ILMA TORJUNTA

ILMA TORJUNTA

4 / 2008 ^MAAVOIMAT

TEEMANA

Ito05 – Asrad-r-fin is fully operational in finland

The series delivery of the Advanced Short Range Air Defence System (ASRAD-R) from Rheinmetall Defence Electronics in Bremen to the Finnish Defence Forces had been finalized in 2008.

ITO05 has proven its capabilities during several live firings at Lohtaja firing range. While more than 1000 soldiers of 19 nations exercised with more than 37 airborne and air defence systems two ITO05 container mounted air defence sys- tems of the Salpausselkä Air Defence Battalion of the Karelia Brigade joined the ELITE 2008 exercise in July 2008 in southern Germany. It had been the first time that FDF joint his exer- cise with an air defence weapon system.

Besides the fact that it is a great experience for every soldier to train with so many live targets and systems, the Finnish Air Defence crews had proven their professionalism and the high per- formance of the ITO05 system.

Live firing at Lohtaja

Reloading of ASRAD-R with BOLIDE air defence missile

ASRAD-R presentation with Finnish Defence Forces team during Eurosatory 2008 in Paris

Rheinmetall Defence Electronics GmbH· Brueggeweg 54 28309 Bremen · Germany · Phone + 49 421 457-0

airdefence@rheinmetall-de.com · www.rheinmetall-defence.com Oy Telva AB · Arentitie 3 · 00410 Helsinki · Finnland

Phone + 358 (0)207 939 360 · Fax + 358 (0)207 939 399 rosenlund.fdps@telva.fi · www.telva.fi

Finnische Fachzeitung.qxd 04.12.2008 12:31 Uhr Seite 1

Merry Christmas

and a Happy New Year

ILMATORJUNTA 4 • 2008

Ilmatorjuntaupseeriyhdistyksen jäsenlehti

MAAVOIMAT

TEEMANA

Yhdistys ja osastot ...42-43, 46-49 Ilmatorjuntasäätiön kunniajäsen ... 44-45 Kentän kuulumisia ...50-54, 56, 60-62 Kirjaesittely ... 54-55 EUROSATORY 2008 ... 58-59 Maavoimien komentajan tervehdys ... 4

Pääkirjoitukset ... 5-6 Huomionosoituksia ... 7 Teemana Maavoimat ... 8-25 Peruslukemat ... 26-41

54.vsk 166. lehti JULKAISIJA

Ilmatorjuntaupseeriyhdistys ry PL 5, 04301 Tuusula

WWWwww.ilmatorjunta.fi PÄÄTOIMITTAJA Jussi Ylimartimo Panssariprikaati PL 5, 04301 Tuusula Puh. (09) 181 62 494 jussi.ylimartimo@mil.fi KUSTANTAJA JA ILMOITUKSET

Media-ammattilainen Adspace Oy Mikkolantie 20, 00640 Helsinki Puh. (09) 877 6136

ILMOITUSLASKUTUS OKO 578024-27602 TAITTO Taittotalo PrintOne PL 23, 00661 Helsinki Puh. (09) 711 100

OSOITE- JA JÄSENASIAT Kapt Mikko Henriksson PL 5, 04301 TUUSULA Puh. (09) 181 62483 mikko.henriksson@mil.fi PANKKI

Nordea 136630-51201 VALTUUSKUNTA Juha Palmujoki, pj.

Heikki Simola, varapj.

HALLITUS Hannu Kylmäniemi, pj Petri Ruotsalainen, sihteeri PAINOPAIKKA Waasa Graphics Oy, Vaasa AINEISTON JÄTTÖAIKA 5.3.2009 ilmestyy viikko 14 ISSN1797-6448

KANNEN KUVA:

SA-kuva

Kenraaliluutnantti Ilkka Aspara Maavoimien komentaja

Maavoimien

komentajan tervehdys

Puolustusvoimien johtamis- ja hallin- tojärjestelmän muutoksesta on kulunut lähes vuosi. Sotien jälkeisen ajan suu- rin rakennemuutos muutti puolustus- voimien johtamis- ja hallintorakennet- ta sekä huolto- ja logistiikkajärjestel- mää merkittävästi. Keskeisimmät muu- tokset olivat maavoimien perustaminen omaksi puolustushaaraksi meri- ja il- mavoimien rinnalle sekä puolustusvoi- mien huolto- ja logistiikkajärjestelmän uudelleenorganisointi.

Uudessa järjestelmässä on nyt toi- mittu lähes vuosi. Saadut kokemukset ovat hyvin myönteisiä. Suuri muutos oli valmisteltu erittäin huolellisesti, minkä vuoksi toteutuskin onnistui erinomai- sesti. Totta kai näin suuressa muutok- sessa on uuden toimintamallin opette- lua, yksityiskohtia, jotka pitää tarkentaa, ongelmia, jotka pitää ratkaista, alkukan- keutta ja kitkaa, jopa vähän muutosvas- tarintaakin, mutta mitään merkittäviä epäkohtia ei ole ilmaantunut. Sen si- jaan jo nyt monet muutokselle asetetut tavoitteet on saavuttu. Hyvällä syyllä voidaan sanoa, että muutos on ollut oi- keaan osunut ja onnistunut.

Ilmatorjunta-aselajin asema maa- voimissa on vankka. Aselaji on viime vuosina ollut voimakkaan materiaali- sen kehittämisen kohteena. ITO 05 ja ITO 05M-hankinnat ovat loppusuoral- la. Tämä myönteinen kehitys on saa- massa jatkoa erittäin merkittävän KKI- TO-hankkeen muodossa. Ensi vuosi- kymmenellä myös lyhyen kantaman ilmatorjunta on tarkoitus uusia (LKIT- hanke). Voidaan todeta, että ilmatorjun- nalla on jo nyt, mutta erityisesti muuta- man vuoden kuluttua erinomainen suo- rituskyky, mikä maavoimien näkökul- masta ja maapuolustuksen kannalta on

erittäin myönteinen ja tärkeä asia.

Myös ilmatorjunnan koulutusjär- jestelmä on ollut haastavan kehittämi- sen kohteena muutaman viime vuoden aikana. Nyt, kun muutosvaihe on pää- osin toteutettu, työ koulutusjärjestel- män vakiinnuttamiseksi voi jatkua.

Ilmatorjunnan merkitys osana il- mapuolustusta on keskeinen. Ilmator- junta on osaltaan osa yhteistä suori- tuskykyä. Ilmatorjuntaa on kyettävä käyttämään koordinoidusti yli puo- lustushaararajojen. Tämän toiminnan harjoitteleminen on keskeisen tärkeää harjoiteltaessa ilmapuolustuksen ko- konaisuutta. Lohtajan ilmatorjunta- harjoituksen yhteydessä järjestettävä ilmapuolustusharjoitus, johon osallis- tuvat kaikki puolustushaarat ja jossa ilmapuolustuksen joint-kykyä harjoi- tellaan eri teemoilla kahdesti vuodessa, on löytänyt paikkansa ilmapuolustuk- semme harjoituskokonaisuudessa.

Suorituskykyisten ilmatorjuntajär- jestelmien täysi hyödyntäminen ja todel- lisen suorituskyvyn ulosmittaaminen ei olisi mahdollista ilman ammattitaitoista ja motivoitunutta kantahenkilökuntaa ja reservin henkilöstöä. Tämä henkilöstö siirtää korkeatasoista osaamista ja oike- aa asennetta edelleen koulutettaviin ikä- luokkiin. Aselajin nuorekas, tulevaisuu- teen uskova henki on hyvä kasvualusta nuorille, uraansa aloitteleville sotilaille.

Hyvä aselajihenki on aistittu myös uu- dessa Maavoimien Esikunnassa.

Arvoisat Ilmatorjunta-lehden lu- kijat! Samalla kun kiitän ilmatorjun- ta-aselajissa palvelevia ja kaikkia niitä henkilöitä ja tahoja, jotka reservistä tu- kevat aselajia, toivotan kaikille Ilmator- junta-lehden lukijoille läheisineen me- nestystä uuden vuoden haasteisiin!

puheenjOhTAjAlTA

pääkirjoitus

Juhlavuoden lähestyessään loppuaan Ilmatorjuntayhdistys onnittelee Puo- lustusvoimia 90-vuotisen taipaleen johdosta ja Maavoimia ensimmäi- sestä toimintavuodestaan yhtenäise- nä puolustushaarana.

Samalla esitän yhdistyksemme puolesta parhaimmat onnittelut ase- lajimme vuosipäivänä Ilmatorjunnan ansioristin saaneille sekä itsenäisyys- päivänä ylennyksiä ja kunniamerkke- jä vastaanottaneille.

Yhdistyksemme valtuuskunnan kokouksessa 25.10. virisi vilkas kes- kustelu sääntömuutoksista ja yleen- sä muutoksen perimmäisestä tarkoi- tuksesta. Pyrin seuraavaksi hieman valottamaan kokonaisuutta ja avaa- maan sääntöuudistusta puheenjohta- jan silmin tarkasteltuna.

Sääntöuudistuksen keskeisimpä- nä päämääränä on ilmatorjuntahen- kilöstön kokoaminen saman katon alle. Tällä hetkellä järjestökenttä on pirstaloitunut pieniksi ja yhä vähene- viä voimavaroja kuluttaviksi koko- naisuuksiksi, jotka kaikki kamppai- levat samojen ongelmien kanssa: jä- senmäärä supistuu, keski-ikä kohoaa, tapahtumien osallistujamäärät eivät vastaa järjestelyjen työmäärää, toi- minta passivoituu, vetäjistä on jatkuva pula jne. Tähän haasteeseen vastataan yhdistämällä voimavaramme sotilas- arvoon tai koulutukseen katsomatta.

Useilla paikkakunnilla yhteistoiminta on jo nykyisellään niin tiivistä, että on turha ylläpitää kaksin / kolminker- taista hallintoa. Esimerkkeinä voisin mainita Pirkanmaan ja Lapin aluei- den toiminnan, joissa kaikki tekemi-

Ilmatorjunnan

järjestökenttä uudistuu

nen vuosikokouksista alkaen toteu- tetaan sulassa sovussa eri järjestöjen kesken. Ainakin näillä paikkakunnilla yhdistyminen on helppoa ja järkevää toteuttaa - jolloin mm hallinnon mää- rää kyetään vähentämään.

