Siiri Heikkinen & Emma Paunonen
AIKUISPARTION KEHITTÄMINEN EKIN PARTIO RY:SSÄ
Opinnäytetyö
Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto Yhteisöpedagogikoulutus
2020
Tekijät Tutkintonimike Aika Siiri Heikkinen
Emma Paunonen Yhteisöpedagogi
(AMK) huhtikuu 2021
Opinnäytetyön nimi
Aikuispartion kehittäminen Ekin Partio ry:ssä 29 sivua 7 liitesivua
Toimeksiantaja Ekin Partio ry Ohjaaja
Katja Komonen Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Ekin Partio ry:n työkaluja aikuisille suunnattua partiotoimintaa varten. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi välineitä aikuisten eri roolien mää- rittämiseksi ja näiden roolien tueksi.
Ekin Partio ry on vuonna 1917 perustettu mikkeliläinen meripartiolippukunta, eli maalla ja vesillä toimiva partion paikallisjärjestö. Lippukunnan jäsenmäärä on 2010-luvulla pysynyt runsaassa sadassa jäsenessä, ja se on Mikkelin alueen suurin lippukunta. Ekin Partio ry:n toiminta on avointa kaikille yli 7-vuotiaille, mutta pääasiallista kohderyhmää ovat 7–22-vuo- tiaat lapset ja nuoret. Aikuisia tarvitaan mukaan toimintaan mahdollistamaan lasten ja nuor- ten harrastaminen. Aikuisille suunnattua ryhmää on yritetty aiemmin aloittaa, mutta yrityk- set eivät ole onnistuneet.
Opinnäytetyötä varten toteutettiin lippukunnan jäsenten huoltajille ja aikuisjäsenille suun- nattu kysely, jolla selvitettiin kiinnostusta aikuispartiotoimintaan ja siihen toivottua sisältöä.
Kyselyn avulla koottiin myös vapaaehtoisista kehittäjäryhmä. Tämän ryhmän tehtävänä oli kehittää välineitä, joilla Ekin Partio ry:n aikuisryhmä saataisiin toimimaan. Kehittämistyön tukena käytettiin kyselyn tuloksia. Lisäksi huomioitiin myös senhetkisten ryhmänjohtajien ja lippukunnan alusryhmän tarpeet ja toiveet.
Kehittämistyön tuotoksena syntyi seuraavat apuvälineet: aikuisryhmän Toiminnan teemat ja Mallitoimintasuunnitelma ensimmäiselle vuodelle sekä ohjeet Iskujoukkolistan muodostami- seen. Kaksi ensimmäistä tukevat säännöllisesti kokoontuvan ryhmän toimintaa. Viimeksi mainittu ohjeistus helpottaa osallistamaan niitä aikuisia, joilla ei ole aikaa tai mielenkiintoa säännölliseen toimintaan. Vaikka tuotokset on räätälöity vastaamaan Ekin Partio ry:n tar- peita, mutta niitä voi kuitenkin soveltaa muissakin lippukunnissa sekä mahdollisesti muissa- kin vapaaehtoistoimintaa järjestävissä organisaatioissa.
Asiasanat
Partio, vapaaehtoistyö, kehittäminen, harrastukset, aikuiset
Authors Degree Time Siiri Heikkinen
Emma Paunonen
Bachelor of Humani- ties
April 2021 Thesis title
Developing scouting for adults in Ekin Partio ry
28 pages
7 pages of appendices Commissioned by
Ekin Partio ry Supervisor Katja Komonen Abstract
The objective of the thesis was to develop tools for supporting a scouting group for adult members of the local group called Ekin Partio ry. As an outcome of the thesis three docu- ments were created to help define different roles for adults and support the adults.
Ekin Partio ry is a local sea scout group located in Mikkeli. It was founded in 1917. During the last decade, its membership count has varied between 120–150 people, which makes it the biggest local group in the Mikkeli area. The main target group is children and youth be- tween ages 7 and 22, but everyone over 7 years old is welcome to join. Adults are needed to make the children’s hobby possible. There have been attempts to create a group for adults, but those did not succeed.
A survey for the parents and adult members was carried out for this thesis. The survey was used to measure their interest in scouting activities destined for adults and it was enquired what they would like those activities to be. From those who answered a developer group was created to help develop tools for adult scouting. The results of the survey were used in this process. The hopes and needs of the group leaders of the time and the maintenance group, which takes care of the vessels owned by the local group were also taken into ac- count.
As the outcome of the development process the following tools were created: The themes of the adult group’s activities, an example of an action plan for the group’s first year and in- structions for the creation of a ”strike force”. The first two support a group meeting regu- larly, and the last one aims to help involve those adults who do not have the time for or in- terest in regular activities. These documents are made especially for the needs of Ekin Par- tio ry, but they can be modified for other local groups as well as other organisations work- ing with volunteers.
Keywords
Scouting, voluntary work, development, hobbies, adults
1 JOHDANTO ... 5
2 KEHITTÄMISEN TAUSTA JA TARVE ... 6
3 TEOREETTINEN VIITEKEHYS ... 7
3.1 Partio ... 7
3.1.1 Partiotoiminta ennen ja nyt ... 7
3.1.2 Suomen Partiolaisten partio-ohjelma ... 9
3.1.3 Aikuisen paikka partiossa ... 12
3.2 Aiemmat tutkimukset ja kehittämiskohteet ... 13
4 KEHITTÄMISTYÖN TOTEUTUS ... 15
4.1 Tavoite, toimenpide ja toivottu tuotos ... 15
4.2 Kehittämismenetelmät ja niiden soveltaminen ... 15
4.3 Kehittämistyön eteneminen ... 16
4.3.1 Kyselyn toteuttaminen... 16
4.3.2 Kehittäjäryhmän toiminta ... 17
5 TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET ... 22
5.1 Tulokset ... 22
5.2 Johtopäätökset ... 23
5.3 Tulosten ja prosessin arviointi ... 25
LÄHTEET ... 27 LIITTEET
Liite 1. Kysely
Liite 2. Kehittämiskerrat – aikuispartio Liite 3. Toiminnan teemat
Liite 4. Mallitoimintasuunnitelma ensimmäiselle vuodelle Liite 5. Iskujoukot
1 JOHDANTO
Kiinnostuimme partiolaisista työelämäkumppanina ja tiedustelun myötä saimme paikallisilta toimijoilta pyynnön tehdä opinnäytetyö aikuispartiosta.
Partiolippukunta Ekin Partio ry:ssä aikuispartiotoiminnan kehittäminen on ollut suunnitteilla jo pidempään, mutta sille ei ole löytynyt tekijöitä. Suomen Partio- laisten partio-ohjelma on suunnattu 7–22-vuotiaille, eli aikuisille ei ole valmista omaa ohjelmaa, mikä vaikeuttaa aikuispartion toteuttamista. Suomen Partio- laisille aiemmin tehdyistä opinnäytetöistä käy myös ilmi kiinnostus ja tarve täl- laiselle ohjelmalle (Pensola 2016; Kallioinen 2017; Hietanen 2019).
Aikuisten omaa partiotoimintaa on yritetty käynnistää Ekin Partio ry:ssä use- amman kerran jo aiemmin. Toiminta ei ole yrityksistä huolimatta juurtunut py- syväksi osaksi lippukunnan arkea. Tähän syynä on ollut esimerkiksi innokkaan vetäjän tai etenemissuunnitelman puuttuminen. Aikuisilla on myös ollut vai- keuksia löytää itselleen luonteva rooli lippukunnassa, etenkin jos he eivät ole kiinnostuneita johtamaan viikkotoimintaryhmää.
Opinnäytetyömme tavoitteena on kehittää Ekin Partio ry:n aikuispartiotoimin- taa suunnittelemalla materiaalia aikuisten partiotoiminnan tueksi ja näin lisätä lippukunnan valmiuksia aloittaa aikuispartioryhmä. Näin pyrimme edistämään lippukunnan mahdollisuuksia integroida aikuisia mukaan toimintaansa ny- kyistä paremmin ja tarjota laajemmin mahdollisuus partioharrastukseen. Toi- vomme, että erilaiset taustamme tuovat uuden lähestymiskulman, jolla tavoite on helpompi saavuttaa. Toisen opinnäytetyön tekijän pitkä partiotausta auttaa ymmärtämään tilaajan tarpeita ja taustaa, ja toinen tuo ulkopuolisen näkökul- man.
Ajatuksenamme on ollut hyödyntää kokemusasiantuntijoita. Pyrkimyksenä oli näin taata kehittämisen kohdistuminen juuri niihin tarpeisiin ja toiveisiin, joita Ekin Partio ry:n aikuispartiotoimintaan mahdollisesti osallistuvilla aikuisilla on.
Näitä toiveita ja tarpeita kartoitettiin verkkokyselyllä ja tulosten perusteella toi- mintaa ryhdyttiin kehittämään kohderyhmän vapaaehtoisten kanssa yhteiske- hittämismenetelmin syksyllä 2020.
Opinnäytetyömme tuotoksena syntyi tukimateriaalia aikuisten sitouttamiseen partiotoimintaan. Näitä tuotoksia voi hyödyntää aikuisten erilaisten roolien jä- sentämisessä sekä aikuisryhmän toiminnan tavoitteellistamisessa. Säännölli- sen viikkotoimintaryhmän aloittamisen avuksi teimme Toiminnan teemat eli suuntaviivat toiminnalle sisällöllisesti ja aatteellisesti sekä Mallitoimintasuunni- telman ensimmäiselle vuodelle. Lisäksi teimme ohjeistuksen Iskujoukkojen ko- koamista varten. Kyseessä on keino osallistaa sellaisia aikuisia, jotka kaipaa- vat vain satunnaista toimintaa.
2 KEHITTÄMISEN TAUSTA JA TARVE
Ekin Partio ry on vuonna 1917 Mikkelissä perustettu partiolippukunta. Toi- minta oli aluksi suunnattu 12–18-vuotiaille pojille. Meripartiotoiminta käynnistyi jatkosodan jälkeen ja vuonna 1949 lippukunta sai ensimmäisen veneensä. Ny- kyinen Ekin Partio ry rekisteröitiin 1969, ja samassa yhteydessä säännöt uu- sittiin niin, että lippukunnan jäseneksi voitiin hyväksyä kaikki kahdeksan vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat. Tästä eteenpäin myös tytöt voitiin hyväksyä vi- rallisesti jäseniksi. Tyttöjä oli ollut toiminnassa mukana aiemminkin, ja yhteistä toimintaa oli myös muiden paikallisten lippukuntien kanssa, erityisesti Mikkelin Leirityttöjen. (Pekonen ym. 1992, 8–9, 31–34, 39.)
