Monitavoitearviointi vaelluskalakantojen kehittämisen hoidon tukena

(1)

0

24.11.2009 Timo P Karjalainen

Monitavoitearviointi vaelluskalakantojen kehittämisen hoidon tukena

Timo P Karjalainen

Oulun yliopisto, Thule-instituutti

(2)

1

Yhteistyöverkostolla tuloksia

• Kemijoen vaelluskalahanke (2000-02) (EAKR)

– Lapin ympäristökeskus, RKTL, Oulun yliopisto

• BIREME-SAP –projekti (Suomen Akatemia) (2003-06)

– RKTL, Helsingin yliopisto, Oulun yliopisto

• Lohen palauttaminen Oulu- ja Lososinkajokeen (2006-7) (EAKR)

– Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus (PPO), RKTL, Oulun yliopisto, SYKE, Fortum, kunnat, Pohjois-Pohjanmaan liitto

• Salmon Action Plan – Impact Assessment (2008-09) (EU-komissio)

– RKTL, Oulun yliopisto, Helsingin yliopisto, kv-kumppanit

• Vaelluskalat palaavat Iijokeen (2008-10) (EAKR)

– PPO, RKTL, Oulun yliopisto, Metsähallitus, kunnat, PVO-Vesivoima Oy, Keski-Perämeren kalastusalue, Iijoen vesistön kalastusalue, (SYKE)

• Kalatiestrategia/taustaselvitykset (2010-11)

• Rakennettujen jokien tutkimusohjelma 2011 

(3)

Lähtökohtia esitykselle

1) Suomessa vesipuitedirektiivillä on enemmän päätöksentekoa ohjaava vaikutus eikä niin

sitova, normatiivinen rooli, kuin eräissä muissa maissa, 2) Säännöstelyluvat ja voimalaitosluvat ovat suhteellisen

pysyviä ja muutosten saaminen niihin ei ole helppoa,

3) Suomessa hankkeita ei voida toteuttaa pelkästään valtion rahoituksella (mm. em. syistä johtuen) tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä ja vuoropuhelua kuin monissa muissa maissa esim. kalatie- ja kunnostushankkeiden eteenpäin

viemiseksi.

2

(4)

Vuoropuhelun ja yhteistyön tarve

Monitavoitearviointi on osoittautunut erinomaiseksi lähestymistavaksi kun

 haetaan eri osapuolille hyväksyttävissä olevia ratkaisua

3

• Myönteisiä kokemuksia luonnonvarojen hallinnassa ja ympäristösuunnittelussa (vesi- , metsä- ja kalatalous, energiapolitiikka, YVA-menettely)

• Yhä useammin sovelletaan sidosryhmätyöskentelyn tukena

• Suomessa sovellettu mm.: SYKE, METLA, metsähallitus, tielaitos ja tiehallinto

(5)

MONITAVOITEARVIOINTI IIJOEN VAELLUSKALAKANTOJEN PALAUTTAMISEN TUKENA

• Päätoteuttaja: OY Thule-instituutti (T.P. Karjalainen), yhteistyössä SYKE (M. Marttunen, A-M.

Rytkönen) ja RKTL (A. Mäki- Petäys)

• Osana Vaelluskalat palaavat Iijokeen –hanketta

• Rahoitus EAKR ja Suomen Akatemia

4

(6)

MONITAVOITEARVIOINTI MUSTIONJOEN KUNNOSTUKSESSA -SIMPUKKA- JA LOHIKANTOJEN ELVYTTÄMISVAIHTOEHTOJEN ARVIOINTI

• Päätoteuttaja SYKE (M.

Marttunen, M. Dufva),

• RKTL yhteyshenkilöinä A.

Saura, T. Vehanen

• Rahoitus Suomen

luonnonsuojeluliiton Ekoenergia- merkin ympäristörahasto. Varat rahastoon ovat kertyneet Fortumin Ekoenergia-merkityn sähkön

myynnistä.