Toinen hallintotehtäviä vähentä- vä toimenpide on jäsenrekisterin yl- läpito. Johtavana ajatuksena on, että kaikki henkilöt kuuluvat jäseninä suoraan Ilmatorjuntayhdistykseen.

Yhdistys huolehtii jäsenvelvoittei- den, kuten esim jäsenmaksujen pe- rimisestä, seurannasta ja kirjaami- sesta. Osastot eivät peri erillisiä jä- senmaksuja vaan saavat toimintansa pyörittämiseen tarvittavat resurssit pääyhdistykseltä perus- ja toiminta- avustuksina. Vain erillistapauksissa osastot vastaavat oman toimintansa edellyttämien omavastuuosuuksien kokoamisesta. Näin vältytään pääl- lekkäiseltä toiminnalta ja jäsenistön tarvitsee huolehtia vain yhdestä mak- susuoritteesta. Tällä tavalla vapaute- taan osastojen voimavaroja varsinai- sen toiminnan ideoimiseen, suunnit- teluun ja toteuttamiseen.

Yhtenä uhkakuvana on esitet- ty, että Ilmatorjuntayhdistys pyr- kii haalimaan itselleen paikallisten osastojen omaisuuden ja varat. Tästä ei todellakaan ole kyse! Ilmatorjun- tayhdistys on vakavarainen toimija ja kykenee kattamaan toiminnastaan aiheutuvat kustannukset. Paikalliset toimijat saavat edelleen täydet oikeu- det omistaa ja ylläpitää omat toimin- tansa tukijalat - Ilmatorjuntayhdis- tyksellä ei ole tarvetta kajota tähän omaisuuteen. Se, miten tämä kirjan-

pidollisesti toteutetaan, annettakoon alan ammattilaisten ratkaistavaksi.

Tässä oli vain muutama keskeinen näkökanta uudistuksen päämääristä ja tavoitteista. Jatketaan keskustelua - ja pyritään lisäämään tietoisuutta sekä varmuutta uudistuksen vaikutuksista eri toimijoiden välillä. Keskustelua voimme jatkaa kasvotusten tammi- kuun 31. päivänä osastokokouksessa Tampereella. Tähän tilaisuuteen kut- summe mukaan myös muiden ilma- torjuntayhdistysten edustajat.

Lopuksi muutamia poimintoja tulevasta toiminnasta:

- Ilmatorjuntayhdistyksen vuosi- kokous pidetään lauantaina 14.3.

Jyväskylässä.

- Pääkaupunkiseudun ilmapuolus- tusseminaari järjestetään keski- viikkona 4.3. Ilmatorjuntamuse- olla. Seminaarissa Rheinmetall:n edustajat kertovat näkemyksiään tulevaisuuden ilmauhkasta sekä ilmatorjunnan keinoista vastata siihen.

- Suunnitteilla on jäsenmatka Moskovan ilmailunäyttelyyn MAKS2009:ään. Alustava ajan- kohta on jo nyt syytä merkitä ka- lenteriin: (17.) 18. – 20.8. (21.8.).

Matkan suunnittelusta ja valmis- teluista vastaa taistelijapari Antti Lilleberg ja Juha Kukkola.

Lämmin kiitos kaikille yhdistyksemme jäsenille ja yhteistyökumppaneillemme tuloksekkaasta ja onnistuneesta

vuodesta 2008!

Hyvää alkavaa vuotta 2009!

TARKASTAjAn pAlSTA

Ilmatorjunta on oleellinen osa ilma- puolustuksen kokonaisuutta ja samal- la tietenkin tärkeä osa maavoimia - yksi sen aselajeista. Vuosien saatossa myös maavoimien ilmatorjunnan ke- hittämisen tavoitteet ja johtosuhteet ovat vaihdelleet. Samalla ilma-aseen jatkuvan kehittymisen myötä on il- matorjunnan suorituskyvyn merkitys maavoimien toiminnan kannalta tar- kasteltuna kuitenkin korostunut koko ajan entistä enemmän. Ilmatorjunnan toimivat järjestelyt eivät ole nykyi- sellään maavoimille marginaaliky- symys, vaan tehokkaan toiminnan ehdoton edellytys.

Maavoimien operatiivisten jouk- kojen ilmatorjuntaan on viimeisten vuosien aikana panostettu merkit- tävästi. Valmiusyhtymien ilmator- juntapatteristojen johtoportaille on hankittu uutta kalustoa ja niiden va- rusmieskoulutus on juuri käynnisty- mässä täysimääräisesti. Lisäksi on jo saatu koulutuskäyttöön uudet ilma- torjuntaohjusjärjestelmät (ITO05 ja ITO05M). Näiden uudishankintojen ja koulutuksen etenemisen myötä operatiivisten joukkojen ilmatorjun- tasuoja on astumassa suorituskyvyl- tään - erityisesti pimeätoimintaky- vyltään - aivan uuteen aikakauteen.

Sen sijaan maavoimien alueellis- ten joukkojen ilmatorjunnan materi- aaliseen kehittämiseen on parin vii-

MAAVOIMAT JA ILMATORJUNTA

me vuosikymmenen aikana riittänyt vain vähäisiä resursseja. Merkittävän suorituskyvyn notkahduksen on täl- tä osin muodostanut ITO86-kaluston vanheneminen. Alueellisten jouk- kojen ilmatorjuntasuoja perustuu- kin tällä hetkellä pääosiltaan luku- määräisesti vahvoihin 23ITK-yksi- köihin sekä erityyppisten joukkojen omasuojailmatorjuntaan. Uutta valoa tunnelin päässä ovat tähän mennes- sä edustaneet alueellisille joukoille hankitut muutamat uudentyyppiset ilmatorjuntapatteriston johtopor- taat, ilmatorjunnan tutkajaokset sekä ITO05M-patterit.

Jatkossa kohtalon kysymyksenä tulee tältä osin olemaan 23ITK61- kaluston korvaaminen. ”Sergei” on osoittanut vuosien saatossa kenttäkel- poisuutensa, mutta sekään ei loput- tomiin pysty vastustamaan fysiikan lakeja ja jossain vaiheessa tulee sen- kin elinkaaren pää vastaan. ”Kenttä- armeija” ei missään tapauksessa voi taistella tehokkaasti ilman omaa, riit- tävän suorituskykyistä ilmatorjuntaa.

Tämän asian hoitamiseksi onkin pe- rustettu uusi hanke, jonka tehtävänä tulee olemaan tämän lukumääräisesti haastavan tarpeen täyttäminen.

Aina ei tule ajatelleeksi, että kaikkein suorituskykyisin ilmator- juntamme - pääkaupunkiseudun suojana oleva ilmatorjunta - on Ete-

lä-Suomen Sotilasläänin joukkoja ja siten tietenkin kuuluu maavoimiin.

Sen johtamisjärjestelmän moder- nisointi ja tärkeimmän ”syömäham- paan” - keskipitkän kantaman ilma- torjunnan uudistaminen on parhail- laan käynnissä. Tämän osa-alueen kehittämisestä on olemassa varsin laaja yksimielisyys ja kaikki tahot pyrkivät tukemaan tätä uudistustyö- tä. Käytännön toimenpiteiden osalta asiaan palattaneen tarkemmin tämän lehden seuraavissa numeroissa.

Ilmapuolustus on kuitenkin ko- konaisuus. Meidän ilmatorjunnan pa- rissa työskentelevien ei tule unohtaa, että tämäkin ketju on täsmälleen niin vahva kuin sen heikoin lenkki. Onkin hyvä huomata että ilmapuolustuksen muitakin osa-alueita - erityisesti val- vontajärjestelmää sekä hävittäjätor- juntaa - kehitetään parhaillaan pon- nekkaasti. Tulevaisuus näyttää siis kokonaisuudessaankin varsin valoi- salta.

Talvisin terveisin ilmatorjunnan tarkastaja, eversti Rauno Lankila

huOMIOnOSOITuKSIA

Henkilö / Yhteisö Luokka

Eversti Rauno Lankila I luokka (myöntäjä Maavoimien komentaja) Johtaja, Kapt res Hannu Heimonen I luokka

Johtaja, Kapt res Johannes Koroma I luokka Maj evp Ilkka Tapani Tynys I luokka

Ilmatorjunnan ansioristit 2008

ILMATORJUNNAN TARKASTAJA ON MYÖNTÄNYT SEURAAVAT ANSIORISTIT

VUONNA 2008

Ilmatorjuntalotat II luokka kehykseen kiinnitettynä

Evl Jukka Hautala II luokka

Filosofian maisteri Martti Helminen

II luokka Diplomi-insinööri Jarkko Järvi II luokka

Kapt Toivo Kangas II luokka

Evl Pertti Kelloniemi II luokka

Kapt Isto Kirjonen II luokka Kapt evp Raimo Kuosmanen II luokka Kapt Jyrki Kylmänen II luokka Evl Petteri Lalu II luokka Järjestelmäinsinööri

Janne Linkosuonio

II luokka Evl Teijo Oksanen II luokka Talkapt evp Jouko Virtanen II luokka

TEEMANA

MAAVOIMAT

Vuoden 2008 alussa maavoimien voima yhdistyi. Syntyi vahva puolustushaara merivoimien ja ilmavoimien rinnalle. Mikkeliin perustettiin valtakunnallinen johtoesikunta, jolla on merkittävä rooli monella toimialalla yli puolustushaaran rajojen. Uudistuneet maavoimat ei ole historiansa vanki, vaan katse on kiinnitetty vah- vasti tulevaisuuteen.

Maavoimien laaja vastuu Maavoimien perustamista omak- si puolustushaaraksi edelsi vuosien

alusta. Pääesikunnasta joukko-osas- totasalle toteutettu muutos johtamis- järjestelmässä ja hallinnossa oli suu- rin, mitä puolustusvoimissa on viime sotien jälkeen toteutettu.

Puolustusvoimien Materiaalilai- toksen muuttaminen Maavoimien Materiaalilaitokseksi ja huoltoryk- menttien perustaminen sen alaisiksi ajoitettiin saman kokonaismuutoksen yhteyteen. Kun muutoksia tapahtui

Kuva 1

PUOLUSTUSVOIMAT FÖRSVARSMAKTEN FINNISH DEFENCE FORCES

Maavoimien rakennemuutos

LMPA PMPA

IMPA

MAAVOIMAT

2007 - 2008

PEMAAVE

eversti Veli-pekka parkatti Maavoimien esikunta

Itsenäiset maavoimat kohti ensi vuosikymmentä

suunnittelu ja valmistelutyö. Työ tehtiin huolella ja mahdollisti maa- voimien toimintakyvyn heti vuoden

››

myös muualla puolustusvoimissa, saattaa jälkeenpäin vain hämmästel- lä sitä, että kokonaisuus pysyi koos- sa ja maavoimat kykeni heti vuoden alussa ottamaan paikkansa muiden puolustushaarojen rinnalla. Kiitos tästä kuuluu niille eri organisaatio- tasoilla työskennelleille henkilöille, jotka uutterasti, innokkaasti ja inno- vatiivisesti veivät vastuullaan olleet muutostyöt kohti yhteistä tavoitetta.

