LÄHTÖKOHDAT MEDIAKASVATUKSEN MEDIAT JA ME –

(1)

MEDIAT JA ME

–

MEDIAKASVATUKSEN LÄHTÖKOHDAT

Toimittanut

Ulrica Gabrielsson

(2)

Tutkijoiden ja kansanedustajien seura TUTKAS järjesti keskiviikkona 22.9.2004 keskustelutilaisuuden "Mediat ja me – mediakasvatuksen lähtö- kohdat."

Tilaisuudessa puheenjohtajana toimi kansanedustaja, Tutkaksen puheenjoh- taja Kalevi Olin. Alustuksen pitivät tutkijatohtori Sirkku Kotilainen Tampe- reen yliopistosta, Sara Sintonen Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitokselta, kauppatieteiden tohtori Hanna Lehtimäki Life Work Consul- tingista, tutkijat Laura Ermi ja Satu Heliö Tampereen yliopiston hyperme- dialaboratoriosta sekä psykologian tohtori Anu Mustonen Jyväskylän yliopistosta. Kommenttipuheenvuoron pitivät kansanedustajat Minna Lintonen ja Jyrki Kasvi. Tässä julkaisussa on kaikkien alustajien puheenvuorot.

Tilaisuuteen osallistui noin 90 henkeä.

(3)

SISÄLLYSLUETTELO:

Mediakasvatuksella toimijaksi tietoyhteiskuntaan

Tutkijatohtori Sirkku Kotilainen, Tampereen yliopisto Taide ja taito mediakasvatuksen kivijalaksi

Musiikin tohtori Sara Sintonen,

Helsingin yliopisto, Soveltavan kasvatustieteen laitos Mediakulttuuri kasvattajana

Kauppatieteiden tohtori Hanna Lehtimäki, Life Works Consulting Pelien voima ja pelaamisen hallinta

Tutkijat Laura Ermi ja Satu Heliö, Tampereen yliopisto/Hypermedialabotorio Kodin ja vanhempien mediakasvatuksellinen ote

Psykologian tohtori Anu Mustonen, Jyväskylän yliopisto

(4)

Tutkijatohtori Sirkku Kotilainen Tampereen yliopisto

M

EDIAKASVATUKSELLA TOIMIJAKSI TIETOYHTEISKUNTAAN

Mediakasvatuksella toimijaksi Mediakasvatuksella toimijaksi

tietoyhteiskuntaan tietoyhteiskuntaan

Sirkku Kotilainen Tutkijatohtori Tampereen yliopisto Email: sirkku.kotilainen@uta.fi

Mediakasvatus Mediakasvatus

l Opetusta mediasta: teknologista, kulttuurista ja yhteiskunnallista

l Media usein oppimateriaalina ja välineenä

l Voidaan toteuttaa opetuksessa ja kasvatuksessa päiväkodista aikuiskasvatukseen

(5)

Mediakasvatuksen tavoitteena Mediakasvatuksen tavoitteena

media(luku)taito media(luku)taito

Tutkiva ote mediaan

Ilmaisutaidot median avulla

Tiedonhankintataidot median avulla

Taitava medialukija on myös taitava monimediaoppija

Tavoitteena tietoyhteiskunnassa Tavoitteena tietoyhteiskunnassa

digitaalinen toimijuus digitaalinen toimijuus

Em. taitojen lisäksi:

halua ja rohkeutta OSALLISTUA

verkkojulkisuudessakin omien ja yhteisten

asioiden hoitamiseen

(6)

Mediakasvatusta käytännössä Mediakasvatusta käytännössä

•

Toteutetaan itse esityksiä:

lehdet, elokuvat, videot, verkkosivut jne.

•

Analysoidaan mediaa

•

Tarkastellaan mediaympäristöä:

päiväkirjat, elämäkerrat, haastattelut jne.

...tutkiminen, ilmaisu, oma tekeminen...

Ongelmia toteutuksissa Ongelmia toteutuksissa

•Esimerkiksi opettajien koulutuksessa rooli vaihtelee

•Koulutyössä useita pedagogisia ja mediatietouteen liittyviä pulmia

•Alan tutkimuksen ja käytäntöjen vuorovaikutuksen puute

•Kehitystä pääosin projektein – ei jatkuvuutta

(7)

Mediakasvatusta eteenpäin Mediakasvatusta eteenpäin

Avainkysymys on:

Miten saada mediakasvatus nykyistä pysyvämmäksi osaksi toimintojen rakenteita? Lakimuutoksiako?

