296732
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kiinteistön- muodostamislain sekä kiinteistörekisterilain 3 ja 7 §:n muuttamisesta
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi kiin-
teistönmuodostamislakia ja kiinteistörekiste- rilakia. Esityksen mukaan lakeihin tehtäisiin kiinteistörekisterin tunnusjärjestelmän uudis- tamisesta aiheutuvat muutokset. Esityksen tarkoituksena on edistää kiinteistötoimituk-
sen aloittamisen ja eräiden kiinteistörekiste- rin pitäjän päätösten sähköistä tiedoksiantoa.
Lisäksi lakeihin tehtäisiin eräitä teknisluon- teisia muutoksia.
Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä helmikuuta 2014.
—————
YLEISPERUSTELUT 1 Nyky tila
Johdanto
Heinäkuun alusta vuonna 1985 voimaan tulleella uudistuksella silloiset maarekisteri ja tonttikirja yhdistettiin uudeksi perusrekiste- riksi, kiinteistörekisteriksi. Kiinteistörekisteri eli niin sanottu katasteri on valtakunnallinen säädösperusteinen perusrekisteri, joka kattaa nykyisin käytännössä Suomen koko pinta- alan. Se on luonteeltaan luettelo maa- ja ve- sialueiden yksiköistä rekisterimerkinnöin.
Kiinteistörekisterin pitäjinä toimivat maanmittaustoimistot sekä ne kunnat, jotka ovat ottaneet tehtävän itselleen asemakaava- alueilla. Rekisteri toimii perustana yhteis- kunnan eri aloilla viranomaisten toiminnassa kuten maa- ja vesialueiden käytön suunnitte- lussa, verotuksessa sekä muussa kiinteistöjä koskevassa päätöksenteossa. Kiinteistörekis- teri toimii myös perustana muille kiinteistöjä koskeville rekistereille. Kiinteistöjä koskevi- en tietojen yhteiskäyttö eri rekisterien yhtey- dessä on mahdollista, jos kiinteistörekisteriä pidetään yhtenäisen kiinteistötunnusjärjes- telmän avulla.
Kiinteistötunnuksen avulla perusrekisteriin merkityt kiinteistöt ovat eri viranomaisissa yksilöitävissä luotettavalla tavalla. Kiinteistöt merkitään kiinteistörekisteriin maarekisterin mukaisesti ryhmiteltynä kunnittain ja rekiste- rikylittäin. Kiinteistötunnuksesta voi päätellä rekisterikylän, johon rekisteriyksikkö kuuluu.
Asemakaava-alueella kiinteistötunnuksesta voidaan päätellä kunnan tai kaupungin osa, jossa sitovan tonttijaon mukaan erotettu re- kisteritontti sijaitsee.
Tarkoituksena on siirtyä järjestelmään, jos- sa kiinteistötunnus ei muutu esimerkiksi kun- taliitoksen johdosta. Kiinteistötunnuksesta ei voisi uudistuksen jälkeen päätellä hallinnol- lista aluejaotusta tai rekisterikylää. Sen sijaan kiinteistön sijaintikunta merkittäisiin rekiste- rissä kiinteistön ominaisuustiedoksi.
Kiinteistötunnusta koskeva sääntely
Kiinteistörekisterilailla (392/1985) sääde- tään kiinteistörekisteriin merkittävistä kiin-
teistöistä, yhteisten alueiden merkitsemisestä rekisteriin, kiinteistötunnuksesta ja muista kiinteistöä koskevista rekisteritiedoista, re- kisterin ylläpidosta sekä rekisterin pitoa kos- kevista menettelyistä.
Kiinteistörekisterilain 3 §:n mukaan kiin- teistöistä ja muista rekisteriyksiköistä pide- tään kiinteistörekisteriä kunnittain. Lain 4 §:n mukaan kullekin rekisteriyksikölle annetaan kiinteistötunnus, jonka muodostumisesta säädetään asetuksella. Kiinteistörekisterilain 16 §:n nojalla on annettu kiinteistörekiste- riasetus (970/1996), jonka 1-4 §:ään sisälty- vät yksityiskohtaiset säännökset kiinteistö- tunnuksesta.