Maavoimat vastaa maapuolus- tuksesta ja tuottaa siihen tarvitta- vat maavoimien sodan ajan joukot.

Maavoimilla on lisäksi vastuullaan kaikkien puolustushaarojen asevel- vollisuusasioiden hoitaminen, yleis- huollon palvelujen tuottaminen ja puolustushaarojen yhteiset materi- aalihankinnat.

Maavoimat tuottaa myös suu- ren määrän joukkoja merivoimille, ilmavoimille ja Pääesikunnan alai- sille laitoksille. Maavoimat käyttää

puolet puolustusvoimien määrära- hoista, ja puolet palkatusta henkilö- kunnasta ja noin 80 % varusmiehistä palvelee maavoimissa. Lisäksi maa- voimat kertausharjoituttaa vuosittain yli 17 000 reserviläistä. Maavoimat toteuttaa myös suurimman osan puo- lustusvoimien virka-aputehtävistä ja tuesta muille viranomaisille.

Vastuu kansainväliseen sotilaal- liseen kriisinhallintaan tarkoitettujen joukkojen kansallisesta johtamises- ta ja ylläpidosta on maavoimien vas- tuulla. Kykyä kriisinhallintavastuun kantamisesta onkin koeteltu vuoden 2008 aikana useamman kerran. Heti alkuvuodesta keskitettiin 60 sotilaan kriisinhallintajoukko Tshadiin ja elo- kuussa aloitettiin sotilastarkkailija- operaatio Georgiassa. Koko alkuvuo- den oli kahdensadan sotilaan joukko valmiudessa lähtemään EU:n kriisin- hallintaoperaatioon osana Ruotsin johtamaa taisteluosastoa.

Erityinen haaste vielä kesällä oli kantahenkilökunnan rekrytointi käynnissä oleviin operaatioihin. Rek- rytointia tehostettiin ja joukot saa- tiin täyteen. Ensi vuonna odotetaan myös palkkausjärjestelmän korjauk- sen tuovan apua rekrytointiin. Toi- vottavaa tietenkin olisi, että jokainen maavoimien upseeri ymmärtäisi, että palvelus kriisinhallintajoukossa an- taa henkilökohtaisen kokemuksen lisäksi lisäarvoa henkilön käytettä- vyydelle kansallisen puolustuksen tehtävissä.

Maavoimien komentajan johtoesikunta

Maavoimien Esikuntaa on heinäkuun alusta alkaen johtanut kenraalimajuri Arto Räty. Esikunnan kokonaisvah- vuus on 261 henkilöä. Esikunta on suunniteltu maavoimien johtamisen tarpeista lähtien. Sille ei sinällään ole

››

TEEMANA

MAAVOIMAT

...ITSenÄISeT MAAVOIMAT

mitään esikuvaa, vaikka sen raken- teista löytyykin kansainvälisen yh- teensopivuuden elementtejä. Maa- voimien esikunnan keskeisiä tehtä- viä ovat maavoimien komentajan tu- keminen johtamisessa, maavoimien tulevaisuuden suunnittelu ja joukko- jen tukeminen. Lisäksi Maavoimien Esikunnalle kuuluu suuri määrä vi- ranomaistehtäviä ja muita hallinnol- lisia tehtäviä.

Maavoimien uudessa toiminta- kulttuurissa moni asia tehdään ai- empaa keskitetymmin Maavoimien Esikunnan johdolla, kuitenkin siten, että kaikki johtamistasot osallistuvat suunnitteluun tuomalla siihen oman panoksensa. Keskitetystä suunnitte- lusta huolimatta joukko-osastojen

johtaminen tapahtuu operatiivisten johtosuhteiden mukaisesti.

Aselajitarkastajat on huollon tar- kastajaa lukuun ottamatta sijoitettu esikunnan suunnitteluosastoon. Heil- lä on vastuu aselajinsa kokonaiske- hittämisestä.

Aselajitarkastajien työn mahdol- listamiseksi on aselajiupseereita si- joitettu kaikkiin esikunnan keskei- siin osiin.

Maavoimien joukkojen ja esi- kuntien toiminta suunnitellaan ja re- sursoidaan Maavoimien Esikunnan johtamassa suunnitteluprosessissa, jonka lopputuotteena on maavoi- mien toimintasuunnitelma (MAAV- TOSU). Siinä käsketään alajohtopor- taiden toiminta ja tehtävät sekä anne-

taan resurssit niiden toteuttamiseksi.

Toimintasuunnitelman toteutumista seurataan sekä tavoitteiden että re- surssien käytön osalta läpi koko or- ganisaation. Tämän ovat mahdollis- taneet parantuneet suunnittelun ja seurannan työkalut.

Maavoimien Esikunnan toimin- taa on ensimmäisen vuoden ajan lei- mannut innostuksen ilmapiiri. Ilman vanhoja toimintamenetelmiä ja his- torian taakkaa on voitu luoda omat tavat tehdä asioita tehokkaasti ja ta- loudellisesti.

Joihinkin Maavoimien Esikun- nan tehtäviin on ollut kovin vaikeaa löytää sopivia ja halukkaita upsee- reita. Esikunnan asema maavoimien upseerien urasuunnitelmissa ei ole vielä löytänyt täysin paikkaansa. Jo- kaisen upseerin on kuitenkin syytä muistaa, että vain palvelu Maavoi- mien Esikunnassa antaa laaja-alai- sen kokonaiskäsityksen maavoimien

toiminnasta ja kehittämisestä. Per- heestään erillään asuvien asemaa ja etuja on toki syytä nykyisestä vielä parantaa.

Sodan ajan maavoimat kaiken perustana

Sodan ajan maavoimien kokonais- vahvuus on ilman perustamisorga- nisaatiota 240 000 sotilasta. Näistä noin 60 000 kuuluu operatiivisiin joukkoihin ja 180 000 alueellisiin joukkoihin. Maavoimien kehittämi- sen painopiste on viime vuodet ollut operatiivisissa joukoissa. Näistä kes- keisimmät, kolme valmiusprikaatia ja kaksi mekanisoitua taisteluosas- toa, on pääosin saatu varustetuksi niille suunnitellulla materiaalilla.

Jotkut hankkeet, kuten ITO05 ja he- likopterihankinta jatkuvat vielä ensi vuosikymmenellä.

Operatiiviset joukot edustavat maavoimien liikkuvuutta ja isku- voimaa. Niitä voidaan käyttää puo- lustusvalmiuden osoittamiseen, pai- nopisteen muodostamiseen ja sodas- sa aktiiviseen ratkaisun hakemiseen koko valtakunnan alueella.

Operatiivisten joukkojen mer- kitys tulevaisuuden taistelukentällä tulee vain korostumaan. Niin opera- tiivisten kuin alueellistenkin joukko- jen suorituskykyä lisää monet puo- lustusvoimien yhteisten suoritusky- kyjen kehittämishankkeet sekä jalka- väkimiinojen korvaamiseen liittyvät hankkeet. Maavoimien komentajan tervehdyksessään mainitsema KKI- TO on suurin ensi vuosikymmenelle ajoittuva yksittäinen hanke.

Operatiiviset joukot eivät tule- vaisuudessakaan voi toimia ilman alueellisia joukkoja, joiden avulla hyökkääjää hidastetaan ja kulutetaan ja luodaan edulliset asetelmat opera- tiivisten joukkojen käytölle. Alueel- liset joukot ovat käyttäneet pienen osan kaikkien sodan ajan joukkojen ylläpitoresursseista, mutta niiden avulla on luotu koko maan kattava alueellinen puolustus.

Toistaiseksi alueellisten joukko- jen suorituskyky on kyetty pitämään tyydyttävänä 1990-luvun alussa Saksasta hankitulla ja operatiivisil- ta joukoilta vapautuneella materiaa- lilla sekä yhteiskunnalta otettavilla ajoneuvoilla ja muulla materiaalilla.

Ensi vuosikymmenen puolivälin jäl- keen tullaan kuitenkin tilanteeseen, jossa suuri materiaalimäärä menettää vanhetessaan käytettävyytensä. Maa- voimien tarkoituksena onkin siirtää kehittämisen painopiste alueellisten joukkojen kehittämiseen siten, että poistuva suorituskyky kyetään kor- vaamaan.

Tavoitteena on kehittää mm. alu- eellisten joukkojen johtamista, liik- kuvuutta, panssarintorjuntaa, ilma- torjuntaa ja suojaa. Se, kuinka täs- sä onnistutaan, riippuu siitä, kuinka maavoimien tarpeet suhteutetaan puolustusvoimien kokonaiskehittä- miseen. Viimeaikaiset sodat Etelä- Libanonissa, Irakissa, Afganistanissa ja Georgiassa ovat kuitenkin osoit- taneet, että maavoimilla on edelleen keskeinen rooli taistelukentällä, eikä se ole poistumassa nähtävissä olevas- sa tulevaisuudessa.

Rinnan materiaalisen valmiuden kehittämisen kehitetään maavoimien operaatiotaitoa ja taktiikkaa. Jo nyt nähdään, että ensi vuosikymmenel- lä on uusien joukkojen ja suoritus- kykyjen käytön optimoimiseksi ha- ettava uusia tehokkaampia tapoja käydä maasotaa. Tämä kehittämis- työ on maavoimien keskeinen haaste.

Alkuvaiheessa työtä tehdään Maa- voimien Esikunnassa ja ensi vuon- na myös Maasotakouluun perustetta- vassa Maataistelukeskuksessa, mutta kehittämiseen tulee aikanaan osallis- tumaan jokainen maavoimien joukko ja esikunta.

