle, johti rykmentin komentaja. Parvi hyökkäsi marssiosastoa vastaan ja aiheutti merkittäviä tappioita (22 kaatunutta ja useita tuhottuja ajoneuvoja). Georgian ilmatorjunta ei kyennyt toteuttamaan vastatoimia hyökkäystä vastaan. Iskuja SU-24- ja SU-25-koneilla jatkettiin käytännös- sä koko päivän ajan Tskhinvalin alueella taistelevia ja Gori - Tskhinvali tien varrella olleita joukkoja vastaan.

Hyökkääville pataljoonille aiheutetut tappiot olivat merkittäviä. Lähitulitu- kikoneilla ei ollut käskettyjä maaleja tehtävään lähtiessään, vaan ilma- tulenjohtajien oli tarkoitus osoittaa maalit taistelualueella. Ilmatulenjoh- tajien puuttuminen esti vaikuttami- sen etulinjan joukkoihin.

Venäjän rynnäkköpommittaja- ja lähitulitukirykmentit aloittivat iskut myös Georgian alueen syvyyteen heti aamusta. Venäjän ilmavoimat iskivät Gorin alueen ilmapuolustuskohtei- siin. Shavshebin kylän lähelle Poti -

››

(16)

Tbilisi maantielle osui 3–5 pommia.

Alue oli lähellä sotilastutka-asemaa.

Venäläiskone ampui tutka-asemaa kohti myös useita ohjuksia. Tiestön pommittaminen tutka-aseman lähis- töllä lienee kohdistunut johtamisyh- teyksiä vastaan. Kiinteät kuituverkot kulkivat tierakenteissa. Gorin alueella oli sotilastukikohtia ja sen lähet- tyville oli ryhmittyneenä tärkeim- mät tulivalmisteluun osallistuneet tykistöjoukot. Varianin alueelle oli ryhmittyneenä muun muassa suuri huoltokeskus, joka vastasi kaikkien taistelualueen joukkojen huollosta.

Venäjän ilmavoimat eivät olleet valmistautuneet täysimittaiseen ilmapuolustuksen lamauttamiseen (SEAD). Lentäjiltä puuttui koulutus ja kokemus kyseisistä tehtävistä.

Koulutustason lisäksi SEAD-toiminnan ongelmakohdiksi osoittautuivat käytetty taktiikkaa ja elektronisen so- dankäynnin menetelmät sekä oma- suojahäirintälaitteiden puutteellinen suorituskyky ja niiden puute. Vuoris- toinen maasto vaikeutti ja osin esti osastojen suojaamisen taustahäirin- nällä ELSO-koneilla ja -helikoptereilla. Venäjän ilmavoimat onnistui- vat kuitenkin vaikuttamaan Georgian ilmatorjuntajärjestelmiin jo heti ensi lennoista lähtien. Tehokkaimmaksi järjestelmäksi osoittautui SU-34-kone, jota käytettiin saattohäirintäteh- tävissä. Häirintätehtäviin käytettyä konekalustoa oli liian vähän. Ilma- operaatioiden suunnittelussa ei osat- tu huomioida omien häirintäjärjestel- mien eikä vastustajan ilmapuolustus- järjestelmän suorituskykyä.

Venäläiset iskivät Vazianin soti- lastukikohtaan kello 10.30. Tukikoh- taa käytettiin perustettavien reservien kokoontumisalueena. Noin kello 11.00 venäläiset iskivät SU-24M- kalustolla Gorin alueen kohteisiin.

Alueelle hyökkäsi ainakin kuuden koneen osasto. Pommitusten kohtei-

na olivat Gorin ympäristössä olleet joukot ja kalusto. Erillisen panssari- vaunupataljoonan tukikohdan infrastruktuuria vaurioitui pommituksis- sa. Kaksi konetta hyökkäsi tykistö- prikaatin alueelle pudottaen kolme pommia.