Vai tarvitaanko uusia rakenteita? Esim.

alan tutkimus- ja kehityskeskus

Lähteitä:

Kotilainen, Sirkku 2001:

Mediakulttuuri opettajankoulutuksen haasteena. Acta Universitatis Tamperensis 807. Verkossa:

http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/vaitokset/2001/2001036.html Kurki, Leena 2000:

Sosiokulttuurinen innostaminen. Tampere: Vastapaino.

Ridell, Seija 2002:

The Web as a Space for Local Agency. Communications 27. Berlin:

Mouton de Gruyter.

Tufte, Birgitta 1995:

Skole og medier: Byggesaet til de levende billeders paedagogik.

Köbenhavn: Akademiska Forlag A/S.

(8)

Musiikin tohtori Sara Sintonen,

Helsingin yliopisto, Soveltavan kasvatustieteen laitos

T

AIDE JA TAITO MEDIAKASVATUKSEN KIVIJALAKSI

Kasvatuksen merkitys

Saatavuus Taidot+

Kuinka motivoida?

Mielekkäät sisällöt Kuvittelukyky

Empatia

Eettinen valtautuminen

Mediakulttuuri

Sara Sintonen 22.9.2004 sara. sintonen @helsinki.fi

SISÄLTÖ TEKNIIKKA

LUKUTAITO

(9)

Kauppatieteiden tohtori Hanna Lehtimäki Life Works Consulting

M

EDIAKULTTUURI KASVATTAJANA

mediakulttuuri kasvattajana

Kauppatieteiden tohtori Hanna Lehtimäki

Life Works Consulting Oy

life works consulting oy tampere

Kolmen kauppatieteiden tohtorin perustama yritys, joka rakentaa siltaa liiketaloustieteen tutkimuksen ja käytännön työelämän välille

Missio: Inhimillisen työelämän edistäminen suomalaisissa organisaatioissa

Toiminut vuodesta 2000

Perustajat: KTT Heidi Keso, KTT Hanna Lehtimäki, KTT Tarja Pietiläinen

Asiantuntija-alueet: strategiointi, innovaatiot, verkostot, liiketoimintamallit uusilla toimialoilla, tiedon tuotannon menetelmät

Tuotekehitysprojekti: Osaamisintensiivisen

liiketoimintakonseptin rakentaminen. Rahoittajina Tekes ja Finnvera.

Life Worksillä on lähes 100 julkaisua: tieteellisiä artikkeleita, kirjoja ja ammattilehtikirjoituksia.

www.lifeworksconsulting.net

(10)

toimijoiden kenttä

Mediakulttuuri

Koulu Koti

lapset kertovat elämästään tietoyhteiskunnassa

Juha Suoranta & Hanna Lehtimäki & Sampsa Hakulinen

2004. Children in the Information Society.The Case of Finland.

2001. Lapset tietoyhteiskunnan toimijoina.

Vuonna 2001 toteutettu kysely, johon vastasi lähes 1000 suomalaislasta ja täydentävät teemahaastattelut. Information Society Institute (ISI), Tampereen yliopisto.

Juha Suoranta

2003. Mediakulttuuri kasvatuksessa.

lehtikirjoitukset ja tieteelliset artikkelit

(11)

Lasten mediakulttuuri

Viestintävälineiden käyttö on pääasiassa viihteellistä

Tietokoneen koulukäyttö on vähäistä

Itsessään merkittävä oppimis- ja toimintaympäristö

KÄNNYKÄN ERI TOIMINTOJEN KÄYTTÖ (%)

71

58 36

31 16

15 7

Pelit Soittaminen Tekstiviestit Säveltäminen Logojen tilaus Soittoäänien tilaus Pelien tilaus

(12)

TIETOKONEEN ERI TOIMINTOJEN KÄYTTÖ (%)

91

63 53

44 30

27

15 12

Pelien pelaaminen Piirto-ohjelma Surffaaminen Musiikin kuuntelu Sähköposti

Tiedonhaku rompulta Koulutehtävät Keskusteluryhmät

Lasten elämä mediakulttuurissa on yksityistynyt

Televisiota katsellaan ja mediaa käytetään usein yksin omassa huoneessa

Kännykkäkasvatus ei ole yleistä

Kännykkä on lapsille ennen kaikkea pelilaite, ei viestintäväline tai turvalinja

(13)

OMA KÄNNYKKÄ, TELEVISIO TAI TIETOKONE (%)

3 2 3 0

2 0

2 5 4 7

3 2

2 8 3 8

2 6

0 5 1 0 1 5 2 0 2 5 3 0 3 5 4 0 4 5 5 0

T y t t ö Poika Kaikki

K ä n n y k k ä Televisio T i e t o k o n e

viestintävälineiden käyttö ei syrjäytä muita harrastuksia

Televisiota katselevat lapset käyttävät myös tietokoneita,

lukevat kirjoja ja harrastavat muita asioita

Tulos tukee kasautumishypoteesia

(14)