Lippukunnan toimintaa tukee taustayhteisö Ekin Partion kannatusyhdistys ry, joka aloitti toimintansa syksyllä 1946. Aluksi sen tärkein tehtävä oli löytää lip- pukunnalle toimitilat. Tätä varten päädyttiin rakentamaan talo, joka nimettiin Ekiläksi. Nykyään tuolla paikalla sijaitsee kerrostalo, jonka kellarihuoneisto toi- mii Ekin Partio ry:n kokoontumispaikkana eli kolona. Tänä päivänä kannatus- yhdistys tukee lippukunnan toimintaa taloudellisesti ja myös omistaa sen käy- tössä olevat kiinteistöt. Tällä hetkellä Ekin Partio ry:n omistuksessa on kaksi alusta, partiokoululaiva m/s Lola 3 ja purjevene s/y Katriina sekä kevytvene Vikla. (Ekin Partio ry 2020; Pekonen ym. 1992, 29–31.)
2010-luvulla Ekin Partio ry:n jäsenmäärä on pysynyt runsaassa sadassa jäse- nessä vaihdelleen välillä 120–150. Jäsenrekisteri Kuksassa aikuisjäsenten määrä on pysynyt lähes samana tuona aikana. Aikuisille on organisoitu erilai- sia mahdollisuuksia osallistua lippukunnan toimintaan. Tällaisia ovat olleet esi- merkiksi vanhempainvartio, joka auttoi esimerkiksi Ekilän ylläpidossa ja leirien
ruokahuollossa sekä alusryhmä, joka huolehtii lippukunnan alusten kunnosta ja toiminnasta. Lisäksi useamman kerran on yritetty muodostaa erilaisia ai- kuisvartioita, mutta toiminta on ollut vaikeaa saada käynnistymään. Toimin- nalle ei ole löytynyt sopivaa muotoa ja sisältöä sekä ennen kaikkea sitoutu- nutta vetäjää. (Lippukuntaviisari 2018, 2019; Velling 2020; Niinivirta 2020.)
3 TEOREETTINEN VIITEKEHYS 3.1 Partio
3.1.1 Partiotoiminta ennen ja nyt
Suomen Partiolaiset ry on jäsenmäärältään Suomen suurin nuorisojärjestö. Se kuvaa partiota verkkosivuillaan seuraavalla tavalla:
Partio on maailman suurin nuorisoliike, johon kuuluu noin 45 miljoonaa partiolaista yli 200 maassa. Suomessa partiotoiminnassa on vuosittain mukana noin 65 000 partiolaista. Partion tavoitteena on kasvattaa per- soonallisuudeltaan ja elämäntavoiltaan tasapainoisia, vastuuntuntoisia, aktiivisia sekä itsenäisesti ajattelevia paikallisen, kansallisen ja kansain- välisen yhteisön jäseniä. Partion tavoitteet ja päämäärät pyritään saa- vuttamaan monipuolisen tekemisen kautta. Kaiken ytimessä on yhdessä tekeminen ja oppiminen. (Mitä partio on? s.a.)
Partioliike on siis kansainvälinen liike, joka antaa jäsenilleen laaja-alaiset mah- dollisuudet toteuttaa itseään monin eri tavoin. Suomen Partiolaisten roolin määrittelee partion peruskirjassa linjatut periaatteet. Nämä periaatteet määrit- televät myös partioliikkeen päämäärän ja arvopohjan sekä ohjaavat sen toi- mintaperiaatteita ja menetelmiä Suomessa. Suomen Partiolaisten jäsenko- kous hyväksyi uuden peruskirjan 14.11.2020. Uudistuksen myötä partiolupaus uudistui, arvoja sanoitettiin uudelleen ja avattiin peruskirjassa enemmän ja sen rakenne päivitettiin. (Partion peruskirja s.a.)
Partio on saanut syntynsä Robert Baden-Powellin kehittelemästä kasvatusjär- jestelmästä, jota kokeiltiin ensimmäisen kerran leirillä Brownsea Islandilla 1907. Partion tavoitteena on kasvattaa nuorista vastuullisia, yhteistyökykyisiä ja itsenäisiä kansalaisia. Baden-Powell pyrki luomaan “partiosta tyttöjen ja poi- kien oman leikkiyhteiskunnan, jossa toimittiin partiolain ja -lupauksen” mukai- sesti toverillisesti ja rehdisti. (Niilo-Rämä ym. 2010, 26–30.)
Suomeen partio on tullut vuonna 1910. Aluksi partio levisi etelän suuriin kau- punkeihin, varsinkin ruotsinkielisille alueille. Pitkään partiota pidettiinkin vain ruotsinkielisten ja oppikoulunuorten harrastuksena. Suomessa tyttöpartio on ottanut tuulta alleen varsin aikaisessa vaiheessa, heti vuodesta 1910 alkaen.
Kuitenkin jo vuonna 1911 partiotoiminta kiellettiin Suomessa, koska Venäjän hallinto piti toimintaa liian sotilaallisena. Kiellon aikana partiota harjoitettiin sa- laa erilaisissa salaseuroissa. Vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen partio koki uudelleen heräämisen ja salaa toimineet partiolippukunnat saivat taas harjoittaa toimintaansa vapaasti. Vuoden 1917 aikana perustettiin Helsinkiin kolme partiolaisten paikallishallintoa, suomenkielisen ja ruotsinkielisen lisäksi myös kaksikielinen ryhmä, myös tytöille yritettiin perustaa omaa partioliittoa.
Saman vuoden toukokuussa perustettiin Suomen Partioliitto – Finlands Scout- förbund (SPL). SPL kuitenkin hajosi erimielisyyksien vuoksi ja alkuvuodesta 1920 perustettiin kolme itsenäistä partioliittoa. (Niilo-Rämä 2010, 26–28; Paa- vilainen 2010; 22, 28, 30–31, 34, 39–42, 46–47.)
Sudenpentutoiminta alkoi Suomessa 1922. 1930-luvulla suomalainen partio- toiminta kasvoi valtavasti. Jäsenmäärien noustessa ilmeni tarve järjestää toi- mintaa uudelleen ja piiriorganisaatio syntyi. Tällöin luotiin myös ensimmäiset toimet ns. ”paperipartiota” varten, eli partiotoiminta myös ammatillistui. Sota- aikana normaalia partiotoimintaa ei ollut. Rauhan tultua partiolaisten määrä kasvoi huomattavasti kohti nykyistä mittakaavaa. Vuosien varrella erilaiset ta- pahtumat ja poliittiset ja taloudelliset muutokset sekä Suomessa että maail- malla ovat vaikuttaneet partiolaisten määrään. Vuonna 1972 perustettiin tänä- kin päivänä toiminnassa oleva Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry.
Partiotoimintaa on ollut Suomessa siis jo yli sata vuotta ja se on muuttanut muotoaan tuona aikana, mutta ”sen kasvatukselliset ydinajatukset ovat säilyt- täneet voimansa”. (Niilo-Rämä 2010, 26–28; Paavilainen 2010; 22, 28, 30–31, 34, 39–42, 46–47.)
Partion paikallisyhdistys on nimeltään lippukunta. Suomessa on toiminnassa noin 800 lippukuntaa, joista noin 100 on meripartiolippukuntia. Meripartiotoi- minta on ”partiotoiminnan toteuttamista vesillä”. Meripartiolaisten toiminnasta huomattava osa liittyy vesillä liikkumiseen ja siihen valmistautumiseen. Sisu- partio on partiotoimintaa, joka on suunnattu aisti-, liikunta- tai kehitysvammai-
sille partiolaisille. Sisupartiossa partio-ohjelmaa toteutetaan soveltaen osanot- tajien tarpeen ja kykyjen mukaan. Sisupartiolaisia on noin 60 lippukunnassa.
Partio voi olla myös yksi kirkollisen nuorisotyön muodoista, joten osa lippukun- nista tekee enemmän tai vähemmän tiivistä yhteistyötä paikallisen seurakun- nan kanssa. (Niilo-Rämä 2010, 17; Koulutusalukset s.a.; Seurakuntayhteistyö s.a.)
Lippukunnat muodostavat partiopiirejä. Piirejä on tällä hetkellä 10, joista yh- deksän on suomenkielisiä maantieteellisien rajojen mukaan sekä yksi ruotsin- kieliset lippukunnat kokoava piiri. Piirien tärkein tehtävä on tukea paikallistoi- mintaa. Tuki toteutuu käytännössä mm. erilaisina tapahtumina ja koulutuksina, alueellisen yhteistyön koordinaatioapuna ja viestintänä sekä sisäisesti lippu- kunnille että ulkoisesti sidosryhmille ja medialle. Piirit tukevat lippukuntia myös taloudenhoidossa ja varainhankinnassa sekä valvovat partion etua omalla alu- eellaan. Lisäksi edistävät partiolaisten yhteisiä toiminnallisia ja varainhankinta- kampanjoita. Piirit muodostavat keskusjärjestön Suomen Partiolaiset – Fin- lands Scouter ry:n, jonka ensisijainen tehtävä on edistää partiotoimintaa Suo- messa. Se tukee lippukuntien ja piirien toimintaa, järjestää erilaisia tapahtu- mia, koulutuksia ja partiotaitokisoja sekä pitää yhteyttä partion maailmanjär- jestöihin. Maailmanjärjestöjä on kaksi: Partiotyttöjen Maailmanliitto
(WAGGGS) ja Partioliikkeen Maailmanjärjestö (WOSM). (Niilo-Rämä 2010, 17, 186––187; Partiopiirit s.a.)
3.1.2 Suomen Partiolaisten partio-ohjelma
Suomen Partiolaisten käytännön toiminnan taustalla partiokasvatuksen teoria.
Tähän sisältyvät partio-ohjelma sekä sitä määrittävät kasvatustavoitteet. Näitä kahta määrittelee Suomen Partiolaisten arvopohja. (Kuva 1.) Partiokasvatus tukee lapsen ja nuoren kasvatusta kodin ja koulun lisänä (Partion ikäkaudet s.a.).
