• Ei tuloksia

Jerry Fodor – ajattelun kielen isä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Jerry Fodor – ajattelun kielen isä"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

6 • niin & näin 2/ 2001

SAKU MANTERE

Jerry Fodor, ajattelun kielen isä

J

erry Fodor on amerikkalaisen mielen filosofian ja kognitiotieteen filosofi- sen siiven tärkeimpiä hahmoja.

Hänet tunnetaan paitsi piikikkäänä kriitikkona, joka löytää heikon kohdan teoriasta kuin teoriasta, myös oman, hyvin kiistanalaisen mielenfilosofiansa kehittäjänä.

Fodor tuli ensimmäisen kerran tun- netuksi Noam Chomskyn oppilaana ja uuden rationalismin edustajana. Kun Chomsky pitäytyi kannattamaan synnynnäistä ja universaalia kielioppia, Fodorin katsotaan yrittäneen laajentaa Chomskyn ajatuksia semantiikkaan (kat- so esim. Passmore 1985). Tämä yritys liitetään usein Fodorin yhdessä Jerrold Katzin kanssa kirjoittamaan artikkeliin

”The Structure of a Semantic Theory”

(1963), jossa esitetyistä ajatuksista Fodor totesi tässä julkaistavan haastattelun yhteydessä olevansa nykyään miltei täysin eri mieltä.

Fodor on uransa aikana kirjoittanut useita teoksia, joilla on ollut laaja vaiku- tus ainakin mielenfilosofian, kognitiotie- teen ja kognitiivisen psykologian alueilla.

The Language of Thought -teoksessaan (1975) Fodor esitti teorian sisäisestä ajat- telun kielestä, jolla on oma kielioppinsa ja looginen rakenteensa. Teos on vielä neljännesvuosisadan jälkeenkin hyvin ajankohtainen ja kiistanalainen. The Modularity of Mind (1983) oli keskeinen keskustelussa siitä, voidaanko mielen kognitiivinen arkkitehtuuri selittää itse- näisten modulien avulla. Useat kognitio- tieteilijät ovat ainakin jossakin yleisessä mielessä vahvasti tällä kannalla.

Fodor on viime vuosina ollut kiin- nostunut käsitteistä, kirjoittanut niistä teoksen Concepts (1998) ja kommentoi- nut melko kriittiseen sävyyn muiden mielenfilosofien (mm. Peacocke, Church- land ja McDowell) teoksia. Hänen oma käsiteteoriansa, informationaalinen ato- mismi pyrkii oikaisemaan klassisten käsi- teteorioiden harhaluuloja esimerkiksi sii- tä, että voitaisiin löytää jokin peruskäsit- teiden joukko, josta sitten rakennettai- siin kaikki muut käsitteet. Eräs keskei-

nen Fodorin omaa käsiteteoriaa ja ajatte- lun kieltä kohtaan esitetty kritiikki on synnynnäisten käsitteiden varsin voima- kas asema Fodorin teoriassa. Muun muassa Panu Raatikainen on Ajattelu, Kieli, Merkitys -teoksen (1997) esi- puheessa todennut Fodorin ajatusten johtavan siihen, että ihmiset ovat kautta aikojen syntyneet geenin ja avaruussuk- kulan käsitteet päässään.

Fodor on koko uransa ajan kannatta- nut komputationaalista teoriaa mielestä.

Fodorille mieli on kuin tietokone, joka prosessoi symboleita tuottaen ajatuksista tai ajatusten yhdistelmistä uusia ajatuk- sia. Hänen viimeisin teoksensa The Mind Doesn’t Work That Way (2000) kuitenkin toppuuttelee innokkaimpia modulaarisen mielen arkkitehteja, jotka ovat yrittäneet selittää ihmismielen kokonaisuuden yhdistämällä modulaari-

suuden darvinismiin (tunnettu esimerk- ki on Steven Pinker). Fodorin mukaan globaalit mielen prosessit kuten päättely eivät selity pelkän modulaarisen ajatte-

lun ja Turingin laskennan teorian kaut- ta. Mielessä on vielä suuri ja tuntematon osa, jota emme nykyisellä välineistölläm- me edes voi selittää.

Fodor toimii filosofian ja kognitiotie- teen professorina Rutgersin yliopistossa New Jerseyssä.

KIRJALLISUUS

Jerry Fodor, The Language of Thought. Crowell, New York 1975.

Jerry Fodor, The Modularity of Mind. MIT Press, Cambrid- ge (MA) 1983.

Jerry Fodor, Concepts. Clarendon Press, Oxford 1998.

Jerry Fodor, The Mind Doesn’t Work That Way. MIT Press, Cambridge (MA) 2000.

Jerrold Katz & Jeery Fodor, ”The Structure of a Semantic Theory”. Language 39, s. 170–210.

John Passmore, Recent Philosophers. Duckworth, London 1985.

Panu Raatikainen (toim.), Ajattelu, Kieli, Merkitys. Gaudea- mus, Helsinki 1997.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Ensimmäisessä osassa nostamme esiin havainnon siitä, että opettajien puheessa kielen oppiminen määrittyy ennen kaikkia sanojen oppimiseksi ja oppiaineen kieli käsitteiksi..

Vastauk- sia näihin kysymyksiin on pyritty löytämään tutkimalla muun muassa kaksikielisen lapsen kykyä valita käyttämänsä kieli vuorovaikutuskumppanin käyttämän kielen mu-

Kielen normien taas voi katsoa perustuvan erilaisiin kieli-ideologioihin, näkemyksiin siitä, mikä on kielen arvo, merkitys ja tehtävä erilai- sissa sosiaalisissa konteksteissa

Kumpikin kirja korostaa hyvin sitä, miten kieli on ajattelun, ymmärtämisen ja oppimisen väline ja miten kielen kehityksen vaikeudet tai kielelliset oppimisvaikeudet

Karlssonin esitelmä herätti vilkasta ajatusten vaihtoa, jossa tuli esiin muun muassa, että päivillä käydystä keskustelusta on tullut paljon maltillisempaa ja kärkevät väittelyt

310 aakko Leinon väitöskirjan aiheena on suomen kielen permissiivirakenne, il- maustyyppi, jota edustavat muun muassa sellaiset lauseet kuin isä antoi lasten syödä omenoita tai

Julkisen palvelusektorin tiedostettu ruotsin kielen tarve kaksikielisessä Kokkolassa, muun muassa kielipalvelusitoumuksen kautta, osoittaa, että organisaatiot täyttävät

Pauwels mainitsee erityisinä ongelmina muun muassa puhutun kielen, johon on hankala suositusten kautta vaikuttaa, ja sen, että tekstien rakennusaineksiin voi sisältyä niin