74
T I E T E E S S Ä TA PA H T U U 5 / 2 0 1 4Kun työnvälityksestä ei saa työtä
Anu Suoranta
Pertti Koistinen: Työ, työvoima, politiikka. Vastapaino 2014.
Aivan aluksi haluan kiittää Pertti Koistista Työ, työvoima, politiikka -kirjan läpäisevästä eettisestä, hyvää ja parempaa elämää etsivästä tutki- musotteesta. Jotain keskeistä tiivis- tyy siihen, että Koistisen arvion mu- kaan ei riitä, että tavoitellaan täys- työllisyyttä, vaan on tavoiteltava kel- vollista ja palkitsevaa työtä.
Koistiselle ei myöskään riitä työttömien työllisyyden edistämi- nen, vaan hänen mielestään myös heikossa työmarkkina-asemas- sa olevien yhteiskunnallista ase- maa tulee parantaa. Koistisen ote on virkistävä poikkeus maassa, jos- sa mantrana hoetaan työn olevan parasta sosiaaliturvaa. Hokema on ideologinen ja ulossulkeva, puhu- mattakaan siitä, miten työnluonteen muutos prekaariksi tai aktivointitoi- menpiteiden työ heijastuu turvaan tai työsuhteen ehtoihin.
Koistinen on tuottanut jättian- noksen työelämän muutoksen ta- kana olevia syitä ja niiden seurauk- sia, toivottomia ja toivottavia poli- tiikkavaikutuksia. Annoskoko on ehkä turhankin tuhti yhdellä ker- taa, mutta rauhallisesti ja ajan kans- sa nautittuna lukija pystyy sulatta- maan kirjan koko työvoimapoliit- tisen menuun.
Kirjan kaikissa seitsemässä lu- vussa analyysi nivoutuu tavalla tai toisella työvoimapolitiikan ehtoi- hin. Käsitellyksi tulevat työllisyys ja talous, työmarkkinarakenteet, työ- voiman kysyntä ja tarjonta, työttö- myysteoriat, tulonjako, työelämän
perusteista formaalia työtä. Työn käsitelaajennukseen liittyy perus- teltu vaatimus lajentaa myös työ- elämän tutkimuksessa informaali- sen työn käsitteellistä ja tilastollis- ta pohjaa.
Koistinen läpivalaisee harjoite- tun työvoimapolitiikan ideologisia lähtökohtia. Hän analysoi muun muassa aktiivisen työvoimapoli- tiikan sisällön muutosta. Se, mi- kä 1950-luvulla oli innovatiivista ja työvoiman kysyntää edistävää, näyttäytyy 2000-luvulla tultaessa työvoiman tarjontapainotteisena ja vain yksilöiden aktivointiin täh- täävänä politiikkana.
Teos on kirjoitettu kurssikir- jaksi korkeakouluihin ja käsikir- jaksi asiantuntijakäyttöön. Erito- ten jälkimmäisessä sen soisi ku- luvan käsissä, sillä työsuhdepe- rusteiselle sosiaaliturvalle, työn ja työttömyyden käsittämiselle ja ak- tiiviselle työvoimapolitiikalle voi ja pitää etsiä vaihtoehtoisia ja toistai- seksi käyttämättä jätettyjä politiik- kavaihtoehtoja.
Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori ja työelämän tutkija.
Lahjan sosiologia
sukupuolen, kulttuuristen suhteiden ja vallankäytön rajapinnoilla
Kaarina Kailo Olli Pyyhtinen: The Gift and its Paradoxes – Beyond Mauss.
Ashgate 2014.
Olli Pyyhtisen uusi teos on ajan- kohtainen kontribuutio Marcel Maussin ”Lahja”-esseessä (1923) esille nostamaan aiheeseen kos kien sosiaaliset oikeudet ja aktiivinen
työvoimapolitiikka. Kirjan lop- puun liitetty käsitehakemisto lisää kirjan käyttöarvoa.
Kiinnostavinta antia prekaa- rin työn näkökulmasta ovat työn- tekijöiden sosiaalisten oikeuksi- en analysointi. Pohdinta sosiaalis- ten oikeuksien ja ansiotyön sidok- sesta sekä ylipäätään oikeutuksesta pysäyttää miettimään. Vilkaisu omaan elämänpiiriin, jossa työ- ja palvelusuhteiden informalisoitu- minen näkyy erilaisina määrä-, osa-aikaisuuksina, freelanceriute- na, itsensä työllistämisenä, palve- lujen vaihtosopimuksina sekä työn teetäntänä ilman työsuhdetta ja työehtosopimusturvaa, ei ainakaan horjuta Koistisen työsuhdeperus- teisen sosiaaliturvan kritiikkiä. Pi- kemminkin päinvastoin.
Työelämän arkiset käytännöt vahvistavat teoriaa siitä, että palk- katyöhön perustuva sosiaalitur- va jättää mittavan osan yhteiskun- nallisesti hyödyllistä työtä teke- viä työsuhteeseen perustuvien so- siaalisten oikeuksien ulkopuolelle.
Koistinen esittääkin suuren jou- kon ulostyrkättyjä. Muussa kuin perinteisessä palkkatyösuhtees- sa työskentelevät, työttömät, liik- kuva työvoima, maahanmuutta- jat ja niin sanottu ei-aktiivinen vä- estö ovat sosiaalisten oikeuksien suhteen heikommassa asemassa.
Oleellinen kysymys, jonka Koisti- nen esittää on: miten turvataan eri- laisten oikeuksien legitimiteetti, eli poliittinen ja sosiaalinen hyväksyt- tävyys?
Teoksen läpäisee pyrkimys työn käsittämisen laajentamisesta. Kois- tinen kritisoi työn taloustiedettä ja myös työn sosiologiaa informaalin työn sivuuttamisesta sekä rajoittu- misesta tutkimaan vain markkina-