Kuva 1. Partiokasvatus (Partiokasvatus s.a.)
Suomessa partio-ohjelma kattaa ikävuodet 7–22 ja näin ollen tukee yksilön kehitystä ja kasvua läpi peruskoulun aina nuoreksi aikuiseksi asti. Ohjelma on jaettu viiteen ikäkauteen. Tässä jaossa on huomioitu lapsen ja nuoren kehityk- sen eri vaiheet sekä fyysisestä, psyykkisestä että sosiaalisesta näkökulmasta.
Ohjelma on rakennettu niin, että lapsen ja nuoren kehitystarpeisiin ja pulmiin voidaan vastata tilanteen mukaan toimintaryhmissä. Toimiakseen tämä vaatii sen, että ryhmän muodostavat lapset tai nuoret ovat samassa kehitysvai- heessa. (Partion ikäkaudet s.a.)
Ikäkausista ensimmäinen on sudenpennut, jotka ovat 7–9-vuotiaita. Suden- pentujen ohjelman muodostavat jäljet, jotka ovat eri teemojen ympärille koot- tuja aktiviteettikokonaisuuksia. Näitä aktiviteettejä toteutetaan sekä sisällä että ulkona ja niissä korostuu yhdessä toimiminen ja uusien taitojen opettelu leikin- omaisesti. (Sudenpennut s.a.) Seuraavaksi vuorossa on seikkailijat (10–12 v.).
Heidän perusohjelmansa koostuu neljästä pääilmansuunnasta, jotka ovat noin 20 aktiviteetin kokonaisuuksia; kukin kestoltaan puoli vuotta. Näiden lisäksi on mahdollista suorittaa väli-ilmansuuntia ja taitomerkkejä. Seikkailijaohjelman ytimessä on perinteisten partio- ja retkeilytaitojen oppiminen. (Seikkailijat s.a.) Kolmas ikäkausi on tarpojat. Seikkailijaohjelman tyylisesti myös tarpojien oh- jelma koostuu puolen vuoden jaksoista. Näitä jaksoja kutsutaan tarpoiksi,
jotka alkavat suuntausvaiheella ja päättyvät majakkaan eli ”konkreettiseen ta- pahtumaan, jossa kokeillaan ja testataan tarpon aikana opittuja taitoja”. Perus- ohjelmassa tarppoja on neljä: leiri, luovuus, selviytyminen ja yhteiskunta. Tar- pojaohjelmaan kuuluvat myös lisätarpot minäminä ja kaupunki sekä paussit, jotka ovat ohjelmaa täydentäviä erimittaisia toiminnallisia harjoitteita henkisten kasvatustavoitteiden saavuttamiseksi. Seikkailija- ja tarpojaohjelma kestävät yhteensä 5 vuotta. Siirtymä ikäkausien välillä tapahtuu yksittäisen partiolaisen tai ryhmän kehityksen ja tarpeiden mukaan. Seikkailija- ja tarpojaohjelmien li- säosia (väli-ilmansuunnat, lisätarpot) suoritetaan tilanteen mukaan ikäkauden suoritusajan mukaan. (Tarpojat s.a.)
Kaksi vanhinta ikäkautta ovat samoajat (15–17 v) ja vaeltajat (18–22 v). Nämä ikäkaudet voivat jo osallistua lippukunnan nuorempien ryhmien johtamiseen.
Samoajien ohjelma kestää kolme vuotta ja sen muodostavat aktiviteetit on ja- ettu aiheen mukaan 21 taskuun, joista viisi on pakollisia. Ne ovat nimeltään Tervetuloa samoajaksi, Ryhmänohjaajakoulutus, Samoajatapahtuma, Partio- taitokilpailut sekä Siirtymät ja evästauot. Viimeksi mainittu sisältää ainakin siir- tymän tarpojasta samoajaksi ja mahdollisesti myös siirtymän samoajasta vael- tajaksi. Evästauot ovat toimintavuoden päättäviä toiminnan arviointeja sekä tu- levan suunnittelua. Jäljelle jäävistä teemataskuista suoritetaan kustakin yksi aktiviteetti vuodessa. Vaeltajaohjelma kestää viisi vuotta ja se koostuu 37 ras- tista, joista neljä on pakollisia. Muista rasteista valitaan vähintään yksi aktivi- teetti kustakin. Vaeltajaohjelma on yksilöllinen ja jokainen vaeltaja suunnitte- lee itselleen vaelluskartan sekä tarkemmat suunnitelmat toimintakausittain ai- kuisen luotsin tukemana. Vaeltajaohjelmaan kuuluu kaksi projektia: Suomi- projekti ohjelman aloittavassa Tervetuloa vaeltajaksi -rastissa ja ulkomaan projekti ikäkauden lopussa. (Samoajat s.a.; Vaeltajat s.a.)
Jokaisessa ikäkaudessa on huomioitu meripartio-ohjelman toteuttaminen.
Vaeltajien aktiviteetit on suunniteltu niin, että ne voidaan toteuttaa myös ve- sillä. Toisin kuin muissa ikäkausissa vaeltajaohjelmassa ei ole varsinaista me- ripartiolaisille suunnattua osiota. Sudenpennuilla on omat meripartiojäljet, seikkailijaohjelmassa meripartiolaisille pääilmansuunnissa on omat aktiviteetit sekä neljä taitomerkkiä, tarpojaohjelmassa on omat erityisesti meripartiota varten tehdyt aktiviteetit ja samoajaohjelmassa on meripartiolaisille kuudes
pakollinen tasku nimeltään Försti. (Sudenpennut s.a.; Seikkailijat s.a.; Tarpojat s.a.; Samoajat s.a.; Vaeltajat s.a.)
Uusin Suomen Partiolaisten toimintamuoto on perhepartio. Se on suunnattu 3–6-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen sekä mahdollisille pikkusi- saruksille. Perhepartio-ohjelman aktiviteetit on suunniteltu perheen yhteisesti suoritettavaksi, eikä sen siis ole tarkoitus olla ”helpotettua sudenpentuohjel- maa”. Perhepartio ”mahdollistaa yhteistä toimintaa koko perheelle partion ar- vojen mukaisesti”. Perhepartio-ohjelma muodostuu kuudesta aktiviteettikoko- naisuudesta, jotka ovat arjen taidot, retkeilytaidot, kädentaidot, ulkoilutaidot, luontotaidot sekä lippukunnan toimintaan tutustuminen. (Perhepartio s.a.)
3.1.3 Aikuisen paikka partiossa
Suomen Partiolaisten partio-ohjelma loppuu vaeltajaikäkauteen. Yli 22-vuoti- aat ovat partiossa aikuisia, joiden pääasiallinen rooli on tukea lasten ja nuor- ten partioharrastusta. Näkyvin muoto on ryhmän johtaminen, mutta aikuisella tuella on muitakin toimintamuotoja. Kuitenkaan aikuisille ei ole suunniteltu omaa ohjelmaa, vaikka monet aikuiset kaipaisivat sitä, saadakseen uusia elä- myksiä, kokemuksia ja oppiakseen uutta. Aikuispartiota toteutetaan eri muo- doissa ympäri Suomea. Erilaisia toimintamalleja aikuispartiolle on luotu jo 1940-luvulta alkaen. (Ylinen 2015.)
Partiossa aikuisen ei aina tarvitse olla johtaja, vaan aikuisille löytyy paljon mui- takin rooleja. Aikuisuuden tuoman elämänkokemuksen ja kokemuksen tuoma ymmärrys partiosta ja sen toimintamalleista on usein yksi tärkeimmistä syistä, miksi jokaisessa ikäkausiryhmässä tarvitaan myös aikuista tukea. Aikuisen tu- lisi tietää oma roolinsa eri ikäkausissa, eli “aikuisen tulee rakentavasti tukea nuorten toimintaa ja johtamista”. Partio luo nuorille hyvät mahdollisuudet vai- kuttaa ja ottaa vastuuta omasta ja nuorempien ohjelmasta. Näistä taidoista on hyötyä myös myöhemmässä elämässä partion ulkopuolellakin. (Partion ikä- kaudet s.a.)
Aikuisten kokemuksen tärkeys nousee esille esimerkiksi kykynä ottaa vas- tuuta suuremmista kokonaisuuksista kuten ikäkausitoiminnan tavoitteellisuu- desta ja partio-ohjelman mukaisesta sisällöstä. Myös toiminnan turvallisuuden
varmistaminen on aikuisen vastuulla. Aikuista tarvitaan usein myös apuun asi- oiden käsittelyssä ja reflektoinnissa. Aikuisen onkin osattava soveltaa kaikkea tätä ikäkauden mukaan. Aikuisen tukea tarvitaan iästä riippumatta, mutta on hyvä huomioida tuen muoto ja roolin vaihtuminen johtajasta ohjaajaksi. (Par- tion ikäkaudet s.a.)
Perinteisesti aikuiselle partiotoiminta on vapaaehtoistyötä. Suomen Partiolai- set määrittelevät vapaaehtoisiksi myös sellaiset vaeltajat, joilla on partiopesti.
Tällaisia pestejä voivat olla esimerkiksi lippukunnan johtoryhmässä toimimi- nen, ryhmänjohtajuus, jäsenrekisterin hoito tai erilaiset piirien ja keskusjärjes- tön tarjoamat tehtävät kuten leirien ja koulutusten järjestämiseen liittyvät tehtä- vät. Vapaaehtoistyötä tekevillä on jokaisella erilaiset resurssit sekä henkilö- kohtainen motivaatio osallistua. Tämän seurauksena vapaaehtoisille on muo- dostunut erilaisia rooleja, jotka muuttuvat tilanteen mukaan. Suomen partiolai- set on nimennyt nämä roolit omassa toiminnassaan seuraavasti: tukija, osal- listuja, osaaja, johtaja, kouluttaja, ohjaaja ja kasvattaja. Yhdellä henkilöllä voi myös olla useampi rooli yhtä aikaa. Oman roolin tunnistaminen sekä eri roo- lien välisten suhteiden tiedostaminen helpottaa vapaaehtoisen toimintaa. (Par- tion vapaaehtoisten roolit s.a.; Pestit lippukunnassa s.a.; Pestihaku s.a.)
