Tiivistelmä kuulemispalautteesta

Tiivistelmä kuulemispalautteesta

KUULEMINEN VESIENHOITOSUUNNITELMAEHDOTUKSISTA VUOSILLE 2022-2027 (Lapin ELY-keskus)

Lapin ELY-keskus

Mistä kuultiin?

• Ehdotuksista vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmiksi vuosille 2022–

2027 järjestettiin kuuleminen samanaikaisesti kaikilla vesienhoitoalueilla 2.11.2020-14.5.2021

• Kaikilla oli mahdollisuus esittää vesienhoitosuunnitelmia koskevia kannanottoja

• Lapin ELY-keskus pyysi lausunnot oman toimialueensa keskeisiltä vesien- ja merenhoitoon liittyviltä tahoilta sekä lisäksi valtakunnallisilta toimijoilta. YM hoiti kv. SOVA-kuulemisen

• Lapin ELY:lle lausuntoja/kannanottoja yht. 98 kpl, n.750 asiakohtaa joista kolmannes valtakunnallisia (= koskee pääosaa vesienhoitoalueista) sekä kv.

SOVA-kuulemispalautteet Ruotsista ja Norjasta.

• Kuulemisaineisto osoitteessa: www.ymparisto.fi/vaikutavesiin > vesienhoito

• Vesienhoitosuunnitelmat

• Vesimuodostumia koskevat tila-arviot, paineet, toimenpiteet: hakuraportit, karttapalvelu jne.

• Toimenpideohjelmat

2

Palautteen kohdistuminen

0 10 20 30 40 50 60

VHA 4 VHA 5 VHA 6 VHA 7 Valtakunnallinen palaute

Lausunnonantajatahot, osuus lausunnoista

4 %

25 %

20 %

3 % 19 %

29 %

Kansainväl. palaute Kansalaiset Toiminnanharjoittajat Tutkimuslaitokset Viranomaiset/kunnat Yhdistykset/järjestöt/kalatalousalueet

Top 10 teemaa

Teemat sijalla 11-20

Valtakunnalliset kärkiteemat, kooste kaikilta

vesienhoitoalueilta

Vesimuodostumien tilaluokittelu 1/3

• Erimielisyydet luokittelusta: Milloin vesimuodostuma on voimakkaasti muutettu (KeVoMu). Erimielisyyksiä yksittäisten vesien tilaluokituksesta tai vähintään toiveita selkeistä perusteluista tilaluokan valinnalle noussut.

• Tilaluokkien määrittämiseen on oltava tarpeeksi dataa: Weser- ja Finnpulp-päätökset ovat tehneet tilaluokituksesta oikeudellisesti sitovan, mikä merkittävästi vaikuttaa ympäristölupapäätöksiin. Asiantuntija-arvioiden ja ryhmittelyn käyttö tilaluokan määrittelyssä on saanut kritiikkiä elinkeinoelämän edustajajärjestöiltä.

• Luokittelu ja seuranta: Kiintoaineen ja humuksen sisällyttäminen ekologisen tilan luokittelukriteereihin on vahvasti esillä. Pitkäaikaisia ja maantieteellisesti kattavia seurantoja tarvitaan sekä vedenlaatu- ja kuormitusmallien

kehittämistä.

• Vesimuodostumat: Puroluokan vesistöt tulisi luokitella ja huomioida suunnitelmissa (LS-järjestöt). Lisäksi toivottu tarkkuutta uomien luokitteluun: milloin kyseessä on oja ja milloin puro. Avointa paikkatietoa arvokkaista pienvesistä kaivataan.

Vesimuodostumien tilaluokittelu 2/3

• Kuulemispalautteessa esitetään vesimuodostumien uudelleen rajauksia:

” tulee rajata, kuten direktiivi edellyttää”

• Vesimuodostumien jakamista-lisäämistä: Kemijoki, Kitinen, Loukinen, pienvedet

• Vesimuodostumien yhdistämistä: Röyttä sisä- ja Tornio sisä

• Valtakunnalliset linjaukset ja järjestelmän kehitys

• Jokisuiden vaihettumisalueiden erittely tyypittelyssä

• Luokittelun yhdenmukaistaminen EU-tasolla, ”one-out-all-out”

• Biologisten indeksien jatkokehitys:

• Indeksien vasteet ympäristömuutoksiin

• Perämeren pohjaeläinindeksit ja klorofyllin luokkarajat

• Kasviplanktonin kasvukausi

• Humuksen/tummumisen huomioiminen!

• Asiantuntija-arvion käyttö

Vesimuodostumien tilaluokittelu 3/3

• Vesimuodostumakohtainen palaute:

• Tietyn vuoden ja/tai laatutekijän tuloksia ei ole käytetty luokittelussa

• Asiantuntija-arvion perustelut

• Tilaluokka on väärä tai merkittävää painetta ei ole huomioitu

• HyMo- tilan arviointi ja paineiden huomioiminen

• Hydro-morfologisen tilan arviointi on tehty lähes kaikille vesimuodostumille sillä tasolla kuin mahdollista

• Vaelluseste paineena on kohdistettu siihen vesimuodostumaan, jossa se sijaitsee (valtakunnallinen linjaus)

Ilmastonmuutos

• Lausunnonantajat pitävät myönteisenä sitä, että vesienhoitosuunnitelmaehdotuksessa on tunnistettu ilmastonmuutoksen vaikutukset yhtenä vesien tilaan vaikuttavana tekijänä, vaikkakaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia vesiekosysteemeihin on hyvin vaikea arvioida ja vaikutusarviointeihin sisältyy suurta epävarmuutta. Tulevia vesienhoitosuunnitelmia laadittaessa ilmastonmuutoksen vaikutuksia tulisi pyrkiä arvioimaan aiempaa tarkemmin ja

ilmastonmuutoksen roolin merkitystä vesimuodostumien tilatavoitteiden ja sovellettavan kriteeristön kannalta pitäisi tarkastella kriittisesti.

