Ulkomaanjakso osana opintoja tarjoaa opiskelijoille valmiuksia kansainvä- lisessä ympäristössä toimimiseen ja näkemyksiä alan opiskelusta muualla.
Koulutusohjelman näkökulmasta kan- sainvälisen liikkuvuuden järjestäminen monipuolistaa opetustarjontaa ja pitää yllä yhteistyötä ulkomaisten kumppa- neiden kanssa.
Ulkomaanjakso tarkoittaa kotimai- sessa korkeakoulussa suoritettavaan tutkintoon sisältyviä opintoja ulkomailla.
Ulkomaanjakso voi olla vaihto-opiske- lujakso ulkomaisessa korkeakoulussa tai harjoittelua ulkomaisella työpaikalla.
Tilastoja
korkeakouluopiskelijoiden ulkomaanjaksoista 2016
Lisää tilastoja:
• vipunen.fi
• www.cimo.fi/tilastoja kansainvälistymisestä
• Faktaa Exprtess 6A/2017: Tilastoja ulko- maalaisista tutkinto-opiskelijoista Suomen korkeakouluissa 2016
Ulkomaanjaksolle lähtevä opiskelija ei tee koko tutkintoaan ulkomailla.
Tässä Faktaa Express -julkaisussa tarkastellaan tilastoja korkeakouluopis- kelijoiden ulkomaanjaksoista vuonna 2016. Suomessa tilastoidaan erikseen 3–12 kuukautta kestävät pitkäkestoiset ja alle 3 kuukautta kestävät lyhytkestoi- set jaksot. Nyt fokuksena ovat erityisesti pitkäkestoiset jaksot.
Tiedot opiskelijoiden ulkomaanjak- soista kootaan korkeakouluista vuo- sittain. Aikaisemmin tiedonkeruusta vastasi CIMO (nyk. Opetushallitus), mutta nykyään korkeakoulut vievät
tiedot valtakunnalliseen tietovarantoon Virtaan, josta ne kerran vuodessa tuo- daan Vipunen-tilastopalveluun. Tämän julkaisun tiedot ovat Vipusesta.
Kansainvälistymistä koskevia tilas- toja ja infografiikka eri näkökulmista ja koulutusasteittain on koottu myös Opetushallituksen Kansainvälistymis- palveluiden verkkopalveluun.
TAUSTAA
Suomesta Suomeen 11 000
8 250
5 500
2 750
0
2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016
10 444
10 059 6 880
4 805
YLI 3 KUUKAUTTA KESTÄVÄT ULKOMAANJAKSOT SUOMESTA JA SUOMEEN 2000–2016
Lukumäärä
Yliopistot Ammattikorkeakoulut
Svenska Handelshögskolan
Aalto- yliopisto
Vaasan yliopisto
Lappeenrannan teknillinen
yliopisto
Taide- yliopisto
Saimaan ammatti- korkeakoulu
Haaga- Helia
Lahden ammatti- korkeakoulu
Novia Jyväskylän ammatti- korkeakoulu 67%
27% 20% 20% 19% 16%
39% 34%
27% 26%
OPISKELIJOIDEN ULKOMAANJAKSOISSA AKTIIVISIMMAT KORKEAKOULUT
Pitkäkestoiselle jaksolle lähtevien määrä suhteessa uusien opiskelijoiden määrään, % Suomalaiset korkeakouluopiskelijat teki-
vät vuonna 2016 runsaat 10 000 vähintään kolmen kuukauden mittaista ulkomaan- jaksoa, ja lähes sama määrä opiskelijoita tuli Suomeen. Ulkomaanjaksojen määrä on kasvanut 2000-luvun alkuvuosista, mutta viime vuosina luvut ovat pysyneet tasaisina. Poikkeuksena on tulijoiden määrä, joka kääntyi laskuun vuonna 2015.
Tulijoiden määrä on kuitenkin pidemmällä aikavälillä tarkastellen kasvanut nopeam- min kuin lähtijöiden määrä.
Yliopistoista ja ammattikorkeakouluis- ta lähtee ulkomaanjaksolle saman verran opiskelijoita. Sen sijaan tulijoista enem- mistö (62 %) tulee yliopistoihin.
