10
Kirjastoautomaation uranuurtaja
Kirsti Tainio
in memoriam 11.1.1945
–4.3.2016
K
irsti Tainio jäi eläkkeelle maaliskuussa 2016 vai- kuttavan kirjastouran jälkeen. Kirsti oli perusta- massa kirjastojen tietojärjestelmiä ja yhteisluette- loita sekä luomassa uudenlaista palvelukulttuuria, jonka vaikutukset näkyvät yhä. Kollegat ja ystä- vät muistelevat Kirstin uraa.Miehisen alan rohkea pioneeri
Kirsti Tainio aloitti kirjastouransa suorittamalla Tampereen yliopiston viimeisen yksivuotisen kir- jastotutkinnon lukuvuotena 1964–1965. Kirs- tin valmistumisvuonna 1965 Tampereen yliopis- to sai ensimmäisenä Suomessa tietojenkäsittelyn professuurin ja aloitti tietojenkäsittelyn yliopisto- opetuksen. Kirsti haki ja pääsi laitokselle opiskeli- jaksi ensimmäiselle vuosikurssille. Samaan aikaan miehiselle alalle tietojenkäsittelyn koulutusohjel- maan hyväksyttiin pääaineopiskelijoiksi vain kak-
si naista, mikä herätti kummastelua aluksi niin opettajissa kuin opiskelutovereissakin.
Kirsti työskenteli opintojensa aikana Tampe- reen yliopiston kirjastossa osana systeemisuun- nittelun kurssia. Hän perehtyi työssään kirjas- totoimintoihin ja lopputuloksena oli raportti
“Tampereen yliopiston kirjaston atk-systeemiä koskeva esitutkimusraportti kirjastonjohtajalle 13.1.1968”.
26.2.1968 Suomen Tieteellinen Kirjastoseu- ra asetti toimikunnan laatimaan ehdotuksen tie- teellisten kirjastojen perustutkimusohjelmaksi.
Toimikuntaan kuuluivat kirjastonjohtajat Oili Kokkonen ja Matti Liinamaa sekä Matti Liina- maata lainaten “vielä hyvin nuori kirjastonhoita- ja Kirsti Tainio”. Tutkimusohjelman keskeiseksi sisällöksi muodostui kirjastotilastojen tuottami- nen atk:n avulla.
Signum 3/2016
11
Kirjastojärjestelmien ja yhteisluetteloiden perustaja
Kun Helsingin kirjastoissa alkoi atk:n käyttöön- otto, Kirsti Tainion maine kirjastoalan atk-osaa- jana kiiri Helsinkiin asti. Kirsti oli uudistamas- sa Eduskunnan virallisjulkaisuluetteloa keväästä 1971 alkaen kolme vuotta. Kirstin uran merkit- tävä työryhmäjäsenyys oli vuosina 1971–72 toi- minut atk-tavoitetoimikunta, jossa luotiin suun- taviivat tieteellisten kirjastojen tuleville atk-jär- jestelmille.
Toukokuun alussa 1974 Kirsti siirtyi Helsin- gin yliopiston kirjastoon (nyk. Kansalliskirjasto) laatimaan automatisoitua luetteloa Helsingin yli- opiston laitoksiin tulevista lehdistä. Tiedosto laa- jeni, kun siihen liitettiin Suomen Kirjallisuuspal- velun Seuran Vuosiluettelo jäsenkirjastoihin ja informaatiopalvelulaitoksiin saapuvista lehdistä.
Molemmista tuli myöhemmin osa valtakunnal- lista kausijulkaisujen yhteisluetteloa nimeltä Fi- nuc-S. Se julkaistiin ensi kerran vuonna 1977 ja se käsitti vuonna 1974 yhteisluettelokirjastoihin saapuneiden lehtien bibliografiset tiedot. Luette- lon formaattina oli Kirstin laatima Marc-formaa- tin sovellus, jonka avulla voitiin tuottaa vaihto- kelpoista tietoa eri tarkoituksiin.
Kirsti Tainio laati lisäksi varastotietoformaatin kirjastoissa olevien vuosikertojen ja sarjojen osi- en ilmoittamiseen. Finuc-S julkaistiin aluksi pai- nettuna pelkin suuraakkosin, sitten mikrokort- teina VTLS-kirjastojärjestelmän tuloon ja LIN- DA-yhteistietokannan syntymiseen asti. Kausi- julkaisujen yhteisluettelon rinnalla kirjasto tuot- ti Kirstin toteuttamana uudenlaista monografioi- den yhteisluetteloa Finuc-ISBN:ää. Se sisälsi pel- kät ISBN-tunnukset ja kirjastotunnukset ja toimi paikantamisen välineenä 1977–1993.
Taitava opettaja ja tulkki kirjastolaisten ja järjestelmäosaajien välissä
Koko uransa ajan Kirsti Tainio tunnettiin atk- kurssien opettajana. Hänet muistetaan erinomai-
sen innostavana ja taitavana luennoitsijana. Työs- sään hän oli oivallinen tulkki kirjastoväen ja atk- osaajien välillä. Hän jaksoi aina kärsivällisesti se- littää, mitä termit ja toiminta kummallakin puo- lella sisälsivät.
Helsingin yliopiston kirjaston atk-suunnitte- lijana Kirsti oli mukana myös valtakunnallisten kirjastojärjestelmien valintaprosesseissa antamas- sa apua yksityiskohdissa päätöksentekijöille.
Viimeiset vuosikymmenet ennen eläkkeelle siirtymistään Kirsti Tainio toimi pääsuunnitteli- jana Helsingin yliopiston kirjastojen kokoelma- tietokannan Helkan kehittämisessä ja ylläpidos- sa. Hän oli silloin kaikkien kollegoiden tuntema Kirsti ja hän loi toimintakulttuurin, jossa jokai- nen rohkeni kysyä, kun oli ongelmia. Me allekir- joittaneet muistamme Kirstin myös työyhteisön juhlahetkistä, joissa Kirsti oli mukana näyttele- mässä ja laulamassa.
Kirstin pitkä ura Helsingin yliopiston kirjastos- sa sisälsi monenlaisia tehtäviä. Kirsti oli aina in- nokas ottamaan vastaan uusia haasteita. Hänellä oli hyvä tukiverkosto yliopiston laskentakeskuk- sessa, missä kollegat antoivat hänelle uusia ideoita ja hän sai tutustua IT-alan kehitykseen.
Pitkän ystävyyden aikana tulimme tutuksi myös Kirstin perheen kanssa. Perhe ja koti muo- dostivat Kirstille tärkeän latauspisteen usein ko- vin hektisen työn vastapainona.
Eduskunnan kirjaston aikoina syntynyt kolle- goiden ns. pullakerho on jatkanut tapaamisiaan yli neljänkymmenen vuoden ajan, johon on mah- tunut syntymää ja kuolemaa ja kaikkea elämän kuuluvaa. Vielä tammikuussa 2016, alle kaksi kuukautta ennen kuolemaansa Kirsti oli tulos- sa pullakerhoon.
Vuokko Palonen ja Tuula Ruhanen (Kirstin ystäviä ja työkavereita)
Teksti perustuu 2.6. 2015 Kirsti Tainiosta tehtyyn haastatteluun STKS:n tulevaa historiikkia varten sekä allekirjoittaneiden omiin kokemuksiin.
Signum 3/2016