Hieman ennen puolta päivää kaksi SU-24-konetta lensi Tbilisin ylit- se ja kiertelivät Marneulin kaupungin yläpuolella. Toiset kaksi konetta lensi Gudaurin yllä. Puolen päivän jälkeen yksittäinen SU-24 kierteli puolen tunnin ajan Tskhinvalin yllä.

Koneet olivat alueilla todennäköises- ti tiedustelutehtävissä. Hieman ennen puoltayötä SU-24MR-tieduste- lukoneella kuvattiin Kodorin solan aluetta ja joukkojen ryhmitysaluei- ta. Kuvaustiedustelu mahdollistettiin valaisupommien käytöllä. Tieduste- lutietoja käytettiin hyökkäysoperaa- tion suunnitteluun.

Iskuja Marneulin, Vazianin ja Bolnisin sotilaskohteisiin jatkettiin toistuvasti 8. elokuuta iltapäivän ja alkuillan ajan (15.00–18.00). Mar- neuliin, jossa oli Georgian ilmavoimien päätukikohta, iskettiin kolme kertaa pienillä SU-24- ja SU- 25-osastoilla. Iskujen kohteina olivat Georgian ilmavoimien lähitulituki- laivue ja kuljetuskoneet sekä toden- näköisesti myös tukikohtarakentei- den vaurioittaminen, koska Marneuli oli Georgian ainoa täysin Nato yh- teensopiva lentotukikohta. Iskuilla pyrittiin vaikeuttamaan mahdolliseen ulkopuolisen avun vastaanottoa sekä lamauttamaan Georgian ilmavoimien kykyä käyttää koneitaan. Marneulin lentokentälle tehdyissä iskuissa SU- 24-koneet toimivat ohjautumattomil- la pommeilla ja SU-25-koneet raket- tirynnäköillä. Marneulin kentällä tuhoutui ainakin kolme AN-2-kuljetus- konetta. Hyökkääviin osastoihin ei vaikutettu ilmatorjunnalla.

9.8.2008 -

Puolen yön jälkeen venäläiset toteuttivat ilmaoperaation, jonka kohteina olivat Tbilisin, Senakin, Potin, Marneulin ja Rustavin alueiden so- tilaskohteet. Operaation osana ve- näläiset iskivät Vazianin alueelle, joka oli lähellä Tbilisin kaupunkia.

Vazianissa kohteina olivat jalkavä- kiprikaatin sotilastukikohta, lento- kenttä sekä lentokonetehdas. Vazia- nin aluetta oli pommitettu jo sodan ensimmäisenä päivänä, koska soti- lastukikohtaa käytettiin reservien perustamispaikkana. Varuskunnissa lienee ollut myös prikaatien tukeu- tumiseen liittyviä toimipisteitä ja infrastruktuuria. Senakiin iskettiin 2. jalkaväkiprikaatin varuskunnan ja kaupungin juna-aseman alueille. Va- ruskuntaa käytettiin Länsi-Georgian alueen reservien kokoamiseen ja va- rustamiseen. Alueella oli iskun aikana yli 1 000 reserviläistä. Pommitus mahdollistettiin käyttämällä valai- supommeja. Pommituksen seurauk- sena kaatui seitsemän ja haavoittui tusinoittain reserviläisiä. Perustami- nen keskeytettiin tukikohdan alueella ja saapuneet reserviläiset kotiutet- tiin. Juna-asemalla tuhoutui keskeis- tä infrastruktuuria.

Yöllä toteutetuissa pommituksis- sa käytettiin myös TU-22M3-pom- mikoneita. Pommituksia tehtiin Mar- neulin, Vazianin ja Senakin lentokenttien alueille. Lisäksi pommitettiin ammus- ja asevarastoa Rustavin alueella. Iskut eri kohteisiin tehtiin samanaikaisesti. Operaatiossa käy- tettiin yli 10 TU-22M3-pommikonet- ta. TU-22M3-pommikoneilla lennet- tiin yli 50 suoritusta sodan aikana.