Ammattikorkeakouluopiskelijoista ulko- maanjaksolle lähti 13 % ja yliopistoissa opiskelevista 25 %. Luvut on saatu suh- teuttamalla lähtijöiden määrä opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden määrään1. 1 Ammattikorkeakouluista mukaan on laskettu ammattikorkeakoulu- ja ylemmän ammattikorkea- koulututkinnon aloittavat uudet opiskelijat, yliopis- toista alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon aloittavat uudet opiskelijat.
Opiskelu ulkomaisessa korkeakoulus- sa on yleisempää kuin harjoittelu ulko- maisella työpaikalla: Suomesta lähtevistä opiskelijoista 77 % ja tulijoista peräti 96 % opiskelee. Harjoittelujaksot ovat yleisempiä ammattikorkeakouluopiskeli- joilla, joista yli kolmannes eli 36 % lähtee harjoittelijoiksi.
Hieman yli puolet eli 58 % Suomesta ulkomaanjaksolle lähtevistä opiskelijoista osallistuu Euroopan unionin Erasmus+
-ohjelmaan, jonka osuus on viime vuosina kasvanut. Suomeen tulevien opiskelijoi- den kohdalla ohjelman osuus on vielä suurempi eli 74 %. Toiseksi suurin väylä ulkomaanjaksolle ovat korkeakoulujen omat sopimukset, joiden turvin liikkuu noin viidennes opiskelijoista. Pohjoismai- sen Nordplus-ohjelman tuella ulkomaan- jaksonsa rahoitti 5 % lähtevistä ja 1 % tulevista opiskelijoista.
PITKIEN ULKOMAAN- JAKSOJEN MÄÄRÄ ON VIIME VUOSINA
PYSYNYT TASAISENA
OPISKELIJOIDEN LIIKKUVUUS-
AKTIIVISUUDESSA ON KORKEAKOULU-
KOHTAISIA EROJA
450 900 1 350 1 800 1 784 1389
833 562 700
256 509
366 248 362
521 282
284 261
301 234
317 140 387
262 263 170
215 93 181
130 140 67
131 105
165 89
334
347 544
215 671
1 166
761 466
Saksa Ranska Espanja Alankomaat Kiina Britannia Italia Itävalta Belgia Ruotsi Venäjä Etelä-Korea Tšekki Yhdysvallat Japani Kanada Portugali Tanska Puola Unkari
Suomesta Suomeen
KORKEAKOULUJEN OPISKELIJALIIKKUVUUDEN SUURIMMAT YHTEISTYÖMAAT 2016
Opiskelijoiden lukumäärä
2 Värtinen, Moisio, Piiroinen (2015): Kansainväli- nen opiskelijaliikkuvuus ja opintojen siirrettävyys Eurostudent V-tutkimuksen tuloksien valossa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja.
Saksa, Ranska ja Espanja ovat yleisimmät yhteistyömaat korkeakouluopiskelijoiden liikkuvuudessa. Kärki on ollut sama jo vuosia. Saksasta, Ranskasta, Kiinas- ta, Italiasta ja Puolasta tulee Suomeen enemmän opiskelijoita kuin maihin lähtee suomalaisia. Vastaavasti Britanniaan, Ruotsiin, Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja Tanskaan lähtee enemmän opiskelijoita kuin niistä tulee Suomeen.
Kymmenen viimeisen vuoden ku- luessa Aasian maiden, kuten Kiinan,
Venäjä-liikkuvuus on perinteisesti ollut epätasapainossa siten, että Suomeen ulkomaanjaksolle tulevia on ollut selvästi enemmän kuin Venäjälle lähteviä opiskelijoita. Nyt tilanne kuitenkin muuttui, sillä vuonna 2016 Venäjältä tulevien määrä väheni, ja tulijoita ja lähtijöitä oli saman verran. Tulevat vuodet näyttävät, onko kyse poikkeusvuodesta vai pidemmästä trendistä.
Venäjältä tulevien opiskelijoiden määrä on vähentynyt useissa korkeakouluissa ja useilla aloilla. Esimerkiksi Mikkelin ja Saimaan am- mattikorkeakouluissa sekä Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistoissa tulijoiden määrä putosi 14–94 %; niihin on aiemmin tullut paljon opiske- lijoita Venäjältä. Venäläiset suosivat ammattikorkeakouluissa liiketalou- den ja hallinnon sekä tekniikan opintoja ja yliopistoissa yhteiskuntatie- teiden ja kaupallisen alan opintoja. Näillä aloilla venäläisopiskelijoiden ulkomaanjaksot vähenivät 30–70 %.
