• Ei tuloksia

Kohdekuvaus: MOR-Y02-013: Jakoniitun reunamoreeniparvi (Eurajoki). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kohdekuvaus: MOR-Y02-013: Jakoniitun reunamoreeniparvi (Eurajoki). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

MOR-Y02-013

1546000

1546000

1547000

1547000

1548000

1548000

1549000

1549000

6794000 6794000

6795000 6795000

6796000 6796000

6797000 6797000

6798000 6798000

Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus

Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus

Mormi -alue Natura 2000 -alue

ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT

0 500 m

Reunamoreenivalli

(2)

JAKONIITTU (HUHDANKANGAS) EURAJOKI

Tietokantatunnus: MOR-Y02-013 Muodostumatyyppi: Reunamoreenivalliparvi

Arvoluokka: 4 Karttalehti:1134 03 Alueen pinta-ala: 331,2 ha

Korkeus: 40 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 10 m Muodon suhteellinen korkeus: 5 m Moreenimuodostuman sijainti: Jakoniittu sijaitsee Eurajoen kunnan itäosassa Huhdankankaalla

Kakkerisuon suojelusuon pohjoispuolella.

Geologia

Irjanteen peruskarttalehtialueen pohjoispuoliskolla on kymmeniä päätemoreeneja. Ne ovat pieniä, muinaisen mannerjäätikön reunan suuntaisia ja sen sulamisvaiheessa syntyneitä moreenimuodostumia. Päätemoreenien pituus vaihtelee 50 - 300 ja korkeus yhdestä viiteen metriin. Niiden leveys on 30 - 50 metriä siten, että korkeimmat päätemoreenit ovat myös leveimpiä. Ne esiintyvät parvina suhteellisen säännöllisten välimatkojen päässä toisistaan. Päätemoreenit ovat lähes pohjois-eteläsuuntaisia joidenkin suuntien ollessa etelälounaasta pohjoiskoilliseen. Ne ovat siten kohtisuorassa jäätikön viimeisintä liikesuuntaa vastaan. Näistä

reunamoreeniparvista on inventointiin otettu mukaan laaja Jakoniitun (Huhdankankaan) muodostumaparvi.

Jakoniittu kuuluu Euran - Luvian reunamoreenikenttään (Kukkonen et al. 1987).

Jakoniitun reunamoreenialue koostuu useasta pienikokoisesta vallista. Keskenään vallit muodostavat jäätikön virtaussuunnan mukaisen vallijonon. Reunavallialueen ympärillä ja osittain sisäpuolellakin maaperä on

pohjamoreenia sekä paikoitellen pienialaisia soita ja osin myös pieniä savikkopeltoja. Vallien rinteet ovat melko loivat, hieman pyöreähköt, mutta kuitenkin muodoltaan ne ovat varsin tyypillisiä reunamoreenivalleja.

Pintalohkareisuus on melko vähäistä, yleisesti yhdestä viiteen lohkaretta aarilla. Alueella ei ole leikkauksia, mutta alueen pohjamoreeni on pintaosastaan huuhtoutunutta hiekkamoreenia. Muinaisen mannerjäätikön sulamista seuranneiden merivaiheiden aikana alue oli kokonaan syvän veden peittämä eli se on subakvaattista aluetta. Vielä nykyistä Itämerta edeltäneen kehitysvaiheen, Litorinameren aikana veden pinta oli noin 65 metriä nykyistä merenpintaa korkeammalla (Kukkonen et al. 1987).

Biologia

Alueella on tavanomaisia tehokkaassa metsätalouskäytössä olevia metsiä. Varttuneet metsäkuviot ovat enimmäkseen tuoreen kankaan kuusikoita. Ne ovat monesti hieman tavanomaista luonnontilaisempia. Siellä täällä kasvaa sinivuokkoa ja kevätlinnunhernettä. Alueella on runsaasti hakkuita ja taimikoita. Suot ovat tehokkaasti ojitettuja ja purot perattuja. Alueen luoteisosassa, ojavallilla on kotkansiipikasvusto.

Maisema ja muut arvot

Alue ei juurikaan hahmotu ympäristöstään kasvillisuuden ja vallien mataluuden johdosta. Myöskään ympäristöön ei avaudu maisemaa. Sisäinen maisema on lähinnä metsämaisemaa, joka ei juurikaan vaihtele.

Reunamoreenivallien geologinen arvo tulee lähinnä vallien lukumäärästä. Lähiympäristö on metsämaisemaa.

Inventoidulla alueella ei ole suojelualueita, mutta Jakoniittu rajautuu eteläosastaan Kakkeriasuon-Huhdansuon soidensuojelualueeseen (SSO020047, SSA020014), joka on Naturakohde (FI0200087). Noin kilometri koilliseen on Naturaan kuuluva Lastensuon soidensuojelualue (SSO020048, FI0200009).

Kirjallisuutta

Kukkonen, M., Tuittila, H., Lehmuskoski, K. & Hyyppä, J. 1987. Irjanne. Maaperäkartta 1 : 20 000 selitys.

Karttalehti 1134 03. Geologian tutkimuskeskus.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Sisäinen maisema on melko yksitoikkoinen, mutta alueen muoto hahmottuu hyvin ja korkeuserot ovat selkeät. Näkyvyys on

Euran peruskartta- alueen länsiosan moreenimuodostumaselänteiden ja kumpujonojen aines on soraista ja hiekkaista moreenia.. Metsämäen alueella on maaperäleikkaus

Kankaan ulkorinteet ovat etenkin kaakkoisreunalla melko korkeat ja paikoin jyrkähköt, laki on monin paikoin varsin tasainen ja

Korkeus: 100 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 25 m Muodon suhteellinen korkeus: 25 m Moreenimuodostuman sijainti: Isomäen muodostuma sijaitsee Suomusjärven ja Kiikalan

Noin 150 metriä muodostumasta pohjoiseen sijaitsee Santaojan pähkinäpuulehto (LTA200554) ja noin 400 metriä länteen sekä Rajalahden (LTA200552) ja Lehuojan

Korkeus: 80 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 20 m Muodon suhteellinen korkeus: 20 m Moreenimuodostuman sijainti: Myllymäki sijaitsee Suomusjärven Kruusilan kylässä noin 100..

Muodostumalla sijaitsevat suojelualueet ovat Katariinanlaakson lehtojensuojelualue (LHO020067), Katariinanlaakson luonnonsuojelualue (YSA022286), Rauvolanlahden Naturakohde

Korkeus: 52,5 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 17,5 m Muodon suhteellinen korkeus: 17,5 m Moreenimuodostuman sijainti: Leipyöli sijaitsee Perniön Laiterlan