• Vesienhoitosuunnitelmissa ei ole tarkemmin arvioitu vaikutuksia ja mahdollisia riskejä juuri kyseisen vesienhoitoalueen vesille. Tekstit jäävät todella yleiselle tasolle eikä niitä ole kytketty vesienhoitoalueen tilaan. Vesienhoitoalueen ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit olisi hyvä tunnistaa. Ylipäätään

vesienhoitosuunnitelmissa ilmastonmuutoksen huomioon ottaminen konkreettisin toimin on jäänyt vähäiseksi. Ilmastonmuutos olisi hyvä huomioida vesien kuormitukseen vaikuttavana tekijänä kaikissa toimenpiteissä, koska ilmastonmuutoksen vaikutukset (mm. lisääntynyt sadanta, routa-ajan väheneminen, vesien lämpeneminen) potentiaalisesti lisäävät useiden kuormitusta aiheuttavien tekijöiden määrää (mm. vieraslajit, ravinteiden ja humuksen

huuhtoutuminen, kalataudit) ja lisäävät haasteita vesien hyvän tilan ylläpitämiseksi.

• WWF kiittää ilmastonmuutoksen vesienhoidolle asettamien haasteiden huomioimisesta vesienhoitosuunnitelmissa. Korostamme, että erityisesti kuormituksen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä tulee leutojen talvien yleistyessä tehdä reippaasti suunniteltua enemmän.

• Tulevaisuudessa vesiensuojelulle ja kalataloudelle tuovat haasteita ennusteiden mukainen lisääntyvä sadanta ja siitä johtuva huuhtoutumisen kasvaminen sekä routa-ajan väheneminen, uusimpien tutkimusten mukaiset ojitettujen turvemaiden tiedettyä suuremmat ravinnepäästöt, teollisuus ja niiden

vesienkäsittely, mahdolliset kalataudit ihmistoiminnan myötä, lisääntyneet syystulvat, ilmaston lämpenemisen vaikutukset kalapopulaatioihin, puuraaka- aineen käytön lisääntyminen sekä virtaamien äärevöityminen. Asia tulee vesienhoitosuunnitelmassa huomioida erityisellä tarkkuudella, koska kaikki tekijät yhdessä muodostavat tulevaisuudessa kuormituksen suhteen tilanteen, jota on äärimmäisen vaikea hallita.

• Tulvariskien lisäksi pyydetään huomioimaan kuivuus ja veden vähyys. Muuttuviin olosuhteisiin varautumista pidetään tärkeänä, jossa yhtenä osana pitkien seurannan aikasarjojen jatkuvuuden turvaamista. Lisäksi ilmastonmuutoksen huomioimisen osalta on tuotu esille, että tarvittavien toimenpiteiden määrä on suuri.

• Arvioitaessa ilmastonmuutoksen vaikutuksia voidaan todeta, että avovesikausi on jo pidentynyt viikkoja. Seurantuloksia on usean

vuosikymmenen ajalta. Ja vaikka vaikutukset vesieliöihin ja -ekosysteemeihin ovat vielä epävarmoja, muutos näkyy mm. kalaston rakenteen muutoksena.

Haitalliset aineet

• Tutkimusta ja päästölähteiden tunnistamista toivotaan, mutta tarkkailun lisäämistä myös vastustetaan teollisuuden piirissä.

• Haitallisiin aineisiin ja mikromuoveihin liittyvät toimenpiteet ja niihin liittyvät ohjauskeinot, kuten haitta- aineiden esiintyvyyden määritykset, tulee yhdyskuntien lisäksi kohdentaa myös teollisuuteen ja

liikenteeseen. Kohdentamalla ohjauskeinot myös päästölähteelle, on ohjauskeinon vaikuttavuus suurempi ja se on kustannustehokkaampi kokonaisuuden kannalta.

• Vesiympäristölle haitallisia aineita koskevien toimenpiteiden, kuten haitallisten aineiden tarkkailujen

tehostamisen ja päästöjen vähentämisen osalta on varmistettava, että nämä pysyvät kohtuullisella tasolla toiminnanharjoittajille. Kohtuuttomia selvitysvaateita yksittäisille toimijoille on nyt jo ollut havaittavissa huolestuttavana kehityssuuntana tietyissä lupaprosesseissa.

Haja-asutus ja yhdyskunnat

• Ranta- ja pohjavesialueilla on kiinteistöjä, joiden jätevesijärjestelmät eivät ole lain edellyttämällä tasolla.

Kuntien resurssit eivät riitä haja-asutusten jätevesivalvontaan- ja neuvontaan. Haitallisten aineiden,

lääkkeiden ja mikromuovien kartoitusta ja poistomenetelmien tutkimusta korostettu. Viemäriverkostojen saneerauksessa on suuri korjausvelka, valtakunnallista rahoitusta toivotaan.

• Kunnallisilla ympäristönsuojelumääräyksillä on mahdollista puuttua yksittäisten kiinteistöjen jätevesien käsittelyyn ja johtamiseen, mutta laaja jätevesien johtaminen umpisäiliöön siirtää kuormitusongelman haja- asutuksen hajakuormituksesta kunnallisten jätevedenpuhdistamoiden pistekuormitukseksi. Kunnallisten jätevedenpuhdistamoiden mahdollisuudet ottaa vastaa umpisäiliövesiä ovat lisäksi rajalliset.

• Ohjauskeinotaulukkoon 6.3 tulisi lisätä haja-asutuksen jätevesilietteiden käsittelyn valvonta ja neuvonta esimerkiksi osaksi jätevesien käsittelyn valvontaa ja neuvontaa koskevaa kohtaa.

• Vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaan tulisi lisätä kohta haja-asutusalueiden alueellisten

jätevesien ja jätevesilietteiden käsittelyratkaisujen edistämisestä. Tällaisia ratkaisuja voisivat olla esimerkiksi biokaasuntuotanto jätevesilietteistä alueellisesti tai alueellinen verkosto puhdistettujen jätevesien

johtamiseen pohjavesialueen ulkopuolelle.

• Tornionjoen ja sen sivujokien varsilla olevat jv-laitokset olisi syytä käydä läpi ja pohtia voisiko niitä parantaa ja uudistaa esim. siten että ne puhdistavat myös lääkeainejäämät.

Teollisuus

• Häiriötilanteisiin varautumista ja riskienhallintaa pidetään tärkeänä. Toisaalta myös häiriötilanteiden harvinaisuus nostettiin esiin. Kaivostoimintaa toivotaan otettavaksi paremmin esille. Toivotaan, että teollisuuden vesistökuormituksessa erotettaisiin suoraan vesistöihin ja kunnallisten

jätevedenpuhdistamoiden kautta tulevat päästöt.

• Teollisuuden kannalta on ajauduttu juuri siihen tilanteeseen, jota alkuvaiheessa aavisteltiinkin. Vesistöihin johdettavien päästöjen osalta on helpointa puuttua luvanvaraiseen toimintaan, sillä vain sinne voidaan antaa päästöihin liittyviä lupamääräyksiä. Hajakuormituksen osalta tällaista ei ole voitu tehdä. Valtaosassa

vesistöjä ei kuitenkaan tilatavoitteita voida saavuttaa pelkästään luvanvaraisen toiminnan päästöjä kiristämällä. Uusien hankkeiden osalta ennakoitavuus lupien saantiin on heikentynyt merkittävästi.

• Vesiympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet puunjalostuksen metalli- ja sulfaattipäästöt jäävät vähälle huomiolle. Myös suljettujen puunjalostuslaitosten mahdolliset metallipäästöt tulisi ottaa paremmin

huomioon maaperän ja vesistöjen osalta.

Turvetuotanto

• Energiaturvetuotannon voimakas väheneminen paremmin huomioon suunnitelmissa. Tuotannosta poistuvien alueiden jälkihoitoon, maankäyttöön ja vesiensuojeluun on kiinnitettävä huomiota. Turveala kiinnittää huomiota kuormituksen vähenemiseen ja luvanvaraisuuteen ja sen vuoksi kyseenalaistaa vesiensuojelun tehostamistoimien perusteet.

• Tuotannosta poistuvien alueiden jälkihoitoon, maankäyttöön ja vesiensuojeluun on kiinnitettävä huomiota.

• Uuden turvetuotannon sijasta panostetaan soiden ennallistamiseen (mm. HELMI-ohjelma).

• Turvetuotanto on Lapista vähenemässä, mutta sen vesistöä kuormittavat vaikutukset ovat jo tuhonneet erityisesti virtaavien vesien ekosysteemejä kalakantoineen niin, että niitä on erittäin vaikea palauttaa

tilanteeseen ennen toiminnan aloittamista. Kunnostustoimenpiteitä vaativat alueet tulee selvittää ja laatia niiden kunnostuksille toimenpidesuunnitelma.

Kalankasvatus

• Kotimaisen kalankasvatuksen turvaaminen on tärkeää. Kiertovesikasvatuksen lisäämiseen sekä kehotetaan että suhtaudutaan varauksella. Sijainninohjaussuunnitelman uudelleen tarkastelu on tarpeen.

• Vesiviljelyn lisäys suunnataan kiertovesilaitoksiin tai järviin, jotka pystyvät ottamaan lisäkuormitusta vastaan.

Haitallinen vieralaslaji kirjolohi korvataan muilla lajeilla.

• On absurdia, että suunnitelmissa todetaan kausi toisensa jälkeen kalankasvatuksen voivan aiheuttaa

paikallisia haittavaikutuksia – myönnettyyn ympäristölupaan sisältyvien rajoittavien määräysten keskeinen tarkoitus on nimenomaan estää haittavaikutukset.

• Esitetyt toimenpiteet ja ohjauskeinot eivät sinällään ole uusia tai aiheuta oleellisia lisävaatimuksia yrittäjille.

Sitä miten tällaisten yleisellä tasolla olevien toimenpiteiden arvioidaan edistävän tavoitteiden saavuttamista ei esitetä. Myöskään arviota ehdotettujen toimenpiteiden vaikuttavuudesta niiden vesimuodostumien tilaan, joissa kalankasvatusta harjoitetaan, ei esitetä.

Metsätalous

• Suojelutoimenpiteiden kohdentamista painopistealueille pidetään tärkeänä, toisaalta teollisuudessa herkkien vesien / painopistealueiden määrittäminen erillisenä prosessina nähdään liian päällekkäisenä VHS:n kanssa.

• Kunnostusojituksia toivotaan tehtävän, mutta tarpeellisuutta harkiten ja uusimman tiedon pohjalta. Soiden palautumista ja ennallistamista tuotiin esille. Tutkimustiedon hyödyntäminen ja lisääminen.

• LS-järjestöt toivovat vapaaehtoisten toimien, kuten neuvonnan ja koulutuksen sijaan konkreettisia vesisuojelutoimia, teollisuus haluaa juuri vapaaehtoisia ohjauskeinoja

• Jatkuvapeitteisen kasvatuksen roolia suojelutoimenpiteenä tulisi kasvattaa (LS-järjestöt)

• Humuspäästöjen torjuntaan tulisi kehittää uusia menetelmiä.