Saattaa olla, että Venäjän heikentynyt taloustilanne on tehnyt kansainvälisen liikkuvuuden liian kalliiksi venäläisopiskelijoille. Lasku ulkomaanjaksolle tulevien määrässä voi heijastaa myös EU:n ja Venäjän kiristynyttä ilmapiiriä.
FOKUKSESSA VENÄJÄ Ulkomaille lähtevien osuus on kummal-
lakin sektorilla kasvanut 2 prosenttiyksik- köä kymmenessä vuodessa. Yksittäisten korkeakoulujen välillä on suuria eroja liikkuvuusaktiivisuudessa.
Eurooppalaisten opetusministerien asettama tavoite on, että 20 % alueen korkeakouluista valmistuneista on tehnyt osan opinnoistaan ulkomailla. Edellä mainitut luvut eivät vielä vastaa siihen, moniko suomalaisopiskelija opiskelee myös ulkomailla, sillä sama opiskelija voi käydä ulkomaanjaksolla useaan kertaan.
Eurooppalaisessa kyselytutkimuksessa 16 % Suomen korkeakouluopiskelijoista oli ollut ulkomaanjaksolla2.
SAKSA, RANSKA JA ESPANJA OVAT OLLEET OPISKELIJA-
LIIKKUVUUDEN KÄRKI-
MAITA JO PITKÄÄN
Suomesta Suomeen 11 000
8 250
5 500
2 750
0
2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016
4 168
2 234 2 973
1 021 Lukumäärä
ALLE 3 KUUKAUTTA KESTÄVÄT ULKOMAANJAKSOT SUOMESTA JA SUOMEEN 2006–2016
Suomalaiset korkeakouluopiskelijat tekivät vuonna 2016 yli 4000 alle kolmen kuukauden mittaista ulkomaanjaksoa ja Suomeen tuli reilut 2000 opiskelijaa.
Myös lyhyiden ulkomaanjaksojen määrä on pitkällä aikavälillä kasvanut, mutta maltillisemmin kuin pitkien jaksojen.
Lyhyiden ulkomaanjaksojen määrän ke- hittymiselle on tyypillistä epätasaisuus ja vuosittainen vaihtelu. Viimeisinä vuosina sekä lähtijöiden että tulijoiden määrä on vähentynyt – sekä ammattikorkea- kouluissa että yliopistoissa, lähes kaikis- sa korkeakouluissa ja kaikilla aloilla.
Ammattikorkeakouluissa opiskelevat suosivat enemmän lyhyitä ulkomaanjak- soja kuin yliopisto-opiskelijat. Peräti 81 % lähtevistä ja 66 % tulevista opiskeli- joista on ammattikorkeakoulusektorilta.
Uusien opiskelijoiden määrään suh- teutettuna aktiivisimpia lyhyille ulko- maanjaksoille lähtijöitä ovat Jyväskylän ja Tampereen sekä Karelia-, Novia- ja Savonia-ammattikorkeakoulujen opis- kelijat, joista 15–20 % lähtee. Yliopisto- sektorilla selvästi aktiivisimmin lyhyille ulkomaanjaksoille lähtevät Taideyliopis- ton opiskelijat (22 %).
Lukumääräisesti eniten ulkomaanjakso- ja tekevät kauppa-, hallinto- ja oikeus- tieteen alan opiskelijat: 30 % lähtevistä opiskelijoista ja 29 % tulevista opiskelee näitä aloja. Luvuissa on laskettu yhteen sekä pitkä- että lyhytkestoiset jaksot.
Myös tekniikan sekä terveys- ja hyvin- vointialojen opiskelijat käyvät ahkerasti ulkomaanjaksoilla. Opiskelijamääräl- tään suurilla aloilla tehdään runsaasti ulkomaanjaksoja, joten lukumäärä ei kerro alan opiskelijoiden aktiivisuudesta kansainvälisessä liikkuvuudessa.
Etelä-Korean ja Japanin merkitys opiskelijaliikkuvuudessa on kasvanut.
Suomalaisten opiskelijoiden kohteena suosiotaan ovat menettäneet Ranska, Ruotsi, Yhdysvallat ja Unkari. Suomeen tulevien osalta laskua on tapahtunut venäläisten, tšekkien, puolalaisten ja unkarilaisten kohdalla.
