Freshabit-hankkeen toimenpiteiden vaikutukset vesien tilaan Pohjanmaan alueella –

Freshabit-hankkeen toimenpiteiden

vaikutukset vesien tilaan Pohjanmaan alueella – esimerkkeinä merivaelteinen taimen ja

jokihelmisimpukka

Vaikuta vesiin - Yhteistyötä vesien ja meren parhaaksi 12.9.2018

Erika Raitalampi ja Jukka Pakkala Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

www.metsa.fi/freshabit

www.ymparisto.fi/freshabit-pohjanmaa

@FHpohjanmaa

#freshabit#vesiperintö

Sisältö:

•

FRESHABIT-hanke ja kohdevesistöt Pohjanmaan jokien alueella

•

Hankkeen toimenpiteiden vaikutus vesienhoidon tavoitteisiin:

•

Merivaelteinen taimen Lapväärtin-Isojoella

•

Raakku- eli jokihelmisimpukkakantojen elvyttäminen

•

Raakut lemmenlomalle – Viimeinen mahdollisuus



Yhteensä 8 hankealuetta ja 12 vesistöaluetta:

•

Hankealueita koordinoi hankekoordinaattorit ja koko hanketta MH luontopalvelut



Kesto 1.1.2016 – 30.9.2022 (6v 9kk)



Toimijat Pohjanmaan jokien alueella:

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Metsähallitus, Suomen Metsäkeskus, Suomen ympäristökeskus, Oulun yliopisto, Luonnonvarakeskus, Suomen luonnonsuojeluliitto Pohjanmaan piiri

Kaikkien aikojen suurin LIFE-hanke

Pohjanmaan joet

• Natura 2000 –alueet (VPD):

• Ähtävänjoki, SCI

• Jokisuunlahti ja Valmosanneva, SCI, SPA (Evijärvi)

• Ekologisen luokittelun perusteella vesistö pääosin tyydyttävässä tai välttävässä tilassa. Latvoilla myös hyväksi luokiteltuja uomia.

• Joessa elää uhanalainen jokihelmisimpukka eli raakku.

Pohjanmaan joet – Ähtävänjoki

Pohjanmaan joet – Lapväärtin-Isojoki ja Karvianjoen latvat

• Natura 2000 –alueet (VPD):

• Lapväärtinjokilaakso, SCI

• Lapväärtin kosteikot, SCI, SPA (jokisuisto)

• Karvian luomat, SCI

• Karvianjoen kosket, SCI

• Ekologisen luokittelun perusteella:

• Lapväärtinjoen alaosa ja Siironjoki tyydyttävässä tilassa. Isojoki ja sen latvat hyvässä tilassa.

• Karvianjoen latvat tyydyttävässä ja välttävässä tilassa.

• Lapväärtin-Isojoki on kalataloudellisesti eteläisen Suomen merkittävin meritaimenjoki.

• taimen alkuperäistä kantaa ja luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi

• lohikalat toimivat indikaattorilajina: virtajaksojen hyvää rakenteellinen tila ja vedenlaatu.

• Molemmissa vesistöissä elää uhanalaista raakkua.

• Lapväärttiä esitetään merkittäväksi tulvariskialueeksi kaudelle 2018-2022.

Vaellus- tai osittaisen vaellusesteenesteen poisto/kalatie Habitaattikunnostus

Vaellusesteiden poisto ja

virtavesikunnostukset Lapväärtin-Isojoella

• Sandgrundforsin ja Perusforsin padot (2014)

• Freshabit-hankkeessa vuoteen 2018 mennessä:

• Villamon patoalueen kunnostus

• Habitaattikunnostukset:

• Villamon alapuolinen uoma

• Pettukylä ja Polvenkosket

• Lohiluoma

• Lisäksi kokeellista puukunnostusta mm.

Töniluomalla

• Hankkeen ulkopuolella kunnostettu lisäksi

Iivarin kylän vanhojen patorakenteiden

aiheuttama osittainen vaelluseste.

Villamon patoalueen kunnostus

08/2016 10/2017 08/2018

• Isojoen vesi on johdettu padolta kalanviljelylaitokselle ja voimalaitokselle, jolloin jokiuoma jää ajoittain kuiville.

• Kunnostuksen kautta Isojoen vesi palautetaan takasin joen vanhaan uomaan ja

mahdollistetaan kalojen vaellus joen yläosalle.

Polvenkosket, Isojoki

Kuvat: T. Tuovinen (2018)

Jokihelmisimpukka eli raakku

Makean veden suursimpukka Loisvaihe lohikassa

Vesiekosysteemin sateenvarjolaji Pitkäikäisyys

Luonnonsuojelulailla rauhoitettu, 1955 Helmenpyynti

Vesistöjen luonnontilan muuttuminen Kantojen häviäminen ja taantuminen

Pohjanmaan raakkujoet

Ähtävänjoki

Kartoitukset aloitettu 1979 (Kla:n vesipiiri ja I. Valovirta) 1980-luvulla kannan koko n. 50 000 yksilöä

Tällä hetkellä kanta koostuu 500-700 yksilöstä Kaikki raakut n. 12 cm pitkiä

Syntyneet 1800-luvun alkupuolella

Tod. lohiriippuvainen kanta (ei isäntäkalaa joessa) Ei havaintoja lisääntymisestä