3.2 Aiemmat tutkimukset ja kehittämiskohteet
Tutkimusten mukaan aikuisille on tarvetta partiossa. Tietty määrä aikuisia tar- vitaan toiminnan pyörittämiseen, sekä avuksi ryhmien johtamisessa että muissa järjestötoimintaan liittyvissä toimissa. Tehtävät saattavat myös kasvaa tai lisääntyä ajan saatossa. Myös syitä liittyä partioon aikuisiällä kartoitettiin.
Lasten harrastuksella on ollut suuri merkitys. Vanhemmat ovat seuranneet lapsiaan harrastuksen pariin tai jopa mahdollistaneet lapsiensa harrastuksen.
Osalla innostusta lisäsi myös omassa lapsuudessa partiosta saadut muistot ja kokemukset. (Pensola 2016, 36; Kallioinen 2017, 26–27.)
On myös todettu, että aikuiset kokevat partion ensisijaisesti harrastuksena ja elämäntapana eivätkä esimerkiksi vapaaehtoistyönä. Tätä voidaan kuvata myös termillä vaikuttava harrastaminen. Kyseessä on ajankäytön muoto, joka yhdistää piirteitä vapaa-ajasta ja vapaaehtoistyöstä. Partion vapaaehtoiset ko-
kevat saavansa toiminnasta jotain hyvää myös itselleen, vaikka he voivat käyt- tää siihen huomattavasti omia resurssejaan (aikaa, osaamista, rahaa tms.).
Omiin arvoihin ja kiinnostuksenkohteisiin sopivat pestit tukevat pitkän par- tiouran rakentumista. Partio toimintamuotona tukee yhteisöllisyyttä, kannustaa vaikuttamiseen itse tekemällä ja antaa mahdollisuuksia itsensä kehittämisen, mikä edesauttaa myös sitoutumista toimintaan. Edellytyksiä aikuisen ”pitkälle uralle vapaaehtoistyössä” ovat edellä mainittujen lisäksi myös muodollisempi ohjaus ja johtaminen, tuki pestien valintaan ja toteuttamiseen sekä tehdystä työstä annettu kiitos ja palaute. (Räsänen-Ala-Aho 2015, 33; Hietanen 2019, 69.)
Erilaisia keinoja aikuisten sitouttamiseksi on selvitetty useammassa tutkimuk- sessa. Oman työpanoksen merkitys ja toiminnan vaikutus eri asteilla olisi tär- keää tuoda ilmi selkeämmin. Huomionarvoista on myös tasapainon löytyminen vastuissa sekä lippukunnan sisällä että harrastustoiminnan ja muun elämän välillä. Merkityksellisintä on kuitenkin kiitoksen antaminen, kannustaminen ja saavutusten huomiointi sekä hyvä yhteishenki ja avoin ilmapiiri. Lisäksi hyviä keinoja ovat myös koulutustasosta huolehtiminen, hyvä viestintä, tukihenkilön nimeäminen uusi aikuisjäsenille sekä aikuisille suunnattu oma toiminta. Vii- meksi mainittu voisi toimina väylänä tutustua toisiin ihmisiin ja partioon järjes- tönä ja kasvatustapana sekä löytää tapoja hyödyntää jo olemassa olevaa osaamistaan. Ylipäänsä aikuisten osaamista eri aloilta ei aina kartoiteta tai osata hyödyntää. (Kallioinen 2017, 16–17, 31–33, 37; Pensola 2016, 40.)
Yksi tärkeä tekijä aikuisten sitoutumisessa on tutkimusten mukaan se, miten heidät otetaan vastaan partiossa. Moni kokee perehdyttämisen hyvänä kei- nona päästä mukaan toimintaan. Perehdytystä on hyvä olla tarpeeksi ja moni- puolisesti toiminnan eri osa-alueilla. Olisi hyvä tarjota aktiivisesti apua ja näin ottaa huomioon myös ujot ja hiljaiset yksilöt. Eräs jo olemassa oleva ja toimiva vastaanottokeino on pestikeskustelu. Pestikeskustelun ideana on selvittää va- paaehtoiselle hänen tehtävänsä ja mitä siihen kuuluu. Samassa yhteydessä täytetään pestilomake. Tutkimuksen mukaan pestikeskustelua ja -lomaketta hyödynnetään harvoin. (Kallioinen 2017, 31–33.)
4 KEHITTÄMISTYÖN TOTEUTUS
4.1 Tavoite, toimenpide ja toivottu tuotos
Tämän opinnäytteen tavoitteena on kehittää Ekin Partio ry:n aikuistoimintaa.
Kehittämistyön toimenpiteenä on suunnitella ikäkausien partio-ohjelmaa hyö- dyntäen “aikuisten partio-ohjelma”, jonka aihesisältö määritellään yhteistyössä lippukunnan nykyisten aikuisjäsenten ja muiden toiminnasta kiinnostuneiden (esim. toiminnassa mukana olevien lasten vanhemmat) kanssa. Näin varmis- tamme sen, että suunniteltu ohjelma vastaa osallistujien intressejä ja tarpeita.
Tarpeen mukaan sovelletaan eri teemoihin sopivia aktiviteetteja eri ikäkausien ohjelmista. Näin saadaan aikuisten ohjelmaan myös joustovaraa aiemman osaamisen suhteen. Pyrimme tuottamaan ohjelman, jota lippukunta voi hyö- dyntää joustavasti jatkossakin ja kehittää sitä myös tarpeen vaatiessa eteen- päin. Ohjelman avulla toimintaan voidaan sitouttaa lisää aikuisia ja näin ollen tarjota laajemmalle kohderyhmälle mahdollisuus partioharrastukseen.
4.2 Kehittämismenetelmät ja niiden soveltaminen
Käytämme kehittämisprosessissa kahta kehittämismenetelmää. Tiedonkeruu- menetelmänä käytämme verkkokyselyä. Verkkokysely mahdollistaa suuren vastaajajoukon tavoittamisen laajalta alueelta vähemmillä resursseilla. Li- säksi suuresta määrästä palautuneita kyselyjä voi paremmin yleistää tuloksia.
(Vilkka 2007, 28.) Tarkoituksena on kartoittaa lippukunnan aikuisjäsenten (yli 22-vuotiaat) sekä toiminnassa mukana olevien lasten ja nuorten vanhem- pien/huoltajien kiinnostusta aikuispartioon ja sen kehittämiseen. Tavoitteena on saada taustatietoa aikuisten kiinnostuksen kohteista ja mielipiteitä muista aikuistoiminnan käytännönasioista. Lisäksi halukkaista kyselyyn vastanneista kootaan kehittäjäryhmä, jonka kanssa aikuisten partio-ohjelman varsinainen suunnittelu toteutetaan.
Suunnittelussa innovointimenetelmänä käytämme huonoin mahdollinen idea - harjoitetta. Huonoin mahdollinen idea -harjoitteessa tarkoitus on lähtötilanteen pohjalta keksiä mahdollisimman huonoja, jopa laittomia ideoita tilanteen muut- tamiseksi. Tämä ideoiden keruu voidaan toteuttaa esimerkiksi aivoriihenä.
Kun huonoja ideoita on keksitty tarpeeksi, pitää ne muuttaa hyviksi ideoiksi tai keksiä keino, miten vältetään nämä kauhuskenaariot. (Friis Dam & Teo 2019.)
Harjoite toimii kehittäjäryhmän aloitustapaamisessa jäänmurtajana ja auttaa keskustelun aloittamisessa ja kehittäjien toiveiden sanallistamisessa.
4.3 Kehittämistyön eteneminen 4.3.1 Kyselyn toteuttaminen
Kehittämistyö käynnistyi kyselyllä (liite 1). Pyrimme tekemään kyselystä tar- peeksi kattavan ja samalla sopivan lyhyen, jotta saisimme mahdollisimman paljon vastauksia. Kyselyssä keräsimme vastaajien taustatietoja (ikä, partio- tausta, partiotoimintaa hyödyttävä osaaminen) sekä kartoitimme vastaajien kiinnostusta aikuispartioon. Kysely osoitettiin lippukunnan täysi-ikäisille jäse- nille sekä jäsenten vanhemmille ja huoltajille. Jakelu tapahtui jäsenrekisterin kautta elo-syyskuussa 2020 ja sen suoritti lippukunnan ohjelmavastaava. Vas- tausaikaa oli noin kaksi viikkoa.
Kyselyyn vastasi 14 ihmistä. Vastaajista 29-vuotiaita tai nuorempia oli viisi ja 40-vuotiaita tai vanhempia oli yhdeksän. Nuoremmilla oli kaikilla vähintään kaksi vuotta partiotaustaa, kun taas neljällä vanhemmista oli vain vähän tai ei yhtään kokemusta ja lopuilla viidellä oli kokemusta vähintään viisi vuotta. Vas- taajien partiokokemus oli kertynyt omasta partioharrastuksesta (viikkotoi- minta), ryhmien johtamisesta, hallinnollisesta partiotyöstä (lippukunta-, piiri- ja keskusjärjestötasolla) sekä erilaisista leireistä ja muista partiotapahtumista.
Aiempaa osaamista ilmoitettiin eniten tulenteosta, ensiavusta, ruokahuollosta ja yhdistystoiminnasta ja vähiten vesillä liikkumisesta ja purjehtimisesta.
Kiinnostusta aikuisille suunnattuun partiotoimintaan löytyi suurimmalta osalta.
Kiinnostavaa toimintaa olisi esimerkiksi erilaiset retket, veneily ja purjehdus, ruoka, sekä muu yhdessä toimiminen niin omana ryhmänä kuin lippukunnan muun toiminnan tukena. Eniten toimintaa haluttiin toteuttaa kerran kuussa tai harvemmin, lisäksi nostettiin esille kausiluontoinen toiminta (erityisesti veneily- kausi). Kartoitimme myös alustavasti halukkuutta liittyä rekisteriin, josta ryh- mänjohtajat ja muu johtajisto voisi tarpeen tullen pyytää apua erilaisiin toimin- toihin. Vastausten perusteella kiinnostusta tällaiseen rekisteriin on, mutta re- kisterin sisältöä ja tarkoitusta tarvitsee selventää (5 kyllä, 7 ehkä, 1 ei ja 1 eos- vastausta). Lisäksi vastauksissa nousi esille toive huomioida Mikkelin ulko- puolella asuvien jäsenten kiinnostus aikuispartiotoimintaan. Kyselyaineistoa
hyödynnettiin kehittämisen seuraavassa vaiheessa aikuisten partio-ohjelman perustana.