Koneet suorittivat keskimäärin 2 - 3 lentoa vuorokaudessa. Koneita käy- tettiin korkealta ohjautumattomien pommien pudottamiseen (FAB-500 ja FAB-250). Koneita käytettiin len- tokenttiä, ammusvarastoja sekä joukkojen keskitysalueita vastaan.

9. elokuuta aamulla venäläiset pERUSLUKEmIA

TAKTIIKASTA

(17)

hyökkäsivät ilma-aseella Georgian joukkoja vastaan Tskhinvalin ja Go- rin lähialueilla. SU-25-osastot 368.

lähitulitukirykmentistä iskivät Ts- khinvalin alueella joukkojen ryhmi- tyksiä vastaan matalalla. Yksi SU- 25-kone ammuttiin alas. Kello 10.00 jälkeen pyrittiin lamauttamaan tykis- tö Shindisin alueella pommittamalla SU-24M-kalustolla. Yksi kone ammuttiin alas operaation aikana. SU- 25-pari (ilmeisesti SU-25SM-kalustolla) toimi Gori - Tskhinvali tiellä pohjoiseen siirtyvää marssiosastoa vastaan. Ensimmäisellä ylilennolla johtokone sai osuman olkapääohjuk- sesta ja vaurioitui. Parin molemmat koneet keskeyttivät tehtävänsä ja ir- tautuivat alueelta. Gorin alueella SU- 25-koneet toimivat pilven alla raket- tirynnäköillä (S-5-raketit) georgialaisjoukkoja vastaan.

Noin 10.30–11.30 pommitettiin Kutaisin aluetta. Kohteina olivat il- matorjuntapataljoona, jalkaväkipri- kaatin varuskunta sekä Kopitnarin lentokenttä 20 kilometriä Kutaisista.

Lentokenttää pommitti TU-22M3- parvi. Alueelle pudotettiin yli 100 kappaletta 250 kilogramman pommia. Koneet lensivät poikittain kii- totiehen nähden ja osuivat kolmeen eri osaan kiitotiestä. Pääkiitotie sekä osa rullausteistä sekä ajourista tuhou- tuivat. 30 pommia jäi räjähtämättä, mikä sitoi pioneereja raivaustehtä- viin. Gorin alueella erillisen panssa- rivaunupataljoonan tukikohtaa pommitettiin ja sen ammusvarasto tuhoutui tulipalossa. Useat pommit osuivat ohi kohteestaan ja 100 metrin päässä ollut kerrostalo tuhoutui. 14 siviiliä kaatui pommituksessa. Gorin alueen koulua numero seitsemän ja sen lähi- alueita vastaan iskettiin ilmahyökkä- ysten osana. Alueella oli iskun aikana yli 100 reserviläistä. Koulu lienee toiminut yhtenä perustamispaikoista.

9. elokuuta aloitettiin pommi- tukset Abhasian operaatiosuunnalla. Kodorin solan alueelle toteutettiin laaja aluepommitus yli kymmenellä TU-22M3-pommikoneella. Georgi-

an joukkoja vastaan hyökättiin myös Abhasian armeijan MI-24- ja MI- 8-helikoptereilla. Noin 22.30–23.30 pommitettiin Abhasian alueella Ch- khaltan kylässä sijainnutta Georgian hallintokeskusta. 9. elokuuta aikana rautatie Tbilisin ja Zugdidin välillä tuhottiin ilmapommituksella, jotta Georgia ei kykenisi keskittämään li- säjoukkoja Abhasian rintamalle Tbi- lisistä. Myös Rikotin tunnelin lähellä pommitettiin tiestöä, joka yhdistää maan itä- ja länsiosat.

10.8.2008 -

Ilmaiskuja toteutettiin aamuyöllä Abhasian operaatiosuunnalla. Ve- näläiskoneet iskivät muun muassa Zugdidin alueella Urtan kylässä sijainnutta viestikeskusta vastaan. Il- tapäivällä iskettiin Chkhaltan kylän alueelle sekä suoritettiin laaja aluepommitus Kodorin solan alueelle TU-22M3-pommikoneilla. Ilmaiskut olivat kriittinen suorituskyky etenkin vaikeakulkuisessa Kodorin solassa.

