TausTaa
Valtakunnalliset tilastot peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisestä toiminnasta kerättiin neljättä kertaa keväällä 2017.
Kyselyllä kartoitettiin oppilaiden, opiskeli- joiden, opettajien ja muun henkilöstön ulkomaanjaksoja sekä kotikansainväli- syyttä eli koulujen kansainvälistä toimin- taa kotimaassa.
oppilaiden ja opiskelijoiden ulkomaan- jaksot on tilastoinnissa jaettu vaihto- oppilastoimintaan, jossa jaksot kestävät 6 kuukaudesta kokonaiseen lukuvuoteen, sekä muihin koulutyöhön liittyviin ulko- maanjaksoihin, joilla tarkoitetaan mm.
ulkomaille suuntautuneita vaihtoja, vierailuja ja leirikouluja.
Tilastoja koulujen
kansainvälisestä toiminnasta lukuvuonna 2016–2017
oppilaiden ja opiskelijoiden sekä kou- lun henkilökunnan muut kuin vaihto-op- pilastoimintaan liittyvät ulkomaanjaksot ovat tyypillisesti osa laajempaa kansain- välistä yhteistyöhanketta; ne kestävät keskimäärin alle 15 vuorokautta. Vaihto- oppilastoiminta keskittyy lukioihin.
Kyselyyn vastasi 39 % peruskouluis- ta ja 62 % lukioista. Yhteensä vastaajia oli 1302; 1045 peruskoulua ja 257 lukiota.
Vastausaktiivisuus on noussut edelliseen vuoteen verrattuna, sillä vuonna 2016 peruskouluista vastasi 24 % ja lukiois- ta 47 %.
Kyselyyn vastanneissa kouluissa to- teutettiin lukuvuonna 2016–2017 yhteensä
1449 kansainvälistä hanketta. Kaikkiaan ulkomaille lähti 9552 oppilasta ja opiske- lijaa sekä 2640 henkilökunnan edustajaa.
Kouluihin tuli ulkomailta 4726 oppilasta ja opiskelijaa sekä 3541 henkilöstön edus- tajaa.
Lukuja käsitellään otoksena eli koulu- jen raportoimat ulkomaanjaksot suhteu- tetaan kaikkien koulujen kokonaisoppilas- määrään vuosittaisen vastausprosentin mukaisesti. oletuksena on se, että vas- tanneet koulut muodostavat edustavan osajoukon kaikista kouluista. Tätä voidaan pitää perusteltuna, koska tiedetään, että moni kansainvälisessä toiminnassa aktii- vinen koulu jätti vastaamatta kyselyyn.
Kyselyyn vastanneista peruskouluista 33 %:ssa tehtiin ulkomaanjaksoja.
Eniten ulkomaanjaksoja tekivät opet- tajat ja koulun muu henkilöstö. Kyselyyn vastanneista peruskouluista lähes kaksi kolmannesta eli 62 % oli lähettänyt ulko- maanjaksolle omaa henkilökuntaansa ja 41 % vastaanottanut yhteistyökoulujensa henkilöstöä ulkomailta. Vastaavasti 36 % vastanneista oli lähettänyt ja 27 % vas- taanottanut ulkomaanjaksolle oppilaita.
opettajien ja muun henkilökunnan ulkomaanjaksoja raportoineista perus- kouluista lähti ulkomaille keskimäärin 5 henkilöstön edustajaa. oppilaita lähet- täneistä kouluista lähti keskimäärin 21 oppilasta, mikä vastaa kutakuinkin yhden luokan oppilasmäärää.
kolmasosasTa PeRuskouluja TehDään
ulkomaanjaksoja
Peruskouluista ulko- maanjaksoille lähtevät ennen kaikkea opet- tajat ja muu henkilö- kunta.
ReiluT kaksi kolmannesTa
lukioisTa RaPoRToi ulkomaanjaksoisTa
ulkomaanjaksoja tehdään lukioissa enemmän kuin peruskouluissa: kyselyyn vastanneista lukioista niitä oli 70 %:lla lukuvuonna 2016–2017. Näistä 34 % oli lähettänyt ja 41 % vastaanottanut vaihto- oppilaita. Keskimäärin yhdestä lukiosta lähti 11 ja sinne tuli 6 vaihto-oppilasta.