Kiinteistörekisteriasetuksen 1 §:n mukaan kiinteistötunnus muodostuu kunta-, sijainti- alue-, ryhmä- ja yksikkönumerosta. Neliosai- sen tunnuksen jokainen muodostumisosa saattaa olla korkeintaan kolmi- tai nelinume- roinen. Sijaintialueella tarkoitetaan kylää, kunnanosaa tai muuta niihin verrattavaa alu- etta. Ryhmällä puolestaan tarkoitetaan ase- makaavan mukaista korttelia tai muuta siihen verrattavaa ryhmää sekä maaseutualueen tilo- jen osalta talonumeroa.
Kylän käsite ja ulkopalstan lunastus
Kiinteistönmuodostamislain (554/1995) käsitteistö toimii pohjana kiinteistöjen yksi- löimiselle kiinteistörekisterissä. Kiinteistön- muodostamislain 2 §:n kohdissa 5─7 on määritetty erilaiset kyläkäsitteet. Nykyinen kiinteistöjaotus on pääsääntöisesti muodos- tunut siten, että kylään kuulunut maa-alue ja- ettiin isojaolla kylän talojen kesken ja myö- hemmin talot ovat jakautuneet eri osittamis- toimitusten kautta tiloiksi. Osittamistoimitus- ten ohella myös erilaiset järjestelytoimituk- set, kuten uusjaot ja tilusvaihdot ja eräät muut maanmittaustoimitukset sekä erilaiset lunastustoimitukset ovat muotouttaneet kiin- teistöjaotusta.
Suomen nykyisen kiinteistöjärjestelmän lähtökohtana on ollut asutushistoriallinen ky- lä. Ryhdyttäessä rekisteröimään taloja ja tilo- ja alkuaan maakirjaan ja sittemmin maarekis- teriin, tapahtui rekisteröiminen kylittäin.
Maan eri osissa on eri tavalla ja eri syistä
johtuen saatettu käsitellä vanha asutuskylä isojaossa kahtena tai useampana jakokuntana taikka useita asutuskyliä on saatettu käsitellä samana jakokuntana. Kun rekisterikylät on muodostettu jakokunnittain, tästä johtuu, että rekisteriin merkitty kyläjaotus (ns. maarekis- terikyläjaotus) poikkeaa eräissä tapauksissa alkuperäisestä asutushistoriallisesta kyläjao- tuksesta. Kun kylälle yhteisesti kuuluvat alu- eet, kuten eräät isojaossa jakamatta jääneet maa-alueet ja lähes säännönmukaisesti jaka- matta olevat kylälle kuuluvat vesialueet, ovat alkuperäiseen asutuskylään kuuluvien kiin- teistöjen yhteisiä, on ollut tarpeen erottaa kiinteistöhallinnollinen rekisterikylä (ns.
maarekisterikylä) maaoikeudellisesta ja vesi- oikeudellisesta kyläkäsitteestä.
Maaoikeudellisen ja vesioikeudellisen ky- län määritteleminen erikseen on ollut tarpeen sen vuoksi, että vesioikeudellisia kyliä eli al- kuperäisiä jakamattoman vesialueen omis- tusyksikköjä ovat maaoikeudellista kylää vastaavien kylien ohella myös eräät muut kiinteistönmuodostamislain 2 §:n 7 kohdassa mainitut maanomistuksen yksiköt. Lainsää- dännössä kylän käsitteellä on tosiasiallista merkitystä erityisesti sovellettaessa ulkopals- tojen lunastussäännöstöä, joka sisältyy muun ohella alueen siirtämistä koskevaan kiinteis- tönmuodostamislain 8 lukuun.
