K a n s a n t a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a – 1 0 6 . v s k . – 2 / 2 0 1 0
235
Esseitä taloudellisesta integraatiosta ja työn kysynnästä
*Elisa Riihimäki VTT, tutkija tilastokeskus
t
aloudellinen integraatio tarkoittaa markki- na-alueen yhdentymistä, jonka keskeinen il- mentymä on nopeasti kasvavat maiden väliset kauppa- ja pääomavirrat. Globalisaatio ei ole uusi ilmiö tai staattinen tila, vaan erityisesti toi- sen maailmansodan jälkeen talouksien kansain- välistyminen on maailmankaupan vapauttami- sen myötä edennyt ripeästi. taloudellisen glo- balisaation vaikutukset työn kysyntään liittyvät markkinoiden laajenemiseen, lisääntyvään kil- pailuun ja tuotannon uudenlaiseen jakautumi- seen pitkäaikaisessa yhdentymisprosessissa.menestyminen kansainvälisessä kilpailussa edellyttää erikoistumista, joka luo suhteellista kilpailuetua, kun globaalitalous koskee yhä laa- jempaa osaa kotimaista tuotantoa ja kiristää kansainvälistä hintakilpailua. Vaikka toiminto-
jen kansainvälinen ulkoistaminen ja pääomasi- joittaminen ulkomaille ovat helpottuneet, ne ovat kuitenkin pitkän aikavälin strategisia pää- töksiä, eivätkä globalisoitumisen esteet kan- sainväliseltä kaupalta ja pääomainvestointien liikkumiselta ole kokonaan poistuneet. talou- dellinen integraatiokehitys on kuitenkin lisän- nyt tuotannontekijöiden, tuotannon ja siten työpaikkojen liikkuvuutta.
suomen, pienen ja avoimen talouden, kan- sainvälistymiskehitys on edelleen jatkunut, ku- vattiinpa sitä ulkomaankaupan kansantuote- osuudella, ulkomaisilla suorilla sijoituksilla tai ulkomaalaisomistuksessa olevien tytäryhtiöi- den määrällä. kun jätetään tarkasteluperiodin ulkopuolelle nykyisen finanssikriisin aiheutta- mat lähilamavuodet, niin globalisaatioon pe- rustuva talouskasvu on osittain tukenut moni- en vientitoimialojen kysyntää, ja suomen tuo- tannon hintakilpailukyky on maltillisen palk- kakehityksen ansiosta pysynyt keskimäärin hyvänä. Globalisaation myötä suomeen on vii- me vuosikymmenellä syntynyt enemmän työ- paikkoja kuin niitä on siirtynyt – joko moni- kansallisten konsernien sisällä tai toimintojen ulkoistamisen seurauksena – kiinaan tai mui-
* Kirjoitus perustuu Helsingin yliopistossa 4.12.2009 tar- kastettuun väitöskirjaan ”Essays on Economic Integration and Labour Demand”. Väitöskirjan esitarkastajina olivat tutkimusprofessori Aki Kangasharju (Valtion taloudellinen tutkimuskeskus) ja professori Jari Vainiomäki (Tampereen yliopisto). Vastaväittäjänä toimi tutkimusprofessori Aki Kangasharju ja kustoksena professori Panu Poutvaara (Hel- singin yliopisto).
236
KAK 2 / 2010
hin vastaaviin globaalimarkkina-alueelle avau- tuviin talouksiin.
Väitöskirja tarkastelee muutamien erityis- kysymysten osalta, millaisia vaikutuksia euroo- pan integraatiolla ja globalisaatiolla on työn kysyntään. Väitöskirja koostuu kolmesta es- seestä, ja jokainen essee sisältää sekä teoreetti- sen että empiirisen osuuden. työssä sovelletaan toimialan sisäistä kansainvälistä kauppaa kos- kevaa teoreettista mallia, jonka avulla analysoi- daan hyödykemarkkinoiden integraation työl- lisyysvaikutuksia. empiirisessä työssä käytetään suomen teollisuussektoria koskevaa yritysta- soista tilastoaineistoa sekä oeCd:n tilastoai- neistoja euroopan maista. taloudellisen yh- dentymisen alueeksi otettiin euroopan unioni, koska siitä on laadukasta ja luotettavaa tilasto- tietoa käytettävissä. tarkasteluperiodeilla eu- roopan talousalueen yhdentyminen on syven- tynyt, koska kansainvälisen kaupan esteet ovat yhteisen valuutan myötä madaltuneet.