Maavoimien joukkojen tuottami- nen on vielä ensi vuosikymmenel- läkin mahdollista vain yleiseen ase- velvollisuuteen perustuvan varus- miespalveluksen kautta. Ympäröivä yhteiskunta haastaa puolustusvoimat joka päivä. Nuorten asevelvollisten

on koettava saamansa koulutus haas- teelliseksi, motivoivaksi ja uskotta- vaksi. Heidän on saatava palvelus- aikanaan onnistumisen kokemuksia, jotka lisäävät heidän tahtoaan maan puolustamiseen ja kasvattavat hei- tä vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi.

Myös kertausharjoitusten on tässä- kin mielessä vastattava reserviläisten haasteeseen.

Työtä riittää

Ensimmäinen vuosi puolustushaaran historiassa on koettu menestykseksi.

Toimintamallit, jotka suunnitteluvai- heessa luotiin, ovat mahdollistaneet käskettyjen tehtävien toteuttamisen.

Tämä ei tarkoita tietenkään sitä, et- tei kehitettävää olisi. Jo ensimmäisen vuosipuoliskon perusteella laaditussa tulosraportissa todettiin monia kehit- tämiskohteita ja loppuvuoden aikana niitä on ilmaantunut lisää.

Kehitettävää on mm. johtopor- taiden välisessä työnjaossa ja yhteis- työssä, palvelusopimusten laadin- nassa ja seurannassa sekä resurssien käytön ohjausmekanismeissa. Suuri haaste on kunnossapidon ulkoista- minen vuoden 2009 alussa. Yli 600 henkilöä siirtyi tehtävineen perustet- tavan MILLOG OY:n palvelukseen.

Toimintatapamallin vakiinnuttami- nen vienee oman aikansa. Sitä ei edistä vanhan haikailu sillä kump- panuudet ovat tulleet jäädäkseen.

Vuosi 2008 on maavoimissa ol- lut kohtalaisen hyvin resursoitu ja maavoimille asetetut tulostavoit- teet tullaan saavuttamaan. Tuleviin vuosiin kohdistuu kuitenkin suuria kustannuspaineita ja oman toimin- nan taloudellisuuden ja kustannus- tehokkuuden kehittäminen kaikissa joukoissa ja johtoportaissa on vält- tämätöntä.

TEEMANA

MAAVOIMAT

Taustaa

Maavoimien materiaalisen suoritus- kyvyn kehittämisen painopiste on ol- lut 2000-luvulla valmiusyhtymien, Utin Jääkärirykmentin ja pääkaupun- kiseudun puolustuksen joukkojen ke- hittämisessä. Käynnissä olevat mate- riaalihankkeet saatetaan päätökseen lähivuosina ja painopiste siirtyy ra- hoituksen salliessa vähitellen alueel- listen joukkojen kehittämiseen.

Uusien suorituskykyjen kehit- täminen perustuu havaitun tai syn- tymässä olevan suorituskykyvajeen poistamiseen. Suorituskyky mitoi- tetaan turvallisuusympäristön muu- toksiin ja käytettävissä oleviin re- sursseihin. Osallistuminen kriisin- hallintatehtäviin tuo vaatimuksen kansainvälisestä yhteensopivuudes- ta. Tietojärjestelmien on ”keskus- teltava” keskenään, kulutustavaran, varaosien ja komponenttien on olta- va samanlaisia tai ainakin vaihtokel- poisia muiden samassa operaatiossa toimivien kanssa jne.

Nyt käynnissä olevien suurten järjestelmähankintojen perustana on vuoden 2001 valtioneuvoston puolustus- ja turvallisuuspoliittisen selonteon jälkeen toteutettu maavoi- mien iskukyky -tutkimus. Konsepti- tasolla maapuolustusta tutkittiin vuo- sina 2005 - 2006 myös niin sanotussa maavoimatutkimuksessa, joka saa- nee jatkoa lähivuosina.

Maavoimien materiaaliselle ke-

eversti jukka Röyti Maavoimien esikunta

Maavoimien

materiaalinen kehittäminen

hittämiselle on aina ollut tyypillistä hankkeiden pilkkoutuminen lukui- siin hankintatehtäviin ja muita puo- lustushaaroja suuremmat hankinta- volyymit. Tilanne tullee säilymään samankaltaisena tulevina vuosina, mutta ehkä useammin tullaan hankki- maan yksittäisiä järjestelmiä vain se määrä, mitä joukkotuotanto ja välit- tömästi toimeenpantavat joukot vaa- tivat. Pitkäaikaisvarastointiin siirtyy elinkaarensa jälkipuoliskolla olevaa materiaalia. Tämä asettaa vaatimuk- sia ylläpidolle ja vaatii priorisoimaan kunnossapitotyötä voimakkaasti.

Tilannetietoisuus ja johtaminen

Maavoimien johtaminen on ollut, ja tulee olemaan, voimakkaan kehittä- misen kohteena. Valmiusyhtymien viestijärjestelmät ja kenttäradiot on digitalisoitu. Kenttäviestiverkkojen liittäminen kiinteään verkkoon on mahdollistettu alueellisten viesti- joukkojen kalustolla. Seuraavaksi YVI-keskukset ja reitittimet moder- nisoidaan maavoimien tiedonsiirto- hankkeessa samaan teknologiakan- taan kiinteän verkon kanssa. Internet- protokolla tulee siis käyttöön myös kenttäviestiverkoissa. Digitaalisia kenttäradioita hankitaan lisää ja nii- den liittäminen liikkuvina tilaajina yhtymän viestiverkkoon mahdollis- tetaan.

Maavoimien tietojärjestelmä

MATI, maavoimien omana kohde- arkkitehtuurina, mahdollistaa suun- nittelun ja suunnitelmien toimeen- panemisen omaksuttuja prosesseja sekä suunnittelu- ja taistelunjohto- keskus -ajattelua tukevalla tavalla.

Yhteentoimivuus iTVJ-verkon mui- den käyttäjien kanssa mahdollistaa yhteisen tilannekuvan jakamisen ja nopean vaikuttamisen haluttuun maaliin. MATI on myös yhteenso- piva muiden maiden johtamisjärjes- telmien kanssa MIP-ohjelman tuot- tamilla tietomalleilla. MATI tarjoaa alkuvaiheessa taktisen tason esikun- tien tilannekuva- ja taistelujohtopal- veluita, myöhemmin myös suunnit- telu- ja käskytysosia sekä välineet voimasuhdeanalyysiin. Yhtymätason MATI on testausvaiheessa Karjalan Prikaatissa.

Tietojärjestelmän uudistuessa myös sanomalaitteet, keskussano- malaitteet ja muut JOHLA-suku- polveen kuuluvat päätelaitteet tulevat elinkaarensa päähän. Näiden korvaa- jaksi hankitaan MATI-päätelaiteper- he lähtien yksittäisen taistelijan pie- nikokoisesta päätelaitteesta päätyen ajoneuvojen sekä esikuntien erikois- rakenteisiin tietokoneisiin.

Tietojärjestelmäpohjaisissa hank- keissa pyritään käyttämään mahdol- lisimman paljon valmiita siviilikäyt- töön tarkoitettuja sovelluksia. Siirty- minen palveluperusteiseen arkkiteh- tuuriin (SOA; Service Oriented Ar- chitecture) tukee näitä pyrkimyksiä.

Siviilikäyttöön, laajemmalle käyttä- jäkunnalle muokattu teknologia ta- kaa nopeamman tuotekehityssyklin.

Jatkuvan tehokkuuden lisääntymisen varjopuolena tulee toisaalta sitoutu- minen nopeampaan elinjaksojen päi- vityskiertoon.

Valmiusyhtymien johtaminen on jo saatu hyvälle tolalle johtamislait- teiden ja panssaroitujen johtamis- paikka-ajoneuvojen myötä. Johta- mispaikka-ajoneuvoihin, Patrian XA202-sarjaan, kuuluvat esikunta-, komentopaikka-, tulenjohto- ja vies- tilaiteajoneuvot, tuttavallisemmin EPA, KOPA, TUPA ja VIPA. Mui- den joukkojen johtaminen perustuu edelleen vanhahtaviin viestiyhteyk-

siin ja käsin ylläpidettyihin tilanne- karttoihin teltoissa tai kiinteissä ra- kennuksissa. Käynnistyvä maavoi- mien johtamispaikkahanke tuottaa kaikille maavoimien johtamisen ta- soille identtisiä johtamispaikkamo- duuleja. Siirrettävät moduulit valmis- tellaan laitesuojiin, sisältäen johta- misessa tarvittavat tietosovellukset, viestiyhteydet, varavoiman jne. Liik- kuvaa johtamista varten kehitetään johtamisajoneuvoja, jollainen löytyy jo mm helikopteripataljoonasta.

Maavoimien lentotiedustelu on saavuttanut vakiintuneet toiminta- mallit. Ranger-järjestelmän elinjakso ylläpidetään, mahdollisen seuraajan hankinta ei ole vielä valmisteluissa.

Patrian mini-UAV on eräs esimerkki lähietäisyyksille käytettävistä lento- tiedusteluvälineistä

Maavoimien elektroninen tiedus- telu täydentyy yhteishankkeina mui- den puolustushaarojen kanssa.

Tulivoima

Iskukykytutkimus suositti maavoi- mille kauaskantoisten tuliyksiköiden ja tykistön erikoisampumatarvikkei- den hankintaa. Raskaiden raketin- heittimien hankinta mahdollistuikin ennakoitua nopeammin, kun Hollanti ilmoitti luopuvansa omistaan. Lave- tit saatiin Suomeen vuonna 2007 ja niihin on tehty oman tykistöjärjestel- mämme vaatimat muutostyöt. Esisel- vitys lavettien modernisoinnista on käynnistetty tavoitteena jatkaa niiden elinjaksoa ja mahdollistaa myöhem- min hankittavien uusien ampumatar- vikkeiden käyttö.

Sodan ajan joukkojen määrän vähetessä myös tykistön tuliyksi- köiden määrä vähenee. Tässä yhte- ydessä pyritään supistamaan kalus- to- ja kaliiperikirjoa. Pääkaliiperina tulee jatkossa olemaan 155 mm. Val- miusyhtymien taktinen tulenkäyttö tehostuu kranaatinheitinpanssarivau- nujen käyttöönoton myötä. Esisarjan ajoneuvot ovat kenttäkoevaiheessa ja sarjavalmistukseen toivotaan päästä- vän vv 2009 - 2010.