Kiinteistörekisterilain tullessa voimaan ky- läjaotusta tai kaupunginosajaotusta ei määrät- ty lakiin perustuvilla ratkaisuilla, vaan jaotus otettiin kiinteistörekisteriin sellaisena kuin se oli muiden säännösten perusteella muodostu- nut kyläjaotuksen osalta maarekisteriin ja kaupunginosajaotusta koskien tonttikirjaan.
Kyläjaotuksen muuttaminen tai kylän nimen muuttaminen perustui kiinteistönmuodosta- mislakia edeltäneen jakolain (604/1951) 287
§:ään ja kaupunginosajaotuksen muutokset sekä asemakaavaratkaisuihin että vanhan ra- kennuslain (370/1958) nojalla annettuun, 1.1.2000 kumoutuneeseen rakennusasetuk- seen.
Kiinteistönmuodostamislain 8 luvun 61 a §:ssä tarkoitetut ulkopalstat ovat tilaan kuuluvia alueita toisen kylän rajojen sisäpuo- lella samassa tai toisessa kunnassa. Ulkopals- tat ovat yleensä vanhastaan laidun- tai met- sämaiksi käytettyjä alueita, jotka isojaoissa vähäisinä on jätetty entisiin paikkoihinsa toi-
sen kylän rajojen sisäpuolelle. Ne ovat yleen- sä pieniä ja nauhamaisia tai muodoltaan epä- säännöllisiä palstoja. Ulkopalstojen merkitys omistajalle on vuosikymmenien kuluessa vä- hentynyt sen vuoksi, että niiden viljely on etäisen sijainnin vuoksi käynyt kannattamat- tomaksi. Näin ne ovat metsittyneet ja jääneet yleensä hoitoa vaille. Ulkopalstojen luku- määrästä, pinta-aloista ja omistussuhteista ei ole tarkkoja tietoja. Ulkopalstoja on eniten Oulun, Vaasan sekä Turun ja Porin entisten läänien alueilla.
Kiinteistönmuodostamislain 61 a § koskee ulkopalstojen lunastamista. Se on samansi- sältöinen kuin aikaisempi jakolakiin perustu- nut järjestelmä Kiinteistönmuodostamislaissa tai sen perusteluissa ei kuitenkaan ole tar- kemmin tai nimenomaisesti määrätty, mitä kyläkäsitteellä ulkopalstojen yhteydessä tar- koitetaan. Lainvalmistelutöistä (esim. HE 195/1991 vp.) on pääteltävissä, että kylällä ulkopalstan yhteydessä on lainsäätäjä tarkoit- tanut isojaon aikaista alkuperäistä asutushis- toriallista kylää, jonka yksittäisellä talolla on saattanut olla erillispalstoja toisen alkuperäi- sen asutushistoriallisen kylän tilusten sisällä tai tällaisen kylän isojaossa saamien metsäti- lusten sisällä. Ulkopalstan ympärillä oleva omistusyksikkö saattoi kuulua myös kiinteis- tönmuodostamislain 2 §:n 7 kohdassa määri- tettyyn maaoikeudellisen kylän käsitteen
”laajennukseen”, eli eri vesioikeudelliseen kylään kuin lunastettava ulkopalsta.
Kiinteistötoimitukseen liittyvä tiedoksianto- menettely
Yleisesti kiinteistönmuodostamislain kiin- teistötoimitukseen liittyvien asiakirjojen tie- doksianto perustuu hallintolain (434/2003) säännöksiin. Lähtökohtana on tiedoksianto tavallisena kirjeenä. Todisteellista tiedok- siantoa käytetään, kun päätökseen liittyy va- litusoikeus. Myös sähköistä asiointia koske- vat yleissäännökset soveltuvat. Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003) säädetään, että sähköinen tiedoksianto voi tapahtua todisteellisena tai tavallisena sähköisenä tiedoksiantona. Vii- meksi mainittua voidaan käyttää, jos asian- osainen antaa suostumuksensa. Jos kuitenkin asianomaisen yksityisyyden suojaaminen,
muu erityinen suojan tai suojelun tarve taikka oikeuksien turvaaminen sitä edellyttää, asia- kirjan tiedoksiantoon on sovellettava, mitä todisteellisesta sähköisestä tiedoksiannosta tai tiedoksiannosta muutoin säädetään. Ta- vallisena sähköisenä tiedoksiantona toimitet- tu asiakirja katsotaan annetun tiedoksi kol- mantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Mitä asiakirjasta säädetään, koskee myös kutsua viranomaisen aloittaman menettelyn kokoukseen tai muuhun kuule- mistilaisuuteen.