10. elokuuta noin kello 16.00–

17.00 Venäjän ilmavoimat pommittivat Georgian itä- ja länsiosia yhdis- tävän maantien siltaa. Itä- ja länsi- suunnan yhteyksien katkaisulla kaksi operaatiosuuntaa pyrittiin eristämään toisistaan. Lisäksi pyrittiin vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon.

Iltapäivän lopulla pommitettiin myös Georgian panssarivaunuosaston tukikohtaa Gorin alueella. 20 sotilasta, joista pääosa oli tuhoutuneessa asun- tolassa, kuoli Gorin alueen pommituksessa. Tukikohdan läheisyydessä sijainnut Sukhisvili-kadun kymppi- talo tuhoutui iskussa. Iskussa kuoli myös kuusi siviiliä.

Noin kello 16.00–18.00 suoritettiin vuorokauden aikana kolmas operaatio Abhasian operaatiosuun- nan kohteisiin. Venäjän ilmavoimat pommittivat Zugdidin kaupunkia ja alueella olevaa Anaklian kylää sekä Kodorin solan aluetta. Kodo- rin solan alueelle toteutettiin jäl- leen laaja aluepommitus TU-22M3-

kalustolla. Noin kello 20.00 Venäjä pommitti koneparilla Senakin alueen jalkaväkiprikaatin varuskuntaa sekä juna-asemaa. Myöhään illalla (21.00–22.00) kaksi konetta pommitti Kodorin solan kohteita. Ilma- voimilla iskettiin kohteisiin, joihin venäläisjoukot hyökkäsivät seuraavana päivänä.

10. elokuuta puoleen päivään mennessä venäläisjoukot perustivat helikopteritukikohdan Džavan länsi- puolelle. Tukikohtaan siirrettiin noin 10 taistelu- ja kuljetushelikopteria 487. helikopterirykmentistä Bude- novskin alueelta. Tämä mahdollisti tehokkaamman helikopterilähituli- tuen Etelä-Ossetian alueella taiste- leville joukoille. Taisteluhelikopte- reilla iskettiin Tskhinvali - Gori tien suunnassa. Venäläisten helikopteri- en suorituskyky pimeällä oli heikko, mikä esti toiminnan yöaikaan. Lisäk- si koptereiden omasuojalaitteistoissa oli puutteita olkapääohjusten muo- dostamaa uhkaa vastaan, mikä aiheutti haasteen niiden käytölle lähitu- litukitehtäviin.

Noin kello 19.00 Venäjän ilmavoimat tekivät ilmaoperaation Tbi- lisin alueelle. Kansainvälisen lento- kentän lähellä ollut Leninisin tutka- asema tuhottiin säteilyyn hakeutu- valla ohjuksella. Tutkan tuhoamisella vaikutettiin Georgian kykyyn seurata venäläiskoneiden liikettä ilmatilas- saan. Lentokentän ja lentokonetehtaan alueelle vaikutettiin kahdella pommituskerralla, jolloin kiitotie ja lentokonetehtaan keskeistä infrastruktuuria vaurioitui. Käytetyissä pommeissa oli hidastetut sytyttimet.

10. elokuuta aikana venäläiset te- kivät MI-8-kuljetuskoptereilla operaation Georgian alueelle. Useita erikoisjoukkojen osastoja laskettiin maahan Georgian puolelle. Osastot valtasivat tärkeitä maastonkohtia Gorin ympäriltä sekä Potin läheltä.

Operaatio liittyi seuraavana päivänä tehtyyn hyökkäykseen kohti Gorin kaupunkia. Helikopterikuljetuksilla

››

(18)

mahdollistettiin myös reservien liik- kuvuuden lisääminen.