Vaihto-oppilaiden lukumäärät ovat hie- man laskeneet edelliseen lukuvuoteen verrattuna, mikä mahdollisesti johtuu siitä, että hinnat ovat nousseet vaihto- oppilasjärjestötoiminnan muututtua verotettavaksi.
opiskelijoiden muita koulutyöhön liit- tyviä ulkomaanjaksoja tehtiin sen sijaan enemmän kuin vuotta aikaisemmin. 86 % kansainvälisiin hankkeisiin osallistuneista lukioista lähetti ja noin puolet vastaanot- ti opiskelijoita muulle ulkomaanjaksolle.
Lähtijöitä oli keskimäärin 42 ja tulijoita 29 lukiota kohti.
Lähes kaikki eli 92 % kansainvälisiin hankkeisiin osallistuneista lukioista lä- hetti opettajiaan ja muuta henkilöstöään ulkomaille. Lähtijöitä oli keskimäärin 8 yhtä lukiota kohti. Yli puolet lukioista sai vastaavasti henkilökuntavieraita ulko- mailta. Keskimäärin yhteen lukioon tuli 14 vierailijaa.
Lukiolaiset tekivät kansainvälisiin hankkeisiin liittyviä ulkomaanjaksoja enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Luku- vuonna 2016–2017 86 % lukioista lähetti opiskelijoitaan ja 92 % henkilöstöään ulkomaille, noin puo- let vastaanotti vierai- lijoita ulkomailta.
Lukuvuonna 2016–2017 ulkomaanjaksolle lähti joka 9. lukiolainen eli 11 % kaikista lukioiden oppilaista. Tämä osuus on saa- tu, kun lähtijöiden määrä on suhteutettu kaikkien tilastointiin osallistuneiden lukioi- den oppilasmäärään. Lähtijöiden osuus on hieman kasvanut edelliseen lukuvuo- teen verrattuna.
Peruskoululaisten ulkomaanjaksot ovat suhteessa paljon vähäisempiä, mikä on luonnollista, koska oppilaiden kokonais- määrässä ovat mukana kaikki peruskoulu- laiset pienistä ekaluokkalaisista lähtien.
ulkomaanjaksolla olleiden osuus oli yhden prosentin luokkaa eli maailmalle lähti joka 100. oppilas. Kotikansainvälisyydellä onkin peruskouluissa merkittävämpi rooli.
Enemmistö sekä peruskouluista että lukioista ulkomaanjaksolle lähtevistä oppilaista ja opiskelijoista on tyttöjä.
Yhä useamPi lukiolainen
lähTee ulkomaille
TAuLuKKo 1. ulkomaanjaksot lukioissa lukuvuonna 2016–2017 suomesTa
suomeen
vaihto-oppilaat muut opiskelijoiden ulkomaanjaksot opettajat
vaihto-oppilaat muut opiskelijoiden ulkomaanjaksot opettajat
lukioiden lkm % lukioista, joilla on
ulkomaanjaksoja ulkomaanjaksoja keskimäärin/lukio
62
154 165
73
93 97
34
86 92
41
52 54
11
42 8
6
29 14
Yleisin YhTeisTYömaa on vuoDesTa Toiseen saksa
Saksa on koulujen yleisin yhteistyömaa sekä kansainvälisissä hankkeissa että vaihto-oppilastoiminnassa toteutetuissa ulkomaanjaksoissa. Toiseksi on noussut Ranska ja kolmanneksi Italia. Myös Yhdysvaltoihin menee ja sieltä tulee pal- jon vaihto-oppilaita. Kiina mahtui niin ikään 10 suosituimman yhteistyömaan joukkoon. Suosikkilistalla olevat maat ovat pysyneet lähes samoina jo vuosien ajan.
Suomalaisiin kouluihin tulee yhä enemmän aasialaisia opettajavierailijoi- ta. Muuten ulkomaanjaksot ovat perus- kouluissa ja lukioissa hyvin Eurooppa- keskeisiä etenkin, kun tarkastellaan Suomesta ulkomaille suuntautuvia jaksoja.