• Metsätalouden maankuivatuksen vaikutukset ja valuma-aluekunnostustarve vahvasti esillä

”Metsänkäsittelyn kehittämisen pääpaino lähivuosina tulee olemaan turvemaiden metsänhoitomenetelmien linjauksissa ja siihen liittyen vanhojen ojitusalueiden puuston ja mahdollisten ojien kunnostustoimenpiteiden yhteensovittaminen.” (Metsähallitus)

• Painopistealueet-herkät vedet tarkennus

• Metsätalouden toimenpidemäärät ovat suuret ja niiden toteuttaminen vaatii lisäresursseja (Kemera, neuvonnan määrä)

• Ehdotuksia toimenpiteiden kohdentamiseen

• Ehdotuksia uusiksi toimenpiteiksi

• Lakimuutosesityksiä

Maatalous

• Maataloustukien seuraavan ohjelmakauden suunnittelun keskeneräisyys ja siitä aiheutuva epävarmuus.

Luonnoksissa esitetyt toimenpiteet pohjautuvat nykyisen kauden toimenpiteisiin ja oletukseen, että niistä suurin osa säilyy maatalouden tukijärjestelmässä mukana myös jatkossa. Maataloustukien (CAP) valmistelu on kuitenkin kesken eikä ole varmuutta, mitä toimenpiteitä tukijärjestelmään lopulta päätyy. Uusi tukijärjestelmä tulee käyttöön v. 2023.

• Peltojen fosforipitoisuuden lasku ja lantafosforin tasaaminen, levitysajankohdan ohjaaminen ja ravinteiden kierrätys (kunta, asiantuntija, LS-järjestöt)

• Tulisi suosia maaperän kasvukuntoa edistäviä toimenpiteitä (edustajajärjestöt)

• Kosteikkojen ennallistamista ja määrää tulisi lisätä (kunta, LS- ja elinkeinoyhdistykset)

• Puutteena toimenpiteiden yleinen riittämättömyys (LS-järjestöt, kunnat)

• Olisi tärkeää panostaa systeemitason toimenpiteisiin, kuten uudistaviin viljelymenetelmiin siirtymiseen, kestävään ruokajärjestelmään, omavaraisuuteen ja ravinteiden – erityisesti lannan ravinteiden - kestävään kierrättämiseen ja jatkojalostamiseen sekä markkinoiden luomiseen kierrätysravinteille, biopohjaiselle energialle ja liikennepolttoaineille

• Toimenpiteiden kohdentamisessa keskeistä on paikkakohtainen, ei alueellinen kohdentaminen. Paikkatiedon käyttö ja tilakohtainen neuvonta ovat tässä keskeistä ja resursseja näihin tulee lisätä.

Säännöstely ja vesirakentaminen 1/3

Paljon eriäviä näkemyksiä

- Voimakkaasti muutettujen vesimuodostumien nimeämiset tehty väärin/tehty oikein - Luokittelut tehty väärin/oikein

- Toimenpiteet ylimitoitettuja/alimitoitettuja

- Ohitukset kaikkiin voimalaitos- ja säännöstelypatoihin/Ei tarvitse ohituksia vesienhoitolain perusteella - Suuri hyöty/ei hyötyä

- Toiminnanharjoittajien näkemyksen mukaan vesienhoitosuunnitelmien lopulliset tilaluokitukset ovat sitovia ja toimintaa suoraan ohjaavia, eivätkä ne voi perustua vasta jälkikäteen mahdollisesti tarkentuviin tietoihin.

Toiminnanharjoittajan kannalta tilanne on käytännössä mahdoton, koska merkittävän haitan ja toisaalta ekologisten hyötyjen arviointi tulisi voida tehdä ennen tilaluokituksen lukkoon lyömistä.

Säännöstely ja vesirakentaminen 2/3

Kemijoen kalankulkuväylät

”On selvää, että sellaisella Vesipuitedirektiivin ja Vesienhoitolain näkökulmasta hyväksyttävällä toimenpidekokonaisuudella, josta on rajattu pois vesivoiman tuotannolle merkittävää haittaa aiheuttavat voimalaitosten toiminnan ja käytön rajoitukset ja minimivirtaamavaatimukset, ei käytettävissä olevan Luonnonvarakeskuksen kehittämän populaatiomallin perusteella

saavuteta edellytettyä itseään ylläpitävää vaelluskalakantaa käytettäessä mallinnuksessa realistisia toimivuustehokkuuksia kalateille ja alasvaellusrakenteille, eikä näin ollen vaadittavaa ekologista hyötyä Ala-Kemijoen vesimuodostumassa.” (KEJO Oy)

”Kalatalousviranomainen katsoo oikeaksi arvion, jonka mukaan Ala-Kemijoki, Keski-Kemijoki ja Raudanjoen alaosa luokittuvat tyydyttävään saavutettavissa olevaan tilaan. Kalatalousviranomaisen näkemyksen mukaan sellaisella

toimenpidekokonaisuudella, joka ei aiheuta merkittävää haittaa tärkeälle käyttömuodolle, on mahdollista saada aikaan kalojen esteetön kulku ja parantaa kalojen elinolosuhteita Kemijoen vesistöalueella, ja näiden toimenpiteiden vaikutus ekologiseen tilaan on suuri. ”

”Esitetty aikataulu ohitusratkaisujen toteuttamiselle ei ole realistinen. Ohitusratkaisujen toteuttamisessa tulisi huomioida suunnittelun ja lupakäsittelyn sekä toteutuksen vaatima aika. Lisäksi eliöstön palautuminen vesistöön vaatii aikaa. Näin ollen hyvän ekologisen tilatavoitteen saavuttamisajankohdan asettaminen myöhemmäksi olisi perusteltua.” (Lapin liitto)

”Vaelluskalahankkeiden tavoitteet voivat jäädä toteutumatta vaellusyhteyden palauttamisesta huolimatta, mikäli

vaelluskalojen poikastuotantoalueiksi oletetut vaellusesteistä vapaat sivujoet ja niihin laskevat pienemmät virtavedet ovat nykyisessä tilassa ja mikäli kuormitus edelleen sallitaan.” (Ala-Kemijoen kalatalousalue)

Säännöstely ja vesirakentaminen 3/3

• Portimojärvi ja Portimokoski. Tengeliönjoen alaosaa ei ole nimetty voimakkaasti muutetuksi. Siinä on hyvät mahdollisuudet päästä hyvään ekologiseen tilaan rakentamalla toimivat, luonnonmukaiset kalatiet.