11.8.2008 -

Venäläiset suorittivat ainakin 50 koneen ilmaoperaation Georgian kohteisiin 10.–11. elokuuta välisen yön aikana. Sodan aikana tapahtuneet konepudotukset johtivat toimenpi- teisiin, joilla pyrittiin ehkäisemään tappioita eristämistehtävissä. Elekt- ronista häirintää suoritettiin AN- 12PP-koneella sekä MI-8PPA- ja MI- 8SMV-PG-helikoptereilla sekä SU- 24M- ja SU-34-koneiden häirintälä- hettimillä koneiden ollessa Georgi- an ilmatilassa. Venäjän ilmavoimat ottivat operaatioiden suunnittelussa huomioon Georgian ilmapuolustuksen. Koneet, joissa oli puutteelliset omasuojalaitteistot, eivät osallistuneet iskuihin. SU-25-koneet käyttivät säännönmukaisesti soihtuja iskujen jälkeen. Rynnäkkö- ja pommikonei- ta käytettiin vain häirintäkoneiden muodostamilla suojavyöhykkeillä, koska esimerkiksi TU-22M3-koneiden häirintäjärjestelmät eivät mah- dollistaneet automaattista häirintää venäläisvalmisteisia ohjusjärjestel- miä vastaan. SU-34-koneita käytet- tiin edelleen saattohäirintätehtävissä ja taistelukoneita käytettiin maksimi- nopeudella. Georgian ilmapuolustus- vyöhykkeet pyrittiin kiertämään ja omien koneiden lentokorkeus nos- tettiin yli 3,5 kilometriin.

Yön aikana Venäjän ilmavoimat suorittivat operaation Georgian il- matorjuntajärjestelmän lamauttami- seksi. Hieman puolen yön jälkeen Venäjän ilmavoimat iskivät Shavshe- bin alueelle, joka sijaitsee Gorin lä- hellä. Alueella ollut 36D6-M-sotilastutka-asema tuhoutui hyökkäyk- sessä. Tutka oli Georgialle merkittä- vä suorituskyky, koska sillä kyettiin

valvomaan Tskhinvalin taistelualueen ilmatila. Venäläisten on väitetty käyttäneen tutkasäteilyyn hakeutu- via KH-58U-ohjuksia sekä ohjautu- mattomia pommeja hyökkäyksissä tutka-asemia vastaan. Ilmavoimat pyrki tuhoamaan BUK-M1-ilma- torjuntajärjestelmät ”etsi ja tuhoa”

-tehtävillä. SEAD-operaatioon liittyen tuhottiin (noin 04.00–05.00) myös tehokas siviili-ilmailun tutka- asema Tbilisin kansainvälisen lento- kentän lähellä. Myös tämä hyökkä- ys toteutettiin säteilyyn hakeutuvilla ohjuksilla. Saman operaation aikana yritettiin tuhota Georgian ilmapuolustuksen johtokeskus, joka sijaitsi Tbilisin alueella. Venäjän ilmavoimat toteuttivat erillisen SEAD-operaation, koska 11. elokuuta aikana maahyökkäystä jatkettiin Georgian alueelle. Operaatiolla pyrittiin takaa- maan toimintavapaus maajoukkoja tukeville koneille.

Yöllä 11. elokuuta venäläiset pommittivat jälleen osia Kodorin solan alueesta sekä Chkhaltan kylää, jossa sijaitsi Georgian hallintokes- kus. Kello 02.44–03.20 venäläiset is- kivät ilmahyökkäyksin Khelvachau- rin alueelle. Iskut liittyivät todennä- köisesti Georgian sotapotentiaalin tuhoamiseen, koska alueella sijaitsi 5. jalkaväkiprikaatin koulutustuki- kohta. Kello 07.00–08.00 iskettiin Abhasian hyökkäyssuunnassa ryn- näkkökoneilla ja helikoptereilla Zug- didin ja Senakin alueille. Senakin so- tilastukikohtaan ja sen läheisyyteen pudotettiin kaksi pommia. Lentoken- tän alueelle hyökkäsivät MI-24-tais- teluhelikopterit, jotka käyttivät aseis- tuksenaan panssarintorjuntaohjuksia.

Lentokentällä tuhottiin maahan MI- 14BT- ja MI-24V-helikopterit. Illal- la pommitettiin jälleen osia Kodorin solan alueesta.