Väitöskirjan ensimmäisessä esseessä tutki- taan, onko taloudellinen integraatio vaikutta- nut työn kysynnän joustavuuteen työn hinnan suhteen. taloudellisen integraation eri seura- uksilla on teoriassa erilaisia vaikutuksia työn kysyntäjoustoon. työssä tarkastellaan integroi- tuvien hyödykemarkkinoiden ja tuotannonte- kijöiden välisten substituutiomahdollisuuksien vaikutuksia työn kysyntäjoustoon. Vaikka työ- voima on suhteellisen liikkumatonta verrattuna muihin tuotantopanoksiin, hyödykemarkkinoi- den integroituminen ja kasvanut pääoman liik- kuvuus luovat lisääntyneen kilpailun kautta paineita hyödykehintojen ja siten panoshinto- jen yhtäläistymiselle. teorian mukaan kaupan esteiden poistuessa kansainvälinen kauppa nostaa hyödykkeen hintajoustoa, mikä lisää työn kysynnän joustavuutta. taustalla on oletus siitä, että jos hyödykkeen kysyntä integraation
myötä muuttuu herkemmäksi hintansa muu- toksille, niin myös sen tuotantoon osallistuvien tuotantopanosten kysyntä muuttuu herkem- mäksi tuotantokustannustensa muutosten suh- teen. toisaalta hyödykemarkkinoiden laajentu- minen kasvattaa tuotedifferentioitumista ja erikoistumista tuotannossa, koska yritykset voi- vat hyödyntää parempia taloudellisia skaalaetu- ja. yritykset kohtaavat kiristyneen kilpailun hyödykemarkkinoilla, mikä pienentää niiden voittomarginaaleja. Parempien skaalaetujen vuoksi yritykset kuitenkin laajentavat tuotan- toaan, mikä kasvattaa työn kysyntää ja vähen- tää työllisyyden herkkyyttä työvoimakustan- nuksien muutoksen suhteen. jos integraatio lisää työvoiman korvattavuutta muilla tuotan- topanoksilla ja toimintojen kansainvälinen ul- koistaminen helpottuu, voimme odottaa työn kysynnän muuttuvan joustavammaksi.
ensimmäisen esseen empiirisessä osassa ar- vioidaan, onko euroopan integraatio muutta- nut työn kysyntäjoustoja työn hinnan suhteen suomessa. tulosten mukaan työn kysyntä on integraation edetessä muuttunut joustavam- maksi. määriteltäessä euroopan integraation vaikutusta työn kysyntäjoustoille empiiriset tu- lokset antavat myös tukea oletukselle, jonka mukaan taloudellinen integraatio on edistänyt kasvua työn kysyntäjoustoissa. Globaalitalou- den oloissa joustavampi työn kysyntä merkitsee myös sitä, että työllisyyden taso enenevässä määrin sopeutuu tuotannon kohdatessa ulkoi- sen shokin.