KuVIo 2. 10 yleisintä yhteistyömaata oppilaiden ja opiskelijoiden ulkomaanjaksoissa luku- vuonna 2016–2017
KuVIo 1. ulkomaanjaksot peruskouluissa ja lukioissa suhteutettuna tilastointiin osallistuneiden koulujen oppilasmääriin (%)
1,6 2015–2016 2016–2017
1,1
suomesta peruskoulut suomesta lukiot
10,1
11,1 12
10 8 6 4 2 0
TAuLuKKo 2. ulkomaanjaksot maanosittain lukuvuonna 2016–2017 aasia
Afrikka eurooppa
latinalainen amerikka ja karibia Pohjois-amerikka
oseania Yhteensä
lähteneet
oppilaat % Tulevat
oppilaat
lähteneet opettajat ja muu henkilöstö
% % %
Tulevat opettajat ja muu henkilöstö 3,6
0,1 93,1 0,3 2,7 0,2 100,0
455 5 3974 44 230 18 4726
9,6 0,1 84,1 0,9 4,9 0,4 100,0
84 12 2504 2 38 0 2640
3,2 0,5 94,8 0,1 1,4 0,0 100,0
900 7 2356 94 175 9 3541
25,4 0,2 66,5 2,7 4,9 0,3 100,0 340
8 8895 30 257 22 9552
Peruskouluissa näky- vintä kansainväli- syyttä ovat koti- kansainvälisyyden eri muodot.
Yhteensä
saksa Ranska italia espanja venäjä Ruotsi viro Britannia Yhdysvallat kiina suomesTa
suomeen 1644
965
718 610 616
765
620 643
213 151
876 582
402 387 280
87
202 72
203 206
2520 1547 1120 997 896 852 822 715 416 357
maakunnisTa akTiivisimmaT ovaT uusimaa ja Pohjois-kaRjala
Aktiivisimmin peruskoululaisiaan ja lukiolaisiaan ulkomaanjaksoille lähet- tävät maakunnat olivat lukuvuonna 2016–2017 uusimaa ja Pohjois-Karjala.
Tämä selviää, kun ulkomaanjaksolla olleiden lukumäärä suhteutetaan maakunnan koko oppilasmäärään.
Keski-Suomi oli ainoa maakunta, jossa ulkomaanjaksolle tulevien oppi- laiden ja opiskelijoiden määrä oli suurempi kuin lähtijöiden määrä.
KuVIo 3. oppilaiden ja opiskelijoiden ulkomaanjaksot suhteessa koulujen kokonaisoppilasmäärään maakunnittaisen vastausprosentin mukaan lukuvuonna 2016–2017, %
Keski-Suomi on maakun- nista ainoa, jossa ulko- maanjaksolle tulijoita on enemmän kuin lähtijöitä.
uusimaa Pohjois-karjala keski-Pohjanmaa Pohjanmaa varsinais-suomi etelä-Pohjanmaa etelä-savo kainuu etelä-karjala satakunta Pirkanmaa keski-suomi kanta-häme kymenlaakso Pohjois-Pohjanmaa lappi Päijät-häme Pohjois-savo ahvenanmaa - Åland
2,1 4,8
0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0
1,4 4,7
0,9 4,2
1,5 4,1
2,9 4,1
1,9 4,0
1,5 3,9
1,4 3,1
2,1 3,1
1,2 3,0
1,8 2,9
2,8 3,2
1,1 2,3
1,3 2,2
0,5 2,0
1,3 1,8
0,7 1,7
0,80,9 0,00,2
suomeen suomesTa
Merkittävin ulkopuolinen rahoittaja oppilaiden ja opiskelijoiden ulkomaan- jaksoissa on EU:n
Erasmus+ -ohjelma.
oPPilas- ja oPiskelija- liikkuvuuTTa RahoiTeTaan
monesTa lähTeesTä
Kaksi kolmannesta eli liki 67 % oppilai- den ja opiskelijoiden ulkomaanjaksoista sai rahoitusta koulun ulkopuolelta. Ylei- sin rahoittaja oli Euroopan unionin Eras- mus+ -ohjelma, jonka avulla toteutettiin 33 % peruskoulujen ja lukioiden hank- keista. Luvut ovat pysytelleet kutakuinkin ennallaan viime lukuvuoteen verrattuna.
