• Ei tuloksia

Päiviö Tommilasta akateemikko näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Päiviö Tommilasta akateemikko näkymä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

Päiviö Tommilasta akateemikko

Lehtemme onnittelee emeritusprofessori Päiviö Tommilaa, jonka tasavallan presidentti Suomen akatemian hallituksen esityksestä nimitti 22.3. 2004 akateemikoksi. Akateemikon arvonimi on Suomessa tieteenharjoittajan korkein

tunnustus. Akatemian hallitus perusteli esitystään luonnehtimalla professori Tommilan tutkijantyötä monipuoliseksi ja kiitti kunnianhimoisista aiheista ja oivaltavasta otteesta.

Kun akateemikkoja voi Suomessa olla enimmillään vain kaksitoista, on hienoa, että historiatieteen piiristä nousseita akateemikkoja on nyt kaksi: Eino Jutikkala sai arvon vuonna 1972. Paitsi korkeatasoisia tutkijoita, päätös kuvaa myös valtiovallan arvonantoa historiantutkimukselle.

Filosofian tohtori Päiviö Tommila (s. 1931) on yksi

suomalaisen historiantutkimuksen tunnetuimpia hahmoja.

Suomen historian professorina hän toimi sekä Turun että Helsingin yliopistoissa eläkkeelle siirtymiseensä saakka vuonna 1994. Hän toimi Helsingin yliopiston rehtorina vuosina 1988-1992, jolloin takana olivat dekaanin tehtävät sekä Turun että Helsingin yliopistoissa. Tommila on

tiedeyhteisön aktiivinen toimija ja on toiminut

johtotehtävissä mm. Tieteellisten seurain valtuuskunnassa ja Suomen Kulttuurirahaston hallituksessa ja sen

hallintoneuvoston puheenjohtajana.

Päiviö Tommilan suurhankkeisiin kuuluvat massiivisten teossarjojen päätoimittajuus. Tommilan johti

tutkimushankkeita, joista valmistuivat mm. teossarjat Suomen kulttuurihistoria, osat 1-3 (1979-1982), Suomen kaupunkilaitoksen historia, osat 1-3 (1981-1984), Suomen lehdistön historia, osat 1-10 (1985-992), Suomen hallitsijat (2000) ja Suomen tieteen historia, osat 1-4 (2000-2003).

Tommila on aktiivisesti mukana hankkeessa, jossa

(2)

kirjoitetaan Suomen Akatemian historiaa.

Helsingissä 29.3. 2004 Jari Sedergren

päätoimittaja

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Tässä virassa Unto Salo jatkoi eläkkeelle siirtymiseen asti ja toimi aktiivisesti sekä yliopiston hallintotehtävis- sä että muinaismuistohallinnon uudistusten ajajana..

Hänellä oli tärkeä rooli myös Suomen Muinaismuis- toyhdistyksen perustamisessa, ja hän toimi pitkään Helsingin yliopiston historiallis-kansatieteellisen museon ja

Osmo Vuoristo toimi Museo- virastossa Suomen kansallismuseon osastonjohtajana 15 vuoden ajan eläk- keelle siirtymiseensä saakka vuonna 1992... Opiskeluaikoinaan 1952- 54

Sen uranuurtajana maassamme voidaan pitää Pehr (Pietari) Kalmia (1716–1779), joka toimi Turun akatemian ensimmäisenä talousopin professorina vuosina 1747–1779 ja

Michael Wexionius, 1640 Helsingin yliopiston historian en- simmäinen osa Kuninkaallinen Turun Akatemia 1640-1808 on perusteellinen yli 700-sivuinen katsaus akateemiseen elämään

Pääkkönen nimitet- tiin suomen kielen apulaisprofessoriksi vuonna 1974, ja tästä virasta hän jäi eläk- keelle vuonna 1994.. Hän toimi useita jak- soja suomen kielen ja

Hänen tärkeimmät opetustehtävänsä ovat olleet toimiminen Lundin yliopiston suo- men kielen lehtorina 1948-55 ja Helsingin yliopiston suomen kielen professorina 1959-81..

6 Mai- nittakoon, että samana vuonna yliopistoon Helsingissä kirjoittautuivat myöhemmin Helsingin yliopiston fysiikan professorina työskennellyt Selim Lemström ja