AINAKIN KERRAN VIIKOSSA TAPAHTUVA TIETOKONEEN KÄYTTÖ, LUKEMINEN JA PELAAMINEN (%)

5 9 7 0

6 4

8 7 7 3

8 0

5 4 8 4

6 9

0 1 0 2 0 3 0 4 0 5 0 6 0 7 0 8 0 9 0

T i e t o k o n e K i r j a P e l a a minen

Tyt ö t P o j a t Kaikki

lapset uivat yksin mediakulttuurissa

Lapset kokevat, että heidän vanhempansa ovat kiireisiä

Vanhempien aika, osaaminen ja energia lasten mediakulttuuriin syventymiseen rajallista

Lapset eivät opi näitä taitoja koulussa: opettajilla ei riittävästi osaamista, aikaa eikä energiaa

(15)

ISÄN JA ÄIDIN KIIREISYYS (%)

2 9 2 9

3 6

3 0 3 2

3 0

0 5 1 0 1 5 2 0 2 5 3 0 3 5 4 0

Tyt t ö Poika Kaikki

Isä on usein kiireinen Äiti on usein kiireinen

toimijoiden kenttä

Mediakulttuuri

Koulu Koti

Yhteistyö: aikaa ja tilaisuuksia vähän,

vanhemmat eivät tiedä, mitä koulussa tapahtuu

Neuvottomuus Vastuu Ei osa

opetussuunnitelmaa, opettajien lisä- koulutuksen tarve

(16)

Tutkijat Laura Ermi ja Satu Heliö

Tampereen yliopisto/Hypermedialabotorio

P

ELIEN VOIMA JA PELAAMISEN HALLINTA

UNIVERSITY OF TAMPERE, Hypermedia Laboratory www.uta.fi/hyper/gamelab/

Pelien voima ja pelaamisen hallinta

Laura Ermi & Satu Heliö Hypermedialaboratorio

Tampereen yliopisto

Digitaaliset pelit

• Pelit ja viihde

nopeimmin laajeneva liiketoimintasektori maailmassa

• Peli on suljettu formaali merkitys- järjestelmä, joka edellyttää pelaajiensa ponnistelevan tiettyä päämäärää kohti

(17)

Pelien vaikutukset vai pelien merkitykset?

• Pelit ovat ajassamme näkyvä ja merkittävä ilmiö, johon ongelmat helppo heijastaa

• Yleisimpiä huolenaiheita: riippuvuus, sosiaalisen elämän köyhtyminen ja peleissä esiintyvä

väkivalta

• Tutkimuksissa usein lähdetty liikkeelle näistä huolenaiheista ja pyritty selvittämään, millaista vahinkoa pelit mahdollisesti aiheuttavat nuorille pelaajilleen

• Mielekästä olisi tarkastella pelaamista myös pelikokemuksen ja pelaajien itsensä

näkökulmasta

Lapset ja nuoret pelikulttuurien toimijoina

• Lapset ja tietoyhteiskunta -hankkeen

osaprojekti: tarkasteellaan pelien merkityksiä nykypäivän lasten ja nuorten elämässä

• Lähtökohtana lasten aktiivinen toimijuus:

tavoitteena selvittää, mitä ja miten lapset pelaavat sekä miten he omaa pelaamistaan jäsentävät

• Rahoitus liikenne- ja viestintäministeriö, Nokia sekä Lapset ja tietoyhteiskunta -hanke

(ISI/eTampere)

(18)

Pelien voima ja pelaamisen hallinta

• Tutkimuksessa on selvitetty, millaisia

mielihyvän lähteitä ja muotoja pelaamiseen liittyy, sekä millaisia tapoja hallita ja jäsentää omaa pelaamistaan lapset ja heidän perheensä ovat kehittäneet

• Kohderyhmänä 10–12-vuotiaat digitaalisia pelejä pelaavat lapset ja heidän perheensä

• Kyselyaineisto 284 tamperelaiselta 4.–5.

luokan oppilaalta ja hänen vanhemmaltaan

• Teemahaastattelu 15 perheessä

Pelaaminen keskeinen osa nykylapsen mediamaailmaa

• Lapsista 98 % pelasi digitaalisia pelejä ainakin joskus; 75 % ainakin kerran viikossa

• Tytöt lähes yhtä innokkaita pelaajia kuin pojat

(19)

Pelien vetovoima

• Pelien vetovoima koostuu useista erilaisista

tekijöistä, jotka painottuvat eri lapsilla eri tavoin

• Yleisesti ottaen keskeistä

a) hyvä pelattavuus b) fantasia

Pelikokemuksen monet ulottuvuudet

(20)