4.3.2 Kehittäjäryhmän toiminta
Kyselyn lopussa pyysimme halukkaita jättämään yhteystietonsa, mikäli ai- kuispartion kehittämiseen osallistuminen kiinnostaa (liite 1). Ilmoittautuneista vapaaehtoisista muodostimme kehittäjäryhmän auttamaan meitä kehittämis- työssä ja sen kohdentamisessa lippukunnan ja osallistujien tarpeita vastaa- vaksi. Kyselyn sulkeuduttua otimme yhteyttä sähköpostitse yhteystietonsa jät- täneisiin ensimmäisen tapaamisen sopimiseksi. Koska emme saaneet juuri- kaan vastauksia, olimme yhteydessä tekstiviestein ja lopulta saimme ajankoh- dan sovittua ja löysimme sopivan yhteydenpitomuodon WhatsApp-sovelluk- sesta. Yhteystietonsa jätti seitsemän henkilöä, joista viideltä saimme lopulta vastauksen. Näistä viidestä kolmella oli pitkä partiotausta ja heistä yksi jättäy- tyi pois aikataulusyistä ensimmäisen tapaamisen jälkeen. Kahdella muulla ei ollut juurikaan partiokokemusta, ja he eivät olleet mukana kehittämistyössä yhtä aktiivisesti.
Ennen ensimmäistä tapaamista teimme alustavan suunnitelman tapaamisten sisällöistä (liite 2). Suunnittelimme toiminnalle aikataulun ja kehittämisen vai- heet (tutustuminen, tavoitteet, ideointi, viimeistely). Loppujen lopuksi suunni- telma ei toteutunut ensimmäistä kertaa lukuun ottamatta. Tapasimme kehittä- järyhmän kanssa neljä kertaa loka-marraskuussa 2020. Toiminta toteutui hyb- ridimallilla, eli tapasimme kasvokkain ja osa oli mukana etäyhteydellä. Tapaa- miset olivat pääosin Ekin Partio ry:n tiloissa Ekilässä.
Ensimmäisessä tapaamisessa oli läsnä meidän lisäksemme kolme kehittäjää sekä yksi kehittäjä Teams-yhteydellä. Aluksi teetimme kehittäjillä Huonoin mahdollinen idea -harjoitteen. Tarkoitus oli auttaa heitä sanoittamaan, mitä he toivoisivat aikuispartiotoiminnalta. Ensin kehittäjät kokosivat yhteiseen listaan asioita, jotka voisivat pilata toiminnan. Listalle päätyi muun muassa osallistu- jien puute, kommunikaatiovaikeudet ryhmän sisällä tai ryhmän ja lippukunnan välillä sekä erilaisia rikollisen toiminnan muotoja. (Kuva 2.)
Kuva 2. Uhkia aikuispartiolle
Tämän jälkeen kehittäjät miettivät ratkaisuja listattuihin uhkiin. Näitä olivat esi- merkiksi Suomen lakien ja partion arvopohjan noudattaminen, toimiva kommu- nikaatio ryhmän sisällä sekä ryhmän ja muun lippukunnan välillä ja hyvän il- mapiirin ylläpito. (Kuva 3.) Uudesta listasta muodostui samalla pohja aikuis- ryhmän toimintaperiaatteille. Nämä periaatteet ovat taustalla myös lopullisissa tuotoksissa, vaikka niitä ei ole kirjattu sinne sellaisenaan.
Kuva 3. Ratkaisut
Esittelimme kehittäjille tapaamisessa myös läpi tiivistelmän kyselyn vastauk- sista, jotta kaikki saisivat kattavamman näkemyksen aikuisten partioon liitty- vistä kiinnostuksen kohteista. Tämän jälkeen aloimme kehittäjien kanssa har- joitteen ja aineiston tietojen perusteella muotoilla yhteistä tavoitetta, jota lähti- simme yhdessä työstämään. Keskustelun aikana nousi esille myös halu tutus- tua lippukunnan laivaan Lola3:een, jotta saataisiin parempi käsitys meripartion toteutusmuodoista lippukunnassa. Ehdotimme tavoitteeksi aikuisten oman partio-ohjelman luomista, josta kehittäjät innostuivat. Tähän liittyen kehittäjät saivat kotitehtäväkseen tutustua partio-ohjelmaan seuraavaan tapaamiseen mennessä. Tämän tapaamisen jälkeen yksi kehittäjistä jättäytyi pois aikatau- luongelmien vuoksi.
Ensimmäisen tapaamisen jälkeen kehittäjien WhatsApp-ryhmässä esitettiin toive kuulla senhetkisten ryhmänjohtajien tarpeita ja toiveita aikuisryhmältä.
Näitä kartoitimme ryhmänjohtajien omassa WhatsApp-ryhmässä.
Ryhmänjohtajilta saatiin seuraavanlaisia vastauksia:
No mun mieleen tulee, että apu kaluston kanssa ja muiden ylläpidollis- ten hommien kanssa ois ainakin silloin tällöin tervetullutta. Siis esim. ret- kelle/leirille lähtiessä tavaroiden etsiminen, huoltaminen ja leireiltä pala- essa huoltaminen ja purkaminen. Lisäks ois upeeta, jos aikuisia saatai- siin osallistumaan esim. ekilän siivoukseen. Samaten toisinaan kaiva- taan täysi-ikäisiä tai muuten vaan lisäkäsiä, kuten ryhmien omilla retkillä taikka erikoisemmissa koloilloissa (esim. käynnit jonnekin tai jokin eri- koisempi aktiviteetti, jollailut ym.).
– – aikuisilta ois kiva saada logistista apuu esim leirien järkkäämiseen (tavaroiden kuskaaminen yms.) Lisäks ois ihan huipoua [sic] saada ai- kuisia mukaa lasten retkille ihan vaan vaikka henkiseks tueks tai ehkä jopa vetämään vaikka valmiiks suunniteltuja radtiradan [sic] rasteja yms.
Sit Ekilän siistinä pitoa auttais se jos sais muutaman käsiparin vaikka parikertaa vuodessa johtajiston siivouskerralle auttelemaan.
Toiveissa käy ilmi, että aikuisia tarvitaan monipuolisesti erilaisiin tehtäviin, jotka eivät aina vaadi erityisiä taitoja tai partiotuntemusta.
Toisessa tapaamisessa oli läsnä yksi kehittäjä ja toinen oli mukana Teams-yh- teydellä. Aloitimme keskustelun aikuisten partio-ohjelman rakenteen luomi- sesta, mutta kokonainen ohjelma osoittautui liian laajaksi kokonaisuudeksi
suhteessa ryhmän kokoon ja kehittäjien käytettävissä olevaan aikaan. Mallitoi- mintasuunnitelman tekeminen aikuisryhmän ensimmäiselle vuodelle osoittau- tui mielekkäämmäksi. Toimintasuunnitelman teemat valikoituivat kyselyaineis- ton pohjalta. Tässä kohtaa huomioitiin myös johtajistolta tulleet toiveet. So- vimme kehittäjien kanssa, että he etsivät valmiista partio-ohjelmasta esimerk- kejä aktiviteeteista eri ikäkausilta, jotta voidaan huomioida aikuisryhmän jä- senten erilaiset taitotasot ja taustat. Pohdittiin myös muita keinoja mahdollis- taa aikuisten partiotoimintaan osallistuminen. Jo ensimmäisessä tapaami- sessa mainittiin idea aikuisten toimimisesta iskujoukkoina tarpeen vaatiessa.
Nostimme esille kyselyssä olleen idean rekisteristä. Pohdimme yhdessä sy- vemmin, miten se voitaisiin toteuttaa käytännössä: mitä tietoja tällaisessa lis- tassa olisi, miten se jaettaisiin ja miten siitä tiedotettaisiin. (Kuva 4.)
Kuva 4. Toisen tapaamisen muistiinpanot
Tässä tapaamisessa kävi myös ilmi, että kahdelle aktiiviselle kehittäjälle olisi helpompi, jos he työstäisivät omaa osuuttaan omalla ajallaan tapaamisten vä- lissä. Tapaamiset käytettäisiin tilannepäivityksiin ja kehittämisprosessin seu- raavien askelien sopimiseen. Kehittäjät sopivat tapaavansa keskenään tar- kemman työnjaon sopimiseksi.
Jouduimme perumaan tästä välistä yhden tapaamisen kehittäjien aikataulu- muutosten takia. Sovimme kehittäjien kanssa, että he kertovat omasta etene- misestään WhatsApp-ryhmässä. Molempien jaettua omat tiedostonsa tote- simme, että niiden pohjalta on hyvä jatkaa.
Kolmannella kerralla tapasimme yhden kehittäjän kanssa Mikkelin satamassa ja tutustuimme lippukunnan Lola3-laivaan alusryhmän edustajan johdolla.
Muut kehittäjät eivät voineet osallistua paikan päällä, joten otimme lopussa heihin yhteyden puhelimitse. Laivaan tutustumisen ohessa kuulimme lippu- kunnan alusryhmän tarpeita ja toiveita aikuisryhmän suhteen. Kehittäjäryh- mämme sai pitkän listan asioita, joihin alusryhmä kaipaisi apua lippukunnan aikuisilta. Eniten tarvetta olisi sellaiselle osaamiselle, josta olisi hyötyä erilai- sissa huoltotöissä, sillä laivalla on aina jotain pientä korjattavaa (esimerkiksi putkimies). Alusryhmän mukaan olisi myös tarpeellista saada sellaisia aikuisia mukaan toimintaan, jotka ottaisivat vastuuta eri osa-alueista (esim. sisustus, siivous). Olisi tärkeää saada alusryhmän toimintoihin mukaan uusia tekijöitä vanhojen rinnalle, jotta voidaan varmistaa hiljaisen tiedon siirtyminen. Näin lai- van huolto ei kärsi ja tekijöiden ei tarvitse opetella kaikkea jälleen ”kantapään kautta”. Lopuksi pyysimme kehittäjiltä tilannepäivityksen ja sovimme yhdessä jatkosta. Kehittäjät eivät olleet juuri lisänneet mitään aiemmin jakamiinsa tie- dostoihin. Lopullista tuotosta varten nämä tiedostot pitäisi yhdistää, mutta ke- hittäjillä ei ollut siihen aikaa ennen seuraavaa tapaamista, joten lupasimme tehdä sen itse.