Kello 15.00 venäläisten SU-

25-kone 461. lähitulitukirykmentis- tä iski Edrevin kylän lähellä ollutta venäläisjoukkoja vastaan. Osaston polttoaineajoneuvo tuhoutui sekä useita sotilaita haavoittui. Sotilaat vastasivat tuleen ampumalla ilma- torjuntaohjuksia. Koneen moottori vaurioitui, mutta ohjaaja sai silti len- nettyä koneen takaisin tukikohtaan- sa. Edrevin kylän alueella oli 8. ja 9.

elokuuta aikana taistellut Georgian 3. jalkaväkiprikaati. Venäläiset eivät merkinneet omia koneitaan tai maa- joukkojen kalustoa mitenkään, joten niiden tunnistaminen ilmahyökkäyk- siin tai ilmatorjuntaan liittyen ei ollut mahdollista visuaalisesti.

11. elokuuta aikana venäläiset käyttivät MI-24-taisteluhelikopterei- ta lähitulitukeen georgialaisjoukkoja vastaan. Taistelukoptereiden käyttö venäläisjoukkojen taisteluiden tukemiseen vaikutti georgialaisjoukkojen taistelutahtoon.

12.8.2008 -

12. elokuuta yöllä iskettiin Karelin alueelle Ruisin kylään. Iskuissa käy- tettiin kasettipommeja, mikä aiheutti myös siviiliuhreja. Kasettiaseita käy- tettiin hyökkäyksen aikana alueille, joilta georgialaisjoukot olivat jo ve- täytyneet. Tähän lienee syynä viive tiedustelutietojen hankinnan, niiden analysoinnin ja iskujen suunnittelun sekä toteutuksen välillä.

Venäjän ilmavoimat iskivät yöllä kello 01.30–02.00 Kaspin alueelle.

Kohteina olivat junarata ja -asema sekä Heidelbergin sementtitehdas.

Hyökkäyksessä tuhoutui myös radan varrella kulkenut valokuitulinja. Se- menttitehdasta vastaan kohdistetulla iskulla lienee pyritty vaikeuttamaan muun muassa lentokenttien kiitotei- den korjausta. Venäläiset pommittivat myös Georgian sähkönsiirtolin- joja viimeisen taisteluvuorokauden aikana. Lisäksi on väitetty, että venä- läiset pommittivat ja käyttivät ballis- tisia ohjuksia tuhotakseen öljyputkia.

Georgialaislähteet väittivät venäläis- pERUSLUKEmIA

TAKTIIKASTA

(19)

ten iskeneen jo aiemmin öljyputkia vastaan, mutta iskuista ei näkynyt merkkejä tarkastuksissa.

Venäläiset iskivät Gorin ja Mar- neulin alueille puolen päivän aikaan ainakin Iskander-M ballistisilla ohjuksilla. Gorin alueella vaikutettiin hallintorakennukseen ja keskusau- kioon, jota georgialaisjoukot olivat käyttäneet kokoontumispaikka- na edellisenä päivänä. Joukot olivat kuitenkin vetäytyneet alueelta. Oh- jusisku surmasi kahdeksan siviiliä

sekä hollantilaisen kameramiehen.

Ohjuksissa käytettiin tytärammuk- sia. Isku kohteeseen, joka oli ollut georgialaissotilaiden miehittämä edellisenä päivänä, kertoo venäläi- sen tiedustelujärjestelmän viiveestä.

Kello 14.00–14.15 venäläiset toteuttivat viimeiset ilmaiskut, jotka koh- distuivat Kaspin ja Khašurin alueille.

Khašuri on Georgian rautatietielii- kenteen solmukohta. Kaspin alueella yhtenä kohteena oli junaradan silta.

Lopuksi

Artikkelissa käsiteltiin Georgian sodan ilma-aseen käyttöön liittyneitä tapahtumia tulosten esittelyn muodos- sa. Ainoa tulkinta, mitä iskuista oli tehty, oli arvio kohteiden valinnasta.