• Luirojoki ei ole voimakkaasti muutettu. Sen luokittelu voimakkaasti muutetuksi on keinotekoista, sillä joki on morfologisesti ja vedenlaadultaan lähes hyvässä tilassa ja joesta puuttuu ainoastaan vesi ja vaellusyhteydet.

• Kalatalousviranomaisen on käynnistettävä kalatalousvelvoitteen muutosprosessi kaikilla Suomen padoilla.

• Inarijärven ekologisen säännöstelykäytännön toteuttaminen voi hieman pienentää Paatsjoen vesivoimaloiden tuotantoa mutta vesienhoitosuunnitelman toteuttamisesta ei katsota aiheutuvan merkittäviä rajat ylittäviä haittoja millekään vesien käyttömuodolle, elinkeinolle tai ympäristölle. NVE haluaisi nähdä perusteellisemman arvion, mikä vaikutus toimenpiteellä on vesivoimantuotantoon Paatsjoessa, Skogfoss ja Melkefoss. Ilman lisätietoa seurauksista, on vaikea arvioida väitettä että merkittäviä haittoja ei aiheudu millekään käyttömuodolle.

• Vesienhoidon suunnittelussa tulee huomioida, että ilmastotavoitteita tukevan sähköntuotannon ja säätövoiman toimintaedellytyksiä ei pidä heikentää nykyisestä.

• Esitys: Käynnistetään ympäristövirtaamien tarpeen tarkastelu ja vaatimukset niiden määrittämiselle voimalaitoksien lupiin kaikilla vesienhoitoalueilla. Käynnistetään tarvittavat lupaehtomuutokset, joilla velvoitetaan toiminnanharjoittajat

toteuttamaan ekologiset virtaamat, kalankulku ja muut lieventävät toimet vesivoimalaitoksissa kaikilla vesienhoitoalueilla.

Varataan tätä varten ELY-keskuksille riittävät resurssit lupaehtomuutoksiin, vireillepanoon ja valvontaan.

• Yli-Suolijärven ja Ala-Suolijärvi - Oivanjärven vesimuodostumat luokittuvat vähintäänkin hyvään saavutettavissa olevaan tilaan

Vesistökunnostukset

• Valuma-alueiden kunnostukset (metsä- ja suo-ojitukset)

• Vaellusesteiden poisto

• Pienempien esteiden, kuten tierumpujen aiheuttamien vaellusesteiden poistoa, tulee edistää, missä mahdollista

• Joki- ja purokunnostukset

• Laajapohjaisia hankkeita esitetään mm. Koutajoen, Siuruanjoen ja Simojoen vesistöalueille (osa esityksistä POPELYn alueelle)

• Rahoituksen ja asiantuntija-avun lisääminen

• Kunnostuskohde ehdotuksia järvi- ja jokikohteista

• Esim. Ratasjärvi ja Ratasjoki (Pello), Vuoskujärvi (Roi), Kemijärveen laskevat pienemmät joet (mm.

Ailanganjoki, Ruopsanjoki, Käsmäjoki).

Pohjavedet

• Palautteessa pääpiirteissään tuotu esiin tarkennettavia yksityiskohtia, esim. liikennettä koskeviin kappaleisiin

• Palautteissa tuotiin esiin valvonnan ja toimintaan liittyvän tarkkailun tärkeyttä sekä ympäristölupatarpeen arviointia

• Osana vesienhoitosuunnitelmaa tulee edistää säännöstelyratkaisuja, joilla estetään tai vähennetään riskiä säännöstelyrajan ylitykselle. Myös muita pohjavesialueita sijoittuu osin Kemijärven ranta-alueelle.

• Toimenpiteenä esitettiin vesihuollon toiminta-alueen laajentamista 1-luokan pohjavesialueille (mm.

Kemijärvi)

• Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatiminen nähtiin kannatettavana

• Todettiin, että tietoa ei kaikista pohjavesialueista vielä ole riittävästi käytettävissä

• Jonkin verran sellaista palautetta, jossa hyviä ehdotuksia, mutta asiaa ei ratkaista vesienhoitosuunnitelmissa (esim. NOTTO-järjestelmän kehittäminen informatiivisemmaksi)

Maa-ainesten otto

• Lapin POSKI 2-hankkeen tuloksia ei vielä ole julkisesti saatavilla, mikä hankaloittaa toiminnanharjoittajien suunnittelua maa-ainesten oton osalta. Hankkeiden tulokset tulisi mahdollisimman pian niiden valmistuttua saada julkisesti saataville, jotta niistä olisi mahdollisimman suuri hyöty ja toimijoilla olisi mahdollisuus ottaa aluerajauksen mahdollisesti aiheuttama luvan myöntämisen este huomioon jo maa-ainesten

ottosuunnitelmien valmisteluvaiheessa.

• Maa-ainesten ottolupien ja ottokorkeuksien valvonnan tehostamisen seurannan työkaluista ei ole mainittu toimenpideohjelmassa.

• Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen painottaa maa-aineslupien valvonnassa pilaantumiselle herkempien kohteiden, kuten pohjavesialueilla sijaitsevien maa-aineslupien valvontaa. Mikäli

valvontatiheyksiä halutaan seurata valtakunnallisella tai maakunnallisella tasolla, tulisi olemassa olevia järjestelmiä, kuten NOTTO-järjestelmää, kehittää siten, että maa-aineslupien valvontakäynnit voisi kirjata järjestelmään.

Maankäyttö

• Kaavoituksen ei katsota olevan vesienhoitosuunnitelmien toteuttamiseen soveltuva tapa (etujärjestöt), mutta toisaalta linkitys kaavoitukseen saa kiitosta (maakuntien liitot, kunnat, vesihuoltolaitokset).

• Maankäytön suunnittelulla on merkittävä vaikutus vesihuoltolaitoksen toimintaan ja erityisen tärkeää se on pohjavesien laadullisen ja määrällisen tilan turvaamisessa. Asia on tuotu vesienhoitosuunnitelmassa esiin ja kannatamme ELY-keskuksille toimenpiteenä esitettyjä tehtäviä tietoisuuden lisäämiseksi maankäytön

suunnittelun vesienhoidollisista vaikutuksista kunnissa.

Poikkeaminen ympäristötavoitteista

• Lainsäädäntöön on säädettävä mahdollisuus poiketa pysyvästi tilatavoitteesta tapauskohtaisesti harkiten. Vesienhoitolain (30.12.2004/1299) 23 § mukainen poikkeaminen on mahdollista vain, jos hanke on yleisen edun kannalta erittäin tärkeä, mikä käytännössä tarkoittaa vedenhankintaa tai yhdyskuntien jätevesien käsittelyä. Pykälän soveltaminen muuhun toimintaan on todennäköisesti hankalaa. Poikkeaminen on mahdollista pelkästään erinomaisesta tilasta hyvään tilaan. Suomessa on runsaasti järviä ja jokia sekä lähes kaikki rannikkovedet hyvässä tai sitä heikommassa tilassa, jolloin niihin johtuvan kuormituksen osalta ei olisi lainkaan mahdollista poiketa. (AFRY)

• Nyt lausuttavana olevissa esityksissä vesienhoitosuunnitelmiksi on tunnistettu sellaisia hankkeita, jotka voisivat toteutuessaan aiheuttaa tarvetta poiketa vesienhoidon tilatavoitteista. Kalatalousviranomainen katsoo, että tämän kohdan tarkoitusta olisi tarve jossain määrin selkeyttää ja varmistaa, ettei sitä voida tulkita puoltona hankekohtaiselle poikkeamismenettelylle (esimerkiksi taulukon sarake ” Voiko poikkeamista soveltaa” ja sen vastaus

”kyllä”). Kalatalousviranomainen katsoo, että kyse on suurelta osin sellaisista hankkeista, joissa poikkeamismenettelyt voivat johtaa arvokkaiden kalakantojen elinvoimaisuuden heikentymiseen. (Pohjois-Suomen kalatalouspalvelut)

• Uusien teollisuushankkeiden ja olemassa olevien laitosten kehittämisen tulee jatkossakin olla mahdollista, kun toiminnassa toteutetaan BAT-tekniikan mukaista vesistövaikutusten vähentämistekniikkaa. Vesipuitedirektiivin mahdollistama vesimuodostuman ympäristötavoitteiden lieventäminen on oleellinen jousto, joka on otettava käyttöön täysimääräisesti vesienhoitosuunnitelmissa. Tämä on elinkeinoelämän kannalta erittäin tärkeää, sillä vesipuitedirektiivin sallimat muut poikkeukset tavoitteista on hyvin rajoitetusti sovellettavissa. (Energiateollisuus ry)

• Valtioneuvoston tulisi vakavasti harkita hyvää lievempien tilatavoitteiden hyväksymistä osaan Suomen vesistöistä ja rannikkovesistä. (Oulun kauppakamari)

• Olisi syytä tarkastella poikkeamien käyttöä esitettyä laajemmassakin mitassa ja ottaa käyttöön myös taloudellinen peruste, jota ei näissä ehdotuksissa ole käytetty tarvittavien taloustarkastelujen puuttuessa. (Kalankasvattajien liitto)

• Inarin kunnassa sijaitsevan Akujoen osalta osalta tulisi tavoitteissa sallia poikkeus. Akujoki toimii Mellanaavan jätevedenpuhdistamon purkuvesistönä ja seuraava vaihtoehtoinen purkuvesistö olisi Ivalojoki, jonka hygienia ja ravinne taso on paljon Akujokea parempi. (Inarin-Lapin vesi)

Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio 1/2

• Haaparannan juomavesi tuotetaan raakavedestä Tornionjoesta. Ruotsissa muodostetaan juomaveden suoja- aluetta Mattilassa, jotta Haaparannan kunnan juomaveden laatu voidaan turvata. Suomen puolella

käytetään pohjavettä juomavetenä. Suomalainen lainsäädäntö ei tunne vastaavia pintavesien suoja-alueita.

Käytännössä tämä voi johtaa mahdollisiin vaikutuksiin Ruotsin puolella olevaan raakavesilähteeseen Mattilassa, jos Suomen puolella ei ole vastaavaa vedensuojelualuetta.

• Komissio korostaa, että asia tulisi huomioida ja kannustaa Suomen vastaavia viranomaisia tekemään tarvittavat toimenpiteet varmistamaan tarpeellinen suoja naapurimaan juomavesilähteelle rajajoessa."