Aiempien tilastointikertojen tapaan merkittäviä oppilaiden ulkomaanjakso- jen rahoittajia olivat vanhemmat. Yleen- sä heidän panoksensa täydentää muuta ulkopuolista rahoitusta. Vanhempien ra- hoituksen merkitys korostui tällä kertaa lukiolaisten kohdalla, kun taas perus- kouluissa vanhempien rahoitusosuus laski ja Erasmus+ -ohjelman osuus kasvoi.
Muita ulkopuolisia rahoituslähteitä olivat erilaiset säätiöt ja seurat.
TAuLuKKo 3. oppilaiden ja opiskelijoiden ulkomaanjaksojen rahoituksen jakaantuminen lukuvuonna 2016–2017 Rahoitus
erasmus+
nordplus junior
muu pohjoismainen rahoitus opetushallitus
koulutuksen ylläpitäjä/kunta aluehallintovirasto
vaihto-oppilasjärjestöt (esim. YFu, aFs, Rotary ry) vanhemmat
muu rahoittaja, mikä?
ei ulkopuolista rahoitusta Yhteensä
liikkuvuus- hankkeiden lkm
peruskouluissa % % %
liikkuvuus- hankkeiden lkm
lukioissa
liikkuvuus- hankkeiden lkm
kaikki 299
8 2 14 22 0 0 35 50 179 609
49,1 1,3 0,3 2,3 3,6 0,0 0,0 5,7 8,2 29,4 100,0
172 12 12 29 21 0 65 117 112 300 840
20,5 1,4 1,4 3,5 2,5 0,0 7,7 13,9 13,3 35,7 100,0
471 20 14 43 43 0 66 152 173 467 1449
32,5 1,4 1,0 3,0 3,0 0,0 4,6 10,5 11,9 32,2 100,0
opetushallitus on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimiva virasto, joka vastaa koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja elinikäisen oppimisen kehittämisestä sekä kansainvälisyyden edistämisestä.
OPETUSHALLITUS
hakaniemenranta 6, Pl 380, 00531 helsinki, puh. 0295 331 000 www.oph.fi
ISBN 978-952-13-6424-2 (painettu) • ISBN 978-952-13-6425-9 (pdf) ISSN 2242-2951 (painettu) • ISSN 2242-296x (pdf)
kuvaajat: satu haavisto, mikko lehtimäki ja Davide Pavone.
kansainvälisYYs on kouluissa moninaisTa
Kotikansainvälisyyttä koskevaan kyselyosioon vastasi 67 % lukuvuoden 2016–2017 tilastointiin osallistuneista kouluista.
Vastaukset osoittavat, että ulkomaanjaksojen lisäksi kouluissa on runsaasti myös muuta kansainvälistä toimintaa.
Erityisesti peruskoulussa keskeisessä asemassa on kotikansainvälisyys.
Yleisin kotikansainvälistymisen muoto ovat muita maita ja kulttuureja edustavat vieraat, joita vastaanotti puolet kouluista. Kolmannes oli järjestänyt kansainvälisiä teemapäiviä ja työpajoja tai tarjonnut globaalikasvatukseen ja kestävään kehitykseen liittyvää opetusta.
Muita kotikansainvälisyyden muotoja olivat esimerkiksi leirikoulut ja erilaiset luokkien tekemät vierailut.
Kotikansainvälisyyteen laskettavaa toimintaa harjoittaneista kouluista neljännes eli 26 % oli osallistunut myös kansainvälisiin hankkeisiin, jotka enimmäkseen olivat Erasmus+ -hankkeita. Joka kymmenes kouluista osallistuu kansainvälisten järjestöjen, kuten unicefin, unescon ja Plan Internationalin toimintaan.
KuVIo 4. Kotikansainvälisyyden muotoja kouluissa, % muiden maiden ja kulttuurien
edustajien vierailuja 50
kansainvälisiä teemapäiviä ja työpajoja Globaalikasvatukseen ja kestävään kehitykseen liittyvää opetustarjontaa (esim.
unesco-koulutoimintaa, maailmankoulua, kummilapsitoimintaa, taksvärkkiä, ilmastokampanjoita) Tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvaa kv-yhteistyötä (esim. eTwinning)
kansainvälistäviä opintokokonaisuuksia
muuta
erasmus-koulussa toimintoon liittyviä vierailuja
kansainvälisiä TeT-jaksoja kansainvälisiä kielitutkintoja (esim. Delf, Sprachdiplom)
34
31
19
13
10
10
3
2