Väitöskirjan toisessa esseessä arvioidaan, onko taloudellinen integraatio vaikuttanut hy- vinvointipolitiikan työllisyysvaikutuksiin. työs- sä tarkastellaan julkisen kulutuksen ja sosiaali- turvamenojen rahoitusmahdollisuuksia työn verotuksella taloudessa, joka integroituu kan- sainvälisillä hyödykemarkkinoilla. Globalisaa-
237 E l i s a R i i h i m ä k i
tion myötä finanssipolitiikan aiheuttamien vää- ristymien kustannukset ovat kasvaneet, mikä tarjoaa yhden selityksen pysyvälle ja yhdysval- toja korkeammalle työttömyydelle euroopan maissa. euroopan integraatiossa saatetaan olla pisteessä, jossa verotuksen kannustamattomat ja vääristävät käyttäytymisvaikutukset ovat syr- jäyttäneet julkisen kulutuksen myönteisiä vai- kutuksia kasvuun ja työllisyyteen.
talousteoriassa julkista kulutusta perustel- laan ulkoisvaikutusten ja markkinaepäonnistu- misien kompensoimisella, julkishyödykkeiden tuottamisella ja sosiaaliturvan tarjoamisella tu- lonjaon kautta. julkisesta säätelystä täysin va- paa talous ei ole optimaalinen, koska siitä puuttuu julkinen sektori, joka korvaa puuttu- via yksityisiä vakuutusmarkkinoita ja siten suo- jaa tuloriskeiltä. kun instituutiot tarjoavat suo- javerkon negatiivisia shokkeja vastaan, ne tar- joavat myös kannustimia riskinottoon, joka edistää kasvua. kuitenkin veroilla ja erityisesti työn verotuksella, jolla julkisia menoja rahoite- taan, on vääristäviä kannustinvaikutuksia, jotka vaikuttavat negatiivisesti resurssien tehokkaa- seen allokaatioon ja siten kasvuun ja työllisyy- teen. työn verotuksen korotukset siirtyvät työ- voimakustannuksiin joko suoraan tai epäsuo- rasti palkankorotuksien kautta. työvoimakus- tannusten kasvu lisää työttömyyttä, jolla on puolestaan heikentävä vaikutus kilpailukykyyn ja kasvuun. tärkeä kysymys onkin, ovatko jul- kiset menot ja niiden rahoittamiseksi vaadittu verotuksen taso ja rakenne saavuttaneet tason, jossa negatiiviset vaikutukset tehokkuuteen ja kasvuun hallitsevat.
integraation eri seurauksilla on teoreettis- ten tulosten mukaan erilaisia työllisyysvaiku- tuksia. työpaikkojen lisääntynyt liikkuvuus viittaa muutokseen työn verotuksen aiheutta- missa vääristymissä, joka puolestaan vaikuttaa
hyvinvointipolitiikan mahdollisuuksiin paran- taa työllisyyttä. jos nousu ansioverotuksessa kompensoituu korkeampina palkkoina, integ- raatio heikentää hallituksen mahdollisuuksia parantaa työllisyyttä hyvinvointipolitiikalla, kun kilpailu syrjäyttää julkisen kulutuksen po- sitiivisen työllisyysvaikutuksen. toisaalta hyö- dykemarkkinoiden laajentuessa yritykset voivat hyödyntää parempia taloudellisia skaalaetuja ja kasvattaa myyntiä ja tuotantoa, joka puolestaan heikentää hyvinvointipolitiikan aiheuttamia vääristymiä ja siten parantaa työllisyyttä.
tutkimuksen empiirisessä osiossa arvioi- daan, onko euroopan integraatio muuttanut hyvinvointipolitiikan työllisyysvaikutuksia eu- maissa. tulosten mukaan taloudellinen integ- raatio ei ole lisännyt eikä vähentänyt hyvin- vointipolitiikan vääristäviä vaikutuksia työlli- syyteen euroopan maissa. kuitenkin estimoin- titulokset antavat viitteitä siitä, että kansainvä- linen integraatio on voimistanut työn verotuk- sen negatiivista työllisyysvaikutusta ja heiken- tänyt julkisen kulutuksen positiivista työllisyys- vaikutusta. tulos viittaisi siihen, että talouden globalisoituminen on supistanut talouspolitii- kan liikkumavaraa suomessa ja muissa eu- maissa. Panostukset julkiseen kulutukseen pi- täisivät siis olla suuruusluokaltaan aiempaa merkittävämpiä ja työnverotuksen alentaminen vastaavasti aiempaa huomattavampaa, jotta sil- lä saavutettaisiin myönteinen työllisyyskehitys, kun talous kohtaa ulkoisen shokin.