Pelaamisen hallinta

• Tyypillisemmin vanhemmat rajoittivat lastensa pelaamiseen käyttämää aikaa kuin pelien

sisältöjä: useissa perheissä käytössä ”peliaika”

• Vanhemmat vastustivat väkivaltaisia

pelisisältöjä, ikärajoja seurattiin vaihtelevasti

• Lapset kokivat itse olevansa kykeneviä

hallitsemaan omaa pelaamistaan, mutta yleensä arvostivat myös vanhempiensa panosta

Tutkimuksen loppuraportti

• Loppuraportti

ilmestynyt maaliskuussa 2004

• Saatavissa verkosta osoitteesta:

http://tampub.uta.fi/

tup/951-44-5939-3.pdf

(21)

Psykologian tohtori Anu Mustonen Jyväskylän yliopisto

K

ODIN JA VANHEMPIEN MEDIAKASVATUKSELLINEN OTE

Kodin ja

vanhempien media-

kasvatuksellinen ote

Tutkas 22.9.2004

Anu Mustonen, PsT

Jyväskylän yliopisto

(22)

Mediakasvatus

• harjaannuttaa median

aktiiviseksi kohtuukäyttäjäksi

• kannustaa omiin tulkintoihin ja mielipiteiden vaihtoon

• toimii rokotteena median riskejä vastaan

• tukee minä- ja maailmankuvan kehitystä

• opettavaisinta itse tekeminen:

omat lehdet, uutiset, videot jne.

• läpäisyperiaate: kuuluu kaikille kasvatuksen tasoille kodeista kouluihin

• laitteiden sijoittelu yhteisiin tiloihin: vuorottelu,

yhdessäolo

• sosiaalisten taitojen harjoitteleminen, ystävät

• muut harrastukset

• rajat ja sopimukset

• miten ylitetään pelikoneen rajat, monipuolistetaan median käyttöä?

Media ja perhe

(23)

Vanhemmuuden tukea mediakasvatuksessa

• neuvolat: materiaalipaketti, keskustelu

• esi- ja alkuopetusikäisten vanhempainillat

• esim. amk-vetoiset työpajat ja oppilasyritykset

• median oma itsesäätely ja mediakasvatustarjonta:

tv, lehdet jne

1. Sisällöllinen ohjaus ja sopimukset

2. Yhteinen valikointi 3. Yhdessä katsominen 4. Vedenjakajat

5. Määrän tai ajan rajoittaminen

6. Tekninen rajoittaminen (sensuurisiru)

Media ja rajat:

perheiden tehtävää

(24)

T ietotekniikka ja media kotona

• laitteiden sijoittelu yhteisiin tiloihin:

vuorottelu, yhdessäolo, keskustelu

• miten ylitetään pelikoneen rajat?

• yhteiset valinnat, ostopäätökset, sopimukset

• kohtuullisuus: kone ei saa olla ainoa kaveri!

Mitä tytöille?

Tietokonemedia ei kiinnosta tyttöjä läheskään yhtä paljon kuin poikia

Palvelujen sisällöt maskuliinisia, vähän valinnanvaraa tytöille àala ei kehity tasapuolisesti àfeminiiniset tarpeet ja ideat

eivät pääse esiin

àtytöt eivät pääse osallisiksi kaikista tietotekniikan mahdollisuuksista

(25)

Ikäsuositus toimii mainoksena ikärajaa nuoremmille

Sisällöllinen luokitus toimii paremmin, ei tee

houkuttelevammaksi Internet, tietokonepelit:

à luokituskoodi, metatieto à suodatinohjelma

à ei-toivotun aineiston näkeminen estyy

Tuoteselostus vanhempien tukena

• kannustinjärjestelmä kehitystä tukevien

palvelujen ja sovellusten tekemiseen

• julkista tukea kehittävien pelien tekemiseen

• • lisää opettajankoulutusta ja täydennyskoulutusta

Julkista tukea

mediakasvatukseen

(26)

Pelien vetovoima hyötykäyttöön

Vuorovaikutteisuus

Monia aisteja koskettava multimediaalisuus Uutuusarvo

Mielikuvituksen tempaaminen Kiehtovat pulmat

VALTAKUNNALLINEN KOORDINAATIOKESKUS

• koulutusmateriaalia kasvatuksen ammattilaisille

- esim. neuvolat, päiväkodit, koulut, seurakunnat

• valmiiden sovellusten jakelu keskitetysti

- monistettavat oppimis- ja vuorovaikutusympäristöt

Mustonen, A. & Pulkkinen, L. (2003)