Kiinteistönmuodostamislain 168 §:n mu- kaan kiinteistötoimituksen aloittamisesta on tiedotettava kaikille asianosaisille kutsukir- jeellä. Kiinteistötoimituksen suorittamisen aloittamisen ajankohdasta saadaan myös so- pia kaikkien asianosaisten kanssa, mutta tä- mä edellyttää, että kaikki asianosaiset tai heidän asiamiehensä ovat läsnä toimituksen alkukokouksessa. Kiinteistönmuodostamis- lain 168 §:n säännös on erityissäännös. On ollut epäselvää, onko sähköisenä viestinä lä- hetetty kutsu kiinteistötoimituksen alkuko- koukseen riittävä tiedoksianto niissä tilan- teissa, joissa asianosaisen sähköinen yhteys- tieto olisi tiedossa ja asianosaisen nimen- omainen suostumus sähköisen tiedoksiannon käyttämiseen olisi saatu. Todisteellista tie- doksiantoa tai haastemiestiedoksiantoa ei käytetä edes toimituksesta pois jääneiden asianosaisten osalta. Kiinteistönmuodosta- mislain 168 §:n 1 momentissa tarkoitettua kutsukirjetiedoksiantoa vastaisi sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnasta annetun lain 19 §:ssä tarkoitettu tavallinen sähköinen tiedoksianto. Ilman eri säännöstä kiinteis- tönmuodostamislaissa tavallisen sähköisen tiedoksiannon käyttöä on pidetty epävarma- na.
Kiinteistörekisterin pitäjän päätökset
Eräitä aikaisemmin yksin kiinteistötoimi- tukseen kuuluvia asioita on 1. päivästä loka- kuuta 2011 lukien voinut ratkaista kiinteistö- rekisterin pitäjän päätöksellä. Kiinteistörekis- terin pitäjän päätöksellä voidaan tehdä muun muassa yhteisten maa- ja vesialueiden osuu- den siirtoja, rasitusten tai tieoikeuden lak- kauttamisia sekä yhteisalueiden käsittelyjä ja rasitteiden kuten kiinnitysten järjestelyjä nii-
den yhteydessä. Yleisesti kiinteistöjaotuksen muutoksiin liittyviä sekä toimituksessa että kiinteistörekisterin pitäjän päätöksellä rat- kaistavissa olevia asioita on Maanmittauslai- toksessa pyritty ohjaamaan ensisijaisesti kiin- teistörekisterin pitäjän kirjallisessa menette- lyssä ratkaistavaksi.
Kiinteistötoimitusmaksulain (558/1995) 1
§:n 1 momentin mukaan kiinteistötoimituk- sesta tai muusta kiinteistönmuodostamislais- sa tarkoitetuista toimenpiteistä peritään kiin- teistötoimitusmaksu. Kiinteistötoimitusmak- sut ovat olleet Maanmittauslaitoksessa sa- mansuuruiset riippumatta siitä, tehdäänkö ratkaisu toimituksessa vai kiinteistörekisterin pitäjän päätöksellä. Joissain tapauksissa maksu voi myös kiinteistörekisterin pitäjän päätöksellä ratkaistavissa asioissa tulla mää- rättäväksi muille kuin toimenpiteen hakijalle.
Kiinteistötoimituskustannusten jakamisesta toimenpiteestä hyötyä saavien kaikkien asi- anosaisten kesken asianosaisten kesken sää- detään kiinteistömuodostamislain 209 §:ssä.
Säännöstä ei sovelleta kiinteistörekisterin pi- täjän päätöksestä perittäviin maksuihin.