yrityksen tulokseen sidottu tulospalkkaus on yleistynyt suomen teollisuudessa ja muissa euroopan maissa 90-luvun puolivälistä alkaen.
jos tulospalkkaus muuttaa palkanmuodostuk- sen aiempaa joustavammaksi, sen käyttöönotto voidaan nähdä yhtenä työmarkkinoiden sään- telyn purkamiskeinona. euroopan integraation kannalta tärkeä kysymys siten on, laskeeko tu-
238
KAK 2 / 2010
lospalkkauksen käyttöönotto rakenteellista työttömyyttä. jos tulospalkkiojärjestelmien va- kiintumisen myötä palkkaneuvotteluilla saa- daan aikaan maltillinen palkkakehitys, niin ta- loudellisen integraation voidaan odottaa paran- tavan työn kysyntää. työn kysyntä ei suoraan riipu tulospalkkioiden käytöstä, mutta jos tu- lospalkkausjärjestely parantaa työntekijöiden tehokkuutta ja lisää ponnistelua, niin sen voi- daan odottaa edistävän yrityksen tuottavuutta ja sen kautta työllisyyttä. tulospalkkausjärjes- tely kiinnostaa yrityksiä, jos se parantaa niiden taloudellista suoriutumista integraation myötä kiristyneessä hintakilpailussa. tällöin tulos- palkkaus saattaa lisätä hintastabiilisuutta ja si- ten vakautta työllisyyskehityksessä, kun integ- raation myötä epäsymmetrisiin kysyntäshok- keihin sopeutuminen vaatii uusia työmarkki- noiden joustokeinoja. jos tulospalkkaus lisää palkanmuodostuksen joustavuutta ja siten liit- tyy myös yritysten parempaan tuottavuuteen, niin työmarkkinoiden sopeutuminen hyödyke- markkinoiden epätäydellisyyksien poistumi- seen voidaan olettaa vähentävän rakenteellista työttömyyttä. toisaalta tulospalkkaus keskittyy tietyn tyyppisiin yrityksiin ja työntekijöille, jo- ten tulospalkkauksen merkitys on erilainen kansainvälisesti avoimuudeltaan erilaisissa yri- tyksissä.
Väitöskirjan kolmannessa esseessä arvioi- daan tulospalkkauksen työllisyysvaikutuksia taloudellisessa integraatiossa. mallissa talou- dellisen integraation vaikutukset tulospalkka- uksen työllisyysvaikutukseen riippuvat vastak- kaisvoimista kiristyneen hintakilpailun ja pa- rempien taloudellisten skaalaetujen välillä.
teoreettisten tulosten mukaan, jos yritysten kohtaama hintakilpailu hyödykemarkkinoilla kiristyy taloudellisen integraation myötä, niin tulospalkkauksen kyky parantaa työllisyyttä kasvaa, mikä johtuu maltillisesta palkkatason kehityksestä. kuitenkin tulosten mukaan talou- dellinen integraatio yhdistettynä markkinaval- taan parempien skaalaetujen kautta käänteises- ti heikentää tulospalkkauksen mahdollisuuksia parantaa työllisyyttä, mikä puolestaan johtuu korkeammasta palkkatasosta.
empiiristen tulosten mukaan tulospalkkaus on vaikuttanut työllisyyteen positiivisesti suo- men teollisuudessa euroopan integraation ede- tessä, mutta tulospalkkauksen vaikutus työlli- syyskehityksen vakauteen on epäselvä. jotta tulospalkkauksen vaikutus työllisyyteen olisi nykyisissä globaalitalouden oloissa myöntei- nen, tulevissa liittotason palkkaneuvotteluissa olisi hyvä pitäytyä maltillisissa palkankorotuk- sissa ja sallia tulospalkkiojärjestelmät joustova- rana suomen reaalisen kilpailukyvyn säilyttä- miseksi.