Modernit ampumatarvikkeet ovat kustannustehokas tapa lisätä tulivoi- maa. Tehokkuus koskee niin varas- tointia, kuljetuslogistiikkaa kuin vaikutustakin. Suomeen hankittiin tykistölle kuorma-ammuksia vuosi- tuhannen vaihteessa ja STALVA-ti- lausvaltuudella on pyritty luomaan kotimaiseen teollisuuteen kyky te- hokkaiden, vientikelpoisten tuottei- den valmistukseen. Sarjahankintoi- hin päästään KOVA-tilausvaltuudella vuodesta 2009 alkaen.

Leopard 2A4 -taistelupanssa- rivaunut hankittiin mekanisoitujen joukkojen kalustoksi käytettynä Sak- Viesti kulkee…VIPA ajamassa asemaan.

MLRS tulitehtävässä. ››

sasta. Käynnissä on esiselvitys vau- nujen elinjakson jatkamisesta. Kar- jalan Jääkäriprikaati, mekanisoituna yhtymänä, on varustettu CV9030FIN -taisteluajoneuvoilla. Porin Jääkärip- rikaati on puolestaan varustettu ko- timaisilla pyöräajoneuvoilla, joista AMV, Patrian XA360, on juuri otet- tu käyttöön. Edellisen sukupolven XA203 on puolestaan saamassa kan- sainvälistä käyttökokemusta kriisin- hallintajoukon käytössä Tsadissa.

Panssarivaunujen lisääntynyt suoja on vaatinut ottamaan käyttöön yläpuolelta panssariin, haavoittuvim- paan kohtaan, iskevät aseet. Suomes- sa näitä ovat käytössä olevat TOW- ja Euro Spike -keskimatkan panssa- rintorjuntaohjukset sekä lähivuosina toimitettavat NLAW -lähipanssarin- torjunta-aseet. Kevyen kertasingon korvaajaa jokamiehen panssarintor- junta-aseena valmistellaan.

Tulitukiaseissa ja erikoisjoukko- jen aseissa on alkanut siirtyminen NATO-kaliipereihin, mutta nykyi- nen rynnäkkökivääri säilyy jokai- selle taistelijalle jaettavana aseena vielä pitkään. Yksittäisen taistelijan tulen tehoa voidaan nostaa rynnäk- kökiväärin lisälaitteilla, taktisilla va- loilla, punapistetähtäimellä ja valon- vahvistimilla.

Suoja ja liikkuvuus

Valmiusyhtymien ilmatorjunnan ky- kyä toimia kaikissa valaistus ja sää- olosuhteissa on kehitetty vuositu-

hannen vaihteesta alkaen. Käynnissä olevista ja käynnistyvistä hankkeista kerrotaan tarkemmin tämän lehden muissa artikkeleissa. Jatkossa kehit- tämishankkeet sisältyvät ilmapuolus- tuksen kehittämisohjelmaan.

Maavoimien helikopteritoiminta astuu aimo harppauksen eteenpäin, kun uudet NH90-helikopterit ote- taan operatiiviseen käyttöön. Neljä ensimmäistä kopteria on saatu Utin Jääkärirykmenttiin, joten lentäjien ja teknisen henkilöstön koulutus on saatu vauhtiin. Lähivuosina saadaan käyttöön loputkin helikopterit ja ny- kyiset, vielä vajaasti varustellut yk- silöt täydennetään lopulliseen varus- telutasoon.

Leopard-taistelupanssarivaunu- jen käyttöönotto ja venäläisvalmistei- sen silta- sekä ponttonikaluston elin- jakson lähestyminen päätepistettään pakotti maavoimat hankkimaan uu- sia silta-ajoneuvoja. Siltaelementik- si valikoitui laajan vertailun jälkeen saksalaisen MAN Mobile Bridgen Leguan. Sillan integrointi Leopard 2- ja Sisu-alustoille annettiin Patria Land Systemsille, nykyiselle Patria Land and Armament´lle. Järjestelmi- en toimitukset loppukäyttäjille ovat käynnissä. Rinnakkaisena hankkee- na Patria on integroinut Leopard 2 - alustalle myös panssarimiinoitteiden raivausvälineet.

Taisteluajoneuvoissa maapuo- lustuksen kehittämisraami ei mah- dollista laajamittaisia uushankintoja,

eikä siihen välttämättä ole tarvetta- kaan, ellei perusteeksi oteta vaikkapa valmiusyhtymien ajoneuvokaluston yhtenäistämistä. Hankintojen sijaan valmistelut tähtäävät olevan kaluston eliniän jatkamiseen. Valmisteluun liittyy mahdollinen kansainvälinen yhteistyö, erityisesti pohjoismaisel- la tasolla. Yhtenevä ajoneuvokalusto yhteispohjoismaisessa taisteluosas- tossa luo ymmärrettävästi synergioita huollon järjestelyissä, ääritapaukses- sa voidaan sopia jopa kaluston vuok- raamisesta tai lainaamisesta tiettyyn tarkoitukseen.

Suomi valmistautuu liittymään jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen vuonna 2012. Jalkavä- kimiinojen poistumisen myötä mene- tettävä suorituskyky korvataan hank- kimalla uutta suorituskykyä tuottavia välineitä ja järjestelmiä vuosina 2009 - 2016. Tutkimusten ja esiselvitysten jälkeen ollaan päätymässä hankintoi- hin, joihin kuuluvat panssarimiinojen raivaamisen eston tekniset ratkaisut ja lähipuolustusaseet (viuhkapanok- set) sekä alueiden valvomiseksi ja niiden vapaan käytön estämiseksi hankittavat sensorit. Osalla hankin- taan käytettävästä rahoituksesta li- sätään joukkojen pimeätoimintaky- kyä.

Yksittäisen taistelijan suojaa on kehitetty ja monipuolistettu kansain- välisestä kriisinhallinnasta saatujen kokemusten, erityisesti mellakantor- junnan, perusteella. Kotimaassa tätä erikoisvarustusta jaetaan kaupunki- jääkäreille ja erikoisjääkäreille.

Suojelualan materiaalihankin- noilla ollaan uusimassa lähivuosi- na suojelukomppanioiden varustus ajanmukaiseksi. Hankinnoilla vah- vistetaan alan kotimaista teollisuut- ta. Suojelun erikoisyksiköiden ke- hittämisestä siirrytään jatkossa soti- laspalokuntien varustamiseen, josta edelleen henkilökohtaisten suojavä- lineiden, ilmaisimien ja puhdistus- menetelmien kehittämiseen. Sykli on jatkuvaa.

Ajoneuvohankinnoissa noudate-

TEEMANA

MAAVOIMAT

...MAAVOIMIen MATeRIAAlInen KehITTÄMInen

NH 90.

taan vuosien 2007 - 2010 hankinta- suunnitelmaa, jota tarkennetaan vuo- sittain käyttäjiltä saatujen esitysten sekä käytössä olevien resurssien pe- rusteella. Hankinnat mahdollistavat venäläisvalmisteisesta autokalustos- ta luopumisen. Hankintasuunnitelma kattaa lähes tuhat erilaista ajoneuvoa, alkaen perävaunuista päätyen maasto- moottoripyörien ja mönkijöiden kaut- ta raskaisiin suojattuihin maastokuor- ma-autoihin. Valitettavasti suunnitel- man toteuma tulee jäämään rahoituk- sellisista syistä alle tavoitetason.

Erikoisjärjestelmistä

Maavoimien simulaattorihankinnat pyritään jatkossa liittämään, siinä määrin kuin on mahdollista ja tar- peen, yhteiseen pelialustaan. Tämä tapahtuu käyttämällä standardointia ja kotimaisia järjestelmäintegraatto- reita. Käytössä ovat taistelijan simu- laattorit ja kaksipuolisen taistelun si- mulaattori sekä eri aselajien harjoit- teluvälineitä.

Taistelija 2020 -tutkimushanke tähtää tulevaisuuden taistelijan va- rustamiseen. Vastaavia hankkeita on

Silta-ajoneuvo

”työssä”. käynnissä useissa Euroopan maissa, tutkimushankkeina myös Euroopan Puolustusviraston (EDA) ja NATO:n vetäminä. Kotimainen kehitys käyn- nistyy osana vuosien 2010 - 2013 teknologiaohjelmaa.

Kansainvälinen materiaaliyhteistyö

Edellä mainittujen yhteensopivuus- vaatimusten lisäksi maavoimat pai- nottaa kansainvälisessä materiaaliyh- teistyössä sellaisia hankkeita, jotka mahdollistavat pääsyn yhteishankin- toihin ja laajempiin käyttäjäyhteisöi- hin. Tätä kautta tavoitellaan suurem- man volyymin tuomaa hintaetua ja laajemman verkoston tuomaa vara- osavarmuutta. Maavoimien kannalta on myös etua, jos muut maat ostavat meillä valmistettua materiaalia. Siksi maavoimat tukee kotimaisen teolli- suuden vientiponnisteluja Puolustus- ministeriön ja Pääesikunnan kanssa sovituin menettelyin.

LOHTAJA

Maatalouden ja Rautakaupan Ammattilainen p. 010 768 4600

p. 010 768 4601 p. 010 768 4602 p. 010 768 4603 fax. 010 768 4609

A-LASKUVARJO OY

www.uotila.com

TEEMANA

MAAVOIMAT

Ilmatorjunnalla on vuoden 2008 lop- puun asti oma kehittämisohjelma.

Vuodesta 2009 alkaen se osa ilma- puolustuksen kehittämisohjelmaa, jonka ilmavoimien komentaja omis- taa. Näin siten jatkossa ilmatorjunnan alakehittämisohjelman rahat tulevat ilmapuolustuksen kehittämisohjel- masta, joka on osa puolustusvoimi- en kehittämisohjelmaa. Ilmatorjun- ta on ollut ja on jatkossakin suurten muutosten pyörteissä. Uutta suori- tuskykyä rakennetaan ja vanhasta tai tarpeettomasta suorituskyvystä luo- vutaan. Trendinä on asejärjestelmien määrän väheneminen. Tätä pyritään korvaamaan yhä suorituskykyisem- millä järjestelmillä. Haasteena on kansainvälinen yhteensopivuusvaa- timus sekä eri johtamisjärjestelmien yhteensovittaminen. Kansainvälistä materiaalista yhteistyötä IT:n osal- ta kehitetään. Siitä hyvänä esimerk- kinä on CROTALE NG käyttäjäyh- teisö Ranskan- Kreikan ja Suomen välillä.