5

(7)

Monitavoitearviointi

• Multi-Criteria Assessment (MCA), Multi-criteria Decision Analysis (MCDA)

• Tavoitteena auttaa ”päätöksentekijää” ajattelemaan

järjestelmällisesti monimutkaisia ongelmia ratkaistaessa – Eri tavoitteiden järjestelmällinen tunnistaminen

– Vaihtoehtojen kokonaisvaltainen arviointi

• ’Hajota ja hallitse’ -periaatteen soveltaminen monimutkaisten ongelmien jäsentämiseen ja arviointiin

• Lähestymistapaa kutsutaan neuvoa-antavaksi (ei sido päätöksentekoa)

6

(8)

Monitavoitearviointi

Tieto Arvostukset

Lähtötiedot ja tulokset

Mallit

Maasto- tutkimukset

Asiantuntija-

arviot Edut Maailman-

katsomus

Vaihtoehtojen mieluisuusjärjestys

haastateltavittain Käsitys

näkemyseroista ja niiden syistä Arviot vaikutusten

suuruudesta ja

merkittävyydestä Kokonaiskuva

Aiempi

tutkimus Arvot

7

Oulun yliopisto/Thule-instituutti

(9)

Perusteita monitavoitearvioinnille

• Ongelman monimutkaisuus – Ongelma on niin monitahoinen, että parasta vaihtoehtoa on vaikea päätellä arkijärjellä tai tavallisilla

arviointitityökaluilla

• Monitavoitteisuus – Etsitään ratkaisua, joka ottaa huomioon eri osapuolten tarpeet ja tavoitteet (esim. Vesivoima, VPD-

tavoitteet, kalastus....

• Vaikutusten yhteismitattomuus – Kaikkia vaikutuksia ei voida muuntaa esim. rahallisiksi hyödyiksi

• Sidosryhmäyhteistyö

8

Oulun yliopisto/Thule-instituutti

(10)

Monitavoitearviointi Iijoella

• Tavoite oli selvittää

– vaihtoehtoisia toimia Iijoen vaelluskalakantojen tilan parantamiseksi sekä arvioida järjestelmällisesti niiden hyötyjä, haittoja, kustannuksia ja toteutettavuutta

– sidosryhmien tavoitteita ja näkemyksiä vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista

• Asiantuntijaryhmätyöskentely ja tietokoneavusteiset haastattelut

– Taustaselvitykset ja muu asiantuntijatyö – 6 kokousta/työpajaa, 25 haastateltua

(11)

Haastatellut sidosryhmien edustajat (25 kpl):

• Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, ympäristövastuualue

• Kainuun ELY-keskus, kalatalous

• Keski-Perämeren kalastusalue

• Iijoen vesistöalueen kalastusalue

• Pudasjärven kunta

• Taivalkosken kunta

• Iin kunta

• Suomen luonnonsuojeluliitto ry. / Iijoen suojeluyhdistys ry

• Metsähallitus

• PVO-Vesivoima Oy

• Voimalohi Oy

• Yksityinen kalanviljely

• Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL)

• Kotitarvekalastaja Iijokisuu

• Kotitarvekalastaja keskijuoksu

• Pudasjärven perhokalastajat ry

• Kyläyhdistys, Pudasjärvi

• Kyläyhdistys, Yli-Ii

• Matkailuyrittäjä, Pudasjärvi

• Matkailuyrittäjä, Taivalkoski

(12)

Mitä saimme selville?

• Vaihtoehtojen vaikutukset ja mittasuhteet

– Tutkimustieto, asiantuntija-arviot, paikallistieto – Tietoaukot ja epävarmuudet

• Sidosryhmien tavoitteet ja näkemykset vaihtoehtojen vaikutusten merkittävyydestä

– Näkemyserot ja niiden syyt

• Hyvyysarvot vaihtoehdoille haastateltavittain

• Vaihtoehtojen kustannukset ja hyödyt

• Arviot toimenpiteiden toteutettavuudesta

(13)

Vaihtoehtojen arvioinnissa huomioonotetut tekijät

(14)

Tarkastellut vaihtoehdot

• Lohen (600/v) ja meritaimenen (300/v) ylisiirrot

• Kalaväylän leventäminen, verkkopyynnin rajoittaminen alaosalla 4 pv/vko ja vanhassa uomassa 2 pv/vko

• Istutus- ja kutupaikat rauhoitetaan, verkkokalastukselle aikarajoituksia keski- ja yläosalla

VEA: Ylisiirrot

• Tekninen kalatie 5 patoon (Raasakan vanha uoma käytössä)

• Raasakan uoman kunnostukset & virtaama +3 m³/s kesäaikana

• Kotiutusistutukset alkuvaiheessa: lohi 250 000 kpl/v, meritaimen 115 000 kpl/v.