Kiinteistörekisterin pitäjän päätökset anne- taan tiedoksi hallintolain 60 ja 62 §:n sään- nösten mukaisesti. Erityissäännösten puuttu- essa päätösten sähköiseen tiedoksiantoon so- velletaan, mitä sähköisestä asioinnista viran- omaistoiminnassa annetussa laissa säädetään.
2 Ehdo tetut muuto kset
Esityksen tavoitteena on mahdollistaa siir- tyminen järjestelmään, jossa kiinteistötun- nusta ei muuteta kuntarakenteen muutoksen yhteydessä, vaan tieto sijaintikunnasta merki- tään kiinteistörekisterissä kiinteistön ominai- suustiedoksi. Kiinteistöt merkitään kiinteis- törekisteriin maarekisterin mukaisesti ryhmi- teltynä kunnittain ja rekisterikylittäin. Kiin- teistötunnuksesta on voinut päätellä rekiste- rikylän sekä kunnan tai kaupungin osan, jo- hon rekisteriyksikkö kuuluu. Jatkossa tämä ei ole mahdollista. Tunnusjärjestelmän muut- taminen aiheuttaa muutostarpeen kiinteis- tönmuodostamislaissa säädettyyn rekisteriky- län määritelmään. Sen mukaan rekisterikylä määräytyy kiinteistörekisterin kyläjaon mu- kaan. Esityksessä ehdotetaan kiinteistön- muodostamislakia muutettavaksi siten, että
rekisterikylän määritelmä perustuisi aikai- sempaan maarekisterikyläjaotukseen, joka on sisällytetty alkuperäiseen vuoden 1985 kiin- teistörekisterilakiin. Kiinteistörekisterissä re- kisteriyksiköt on ryhmitelty aikaisemman maarekisterin kyläjaotuksen mukaan kunta- kohtaisesti.
Kun kiinteistöhallinnollisen rekisterikylä- jaotuksen merkitys vähenee, ulkopalstojen lunastusta koskevaa sääntelyä on muutettava.
Ulkopalstojen osalta kysymys on hyvin usein jo ennen isoajakoa vallinneesta ylimuistoi- sesta nautinnasta tai omistuksesta toisen his- toriallisen asutuskylän sisällä, taikka sitä oi- keudellisesti vastaavan yksikön isojaossa määräytyneiden rajojen sisällä. Näin ollen esityksessä ehdotetaan kiinteistönmuodosta- mislakia muutettavaksi siten, että lunastus- kelpoisen ulkopalstan tulisi jatkossa sijaita toisen maa- tai vesioikeudellisen kylän rajo- jen sisällä.
Voimassa olevan lainsäädännön mukaan kiinteistötoimituksen aloittamisesta tiedote- taan tavallisella kirjeellä. Poikkeustapauksis- sa kutsuminen tapahtuu julkaisemalla kutsu sanomalehdessä. Asianosaiset voivat myös sopia toimituksen ajankohdasta. Menettelyn joustavuuden lisäämiseksi ja tiedoksiantoa koskevan sääntelyn selkiyttämiseksi ehdote- taan täsmennettäväksi, että kutsu kiinteistö- toimitukseen voitaisiin toimittaa asianosaisen suostumuksella tavallisena sähköisenä tie- doksiantona. Toimituskokousten koolle kut- suminen tapahtuisi jatkossakin postitse toimi- tettavalla kirjallisella kutsukirjeellä niissä ti- lanteissa, joissa asianosaisella ei joko ole sähköpostia käytössään tai hän ei ole toimi- tushakemuksessa tai muutoin antanut nimen- omaista suostumusta sähköisen tiedoksian- non käyttämiseen.
Kiinteistörekisterin pitäjän päätöksellä voi- daan ratkaista eräitä toimenpiteitä, joita on aikaisemmin ratkaistu kiinteistötoimituksella.