Majuri Keijo Saarijärvi Maavoimien esikunta

Maavoimien ilmatorjunnan

materiaalisen suorituskyvyn elinjakson tilanne vuoden 2008 lopussa

1. LKIT- hanke

Lyhyenkantaman ilmatorjuntahan- ketta ollaan käynnistämässä. Se on ideointivaiheen loppupuolella. Täl- lä suorituskyvyn rakentamisella hae- taan ratkaisua sekä alueellisten että mekanisoitujen joukkojen suojaa- miselle. Operatiiviset suorituskyky- vaatimukset ja operatiivinen konsepti laaditan vielä tämän vuoden puolel- la. Hankeen rakentamisvaihe ajoit- tuu vuosille 2013-2015. Hankkeis- taminen (HAUDI 1) tapahtuu alku- vuodesta 2009 ja tietopyyntö (RFI) on tarkoitus lähettää loppuvuodesta 2009.

2. ITO2012KK-hanke

Keskikantaman ilmatorjuntaohjus- hanke on suunnitteluvaiheen lopus- sa. Päätös valittavasta järjestelmästä tapahtunee vuodenvaihteen jälkeen.

Päätös on strateginen, sillä kilpailus- sa mukana olevat järjestelmät ovat

yksittäin tarkasteltuna suorituskyvyl- tään varsin erilaisia. Päätös linjaa ja ohjaa pitkälle tulevaisuuteen mitä ja millaista suorituskykyä jatkossa tar- vitaan ja kenen kanssa syvällistä yh- teistoimintaa harrastetaan.

Hankittavalla suorituskyvyllä on ensisijaisesti haettu pääkaupunkiseu- dun ja tärkeiden kohteiden suojaa- mista.

Hanke siirtyy päätöksenteon jälkeen rakentamisvaiheeseen, jos- sa keskeisessä roolissa on PSPR.

Rakentamisvaihe ajoittuu vuosil- le 2011-2015. Varusmieskoulutus on tarkoitus aloittaa vuonna 2012.

ITO2012- jatkohanke on ideointi- vaiheessa ja riippuu paljon valitta- vasta järjestelmästä ja rahoituksesta jälkimmäisellä neljänneksellä vuosi- na 2017- 2020.

3. ITO05

Hanke on rakentamisvaiheen lopussa.

Kaikki materiaali on otettu vastaan ja Miltä tilanne näyttää tällä hetkellä, sitä tarkastellaan seuraavaksi.

IDEOINTI ESISUUNNITTELU SUUNNITTELU RAKENTAMINEN OPEROINTI PURKAMINEN

LKIT ITO2012KK ITO05 ITO96 ITO86

ITO2012 KK- jatko ITO05M ITPSV90 ITO86M

ITO05M-jatko ITO90M 35ITK88 23ITK61

23ITK95 Taulukossa on kuvattu ohjus- ja ammusasejärjestelmien tila elinjakson hallinnan avulla

varusmieskoulutus on täydessä käyn- nissä KARPR ja LAPITR. Nyt han- kittua suorituskykyä käytetään ensi- sijaisesti valmiusyhtymissä. Hanke on siirtymässä operointivaiheen ylös- ajovaiheeseen, kun käyttöönottohy- väksyntä saadaan järjestelmälle vuo- den 2008 loppuun mennessä. Hanke päättyy hankeauditointi (HAUDI 4) jälkeen alkuvuodesta 2009, jolloin myös hankkeen loppuraportti ja suo- rituskyvyn katselmoinnin tulos esi- tellään hankkeen omistajalle.

4. ITO05M

Hanke on rakentamisvaiheessa. Nyt hankittua suorituskykyä käytetään ensisijaisesti valmiusyhtymissä.

Ensimmäisen RBS-70 yksikön ma- teriaali on otettu vastaan ja jaettu koulutuskäyttöön. Varusmieskou- lutus miehistön osalta alkaa I/09

saapumiserästä LAPITR:ssä ja joh- tajien osalta KARPR:ssa. Järjestel- män käyttöönottohyväksyntä teh- dään vuoden 2009 alkupuolella, jol-

loin hanke siirtyy operointivaiheen ylösajovaiheeseen. Käyttöönotto ja vastaanotot ajoittuvat vuosille 2008- 2010. ITO05M-jatkohankkeella han-

ITO05 ITO05M

ITO90M

Nostolava

››

kitaan puuttuvaa yksikkömateriaalia, koulutusvälineitä ja ohjuksia vuosina 2011- 2012. Hankkeen alaprojekti- na on ollut hankkia nostolava, jolla voitaisiin lisä järjestelmän ampuma- alaa peitteisessä maastossa. Nostola- va (MSLP) demonstraattori on ollut kenttätesteissä ja siltä toukokuussa I/08 ilmatorjuntaharjoituksessa am- muttiin onnistuneesti RBS-70 jär- jestelmällä. Nostolavojen hankki- miseksi ei ole tehty päätöstä, vaan testaukset jatkuvat vuonna 2009 ja kaupallisten vaihtoehtojen tutkimi- nen jatkuu.

5. ITO90M

ITO90- järjestelmän modernisoin- ti on täydessä käynnissä. Moder- nisoinnin keskeisinä kohteina ovat johtamisjärjestelmä, käyttöliittymä, ohjelmisto ja simulaattorit. Täl-

lä toimenpiteellä järjestelmän ope- ratiivista elinkaarta jatketaan 2020 vuosikymmenelle. Modernisointi ajoittuu vuosille 2009- 2010 ja koe- ammunnat suoritetaan vuoden 2009 aikana. Uuden järjestelmän joukko- tuottaminen aloitetaan LAPITR:ssä vuonna 2010.

6. ITO96

Järjestelmä on aktiivisessa ylläpito- vaiheessa ja elinkaarensa puolivälis- sä, jossa suorituskykyä ylläpidetään henkilöstön, materiaalin ja käyttöpe- riaatteiden osalta ajan tasalla. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat monipuo- liset kertausharjoitukset ja vuotuiset ohjusammunnat, jossa voidaan to- dentaa järjestelmän suorituskyvyn ylläpito. Tämän hetken suunnitel- mien mukaan järjestelmästä tullaan luopumaan uuden ohjusjärjestelmän

ITO 96

käyttöönoton myötä. Sääli sinänsä, sillä järjestelmä on edelleen täydessä iskussa. Sen osoittavat kiistatta mo- net seikat.

7. ITPSV90

Järjestelmä on hallitun alasajon en- simmäisessä vaiheessa. Varusmies- koulutus on lopetettu ja Järjestelmän operatiivista suorituskykyä ylläpide- tään minimi resurssein. Järjestelmäs- tä tullaan luopumaan 2010- vuosi- kymmenen puolivälissä.

8. 35ITK88

Järjestelmä on aktiivisessa ylläpi- tovaiheessa. Järjestelmän ylläpitoa tullaan jatkamaan aina 2010- vuosi- kymmenen loppuun asti.

9. 23ITK95

Järjestelmä on aktiivisessa ylläpito- vaiheessa. Modernisoidun Sergein elinkaari jatkuu aina 2020- vuosi- kymmenelle asti.

10. ITO86/ITO86M

Ohjusjärjestelmät ovat suoritusky- vyn purkamisvaiheessa. Materiaali tullaan hylkäämään ja jatkokäsittely tullaan toteuttamaan elinjaksosuun- nitelman pohjalta ennakoivasti ja kustannustehokkaasti.

11. 23ITK61

Sodan ajan joukkojen määrän vähe- tessä myös 23ITK61 tykkikalustosta on luovuttu ja luovutaan asteittain.

Järjestelmän elinkaari jatkuu kuiten- kin aina 2020- luvulle asti.

TEEMANA

MAAVOIMAT

...MAAVOIMIen IlMATORjunnAn MATeRIAAlISen SuORITuSKyVyn

TEEMANA

MAAVOIMAT

Johdanto

Kirjoittaessani tätä artikkelia Maa- voimien Esikunta on reilut 300 vuo- rokautta vanha organisaatio. Nuo- resta iästä huolimatta se on ottanut paikkansa muiden puolustushaara- esikuntien rinnalla tasavertaisena yh- teistyökumppanina.

Maavoimien Esikunnan henki- löstöosaston tehtävänä on ohjata ja koordinoida maavoimien henkilöstö- järjestelmää ja henkilöstövoimavaro- jen johtamista, osaamisen kokonais-

suunnit-telua, asevelvollisuusasioi- den hoitoa, henkilöstötukijärjestel- mää sisältäen asevelvollisten ja pal- katun henkilöstön hengellisen työn, sosiaalihallinnon ja työsuojeluun liittyvät asiat, maavoimien asiakir- ja- ja taloushallintoa, vapaaehtoisen maanpuolustuksen tukemista, maan- puolustustahtoa ja kansalaisten ruu- miillista kuntoa kohottavan toimin- nan edistämistä sekä yleishallintoa.

Lisäksi osasto osallistuu alansa lain- säädännön kehittämiseen pääesikun- nan johdolla.

Maavoimien esikunnan henki- löstöosastoon kuuluu henkilöstö- ja asevelvollisuussektori, oikeudellinen sektori, koulutussektori, henkilöstö- tukisektori ja taloussektori. Kuvas- sa 1 on esitettynä henkilöstöosaston organisaatio.

Koulutusalan aselajivalmisteli- jat ovat sijoitettuna koulutussektorin aselajitiimiin, mitä kutsutaan myös leikkisästi ”tuotantolaitokseksi”.

Aselajitiimin keskeisenä tehtävänä on tuottaa syötteitä sekä koulutus- että henkilöstöalan prosesseihin.

Majuri jari Mäkelä Maavoimien esikunta

Ilmatorjunta osana

maavoimien henkilöstöosastoa

››

Ilmatorjunta osana koulutusalan prosessia Aselajitiimin ilmatorjuntaupseeri tuottaa ilmatorjunnalta tarvittavat osakokonaisuudet koulutusalan eri tehtäviin. Aselajia koskevat linjaukset saadaan ilmatorjunnantarkastajalta.

Tarkasteltaessa ilmatorjunta-aselajin roolia uudessa ympäristössä voidaan todeta, että se on muuttunut entistä enemmän osaksi maavoimakokonai- suutta muiden aselajien tavoin.

Kuvassa 2 on esitettynä koulu- tusalan eri tehtävät.

Maavoimien koulutusalan suun- nittelu etenee toiminnan ohjauksen ja resurssien suunnittelun aikatau- lussa. Maavoimissa on koulutusalan neuvottelupäivät sekä keväällä että syksyllä. Neuvottelupäivillä kootaan suunnittelun sen hetkisen vaiheen tulokset ja käsketään jatkotehtävät.