Joen muut simpukat myös vähentyneet dramaattisesti viime vuosina

Vesistö muuttunut

- vesistörakentaminen, säännöstely, maankäyttö, kalastomuutokset

- happamuus, rehevöityminen, kiintoaine, humus, ruskettuminen, vierasaineet…

- huokoisten sora- ja hiekkapohjien liettyminen Joen vieraslajien (jokirapu 1880-luvulla, piisami ja täplärapu 2004) predaatio

Helmenpyynti

Lapväärtin-Isojoki

Kartoitukset 1980-luvun alussa (I.Valovirta)

1980-luvulla arvioitiin joessa elävän muutamia kymmeniä raakkuja

Kaikki raakut samankokoisia, n. 10-12 cm pitkiä Ei havaintoja lisääntymisestä

Kuoren kasvurenkaiden perusteella nuorempia kuin Ähtävänjoen raakut (alle 100 vuotiaita)

Tod. taimenriippuvainen kanta (isäntäkala joessa)

Ähtävänjoen raakkujen siirto

Tavoitteena siirtää raakkuja tihentymiin, jotta yksilöt eivät kuole ja että kutu jatkossa onnistuisi

Suvantojen sedimenttipohjilta virtapaikkojen puhtaille, huokoisille pohjille

Vuosien 2015-2016 aikana siirrettiin noin 100 raakkua

Vuoden 2017 seurannan perusteella siirretyt raakut voivat hyvin

Siirretyt raakut eivät kuitenkaan ole tuottaneet glokidioita

Raakkujen viljely

Tavoitteena on lähettää 1 milj glokidiotoukkaa Norjaan jatkokasvatettavaksi pieniksi raakuiksi. Palautus kotijokeen 2-3 vuoden kuluttua.

Ähtävänjoella glokidiotoukat vapautuvat emosimpukasta syys-lokakuun vaihteessa, kun veden lämpötila laskee pysyvästi alle 9 C asteen

Vuoden 2016 lokakuun alun raakkujen nostojen saanto oli kymmeniä milj.

munasoluja ja satoja miljoonia siittiöitä, ei glokidiotoukkia Ähtävänjoen raakkujen kutu ei enää onnistu!

MUUTOS SUUNNITELMIIN

Vuosina 2016 ja 2017 siirrettiin yhteensä 200 Ähtävänjoen raakkua Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalle

Syksyllä 2017 yritettiin saada glokidiotoukkia Ähtävänjoessa olevista yksilöistä ja Konneveden ”terveyslomalla” olevista yksilöistä EI GLOKIDIOTOUKKIA

Lokakuussa 2017 siirrettiin 47 Isojoen raakkua Konneveden asemalle 2018??

Pikkuraakkujen istutuskohteiden (lastenkammareiden) kartoitus (Ähtävänjoki ja/tai jokin reservaatti!) ja mahd. kunnostus

Kuva: Jyväskylän yliopisto

Aikuisten raakkujen kuntouttaminen

- Tavoitteena kuntoutuminen, lisääntymiskyvyn palauttaminen, lisääntyminen ja glokidium-toukkien tuottaminen

allasolosuhteissa Konneveden tutkimusasemalla - Viimeinen keino

estää populaatioiden sukupuuttoon

kuoleminen - Ähtävänjoki,

Mustionjoki, Karvianjoki, Isojoki

EU Life IP

Dia: Jouni Taskinen

Syyskuu 2018 (”Lisätietoja” antaa prof. Jouni Taskinen)

Kuvat: Jyväskylän yliopisto

Raakun merkitys jokiluonnossa (Jouni Taskinen)

Yksi raakku suodattaa vettä 50 l/vrk  PUHDISTAA VETTÄ

HOMMAA RAVINTOA LOHEN JA TAIMENEN POIKASILLE: Syö itse vain osan

suodattamastaan ravinnosta  sylkee loput joen pohjalle ravintoa hyönteistoukille, joita puolestaan lohi ja taimen syövät

MYLLÄÄ JOEN POHJAA ’JALALLAAN’  pitää pohjasoran hapekkaana

Kuva: Jyväskylän yliopisto

STABILOI POHJAN: tiheä raakkukanta sitoo pohjasoran paikalleen tulvat eivät pääse tuhoamaan pohjaa

TARJOAA KASVUALUSTAN VESISAMMALILLE

 vesisammalet taas piilopakkoja ja ravintoa taimenen ja lohen poikasille (hyönteistoukat elävät vesisammalpöheikössä)

SUOJAA LOHEN JA TAIMENEN POIKASIA INFEKTIOTAUDEILTA?

Kuva: Jyväskylän yliopisto Kuva: Jyväskylän yliopisto

Puhtaan jokiluonnon ilmentäjä (Jouni Taskinen)

Indikaattorilaji: Lisääntyvä raakkupopulaatio ilmentää luonnontilaista ekosysteemiä

Mikäli populaatio koostuu vain aikuisista

simpukoista on joen tilassa tapahtunut käänne huonompaan

Kuori toimii ’arkistona’; kuoreen kertyneitä aineita ja isotooppeja voidaan hyödyntää pitkän aikavälin ympäristömuutosten tutkimisessa

Kuva: Jyväskylän yliopisto

Youtube > Raakut lemmenlomalle

https://www.youtube.com/watch?v=sbvHkZRRvWg

Mirja Pyykön maailma:

Suomen vanhin eläin

https://areena.yle.fi/1-4364628

www.metsa.fi/freshabit

www.ymparisto.fi/freshabit-pohjanmaa

@FHPohjanmaa

#freshabit #vesiperintö

KIITOS!