Toimenpiteistä peritään kiinteistötoimitus- maksulaissa tarkoitettu maksu. Toimenpi- teestä saatava hyöty ei tule kaikissa tapauk- sissa yksin toimenpiteen hakijan hyväksi, jol- loin kiinteistötoimituskustannusten jakamista koskevien säännösten soveltaminen myös päätöksestä perittävään maksuun olisi perus- teltua. Esityksessä ehdotetaan kiinteistön-
muodostamislakiin lisättäväksi tämän mah- dollistava säännös.
Kiinteistörekisterilakiin ehdotetaan tehtä- väksi eräitä vähäisiä muutoksia, joilla edistet- täisiin siirtymistä järjestelmään, jossa kiin- teistöjen teknisestä jälleenrekisteröinnistä kuntajaotuksen muutoksen yhteydessä luo- vuttaisiin. Kyläjaotuksen muuttamisesta vi- ranomaispäätöksellä luovuttaisiin. Kiinteistö- tunnuksen kytkennästä sijaintikuntaan, sijain- tialueeseen sekä ryhmätunnukseen, kuten ra- kennuskorttelin numeroon tai isojaon aikai- seen talonumeroon, luovuttaisiin. Sähköistä tiedoksiantoa koskevaa sääntelyä ehdotetaan täsmennettäväksi. Kiinteistörekisterin pitäjän päätös, joka koskee kiinteistön nimen muut- tamista hakemuksen mukaisesti, voitaisiin jatkossa antaa hakijalle tiedoksi sähköisellä viestillä, jos hakija on antanut tähän suostu- muksensa.
3 Esity ksen vaikutukset
Voimassa olevan lainsäädännön mukaan kuntaliitoksen yhteydessä kaikki liittyvän kunnan kiinteistöt on merkitty kiinteistöre- kisteriin uudestaan. Tästä on seurannut pitkä- aikaisia rekisteröintikieltoja ja katkoksia kiinteistöjen rekisteröintiin sekä lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin ylläpitoon. Lisäksi jokai- seen rekisteriyksikköön liittyvän kunnan alu- eella on jouduttu merkitsemään uudet lain- huudot ja kohdistamaan kiinnitykset auto- maattista tietojenkäsittelytekniikkaa hyväksi käyttäen. Mikäli kuntaliitoksia toteutuu tule- vaisuudessa laajoina kokonaisuuksina, ny- kyinen menettely kiinteistörekisteriviran- omaisessa merkitsisi entistä pidempiä rekis- teröintikieltoja koko maassa. Tästä aiheutuisi vakavia häiriöitä normaaliin kiinteistönmuo- dostamistoimintaan, kirjaamisasioiden hoi- tamiseen, rakennusvalvontaan ja välillisesti koko yhteiskuntaan.
Kiinteistöjen tekninen uudelleen rekiste- röinti kuntaliitostilanteissa on aiheuttanut erittäin työläitä aineistojen päivitystarpeita myös kiinteistötietojärjestelmän (KTJ) tietoja hyödyntävissä järjestelmissä, esimerkiksi Ve- rohallinnossa, kuntaliitoskunnissa tai Väestö- rekisterikeskuksessa. Näiden lisäksi muut or- ganisaatiot, jotka hyödyntävät KTJ:n tietoja ja käsittelevät niitä omissa järjestelmissään,
ovat pakotettuja tekemään vastaavat aineis- tokonversiot.
Uudistus on kiinteistöasioiden kanssa asi- oivien kansalaisten, kiinteistönmuodostami- sesta vastaavien kuntien sekä ajantasaisia kiinteistörekisteritietoja hyödyntävien viran- omaisten edun mukainen. Uudistus vähentäi- si työmäärää eri viranomaisissa, erityisesti kiinteistörekisteriä sekä lainhuuto- ja kiinni- tysrekisteriä ylläpitävässä Maanmittauslai- toksessa. Siitä aiheutuvaa euromääräistä säästöä on kuitenkin vaikea arvioida, sillä säästön muodostumiseen vaikuttaa hallitus- ohjelman mukaisen kuntarakenneuudistuksen eteneminen lähivuosina. Kokonaisuutena säästö muodostuu kuitenkin merkittäväksi koko yhteiskunnan tasolla.