Maavoimien Esikunta ja alajohtopor- taat tahdittavat oman suunnittelunsa siten, että koulutusalan neuvottelu- päivien pohjalta on valmius jatkaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua.

Koulutusalan neuvottelupäiviä

edeltävät ilmatorjunnan suunnitte- luseminaarit. Näissä tilaisuuksissa annetaan aselajin suunnitteluperus- teet alajohtoportaille. Painopisteenä ovat joukkotuotanto, asevelvollisten koulutus, ilmatorjuntaharjoitusten suunnittelu sekä palkatun henkilös- tön täydennyskoulutus.

Koulutusalan päätuote on maa- voimien toimintasuunnitelma. Toi- mintasuunnitelman luonnos lähete- tään alajohtoportaisiin lausunnolle juhannukseen mennessä. Lopulli- nen toimintasuunnitelma lähetetään marraskuun aikana.

Avointa henkilöstöasioiden hoitoa

Ilmatorjunnan henkilöstöpoolia val- voo ilmatorjunnan tarkastaja. Ase- lajitiimissä työskentelevä ilmator- juntaupseeri vastaa aselajinsa hen- kilöstöasioiden suunnittelusta ja val- mistelusta tarkastajan antamien lin- jausten mukaisesti. Ilmatorjunnassa henkilöstövalmistelun tavoitteena on ennakoiva, avoin ja suunnitelmiin pe- rustuva henkilöstöasioiden hoito.

Ilmatorjunta-aselajissa keskei- simmät henkilöstö- ja urasuunnitel- matyökalut ovat;

- joukko-osaston / sotilasläänin henkilöstösuunnitelma (HESU) - aselajin urasuunnitelma (osana

maavuraa)

- maavoimien urasuunnitelma (MAAVURA)

- keskitetty urasuunnitelma (KES- KURA)

Ilmatorjunnan komentajisto ko- koontuu kahdesti vuodessa ilmator- juntaharjoitusten aikana. Komenta- jistossa esitellään ajankohtaiset ja tulevat henkilöstöasiat aselajimme osalta. Samalla kartoitetaan henki- löstöalan pintatilanne koulutusta an- tavissa joukko-osastoissa. Kuvassa 3 on esitettynä henkilöstösuunnittelun periaatteet.

Aselajimme henkilöstökokoon-

TEEMANA

MAAVOIMAT

...IlMATORjunTA OSAnA MAAVOIMIen henKIlöSTöOSASTOA

panomenettelyä johtaa tarkastaja.

Hänen antamien linjausten mukai- sesti henkilöstörakenteen muutok- sia hallinnoidaan yksityiskohtaisella kehittämisohjelmien ja hankkeiden henkilöstötarpeiden suunnittelul- la. KKITO ja JOKE06 hankkeiden johdosta ilmatorjunnan henkilöstö-

kokoonpanojen suunnittelu on yksi tärkeimmistä Maavoimissa.

Rekrytointia

Maavoimien esikunta tarjoaa ilma- torjuntamiehelle haasteellisen ja mo- nipuolisen työpaikan. Esikuntaan tar-

vitaan osaamista kaikkialta Suomes- ta. Tule osaksi oppivaa organisaati- ota. Ota haaste vastaan. Kuvassa 4 on ilmatorjuntatehtävät Maavoimien Esikunnassa.

TEEMANA

MAAVOIMAT

Valtioneuvoston vuoden 2004 selon- teon käynnistämän muutoksen tulok- sena on Maavoimat toiminut jo vuo- den uudessa kokoonpanossaan. Sa- man ajan, osana uutta kokoonpanoa, on Maavoimien Materiaalilaitos vas- tannut huollon järjestelyistä uusine vastuineen ja organisaatioineen. En- simmäistä vuotta on leimannut toi- mintajärjestelmän ja siihen kuuluvan ohjeistuksen kehittäminen. Käytän-

everstiluutnantti esa Kelloniemi etelä-Suomen huoltorykmentti

Maavoimien

huoltojärjestelmä 2008

nön kokemukset osoittavat, että osa- na kokonaisuutta huolto on löytänyt paikkansa ja huollon tuottamiin pal- veluihin ollaan tyytyväisiä.

Muutoksessa Puolustusvoimien Materiaalilaitos siirtyi osaksi Maa- voimia 1.1.2008 alkaen. Maavoimien Materiaalilaitoksen nimellä aloitta- nut organisaatio koki suuren muu- toksen. Uusina johtoportaina entisten ohella aloittivat neljä huoltorykment-

tiä ja Räjähdelaitos. Varikot lakka- sivat itsenäisinä joukko-osastoina ja ne siirrettiin osaksi uusia huolto- rykmenttejä, Elektroniikkalaitosta ja Räjähdelaitosta. Koeampumalaitos säilyi ilman mullistuksia.

Tätä kirjoitettaessa huoltojär- jestelmän muutokseen valjastettu RAKE-08-projekti on saanut lop- puraporttinsa valmiiksi ja projek- tia ollaan päättämässä. Samalla kun

Kuva 1. Maavoimien Materiaalilaitos vuonna 2008.Viivoitettuna MILLOG Oy:lle siirtyvät toiminnot.

››

huoltojärjestelmän muutostyö on val- mistumassa myllertää järjestelmässä jo uusia tuulia. Tehtyjen päätösten ja sopimusten myötä kunnossapidossa siirrytään vuoden 2009 alusta alkaen kaksitasoiseen järjestelmään, jossa kuvioon tulee mukaan strateginen kumppani, MILLOG Oy.

Samalla kun uuden organisaa- tion toimivuutta on kehitetty, on myös mittavia voimavaroja suun- nattu kumppanuuden tuomien muu- tosten hallitsemiseksi. Kumppanus- sopimuksen mukaisesti Maavoimien Materiaalilaitoksen kokoonpanoon tulee merkittäviä muutoksia. Muun muassa Elektroniikkalaitos joukko- osastona lakkaa ja osa varikkotoi- minnoista siirtyy kumppanille. Muu- toksessa siirtyy henkilöstöä uuden työnantajan palvelukseen yli 600.

Lisäksi materiaalilaitoksen esikun- nan rakennetta tullaan muuttamaan vuoden 2009 alussa.

Kaksitasoista järjestelmää tun- temattomalle todettakoo, että sitä voidaan karkeasti kuvailla niin, että I-tason kunnossapitotoimet tehdään käyttäjätasolla eli joukoissa. Kak- kostason työt ovat vanhassa järjes- telmässä niin sanottuja varikkotason töitä, joita vuoden 2009 alussa tulee toteuttamaan MILLOG Oy. I-tason huollon tavoitteena on pitää mate- riaali jatkuvasti käyttökuntoisena.

Kouluttavissa perusyksikössä tai joukkojen varastoissa materiaalille tehdään I-tasolle kuuluvat huollot ja korjaukset pääsääntöisesti varas- tointi- tai käyttöhenkilöstön toimes- ta. Käyttökunnon tarkastukset, pienet vikakorjaukset sekä komponenttien vaihdot tehdään pääsääntöisesti jouk- ko-osaston korjaamossa tai huolto- loissa teknisten ohjeiden mukaisesti (ent. A/B-taso). II-tason kunnossapi- dolla sotavarusteen tai järjestelmän toimintakuntoa ylläpidetään, palau-

tetaan tai modifioidaan vaatimusten mukaisesti. MILLOG Oy:n toteutta- mat II-tason korjaukset ovat kompo- nenttien korjausta sekä materiaalin peruskorjausta ja -huoltoa (ent. B/

C- taso). Varaosatoiminnat kuuluvat tasolle II. Kunnossapitotasojen mää- rittelyt ovat yhä kesken. Tasomäärit- telyjen myötä myös varuskuntakor- jaamoiden tehtävien tarkistamiset tu- levat ajankohtaisiksi lähivuosina.

Maavoimien huoltojärjestel- män rakenne ja vastuut ovat selkeät.

Pääesikunta sovittaa yhteen kolmen puolustushaaran huoltojärjestelmät osaksi kansallista logistiikkajärjes- telmää ja yleiseurooppalaista huol- tovarmuutta.

Maavoimissa huollon operatii- vinen johtaminen ja huollon järjes- telyn johtaminen jaetaan tehtäviinsä erikoistuneiden johtoportaiden kes- ken. Maavoimien komentaja johtaa maavoimakokonaisuutta ja määrittää

Kuva 2. Maavoimien Materiaalilaitoksen kokoonpano 1.1.2009 alkaen.

vaatimukset huollolle. Maavoimien Materiaalilaitoksen johtaja johtaa saamiensa vaatimusten mukaisesti maavoimien huollon järjestelyjä.

Sama rakenne toistuu operatii- visten sotilasläänien tasalla. Soti- lasläänin komentaja määrittää vaati- mukset huollolle. Huoltorykmentin komentaja johtaa huollon järjestelyt sotilasläänin vastuualueella. Alueel- la toimiva joukko, puolustushaaras- ta riippumatta, pääsee kytkeytymään maavoimien huoltojärjestelmään huoltorykmentin kautta. Etelä-Suo- men Huoltorykmentin (ESHR) tais- telijaparina on Etelä-Suomen Soti- laslääni (ESSL).

Maavoimien huoltojärjestelmä muodostaa valtakunnallisen palve- luverkoston, joka koostuu Maavoi- mien Materiaalilaitoksen johtamista joukoista, joukko-osastojen huol- tolaitoksista, puolustusvoimien si- säisistä palvelujen tuottajista kuten Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskus ja Sotilaslääketieteen Keskus sekä elinkeinoelämän toimi- joista. Huoltorykmenttien esikuntien keskeisenä tehtävänä on palveluver- koston hallinta ja ohjaaminen mate- riaalilaitoksen määrittämän työnjaon mukaisesti.

Etelä-Suomen Huolto- rykmentti tienraivaajana Maavoimien huoltojärjestelmän ke- hittämisperusteiden saamiseksi to- teutetaan vuosina 2008-2009 huol- tojärjestelmän pilotointi, jonka kes- keisenä tavoitteena on selvittää ja ar- vioida huoltorykmentin tuottamien palveluiden toimivuutta tilanteessa, jossa asiakkaalla (joukko-osasto, lai- tos, esikunta) ei ole johdossaan omia huollon laitoksia. Pilotointiin liittyy tulosjohtamista tukevan prosessioh- jauksen toimivuuden testaaminen läpi koko organisaation (PE-MAA-

VE-MAAVMATLE-HR-J-os-lop- pukäyttäjä). Pilotoinnin aloittami- sen myötä Kaartin Jääkärirykmentin huoltokeskus liitettiin Etelä-Suomen Huoltorykmenttiin.