• Verkkopyynti alaosalla 2 pv/vko, yläosalla pääuomassa verkkopyyntikielto

VEB: Kalatiet ja istutukset

• Tekninen kalatie 5 patoon (Raasakan vanha uoma käytössä)

• Raasakan uoman virtaama +7 m³/s kesäaikana & laajimmat tulvauomien kunnostukset

• Lohen (300/v) ja meritaimenen (150/v) ylisiirrot alkuvaiheessa

• Kotiutusistutukset alkuvaiheessa: lohi 500 000 kpl/v., meritaimen 170 000 kpl/v..

• Verkkopyynti alaosalla 1 pv/vko, patopyynti kielletty, yläosalla pääuomassa verkkopyyntikielto

• Ammattikalastajilla henkilökohtaiset pyyntikiintiöt

VEC: Kalatiet ja

laajat toimet

(15)

Asiantuntija-arviot vaihtoehtojen vaikutuksista eri tekijöihin

"Nykytila”

VEO

”Ylisiirrot”

VEA ”Kalatiet & istutukset”

VEB

”Kalatiet ja laajat toimenpiteet”

VEC

Lohi (luonnonsmoltit joessa) 0 20 000- 35 000 70 000- 120 000 150 000 - 260 000

Meritaimen (luonnonsmoltit joessa) 0 7000 20 000 38 000

Vaellusiika (kannan tila) 0 0 + ++

Ekologinen tila tyydyttävä tyydyttävä hyvä hyvä

Matkailutulo, välitön

htv, välitön 1,16 M€

6,4 1,28 M€

7,0 1,68 M€

9,2 1,97 M€

10,7 Ammattikalastus

htv, kokonaistyöllisyys 4,64 4,14 3,64 3,64

Vesivoimatuotanto tuotannon määrä/v

tuotannon arvo/v 825 GWh/v

38,8 M€ 825 GWh/v

38,8 M€ 821,3 GWh/v

38,6 M€ (-176 000€) 818,5 GWh/v 38,4 M€/(-304 000€) Kalanviljely,

työpaikat kpl

kalatautiriski 20

0 20

- - 18,5

- 17

-

Paikallisidentiteetti + + ++

Virkistyskalastus - alaosa lupamyynti

kalastuksen elämyksellisuus

900-1 000 975-1 075

+/-0 1 050-1 150

+ 1 200-1 300

++

Virkistyskalastus - yläosa lupamyynti

kalastuksen elämyksellisuus

9 000 9 450

+ 10 800

++ 11 700

++

Kotitarvekalastus - alaosa kalastuspäivien lkm kalastajien määrä

15 200

290 13 700

260 9 100

120 5 300

100 Kotitarvekalastus – yläosa

kalastuspäivien lkm 232 000 208 800 185 600 185 600

(16)

Haastateltavien näkemyksen poikkeaminen asiantuntija-arviosta

15

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18

Näkemys poikkesi Eri suuntainen vaikutus

+

+ +

-

- - -

-

(17)

Näkemykset vaikutusten merkittävyydestä -

haastateltujen antamat keskiarvopainot, min ja max

Ekologiset vaikutukset

Taloudelliset vaikutukset

Sosiaaliset vaikutukset

(18)

Vaihtoehtojen järjestys haastateltavilla

Laaja kalatievaihtoehto on kaikilla haastateltavilla paras, kun kustannuksia ei otettu huomioon

Haastateltava (numero)

Hyvyysarvo

(19)

Neljä näkökulmaa

1. Kriittinen näkökulma

– Korostavat erityisesti epävarmuustekijöiden ja riskien huomioon ottamista

• kalatautiriski, kalateiden toimivuus ja alasvaelluksen onnistuminen, Itämeren tila ja kalastuksen säätelyn vaikutus kalakantoihin

– VEA nousee paremmaksi kuin muilla ryhmillä

2. Ympäristönäkökulma

– Painottavat vesistön tilatekijöitä (ekologisia vaikutuksia), muut ”sivutuotteita”