Korkeakouluopiskelijoiden ulko- maanjaksot painottuvat Eurooppaan:
sinne suuntaa 70 % lähtevistä ja sieltä tulee 79 % Suomeen tulevista opiskeli- joista. Aasian osuus on 17 % lähtijöistä ja 15 % tulijoista. Viime vuosina Euroop- paan suunnanneiden suomalaisopis- kelijoiden osuus on hieman kasvanut ja Aasiaan suunnanneiden pienentynyt, vaikka 10 vuoden perspektiivillä kehitys onkin mennyt toisin päin. Suomeen tule- vien kohdalla Euroopan osuus hiljalleen pienenee ja Aasian kasvaa.
Vain luonnontieteen ja lääketieteiden aloilla ulkomaanjaksolle Suomeen tule- vien opiskelijoiden määrä on suurempi kuin lähtijöiden. Monen tulijan koulutus- ala ei ole tiedossa. Kyse on voi olla myös monialaisista opintokokonaisuuksista.
Lyhyet ulkomaanjaksot ovat ylei- simpiä palvelualoilla, maa- ja metsäta- lousalalla sekä lääketieteissä, joissa niitä tehdään lähes yhtä paljon kuin pitkiä jaksoja. Lyhyiden jaksojen osuus on suuri myös terveys- ja hyvinvointialal- la. Suomeen tulevien kohdalla lyhyiden ulkomaanjaksojen osuus on suuri ter- veys- ja hyvinvointialoilla, humanistisilla aloilla ja luonnontieteessä.
Eri alojen opiskelijoiden aktiivisuu- dessa lähteä ulkomaanjaksolle on suuria eroja. Aktiivisuustarkastelussa on syytä huomata, että yliopistojen palvelualat ja ammattikorkeakoulujen luonnontieteet ovat opiskelijamäärältään pieniä aloja, jolloin yksittäinen opiskelija voi muuttaa prosentteja.
LYHYIDEN ULKOMAAN- JAKSOJEN MÄÄRÄ
VAIHTELEE VUOSITTAIN
LUONNONTIETEEN JA
LÄÄKETIETEEN ALOILLA
SUOMEEN TULEVIEN
MÄÄRÄ ON SUUREMPI
KUIN LÄHTIJÖIDEN
Yliopistot Ammattikorkeakoulut
Kaupan, hallinnon ja oikeustieteen
alat
Yhteis- kunnallinen
ala
Palvelu- alat
Humanis- tiset
alat
Kaikki yhteensäalat
Luonnon- tieteet
Palvelu- alat
Kaupan, hallinnon ja oikeustieteen
alat
Taiteet ja kulttuuri
Kaikki yhteensäalat 49%
34% 28% 28% 25%
46%
27% 23% 21%
13%
OPISKELIJOIDEN ULKOMAANJAKSOISSA AKTIIVISIMMAT ALAT
Pitkäkestoiselle jaksolle lähtevien määrä suhteessa uusien opiskelijoiden määrään, %
0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 0 1 000 2 000 3 000 4 000
yli 3 kk
5 000 Kauppa-, hallinto- ja oikeustieteet
Tekniikan alat
Terveys- ja hyvinvointialat
Palvelualat
Yhteiskunnalliset alat
Taiteet ja kultuurialat
Humanistisen alat
Tietojenkäsittely ja tietoliikenne
Tieto puuttuu
Luonnontieteet
Kasvatusalat
Maa- ja metsätalousalat
Lääketieteet
3 590 797
1 523 841
976 665
767 727
808 65
604 380
683 124
600 126
283 117
352 65
178 189
64 66 154 48
275 53 317 21 425 200 398 20
868 152 465 223
609 15 722 32 308 95
731 437
1 926 294
2 861 644
* Kuviossa on laskettu yhteen ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen ulkomaanjaksot. Koulutusalat painottuvat sektoreilla eri tavoin: terveys- ja hyvinvointialojen sekä palvelualojen ulkomaanjaksot tehdään pääosin ammattikorkeakoulusektorilla, humanististen ja yhteiskunnallisten alojen yliopistosektorilla.