• Rajajokikomissio tukee kansainvälisen Tornionjoen valuma-alueen virallistamista kansainväliseksi

vesistöalueeksi, kuten EU:n vesipuitedirektiivissä (artikla 3) sekä rajajokisopimuksessa (1 artikla, kohta 3) on tarkoitettu. Aluerajauksen muutos voi tapahtua, kuten kuvattu liitteessä 1. Jos Ruotsin puoli valuma-alueesta erotetaan laajemmasta Pohjanlahden vesienhoitoalueesta, siitä voisi muodostua yhteinen vesienhoitoalue Suomen puolen kanssa.

Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio 2/2

• Olisi hyödyllistä lisätä rahoitusta kansainväliselle vesistöalueelle suomalais-ruotsalaisen alueen

vesienhoitoon ja tilan seurannan kehittämiseen. Tämä rahoitus tulisi järjestää kummankin valtion budjetista.

• Tällä hetkellä molempiin maihin luodaan vesienhoitosuunnitelma sekä toimenpideohjelma. Tämä tarkoittaa sitä, että sekä vesienhoitosuunnitelmasta, että toimenpideohjelmasta Tornionjoen valuma-alueella on

olemassa kaksi versiota, jotka soveltuvat käyttöön ainoastaan kyseisen maan rajojen sisällä. Mahdollisessa alueellisemmassa vesienhoidossa voitaisiin luoda erillinen, yhteinen vesienhoitosuunnitelma sekä

toimenpideohjelma Tornionjoen kansainväliselle vesienhoitoalueelle.

• Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio hyväksyy näillä huomioilla ehdotukset Tornionjoen ja Perämeren vesienhoitosuunnitelmiksi.

Kansainvälinen palaute

• Sammanfattningsvis anser Vattenmyndigheten att det är viktigt att de förslagna åtgärderna i underlaget genomförs – det är på så sätt vi får bättre vatten. Vi önskar även att åtgärdsarbetet kan göras genom samordning över landsgränsen där det är relevant.

• Vi ser att Finland föreslår både konkreta åtgärder och styrmedelsåtgärder till områden påverkade av sura sulfatjordar. I Sverige samråds det bara styrmedelsåtgärder kopplat till denna påverkan.

• Vattenmyndigheten noterar också att den finska bedömningen av hydromorfologisk påverkan skiljer sig från den svenska. I Sverige görs en expertbedömning av kvalitetsfaktorn fisk som måttlig status i sjöar och

vattendrag. I de finsk-svenska TRIWA-projekten har liknande åtgärdsbehov konstaterats i biflöden på båda sidor om landsgränsen. Men det framgår inte i den sammanvägda bedömningen av ekologisk status på finska sidan, medan det på svensk sida faller ut som måttlig status i dessa fall.

• På den svenska sidan är det inga vatten som faller ut som påverkade av skogsbruk sett till belastning av näringsämnen. Det väcker tankar om att den svenska modellen av näringsbelastning (PLC6,5) underskattar belastningen från skogsbruket i avrinningsområdet. En annan förklaring kan vara att det i Sverige saknas motsvarande kunskap om dikningspåverkade områden som finns i Finland. Vi ser även att påverkan från torvtäkter finns med i den finska påverkansanalysen, men dessa saknas i den svenska. Det finns behov av att utvärdera vad det är som skiljer ländernas metoder åt, och dessutom behöver dikningen kartläggas i Sverige.

Kansainvälinen palaute

• Vattenmyndigheten har ett löpande samarbete med ELY-centralen och Gränsälvskommissionen när det gäller förvaltningen av Torneälven. Därför är stora delar av samrådsunderlaget redan känt för oss. Tillsammans har vi tagit fram en rapport som sammanfattar innehållet i respektive svenska och finska förvaltningsplanen. Den är bilagd till den svenska förvaltningsplanen för Bottenvikens vattendistrikt och även här i

samrådsmaterialet.

• I samverkan mellan Sverige och Finland är det framförallt metoder för påverkansanalys och

statusklassificering som vi inte har haft möjlighet att diskutera och jämföra i detalj under förvaltningscykeln.

Vi ser också att det finns ett behov av att inkludera Torneälvens biflöden i samverkan i kommande

förvaltningscykel. Vattenmyndigheten har lyft till regeringen att det behövs mer resurser till samverkan om Torneälven, för att vi ska kunna leva upp till kraven i ramdirektivet för vatten.

• Vi vill också trycka på att Torneälvens vattensystem är viktig för hela Europa när det kommer till naturlig reproducerande Östersjölax. Den är även av vikt för miljövärdena i Bottenviken och Östersjön (HELCOM och Baltic Sea Action Plan). Det är viktigt att fördjupa samarbetet av åtgärder och kartläggningsinsatser, och att miljöövervakningen i området harmoniseras för att generera så mycket miljönytta som möjligt.

Kansainvälinen palaute

• Lohikannan ylläpito Tenon vesistössä, esityksiä: Loheen kohdistuvan predaation vähentäminen merellä, jokisuussa ja koko valuma-alueella. Lohen mädinhaudontalaitosten perustaminen.

• In the transboundary water courses, the Tana river among others, special care should be given to avoid

developments close to the river bank and along river terraces, and the following deterioration of the natural river bank environment. Also, development in the river itself should be avoided. Developments in and in the vicinity of the river may have impacts on the ecological status of the river water bodies. In the case of large developments, these may cause transboundary impacts.

• Luonnollinen suojavyöhyke rannassa turvaa biodiversiteettia ja suojaa tulvaeroosiolta. Olisi hyödyllistä että Suomella ja Norjalla olisi rantarakentamisen suhteen mahdollisimman samanlaiset käytännöt.

• Luvussa 3.4 kuvataan eroosiosuojausten vähentävän ihmistoiminnan vaikutuksia Tenolla. NVE huomauttaa että sen ja ELY-keskuksen aiemmassa Interreg-projektissa on dokumentoitu eroosiota Tenon vesistöalueella ja todettu eroosioprosessien olevan luonnollisia, tai korkeintaan hyvin vähän ihmisen toiminnan

aikaansaamaa.