Neljännessä tapaamissa jälkeen kävimme yhdessä kehittäjien kanssa läpi lo- pullisen tuotoksen. Olimme koonneet kehittäjien aiemman työn pohjalta yh- teen aikuisille suunnatun toiminnan teemat ja luoneet mallitoimintasuunnitel- man näiden teemojen pohjalta. Teemojen yhteydessä on myös mainittu esi-
merkkiaktiviteetteja eri ikäkausien partio-ohjelmasta. Lisäksi olimme valmistel- leet ohjeistuksen “iskujoukkojen” listan kokoamista varten. Kehittäjät olivat tyy- tyväisiä tuotoksiin ja pitivät niitä käyttökelpoisina sellaisenaan. He kokivat, että tuottamastamme materiaalista sekä itse kehittämistyöhön osallistumisesta on hyötyä aikuistoiminnan käynnistämisessä.
5 TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 5.1 Tulokset
Opinnäytetyömme on kehittämistyö, jonka tuloksena syntyi materiaalipaketti Ekin Partio ry:n aikuispartiotoiminnan aloittamisen tueksi. Paketti koostuu kol- mesta eri tuotoksesta. Ensimmäinen tuotos on nimeltään Toiminnan teemat (liite 3). Se sisältää suuntaviivoja aikuisryhmän toiminnalle niin teorian kuin käytännön tasolla. Esimerkkejä tällaisista suuntaviivoista on partioon tutustu- minen organisaationa, ja toisaalta perinteisten partiotaitojen, kuten erätaidot ja ensiapu, opettelu. Yhteensä eri teemoja on seitsemän, ja niissä on huomioitu myös muun lippukunnan tarpeet.
Seuraava osa materiaalipakettia on Mallitoimintasuunnitelma aikuisryhmän ensimmäiselle vuodelle (liite 4). Toimintasuunnitelman alkuun on tiivistetty ryh- män toimintaperiaatteet. Ajatuksena on, että ryhmä tekee toiminnasta oman- näköistään, jolloin se vastaa osallistujien tarpeita ja toiveita. Mallitoimintasuun- nitelma on rakennettu vuoden kierto huomioiden, jotta sen noudattaminen olisi mahdollisimman sujuvaa. On todennäköistä, että osallistujien partiotausta tai - tuntemus on hyvin eritasoista tai lähes olematonta. Näin ollen toiminta on hyvä aloittaa tutustumalla perusasioihin. Muut suunnitelmaan kirjatut aktivitee- tit pohjaavat sekä tekemäämme kyselyyn (liite 1) saatuihin vastauksiin sekä kehittäjäryhmässä esiin nousseisiin toiveisiin.
Viimeinen tuotos on Iskujoukot (liite 5). Kyseessä on lippukunnan johdolle suunnattu ohje. Sen avulla voidaan koota laillinen rekisteri sellaisista lippukun- nan aikuisjäsenistä, joilla ei ole kiinnostusta tai mahdollisuutta osallistua toi- mintaan säännöllisesti. Monet aikuisjäsenet ovat kuitenkin halukkaita autta- maan tai osallistumaan jossain muodossa. Iskujoukkolistalle aikuiset voivat il- moittaa missä tehtävissä he ovat valmiita auttamaan ja miten heihin saa otet- tua yhteyttä. Heitä kysytään osallistumaan tarpeen mukaan, ja pyyntöön voi
vastata myös kieltävästi, mikäli aikuisen resurssit eivät riitä. Eli pelkkä listalla olo ei velvoita mihinkään tehtävään.
5.2 Johtopäätökset
Toivomme, että tuotosten avulla ja innoittamana aikuispartiotoiminta on hel- pompi käynnistää Ekin Partio ry:ssä. Kehittämisprosessi itsessään herätti jo kiinnostusta ja sen perässä toimintaa on luontevaa markkinoida. Aikuiset kiin- nostuvat toiminnasta helpommin, kun markkinoinnin yhteydessä valmista ma- teriaalia voi hyödyntää toiminnan havainnollistamisessa. Esimerkiksi mallitoi- mintasuunnitelman (liite 4) avulla voi potentiaalisille osallistujille esitellä toimin- nan mahdollisuuksia hyvin käytännönläheisellä ja selkeällä tavalla. Valitetta- vasti vallitsevat olosuhteet ja niiden tuomat rajoitukset vaikeuttavat toiminnan käynnistämistä. Luomamme materiaalit ovat kuitenkin joustavia ja suhteellisen ajattomia, joten niitä pystyy hyödyntämään myös tulevaisuudessa.
Toisaalta iskujoukkolista (liite 5) mahdollistaa lippukunnan jo olemassa olevien aikuisjäsenten monipuolisemman osallistumisen lippukunnan toimintaan.
Aiemmin ongelmaksi on muodostunut etenkin aikuisten eriytyminen viikkotoi- minnasta, jolloin uudet ryhmänjohtajat eivät juurikaan tutustu Ekin Partio ry:n aikuisjäseniin. Vaikka on olemassa erilaisia someryhmiä, joiden kautta aikui- set voi tavoittaa, nuoret johtajat eivät saa niistä muita tietoja aikuisista ja hei- dän osaamisestaan. Lisäksi kokemuksen kautta on havaittu, että henkilökoh- taisiin yhteydenottoihin reagoidaan varmemmin ja usein positiivisemmin. Lis- tan avulla myös aikuisten kynnys osallistua madaltuu, sillä se ei velvoita pitkä- kestoiseen pestiin. Aikuinen voi miettiä jokaisen pyynnön kohdalla erikseen suostuuko vai ei. Listan avulla lippukunnan nykyinen potentiaali voidaan hyö- dyntää paremmin.
Koko kehittämisprosessin ajan taustalla on ollut ajatus aikuisista osana lippu- kuntaa. Tarkoituksena on ollut tuoda aikuisille partiotoimintaan elementti, josta he kokevat saavansa jotain itselleen. Aikuisryhmässä jäsenet saavat myös tu- kea ja vertaisuuden kokemuksia omaan partioharrastukseensa. Lisäksi aikuis- ryhmän myötä lippukunnan on helpompi huolehtia ryhmän jäsenten koulutus- tason ylläpitämisestä. Aiempien tutkimusten mukaan tämä edesauttaa aikuis- ten sitoutumista partiotoimintaan (Kallioinen 2017; Pensola 2016).
Suomen Partiolaisten ensisijainen kohderyhmä on kuitenkin lapset ja nuoret, ja tämä pätee myös Ekin Partio ry:n toiminnassa. Näin ollen aikuisryhmästä on tärkeää rakentaa toimiva osa lippukuntaa, ja sen tulee tukea lasten ja nuor- ten harrastustoimintaa eikä olla irrallinen ”luontokerho”. Tämä on huomioitu kaikissa tuotoksissa. Yhtenä toivottuna seurauksena niiden käytäntöönpa- nosta on nykyistä merkittävästi laajempi joukko osallistuvia aikuisia. Kun aikui- sia on tarpeeksi, kuormitus ja paine osallistua yhden aikuisen kohdalla vähe- nee. Ja vaikka nuoret ovat perinteisesti lippukunnan toiminnan sydän, aikuis- ten tiiviimpi läsnäolo tukee myös heidän harrastamistaan. Kun aikuiset tukevat viikkotoiminnan ja lippukunnan hallinnon arkea, nuorten kuormitus vähenee ja heillä on enemmän resursseja toteuttaa oman ikäkautensa partio-ohjelmaa.
Toivomme, että opinnäytetyömme tuloksia pystyttäisiin hyödyntämään Ekin Partio ry:n lisäksi myös muissa lippukunnissa. Tuotokset ovat räätälöity tietyn lippukunnan tarpeisiin, mutta jokaisen on helppo muokata niitä oman lippukun- nan käyttöön sopivaksi. Ekin Partio ry on meripartiolippukunta, mutta meripar- tio-osuudet on helppo korvata muulla aktiviteetilla, jolloin materiaalit ovat myös maapartiolippukuntien käytettävissä. Muut lippukunnat ovat luonnollinen koh- deryhmä, joka hyötyy näistä materiaaleista, mutta mikseivät muutkin vapaaeh- toistoimintaa järjestävät organisaatiot voisi hyödyntää esimerkiksi iskujoukko- ajatusta.
Sekä tekemämme taustatyön sekä opinnäytteemme tulosten perusteella voi olettaa, että aikuisten tuelle on tarvetta laajemminkin. Suomen Partiolaiset jär- jestävät tänäkin vuonna aikuisrekrytointikampanjan partioviikolla huhtikuussa 2021. Kampanjamateriaalin mukaan ”yksi aikuinen mahdollistaa 10 lapsen partioharrastuksen”. (Aikuisrekrytointi s.a.) Ekin Partio ry:ssä ilmenneitä pul- mia aikuisten roolista voinee esiintyä muissakin lippukunnissa, mutta jokai- sella lippukunnalla on omat erityispiirteensä ja näin ollen myös erilaiset haas- teet. Uusien jäsenten löytymisessä yksi suurimmista pulmista, niin aikuisten kuin lastenkin kohdalla, lienee tietynlainen, jopa hieman vääristynyt mielikuva partiosta ei-partiolaisten keskuudessa. Partion imagon päivittäminen onkin edelleen käynnissä oleva pitkään jatkunut projekti.
5.3 Tulosten ja prosessin arviointi
Vielä tällä hetkellä tulosten arvioiminen on haastavaa, sillä varsinaisen vaiku- tuksen näkee vasta käyttöönoton ja tarpeeksi pitkän kokeilujakson jälkeen.
Tuotosten toimivuudesta emme siis vielä tässä vaiheessa tiedä. Omaan pro- sessiimme ei ole sisältynyt konkreettista kokeilua, vaan keskityimme kehittä- mään valmiuksia uuteen toimintamuotoon ja materiaalia sen tueksi. Saimme luotua loogisen kokonaisuuden, jonka käyttöönoton pitäisi olla sujuvaa ja mut- katonta. Tuotokset eivät ole sellaisia, mitä alun perin suunnittelimme, sillä en- nen prosessin aloittamista ideoimme partio-ohjelmaa aikuisille. Kehittäjäryh- mämme jäsenet kokivat sen kuitenkin liian suuritöiseksi ja heidän ehdotukses- taan työ lähti kehittymään lopulliseen muotoonsa. Tästä muutoksesta huoli- matta tuotokset vastaavat tilaajan toiveita ja niillä voidaan saavuttaa toivottu lopputulos.