Esitykseen sisältyy myös kiinteistötoimi- tukseen liittyvien prosessien parantaminen ja tehostuminen. Siirtyminen kiinteistötoimitus- ten postitse tapahtuvasta tiedottamisesta säh- köisenä viestinä tapahtuvaan tiedottamiseen noin 25000 toimituksen osalta Maanmittaus- laitoksessa ja kiinteistörekisteriä pitävissä kunnissa alentaa kiinteistötoimitusten kus- tannuksia merkittävästi. Samoin tiedottami- seen käytetty työaika laskee kutsukirjetiedot- tamisen korvautuessa vähitellen sähköiseen asiointiin perustuvilla hyvin automaattisilla menettelyillä. Vastaavasti kiinteistörekisterin pitäjän työ yksinkertaistuu, kun päätöksestä saadaan hakijan tai muun asianosaisen ni- menomaisella suostumuksella tiedottaa säh- köisellä viestillä.
Aikaisemmin kiinteistötoimituksina suori- tettujen tehtävien suorittaminen kiinteistöre- kisterin pitäjän hallintopäätöksiin perustuval- la menettelyllä tuli mahdolliseksi lokakuun alusta 2011. Päätöksiin liittyvien menettely- säännösten ja kustannusten jakoa koskevien säännösten selkeyttäminen edistäisi osaltaan menettelyn käyttöä asianosaisen aloitteesta vireille tulevissa asioissa. Samalla kustan- nukset sekä asianosaisten että viranomaisten osalta alenisivat.
4 Riippuvuus muista esityksistä Eduskunnan käsiteltävänä on hallituksen esitys kiinteistömuodostamislain ja kiinteis- tötoimitusmaksulain muuttamisesta. Esityk-
sessä ehdotetaan toimituskustannuksia kos- keva sääntely siirrettäväksi kiinteistönmuo- dostamislaista kiinteistötoimitusmaksulakiin.
5 Asia n valmistelu
Esitys on valmisteltu maa- ja metsätalous- ministeriössä Maanmittauslaitoksen kes- kushallinnossa tehdyn esityön pohjalta. Esi- tyksestä on pyydetty lausunto oikeusministe- riöltä, valtiovarainministeriöltä, ympäristö- ministeriöltä, Maanmittauslaitokselta, Väes- törekisterikeskukselta, Verohallinnolta, Suomen kuntaliitolta sekä Helsingin, Van- taan ja Oulun kaupungeilta.
Maanmittauslaitoksen lausunnossa kanna- tettiin esitykseen sisältyviä ehdotuksia. Sen mukaan kiinteistötoimitusten kokousten ja kiinteistörekisterin pitäjän päätösten sähköi- nen tiedoksianto joustavoittaa Maanmittaus- laitoksen toimintaa sen hoitaessa ydintehtä- viään. Kuntaliitosten yhteydessä tehtävästä kiinteistötunnuksen muuttamisesta luopumi- nen merkitsee työmäärän vähenemistä. Sa- malla Kiinteistötietojärjestelmän käyttökat- kot vähenevät. Tämä palvelee niin kansalais- ten kuin Maanmittauslaitoksen etuja.
Lausunnoilla olleeseen hallituksen esityk- seen sisältyi erityssäännös tavallisen sähköi- sen tiedoksiannon käytöstä kiinteistötoimi- tukseen kutsuttaessa. Säännöstä olisi sovel- lettu myös kiinteistörekisterin pitäjän päätös- ten tiedoksiantoon. Oikeusministeriö katsoi lausunnossaan, ettei erityissääntelyä tältä osin tarvita, vaan sähköisestä asioinnista vi- ranomaistoiminnassa annetun lain 19 §:n säännöksiä tulisi soveltaa sellaisenaan. Li- säksi oikeusministeriö ehdotti esityksen pe- rusteluja täsmennettäväksi kutsukirjeen lä- hettämisajankohtaa koskevilta osin. Lausun- nossa esitetyt seikat on huomioitu hallituksen esityksessä.