– Näkevät riskit ja haitalliset vaikutukset pieninä ja hyväksyttävinä

3. Talousnäkökulma

– Korostavat positiivisia vaikutuksia vetovoimaisuuteen ja elinkeinotoimintaan – Painottavat vesistön tilavaikutuksia muita ryhmiä vähemmän

4. Viranomaisnäkökulma

– Näkevät eri tavoitteiden yhteensovittamisen tärkeänä hankkeiden etenemisen ja kaikkien osapuolten sitoutumisen kannalta

(20)

Vaihtoehtojen hyvyysarvot ”kriittisen näkökulman” edustajalla

”Jos kalatiet ei toimi, A voi nousta paremmaksi, jos toimii tilanne on erilainen

… riippuu millaisen oletuksen ottaa…”

Lohi Lohi

Meritaimen+Siika

Meritaimen+Siika EkolTila

EkolTila Matkailu

Matkailu

Ammattikalastus

Vesivoima

Vesivoima VirkKalastus

VirkKalastus Identiteetti

Identiteetti

KotitKalastus

Kalanviljely

0,0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1,0

Nykytila Ylisiirrot Kalatiet+istutukset Kalatiet+laajat toimet

Kalanviljely KotitKalastus Identiteetti VirkKalastus Vesivoima Ammattikalastus Matkailu EkolTila

Meritaimen+Siika Lohi

VEA

VEC VEB

Nykytila

(21)

Vaihtoehtojen hyvyysarvot ”ympäristönäkökulman” edustajalla

”Jos ajatellaan lajien elinolosuhteita – tämä ajaa reilusti ohi vaikka saattais joku kalanviljelylaitos mennä”

Lohi Meritaimen+Siika Lohi

EkolTila

Matkailu

Ammattikalastus

VirkKalastus

Identiteetti

KotitKalastus

0,0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1,0

Kalanviljely KotitKalastus Identiteetti VirkKalastus Vesivoima Ammattikalastus Matkailu EkolTila

Meritaimen+Siika Lohi

VEA

VEB

VEC

Nykytila

(22)

Vaihtoehtojen hyvyys – näkökulmien erot

’Kriittinen näkökulma

Lohi Lohi

Meritaimen+Siika

EkolTila Matkailu

Matkailu

Ammattikalastus

Vesivoima

Vesivoima VirkKalastus

VirkKalastus Identiteetti

Identiteetti

KotitKalastus

Kalanviljely

0,0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1,0

Kalanviljely KotitKalastus Identiteetti VirkKalastus Vesivoima Ammattikalastus Matkailu EkolTila Meritaimen+Siika Lohi

’Ympäristönäkökulma’

Lohi Meritaimen+Siika Lohi

EkolTila Matkailu

Matkailu

Ammattikalastus

VirkKalastus

Identiteetti

KotitKalastus

0,0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1,0

Kalanviljely KotitKalastus Identiteetti VirkKalastus Vesivoima Ammattikalastus Matkailu EkolTila Meritaimen+Siika Lohi

21

(23)

Kustannus-hyötyanalyysi (50 vuotta): herkkyystarkastelu – patoallastappio - korkokanta

22

-20 -10 0 10 20 30 40 50

40 50 60 70

Nettohyöty, miljoonaa €

Patoallastappio %

Korkokanta 2 % Korkokanta 4 % Korkokanta 5 %

VEA

-20 -10 0 10 20 30 40 50

40 45 50 55 60 65 70

VEB

-20 -10 0 10 20 30 40 50

40 45 50 55 60 65 7

VEC

(24)

Monitavoitearviointi - menetelmän tarve ja merkitys

• Yhteisen tahtotilan ja sitoutumisen saavuttaminen – tavoitelähtöinen lähestymistapa edesauttaa tätä

•

Konfliktisuus

– ristiriitojen kärjistymisen mahdollisuus, jos

hankkeen suunnittelussa ei huomioida eri osapuolten tavoitteita

•

Tietoaukot ja epävarmuudet – järjestelmällinen

lähestymistapa auttaa näiden tunnistamisessa

•

Oppimisprosessi - asioiden mittasuhteiden sekä eri

osapuolten tavoitteiden ja näkemysten ymmärtäminen

(25)

Kiitos !

timo.p.karjalainen@oulu.fi