Opinnäytetyöprosessimme suunnitteluvaiheen aikana maailman tilanne muut- tui merkittävästi, joka vaikutti myös meidän työmme toteuttamiseen. Suunnitel- mat muuttuivat usein ja tuli olla valmis joustamaan nopeallakin aikataululla uu- sien rajoitusten myötä. Kehittäjäryhmän koko oli pieni, mikä oli tapaamisten ja aikatauluttamisen kannalta hyvä asia, eivätkä kokoontumisrajoitukset vaikutta- neet ryhmäämme. Toisaalta “normaalioloissa” ryhmä olisi saattanut olla suu- rempi. Isommalla ryhmällä tapaamisten sisältö ja toteutus olisivat olleet erilai- set. Olisimme saaneet laajemman näkemyksen aiheesta. Ryhmän pienuus li- säsi myös poissaolojen merkitystä, joita onneksi osittain pystyttiin paikkaa- maan etäyhteyksin.
Kehittäjäryhmän työ eteni hyvin eri tavalla kuin ennakoimme, mutta kuitenkin sujuvasti. Olettamustemme vastaisesti kehittäjämme halusivat työstää tehtävi- ään itsenäisesti ja ryhmätapaamisien sisältö painottui tilannekatsausten ja jat- kosuunnitelmien tekoon. Tämäkin vaati meiltä tekijöiltä joustoa ja omasta suunnitelmasta piti osata luopua oikealla hetkellä. Oli tärkeää löytää tasapaino ryhmän ohjaamisen suhteen, kehittämisen edistymistä tuli tukea, johdattele- matta kuitenkaan liikaa ennalta miettimäämme suuntaan. Roolijako meidän kahden välillä oli luonteva, mutta siitä olisi ollut hyvä keskustella etukäteen.
Onneksi vältyimme ongelmilta.
Käyttämämme kehittämismenetelmät olivat toimivia ja tukivat prosessia. Kyse- lyn tekeminen oli perusteltua, koska sillä voi tavoittaa suuriakin ihmisryhmiä.
Lisäksi saimme sen avulla kontaktin vapaaehtoisiin kehittäjiin. Kyselyn pieneh- köstä vastausmäärästä huolimatta pystyimme kuitenkin hyödyntämään vas- tauksia kehittäjäryhmän kanssa. Kävimme suunnitteluvaiheessa läpi erilaisia innovointimenetelmiä, joista valitsimme Huonoin mahdollinen idea -harjoitteen.
Se toimi suunnitellusti keskustelun avaajana ensimmäisessä tapaamisessa.
Mikäli tarve olisi noussut, olisi meillä ollut varalla myös muita menetelmiä ke- hittämisen tueksi. Niille ei kuitenkaan ollut tarvetta, sillä kehittäminen eteni luontevasti omalla painollaan, kun idea tavoitellusta tuotoksesta oli saanut muotonsa.
Seuraavaksi olisi mielenkiintoista selvittää miten eri lippukunnissa järjestetään aikuisille toimintaa ja miten muodollisesti se on järjestetty. Toisaalta olisi myös mielenkiintoista tietää millaisia vaikutuksia aikuispartiotoiminnalla on lippukun- taan ja aikuisiin harrastajiin. Meidän työtämme voisi jatkokehittää suunnitel- mallisella kokeiluvaiheella Ekin Partio ry:ssä tai viemällä sen toiseen lippukun- taan.
LÄHTEET
Aikuisrekrytointi. s.a. Suomen Partiolaiset ry. WWW-dokumentti. Saatavissa:
https://www.partio.fi/lippukunnille/projektit-ja-hankkeet/aikuisrekrytointikam- panja/ [viitattu 6.3.2021].
Ekin Partio ry. 2020. Lippukunta. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://ekin- partio.fi/lippukunta [viitattu 13.4.2020].
Friis Dam, R. & Teo, Y. 2019. Learn How to Use The Best Ideation Methods:
Worst Possible Idea. Interaction Design Foundation. WWW-dokumentti. Saa- tavissa: https://www.interaction-design.org/literature/article/learn-how-to-use- the-best-ideation-methods-worst-possible-idea [viitattu 30.3.2020].
Hietanen, K. 2019. Vaikuttava harrastaminen. Mikä motivoi partionjohtajia va- paaehtoistyössä. Laurea-ammattikorkeakoulu. Yrityksen kasvuun johtaminen.
Opinnäytetyö YAMK. PDF-dokumentti. Saata-
vissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905088427 [viitattu 30.01.2020].
Kallioinen, H. 2017. “Partio antaa itsellekin paljon”. Uusien aikuisjäsenten si- touttaminen partion toimintaan. Laurea. Liiketalouden koulutusohjelma. Opin- näytetyö. PDF-dokumentti. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-
2017112818488 [viitattu 6.3.2020].
Koulutusalukset. s.a. Partiopurjehtijat ry. WWW-dokumentti. Saatavissa:
www.partiopurjehtijat.fi [viitattu 6.3.2020].
Lippukuntaviisari 2018. 2019. Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry.
PDF-dokumentti.
Mitä partio on? s.a. Suomen Partiolaiset ry. WWW-dokumentti. Saatavissa:
https://www.partio.fi/tule-mukaan/mita-partio-on/ [viitattu 19.3.2020].
Niilo-Rämä, A., Kujala, T., Erjanti, S., Hongisto, T., Kemiläinen, A., Leinonen, M., Lämsä, M., Savo, M., Sillander, M. & Uurto, P. (toim.) 2010. Partiojohtajan käsikirja. 2. painos. Helsinki: Partio Scout.
Niinivirta, S. 2020. Lippukunnanjohtaja. Haastattelu 8.4.2020. Ekin Partio ry.
Paavilainen, M. 2010. Aina valmiina. Partioliike Suomessa 1910–2010. Hel- sinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Partiokasvatus. s.a. Suomen Partiolaiset ry. WWW-dokumentti. Saatavissa:
https://partio-ohjelma.fi/partiokasvatus/ [viitattu: 18.2.2020].
Partion ikäkaudet. s.a. Suomen Partiolaiset ry. WWW-dokumentti. Saatavissa:
https://partio-ohjelma.fi/partiokasvatus/partion-ikakaudet/ [viitattu 18.2.2020].
Partion peruskirja. s.a. Suomen Partiolaiset ry. WWW-dokumentti. Saatavissa:
https://www.partio.fi/suomen-partiolaiset/partiofaktat/partion-arvot/partion-pe- ruskirja/ [viitattu 20.11.2020].
Partion vapaaehtoisten roolit. s.a. Suomen Partiolaiset ry. PDF-dokumentti.
Saatavissa: https://www.partio.fi/wp-content/uploads/2018/05/partio_vapaaeh- toistenroolit_297x210_042015_vs4.pdf [viitattu 18.2.2020].
Partiopiirit. s.a. Suomen Partiolaiset ry. WWW-dokumentti. Saatavissa:
https://www.partio.fi/suomen-partiolaiset/tietoa-meista/partiopiirit/ [viitattu 26.2.2020].
Pekonen, N., Auersalo, R., Hokkanen, J., Jussila, T., Kauppinen, J., Lappalai- nen, S., Matson, K., Riihelä, J., Salo, M. & Vahvaselkä, M. 1992. Ekin Partio 75 vuotta. Historiikki vuosilta 1917–1992. Mikkeli: Ekin Partion kannatusyhdis- tys ry & Ekin Partio ry.
Pensola, V. 2016. Aikuisen rooli partiolippukunnassa. Humanistinen ammatti- korkeakoulu. Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma. Opinnäyte- työ. PDF-dokumentti. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-
201602102091 [viitattu 6.3.2020].
Perhepartio. s.a. Suomen Partiolaiset ry. WWW-dokumentti. Saatavissa:
https://partio-ohjelma.fi/partio-ohjelma/perhepartio [viitattu 26.2.2020].
Perhepartio-ohjaajan opas. s.a. Suomen Partiolaiset ry. WWW-dokumentti.
Saatavissa: https://partio-ohjelma.fi/perhepartio-ohjaajan-opas/ [viitattu 26.2.2020].
Pestihaku. s.a. Suomen Partiolaiset ry. WWW-dokumentti. Saatavissa:
https://www.partio.fi/pestihaku/ [viitattu 27.3.2020].
Pestit lippukunnassa. s.a. Suomen Partiolaiset ry. WWW-dokumentti. Saata- vissa: https://www.partio.fi/lippukunnille/pestien-tuki/pesti-ja-pestaaminen/pes- tit-lippukunnassa/ [viitattu 27.3.2020].
Räsänen-Ala-Aho, M. 2015. Aikuisen pitkä ura partiovapaaehtoistoiminnassa.
Teoksessa Tutkimuksia partiosta 2014. Oksanen, S. Sinivuori, T. Munster- hjelm, A. & Ringbom, I. (toim.) Suomen Partiolaiset ry. PDF-dokumentti. Saa- tavissa: https://issuu.com/suomenpartiolaiset/docs/tutkimuksia_partiosta2014 [viitattu 19.3.2020].
Samoajat. s.a. Suomen Partiolaiset ry. WWW-dokumentti. Saatavissa:
https://partio-ohjelma.fi/partiokasvatus/samoajat/ [viitattu 26.2.2020].
Seikkailijat. s.a. Suomen Partiolaiset ry. WWW-dokumentti. Saatavissa:
https://partio-ohjelma.fi/partiokasvatus/seikkailijat/ [viitattu 26.2.2020].
Seurakuntayhteistyö. s.a. Suomen Partiolaiset ry. WWW-dokumentti. Saata- vissa: https://www.partio.fi/lippukunnille/lippukunnan-johtaminen/sidosryhmat- ja-vaikuttaminen/taustayhteiso-ja-muut-sidosryhmat/seurakuntayhteistyo/ [vii- tattu 27.3.2020].
Sudenpennut. s.a. Suomen Partiolaiset ry. WWW-dokumentti. Saatavissa:
https://partio-ohjelma.fi/partiokasvatus/sudenpennut/ [viitattu 26.2.2020].