Pilotoinnista johtuen Etelä- Suomen Huoltorykmentin tehtävät poikkeavat kolmesta muusta huol- torykmentistä siten, että ESHR on vastuussa sekä alueellisesta (soti- lasläänitasa) että paikallisesta (jouk- ko-osastotasa) huollon järjestelyis- tä. Paikallisen huollon järjestelyiden toteutuksen mahdollistaa Etelä-Suo- men Huoltorykmentin Huoltokeskus.

Oman huoltokeskuksen myötä Ete- lä-Suomen Huoltorykmentti on ot- tanut vastatakseen varuskunnalliset huollon palvelut pois lukien muoni- tus ja terveydenhoito. Varuskunnal- linen huoltovastuu merkitsee muun muassa päivittäisten palvelujen tar- joamista henkilöasiakkaille alok- kaasta amiraaliin. Huollon osaajien siirtyminen joukko-osastosta huol- torykmenttiin merkitsee myös sitä, että Etelä-Suomen Huoltorykmentti tukee varusmies- ja henkilökunnan koulutusta päivittäin.

Joukko-osastojen vastuulla on edelleen huollon joukkotuotanto varusmieskoulutuksen muodossa.

Lisäksi joukko-osastot vastaavat huollon operatiivisesta johtamisesta eli käytännössä esittävät saamiensa resurssien puitteissa huollon tarpeet huoltorykmenteille.

Ammattitaito korvaa määrää

Huoltorykmentin pelkistetty tehtävä on: ”Etelä-Suomen Huoltorykmentti vastaa kaikissa valmiustiloissa maa- voimien joukkojen huollon järjeste- lyistä Etelä-Suomen sotilasläänin alu- eella sekä tukee alueella toimivia mui- ta puolustusvoimien ja rajavartiolai- toksen joukkoja.” Tehtävää toteuttaa

noin 130 hengen vahvuinen huollon ammattilaisten yhteenliittymä.

Esikuntapäällikön johtama noin 30 hengen vahvuinen esikunta koos- tuu kaikki huollon viisi toimialaa (huoltopalvelu, täydennykset, kun- nossapito, lääkintä ja kuljetukset) käsittävistä sektoreista. Esikunnan tärkein tehtävä on yhteensovittaa sekä normaali- että poikkeusolojen paikalliset ja alueelliset huollon tar- peet osaksi valtakunnallista huolto- järjestelmää MAAVMATLE:n ohjei- den ja ESSLE:n vaatimusten mukai- sesti. Lisäksi esikunta luonnollisesti suunnittelee, valmistelee ja käsit- telee puolustusvoimien hallintoyk- sikölle kuuluvat normaalit tehtävät kuten esimerkiksi toiminnan ja re- surssien suunnittelun eri valmiustilat huomioiden. Esikunta ohjaa Huol- tokeskuksen ja Varasto-osaston toi- mintaa, koordinoi erityisosaamista huoltorykmentin ja puolustusvoimi- en muiden organisaatioiden välillä sekä hankkii palveluita muilta viran- omaisilta ja elinkeinoelämältä.

Tilahallinnanssa ESHRE:n tehtä- vänä on koota ESSL:n alueen maa- voimien joukkojen ja PE:n alaisten joukkojen tilatarpeet. Ensin mainit- tujen osalta ESHR esittelee tilatar- peet ESSLE:n komentajalle priori- soitavaksi.

Etelä-Suomen Huoltorykmentin Huoltokeskus, joka edustaa kolmea neljäsosaa huoltorykmentin henki- löstöstä, muodostuu pitkän linjan huollon osaajista. Huoltokeskuk- seen kuuluvat kuljetus- ja materiaa- likeskukset pyörittävät päivittäistä palvelutoimintaa toteuttamalla asi- akkaiden kuljetustarpeet ja jakamalla koulutuksessa tarvittavaa materiaa- lia. Korjaamo toteuttaa materiaalin kunnossapitoa osana materiaalin elinjaksoa.

Etelä-Suomen Huoltorykmentin Varasto-osasto on henkilömäärältään pieni, mutta sillä on keskeinen rooli poikkeusolojen joukkojen materiaa- lisen valmiuden saavuttamisessa. Va- rasto-osasto toteuttaa varastoimansa

TEEMANA

MAAVOIMAT

...MAAvOIMIeN hUOLTOJäRJesTeLMä 2008

Komentaja

Etelä-SuomenHuoltorykmentin Varasto-osasto Etelä-Suomen Huoltorykmentin Huoltokeskus

Esikunta

Kuljetuskeskus Korjaamo Materiaalikesku

s vahv 135 henkilöä

materiaalin hajauttamisen perustetta- ville joukoille.

Haasteellinen palvelumalli Uudistetun huoltojärjestelmän ta- voitteena on alusta lähtien ollut pa- remman kustannustietoisuuden ai- kaansaaminen. Käyttöön otettavas- sa palvelumallissa joukko-osasto ja huoltorykmentti ovat tiiviisti samalla puolella. Huoltorykmentti kehittää palveluverkostoa ja luo järjestelyt, joiden avulla joukot pystyvät toteut- tamaan huoltonsa mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Joukkojen tarvitseman tuen toteut- tamiseksi laaditaan tarvittaessa joukon ja huoltorykmentin välillä vuosittain palvelusopimus, jossa sovitetaan huol- lon tarve käytettävissä oleviin resurs- seihin. Kustannusten jako päätetään palvelusopimuksen laatimisen yhtey- dessä ja ne sisällytetään osapuolien ra- hoituskehykseen toiminnan ja resurs- sien suunnittelun yhteydessä. Sopimus on luonteeltaan koonnos kunakin toi- mintavuonna tehtävistä töistä, ei niin- kään kaupallisjuridinen sopimus.

Tavoite kirkkaana mielessä Huoltojärjestelmän kehittämisen läh- tökohtana ovat poikkeusolojen tar- peet. Ensimmäinen mittava mahdol- lisuus testata huollon järjestelyiden poikkeusolojen toimivuutta ESHR:

llä oli joulukuussa 2008 järjestetty etelän yhtymäharjoitus KOSKI-08.

Tuolloin rykmenttimme tuotti lähes 10 000 henkilön harjoituksen huol- lolliset palvelut.

Huoltojärjestelmän muutoksen hyödyt tulevat esille erityisesti val- takunnallisella tasalla. Hyötyjä py- ritään saamaan muun muassa hal- lintokustannuksista, varastoinnista sekä kumppanuudesta. Rationali- soinnin onnistuessa resursseja voi- daan suunnata hallintorakenteen ja infrastruktuurin ylläpidosta materi- aalisen suorituskyvyn ylläpitoon ja kehittämiseen.

Kuva 3. Etelä-Suomen Huoltorykmentin organisaatio.

Maavoimien Materiaalilaitoksen johtajan johdossa voidaan huoltojär- jestelmää kehittää valtakunnallise- na kokonaisuutena joukkojen tarpeet huomioon ottaen. Kun resurssit ovat samassa korissa, on oletettavaa, että Maavoimien komentajalla on tosiasi- allinen mahdollisuus huollon paino- pisteyttämiseen tilanteen mukaisesti.

Joukot saavat tarvittaessa huoltoryk- mentin palvelupisteiden kautta koko maavoimien huoltojärjestelmän tuen.

Järjestelmä toimii samoilla periaat- teilla eri puolilla valtakuntaa - siirto Maanpuolustuskorkeakoululta Jää- käriprikaatiin ei edellytä uuden huol- tojärjestelmän opiskelua.

Ensimmäinen toimintavuosi on osoittanut uudistukset oikeansuun- taisiksi. Huoltojärjestelmä ei ole kui- tenkaan vielä valmis. Uusi organisaa- tio ja toimintamalli antavat kuitenkin hyvän pohjan järjestelmän kehittämi- selle lähivuosien aikana. Huoltoryk- mentti tulee kehittämään järjestelmää saamiensa ohjeiden ja resurssien pe- rusteella. Etelä-Suomen Huoltoryk- mentissä kaikkien toimijoiden tavoi- te on tuottaa palvelut asiakaslähtöi- sesti ja laadukkaasti.

Kuva 4. Maavoimien huollon palvelumalli.

Kehittämisessä tullaan antamaan erityisen suuri arvo asiakaspalaut- teelle. Nykypäivään kuuluu, että pal- velun tuottaja pyrkii kaikin keinoin aktivoimaan asiakasta palautteen saamiseksi. Maavoimien Materiaa- lilaitoksessa on otettu käyttöön pa- lautejärjestelmä, joka palvelee koko huoltojärjestelmän kehittämistä. Pai- kallisella tasolla, pilotointiin liittyen on Kaartin Jääkärirykmentissä otet- tu käyttöön palautejärjestelmä, jossa niin henkilökunnalla kuin varusmie- hilläkin on mahdollisuus antaa esi- tyksiä toiminnan kehittämiseksi.

Huollon rooli on toimia pal- velevana osana puolustusvoimien joukkojen tehtävien toteuttamises- sa. Tämä edellyttää toimintamallia, jossa resurssien puitteissa toteute- taan tarvitsijan toiveet mahdollisim- man hyvin. Hyllyssä oleva materiaali toimitetaan heti. Puuttuva materiaali tilataan tai hankitaan sekä toimite- taan asiakkaalle. Tähän tavoitteeseen pyritään Maavoimien Materiaalilai- toksessa ja sen huoltorykmenteissä.

Tunnuslauseenamme huoltorykmen- teissä on ”Sustinete Proelium”- Tu- kea taisteluun!

teollisuus, palvelun- tuottajat, kumppanit PHRAKL, Senaatti, Metsähallitus

HR:t, RÄJL, EL, KOEAL, joukko-osastot - mitä

- missä - milloin

Palvelutarve (Tilaus)

SOTLK, PURU

Tilaus yksi palvelun

järjestäjä Palvelu/ Materiaali/

Sopimuksen mukaiset palvelut TILAAJA / ASIAKAS

HALLINTOYKSIKKÖ

HUOLLON JÄRJESTELYT

Palvelutarve (Tilaus)

Palvelu/ Materiaali/

Sopimuksen mukaiset palvelut

Tuki ja valvonta JÄRJESTÄJÄ

HUOLTORYKMENTTI

TUOTTAJA