Hieman aiemmasta suunnitelmasta poiketen johtopäätöksiä ilma-aseen käytöstä käsitellään jo seuraavassa numerossa 3/11. Numerossa 4/11 kä- sitellään ilmapuolustuksen toimintaa ja siitä vedettäviä johtopäätöksiä.

Pikku-uutisia Venäjältä

pERUSLUKEmIA

ILmA-ASEESTA

Everstiluutnantti Antti Arpiainen

RIA Novosti; 20. Huhtikuuta 2011 Ilmavoimat ja ilmatorjunta ovat Venäjän Asevoimien tärkeimmät kehityskohteet lähitulevaisuudessa.

Vuosittaisessa puheessaan parlamen- tille 20.4.2011 Venäjän pääministeri Vladimir Putin totesi Ilmavoimien ja ilmatorjunnan kehittämisen olevan Venäjän Asevoimien tärkeimmät kehityskohteet lähitulevaisuudessa. Hä- nen mukaansa Ilmatorjuntaohjuspri- kaatit ovat jo vastaanottaneet S-400 järjestelmiä ja tulevaisuudessa aloi- tetaan S-500 järjestelmien tuotanto, jotka kykenevät sekä ilmatorjunta- että ohjustorjuntatehtäviin ja lisäksi tuhoamaan maaleja lähiavaruudessa.

ITAR-TASS; 21. Huhtikuuta 2011 Ilmatilanpuolustusjoukot muodostetaan vuoden loppuun mennessä

Venäjän strategisen Ilmatilanpuolus- tuksen johtoportaan johtoon muo-

dostetaan joukot vuoden 2011 loppuun mennessä, kertoi Avaruusjouk- kojen komentaja kenraaliluutnantti Oleg Ostapenko. Hänen mukaansa ilmatilanpuolustusajatus on otettu käyttöön ja sen toimeenpanoon on ryhdytty tarmokkaasti. Puolustusmi- nisteriö on tarkentanut ilmatilanpuo- lustusjärjestelmän tavoitteita, joiden mukaisesti joukot luodaan. Annettu tehtävä on omaksuttu ja joukkojen luominen tullaan saattamaan valmiiksi vuoden loppuun mennessä.

Ostapenkon mukaan ensimmäisek- si saadaan valmiiksi ballististen ohjusten varhaisvaroitusjärjestelmä ja sen täydentäminen tulee jatkumaan suunnitelman mukaisesti.

Presidentti Medvedev teki pää- töksen ilmatilanpuolustusjärjestel- män muodostamisesta vuonna 2010.

Puolustusministeriö määrättiin ko- koamaan 1.12.2010 alkaen yhden johtoportaan johtoon olemassa ole- vat ilmatorjuntajärjestelmät, ballististen ohjusten torjuntajärjestelmät sekä varhaisvaroitus ja ulkoavaruu- den valvontajärjestelmät. Valtion

puolustus- ja turvallisuuskomitean johtaja Viktor Ozerov kertoi sotilas- attaseoille maaliskuussa 2011, että kyseessä on Venäjän asevoimien tärkein tehtävä ja se tullaan toteuttamaan vaiheittain. Ensimmäisenä vai- heena on muodostettu ilmatilanpuo- lustuksen johtoporras joukkoineen olemassa olevien avaruus- ja ilmator- juntaohjusjoukkojen pohjalta. Tämä vaihe saadaan valmiiksi lopullisesti vuoteen 2016 mennessä. Ilmatilan- puolustuksen luominen mahdollistaa jatkossa järjestelmän hienosäädön ja sitä kautta sen integroimisen euroop- palaiseen ballististen ohjusten puo- lustukseen (BMD).

Lenta.Ru; 18.Maaliskuuta 2011, Izvestia; 24.Maaliskuuta 2011 Puolustusministeri esitteli aseiden hankintasuunnitel- man vuodelle 2011.

Venäjän Puolustusministeriö aikoo vuonna 2011 hankkia 36 sukellus- veneestä laukaistavaa ballistista oh-

››