Kansainvälinen palaute

• NVE haluaisi perusteellisemman arvion, mikä vaikutus Inarijärven ekologisella säännöstelykäytännöllä on vesivoimantuotantoon Paatsjoessa, Skogfoss ja Melkefoss. Ilman lisätietoa seurauksista, on vaikea arvioida väitettä että merkittäviä haittoja ei aiheudu millekään käyttömuodolle.

• Lohiloisen leviämisen estämistoimenpide-ehdotuksia: Tiedotus lohiloisesta ja desinfiointiasemista tuloteille.- Desinfiointipisteiden perustaminen veneille ja muille kulkuneuvoille, joita ei ole rekisteröity Tenon

venerekisteriin.- Lohilois-raportin päivitys (Norja, Suomi, Ruotsi, Venäjä).

• "Chapter 3.3.9 Impacts from fishing, page 37 in the management plan says: ""The excellent ecological status of the Skiehččanjohka in Tana and of the Anárjohka is at risk due to the reduced spawning stock of the local salmon population."" With reference to the comments from the County Governor of Troms and Finnmark, we would like to add that the responsible ministries in Norway and Finland are currently consulting on

actions to increase the spawning stocks, with suggestions not to open for salmon fishing in the Tana river on both sides of the border in 2021. In addition, Norway is currently consulting on a proposal not to open for salmon fishing in a large sea area where normally Tana salmon is caught.

•

Kansainvälinen palaute

• We assume an incorrect name is used, where Inari lake is used in the following quotation (underlined): ""The monitoring and research group for the Tana river has defined a spawning stock aim for 15 salmon stocks in the Tana river, and results are being monitored. Among the Finnish rivers the status of the salmon stock is poorest in the Inari catchment area, where the probability of attaining the spawning stock aims is below 40%..."" The correct name should probably be Anárjohka.

• Concerning the description of impacts from invasive species, there is probably a mixing of G. salaris and salmon lice, both in the text under invasive species and in the summary. We assume that G. salaris is meant throughout.

Ympäristöselostus 1/3

• Kokonaisuutena vesienhoitosuunnitelmat ja niihin liittyvät ympäristöarvioinnit ovat monipuolisesti laadittuja ja kuvaavat riittävästi alueen ominaispiirteitä vesienhoidon suunnittelua varten.

• Nykytilaa ja ympäristön ominaispiirteitä on kuvattu kattavasti. Lisäksi vesienhoitosuunnitelman ympäristöselostusta koskevassa kohdassa on esitetty kehitys, jos suunnitelmaa ei toteuteta. Myös merkitykselliset ympäristöongelmat on tunnistettu.

• Ympäristövaikutusten arviointi on esitetty toimenpidekokonaisuuksina, jolloin kokonaisvaikutukset hahmottuvat selkeämmin.

• Vesienhoitosuunnitelmissa esitetyt toimenpiteet jäävät vielä varsin strategiselle tasolle, minkä vuoksi valittua esitystapaa voidaan pitää hyväksyttävänä. Myös ympäristöarvioinnin menetelmät on esitetty

vesienhoitosuunnitelmassa riittävästi sekä otettu huomioon lieventämistoimenpiteitä sekä seurantaa koskevat tarkastelut."

Ympäristöselostus 2/3

• Ympäristöselostusta koskevassa kohdassa 10.6 on esitetty muiden suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusta vesienhoitosuunnitelmissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Erilaisia kansallisia strategioita on tunnistettu kattavasti. Kansainvälisten tavoitteiden osalta on kuvattu Itämereen kohdistuvia

suojelutavoitteita erityisesti Kemijoen ja Tornionjoen vesienhoitosuunnitelmissa. Lapin ELY-keskuksen käsityksen mukaan tärkeämpää olisi tunnistaa ne kansainvälisten ohjelmien tavoitteet, joilla on

vaikuttavuutta kyseisen vesienhoitosuunnitelmaan. Tenon-Näätämönjoen-Paatsjoen

vesienhoitosuunnitelmassa on todettu, että kolmen valtion yhteistyönä alueella on toteutettu lukuisia vesiensuojelua edistäviä hankkeita, mutta kohdasta ei käy esille sitä, mitä hankkeita näillä tarkoitetaan ja miten ne ovat vaikuttaneet vesienhoitosuunnitelman laadinnassa.

• SOVA-lain mukainen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristöarviointi ei ole samanlainen hankkeisiin

sovellettavan YVA-lain mukaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kanssa. Lapin ELY-keskus pitäisi hyvänä, jos virheet käytetyissä käsitteissä korjataan, koska menettely on varsin vähän tunnettu ja

yksiselitteisyys helpottaa asian ymmärtämistä

Ympäristöselostus 3/3

• Vesienhoitosuunnitelmassa ei ole huomioitu 1.4.2018 voimaan tulleita valtakunnallisia

alueidenkäyttötavoitteita. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää maakunta-, yleis- ja asemakaavojen ohella. Tavoitteiden ensisijaisena tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen

maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Tavoitteiden tarkoituksena on myös edistää kansainvälisten sopimusten ja sitoumusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä turvata

valtakunnallisten alueidenkäyttöratkaisujen tarkoituksenmukaista toteuttamista. SOVA-viranomainen katsoo, että vesienhoitosuunnitelmalla voidaan edistää luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden säilymistä.

• Vesienhoitosuunnitelmissa esiintyy vielä nimenä liikennevirasto. Lapin ELY-keskus kiinnittää huomion siihen, että Ratahallintokeskus on nykyisin Väylävirasto.