Tarpojat. s.a. Suomen Partiolaiset ry. WWW-dokumentti. Saatavissa:
https://partio-ohjelma.fi/partiokasvatus/tarpojat/ [viitattu 26.2.2020].
Vaeltajat. s.a. Suomen Partiolaiset ry. WWW-dokumentti. Saatavissa:
https://partio-ohjelma.fi/partiokasvatus/vaeltajat/ [viitattu 26.2.2020].
Velling, N. 2020. Aikuisjäsen ja lippukuntakoordinaattori. Haastattelu 2.4.2020.
Ekin Partio ry ja Suomen Partiolaiset ry.
Vilkka, H. 2007. Tutki ja mittaa. Helsinki: Tammi.
Ylinen, A. 2015. Aikuisten omalle partio-ohjelmalle on kysyntää. WWW-doku- mentti. Päivitetty 16.06.2015. Saatavissa: http://www.partiojoh-
taja.fi/2015/06/16/aikuisten-omalle-partio-ohjelmalle-on-kysyntaa/ [viitattu 18.2.2020].
Liite 1/1 Kysely
Aikuispartio – oppari
Pakolliset kysymykset on merkitty asteriskilla (*).
Tervetuloa vastaamaan kyselyyn liittyen aikuisten partiotoimintaan. Kyselyllä selvitetään aikuisten halukkuutta osallistua aikuisille suunnattuun partiotoimin- taan Ekin Partio ry:ssä. Kysely on osa opinnäytetyötä, jossa kehitetään ai- kuispartiotoimintaa Ekin Partiossa.
Varsinaiseen kyselyyn vastataan nimettömänä. Kyselyn lopussa kysytään ha- lukkuutta osallistua aikuispartiotoiminnan kehittämiseen. Nämä tiedot tuhotaan kehittämistyön jälkeen. Kyselyyn vastaaminen kestää noin 5-10 minuuttia.
Ystävällisin terveisin yhteisöpedagogiopiskelijat Siiri Heikkinen (osihe014@edu.xamk.fi) ja Emma Paunonen
Taustatiedot 1. Ikäsi? * Alle 23 23-29 30-39 40-49
50 tai vanhempi
2. Paljonko sinulla on entuudestaan partiotaustaa? * Ei yhtään
alle 6kk 6kk-1 vuosi 1-2 vuotta 2-5 vuotta yli 5 vuotta
3. Millaista taustaa?
4. Millaista osaamista sinulla on jo?
Tulenteko Telttailutaidot Ensiapu Ruokahuolto Vesillä liikkuminen Purjehtiminen Yhdistystoiminta
Lasten kanssa toimiminen Muu, Mikä?
Liite 1/2 Kiinnostus
5. Olisitko halukas osallistumaan aikuisten partiotoimintaan? Millainen sisältö sinua kiinnostaisi? *
6. Miten usein haluaisit toimintaa? * Viikoittain
Kahden viikon välein Kerran kuussa Muu, mikä?
7. Onko sinulla jotain sellaista osaamista, mistä voisi olla hyötyä ja jota olisit valmis jakamaan? *
Kyllä, mitä Ei
8. Haluaisitko liittyä rekisteriin, josta voitaisiin pyytää avuksi esimerkiksi satunnaisiin koloiltoihin tai tapahtumiin? Rekisterissä näkyisivät nimi, ilmoitetut yhteystiedot, osaaminen/missä voi auttaa. Se olisi
näkyvillä lippukunnan johtajistolle. * Kyllä
Ei Ehkä
En osaa sanoa
9. Onko sinulla jotain muuta sanottavaa aikuisten partiotoimintaan liittyen? * 10. Olisitko kiinnostunut osallistumaan aikuispartion kehittämiseen?
Osallistuminen ei vaadi partiotaustaa. Jätä tähän yhteystietosi.
Etunimi Sukunimi Matkapuhelin Sähköposti
Liite 2 Kehittämiskerrat – aikuispartio
1. kerta: Tutustuminen
a. nimet, tausta, miksi täällä?
b. huonoin mahdollinen idea pienryhmissä/parit c. purku
d. kyselyn vastaukset
e. miten tästä eteenpäin kehittämisessä? yhteinen tavoite
f. seuraavat tapaamiskerrat, Emman koulutusinfo (kouluttajana toi- mimisen kurssi)
2. kerta: Syventyminen teemaan, yleinen ohjelma
a. ideoiden haku valmiista ohjelmasta (samoaja, vaeltaja?) b. koonti
c. jatkojalostus, raakaversio
d. tarvittaessa jatketaan toinen kerta
3. kerta: Koulutus?
a. Emman osio
b. miten yhdistetään muut lippukunnan toiminnot
i. omat taidot eteenpäin: rekisteri? koloiltoihin, retkille
4. kerta: Käytännön toteutus
a. yleisen ohjelman läpikäynti, puutteita/lisäyksiä?
b. miten ryhmä etenee käytännössä tästä eteenpäin?
i. vetovastuu
ii. toimintasuunnitelma
Liite 3/1
Toiminnan teemat
o Partiotaidot
Lippukuntaan tutustuminen, aluksiin tutustuminen, partio-ohjelmaan tu- tustuminen, liputus ja lipun käsittely, ryhmäohjaamisen perusteet o Retki- ja erätaidot
Perusteet: Kokonaisuudessaan sudenpennun retki- ja nuotiojälki. Myös seikkailijoiden ilmansuunnista ”Länsi – viihtyminen retkellä” on kokonai- suutena hyvä. Suunnistuksen alkeet (suunnistusjälki)
Lisää haastetta: Samoajien lähdetään retkelle, Vaeltamaan tai Tehdään leiri -taskut, vaeltajien erätaitorasteista esim. Rakovalkea, lumimajoite ja bongausretki. Erilaiset solmut ja köytökset.
o Hyvä (retki)ruoka
Sudenpennun retki-jäljen valinnaisissa on osiot ”Teen itselleni järkevät retkieväät” ja ”Tutustun retkikeittimeen”. Seikkailijoiden taitomerkeistä
”Retkiruokaa”. Vierailevia tähtiä otetaan ilolla mukaan opettamaan retki- ruoan tekoa.
Lisää haastetta: Vaeltajien retki- ja vaellusruuat rasti, hygieniapassi o Veneily ja vesillä liikkuminen
Tähän kysytään Ekin Partion omasta meripartion koulutusohjelmasta so- pivat osiot. Purjehtimisen ja navigoinnin perusteet.
Esim. Lolan koulutuskortit, talkootoiminta.
o Ensiapu ja turvallisuus
Perusteet: Hätäensiapu, EA 1 (Ulkopuolinen kouluttaja tai jos omassa porukassa joku haluaa kouluttaa epävirallisesti perus-EA-juttuja.)
Lisää haastetta: Tarpojien Turvallisuus-aktiviteetti (leiri-tarppo), vaeltajien rasteista EA-treenit, ensiapukurssi ja EA-vastaavana tapahtumassa.
Liite 3/2 o Viikkotoiminnan tuki
Yhdessä ryhmänjohtajien kanssa sovitaan, millaista tukea tarvitaan ja halutaan, miten apua pyydetään ja mitä tarkoittaa käytännössä, jos jo- honkin tehtävään avuksi lupautuu.
o Yhdessä tekeminen
Tämä osio on sellainen, että toiminnan alussa on hyvä yhdessä miettiä, mitä tavoitteita aikuispartioryhmällä on omalle toiminnalleen. Sen jälkeen tehdään toimintasuunnitelma ja sovitaan aikatauluista.
Liite 4
Mallitoimintasuunnitelma ensimmäiselle vuodelle
• Ryhmä sopii itselleen hyvän kokoontumistiheyden ja -ajankohdat. Esi- merkissä kokoonnutaan kerran kuussa.
• Ryhmäläiset voivat kykyjensä mukaan ottaa vetovastuun eri tapaami- sista ja välittää omaa osaamistaan toisille. Tarpeen mukaan kysytään apua lippukunnan muulta johtajistolta.
• Omien tapaamisten ohessa aikuiset auttavat viikkotoiminnan toteutta- misessa kiinnostuksensa ja kykyjensä mukaan (ryhmän johtaminen, sa- tunnaisissa koloilloissa vierailu, Ekilän siivous, leirit ja retket, kaluston huolto, alusryhmä, joulukampanja jne.).
Syyskuu: Tutustuminen, ryhmän tavoitteet ja säännöt Lokakuu: Tutustuminen aluksiin ja lippukuntaan
Tarpeen mukaan Tervetuloa partioon -koulutus kotitehtävänä (mahdollisuus suorittaa verkossa)
Marraskuu: Retkeily (Nuotio)
Joulukuu: Retkiruoka Tammikuu: Ensiapu
Helmikuu: Ryhmähengen nostatus (laskiaisrieha, ystävänpäivä tms. kivaa) Maaliskuu: Suunnistus
Huhtikuu: Retkeily (majoitteet, varusteet) Toukokuu: Vesillä liikkumisen perusteet Kesäkuu: Ryhmän taitoihin sopiva purjehdus
Liite 5 Iskujoukot
Aikuisille, joita ei kiinnosta vakituinen ryhmätoiminta ja haluaisivat kuitenkin olla mukana partiotoiminnassa, voidaan tarjota mahdollisuutta liittyä iskujouk- koihin. Kyseessä on lista, johon lisätään henkilön nimi, yhteystiedot (puhelin ja/tai sähköposti) ja missä hän voi auttaa (esim. muonitus, tavaroiden kuljetus, jonkin tiedon/taidon opettaminen koloilloissa/retkillä, lisäkäsipari retkille/koloil- toihin). Lista laitetaan johtajiston sisäiseen jakoon hyödyntäen esim. drivea tai Teamsia. Listalle nimetään vastuuhenkilö, joka huolehtii listan ajantasaisuu- desta. Listalle liittyminen ei sido mihinkään, vaan aikuinen voi suostua tai kiel- täytyä omien menojensa ja halunsa mukaan. Vastuuhenkilölle voi myös ilmoit- taa, jos haluaa poistua listalta. Jotta lista ei riko GDPR-säännöksiä, tulee jo- kaiselta aikuiselta kysyä suostumus ennen listalle liittämistä, kertoa listan tar- koitus, siihen tarvittavat tiedot ja tarjota mahdollisuus tarkastella, korjata tai poistaa omia tietoja.