Lähtevät Saapuvat
alle 3 kk Lukumäärä
KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN ULKOMAANJAKSOT SUOMESTA JA SUOMEEN
KOULUTUSALOITTAIN* 2016
Lähtevät opiskelijat 7 260
Kasvu 2006 +43 % Eurooppa 51 %, Aasia 23 %, Pohjois-Amerikka 17 %, muut 9 %
Yleisimmät kohdemaat:
Yhdysvallat, Britannia, Kiina, Ranska ja Australia
Tulevat opiskelijat 13 750
Kasvu 2006 +26 % Eurooppa 68 %, Aasia 17 %, Pohjois-Amerikka 9 %, muut 6 %
Yleisimmät lähtömaat:
Saksa, Ranska, Kiina, Alankomaat ja Espanja Lähtevät opiskelijat
6 900
Kasvu 2006 noin +50 % Yleisimmät kohdemaat:
Yhdysvallat, Australia, Britannia, Saksa ja Espanja
Tulevat opiskelijat 8 930
Kasvu 2006 noin +100 % Yleisimmät lähtömaat:
Saksa, Ranska, Espanja, Alankomaat ja Italia
Lähtevät opiskelijat Kyselytavasta riippuen joko 28 % tai 38 % opiskelijoista Yleisimmät kohdemaat:
Britannia, Ranska, Yhdys- vallat, Espanja, Italia – ja Suomi
Tulevat opiskelijat 28 600
Kasvu 2014 +2 % Eurooppa 52 %, Etelä- ja Kaakkois-Aasia sekä Oseania 20 %, Etelä- ja Väli-Amerikka 11 %, Pohjois-Amerikka 7 %, muut 10 %
Yleisimmät lähtömaat:
Italia, Espanja, Kiina, Ranska ja Yhdysvallat
RUOTSI Trendi:
kasvaa vahvasti
SAKSA Trendi:
kasvaa hieman NORJA
Trendi:
kasvaa vahvasti
Opiskelijaliikkuvuutta tilastoidaan eri maissa hieman eri tavoin, mistä johtuen täysin yhteismitallista vertailua ei voi tehdä. Tarkastelu perustuu Norjassa, Ruotsissa ja Saksassa julkaistuihin tilastoraportteihin.
Lähteet: Norja: www.siu.no | Analyse | Studentmobilitet, Ruotsi: Universitetetskanslersämbetet: Internationell studentmobilitet i högskolan 2015/16 Saksa: DAAD ja DZHW: Wissenschaft weltoffen 2017 Jaottelu Saksaan tulevien opiskelijoiden
lähtömaanosista on suuntaa antava eikä noudata kaikilta osin maanosarajoja.
Norjan kohdalla maanosia koskevia tietoja ei ole julkaistu.
OPISKELIJOIDEN ULKOMAANJAKSOT KANSAINVÄLISESSÄ VERTAILUSSA
ISBN: 978-952-13-6446-4 (painettu) ISBN: 978-952-13-6447-1 (pdf) ISSN: 2242-2951 (painettu) ISSN: 2242-296X (pdf)
Taitto ja grafiikat: Liisa Valtonen
Suomi on profiloitunut korkeatasoisen opettajakoulu- tuksen maaksi, josta haetaan oppia ulkomaille. Kuinka kansainvälisiä tulevat kasvatuksen ammattilaiset ovat, ja missä määrin he käyvät opiskeluaikanaan ulkomaanjak- soilla?
Kasvatusalan opiskelu Suomessa keskittyy pitkälti yliopistoihin. Vuonna 2016 yliopistoista lähti ja niihin tuli ulkomaanjaksolle vajaat 300 kasvatusalan opiskelijaa.
Aiemmin tulijoiden määrä on alalla ollut suurempi kuin lähtijöiden: huippuvuonna 2015 Suomeen tuli yli 400 opiskelijaa ulkomailta.
FOKUKSESSA KASVATUSTIEDE
Kasvatusalan opiskelijoiden ulkomaanjaksojen määrä on vuodesta 2010 kasvanut 25 %, mikä on keskimääräistä nopeampi kasvutahti. Tästä huolimatta alan opiskelijat ei- vät ole kovin innokkaita lähtemään, sillä lähtijöiden uusiin opiskelijoihin suhteutettu määrä on vain 12 % kun se on yliopistoissa keskimäärin 25 %.
Yliopistojen välillä on eroja. Aktiivisimmin liikkuvat Oulun yliopiston kasvatustieteilijät. Itä-Suomen, Lapin, Oulun ja Tampereen yliopistossa alalle tulee enemmän opiskelijoita ulkomaanjaksolle kuin niistä lähtee.