Ympäristöministeriö kiinnitti huomiota eh- dotukseen, jonka mukaan kiinteistörekisteri- lain 2 §:n 5 kohdassa määritelty suojelualu- een käsite muutettaisiin suojelualuekiinteis- töksi. Se katsoi, että asiaa tulisi arvioida osa- na laajempaa kokonaisuutta, jossa tarkastel- laan suojelualueiden kiinteistönmuodostusta.
Jatkovalmistelussa katsottiin, että näin voi- daan menetellä.
Valtionvarainministeriön lausunnossa kan- natettiin esitykseen sisältyviä ehdotuksia.
Väestörekisterikeskuksen lausunnossa kan- natettiin hallituksen esityksen tavoitteita siltä osin kuin ne johtavat siihen, ettei kiinteistö- tunnusta muuteta kuntaliitosten yhteydessä.
sen mukaan kiinteistötunnusjärjestelmän uu- distamisen hyödyt ovat kiistattomat. Väestö- rekisterikeskus kiinnitti lisäksi lausunnossaan huomiota väestötietojärjestelmän rakennus- tietojen kokonaisuudistukseen, jonka yhtey- dessä otetaan käyttöön valtakunnallinen py- syvä rakennustunnus. Uudistuksen on tarkoi- tus tulla voimaan helmikuussa 2014 ja on tärkeää, että kiinteistötunnusjärjestelmän muutos toteutuisi samaan aikaan.
Verohallinnon lausunnossa todetaan, että ehdotettu kiinteistötunnusjärjestelmän muu- tos vaikuttaa sille verotuksen toimittamista varten luovutettavien tietojen sisältöön ja eh- dottaa, että sijaintikunnan nimen ohella kiin- teistörekisteriin merkitään sijaintikunnan kuntanumero. Ehdotus on otettu huomioon.
Helsingin kaupunki totesi lausunnossaan, kiinteistötunnusjärjestelmän uudistuksen joh- tavan siihen, että muutettaessa kaupungin- osanumerointia kuntaliitoksen johdosta kiin-
teistötunnukset ja kaupunginosanumerointi eriytyvät toisistaan. Tämä vaikuttaa ongel- malliselta tonttien ja yleisten alueiden kiin- teistötunnusten osalta. Kaupunki ehdotti, että kaupunginosanumeroiden päivityksiä tehtäi- siin jatkossakin näiden osalta. Samaan asiaan kiinnitti huomiota Vantaan kaupunki. Jatko- valmistelussa todettiin, ettei esitystä ole tältä osin syytä muuttaa, sillä toimi johtaisi tontti- en ja tilojen erilaiseen kohteluun kiinteistö- tietojärjestelmässä.
Oikeusministeriö sekä Helsingin ja Oulun kaupungit kiinnittivät huomiota ehdotukseen, jonka mukaan velvollisuudesta ilmoittaa kiinteistöjen yhdistämistä koskeva päätös Maanmittauslaitokselle luovutaan. Kunnat suhtautuivat ehdotukseen varauksellisesti sil- tä osin kuin kiinteistörekisterin pitäjänä toi- mii kunta. Jatkovalmistelussa todettiin, että sinänsä nykyiset tietojärjestelmät on raken- nettu siten, että tieto kuntien kiinteistörekis- terinpitäjien päätöksistä tulee joka tapaukses- sa kirjaamisviranomaiselle. Päätettiin kuiten- kin jättää säännös toistaiseksi lakiin, koska asiasta säätäminen on koettu periaatteellisesti tärkeäksi.
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1 Lakiehdotusten perustel ut
1.1 Kiinteistönmuodostamislaki
2 §. Pykälässä säädetään määritelmistä.
Voimassa olevan pykälän 5 kohdan mukaan rekisterikylällä tarkoitetaan niiden rekiste- riyksiköiden muodostamaa kokonaisuutta, jotka on merkitty kiinteistörekisterissä sa- maan kylään. Kun kiinteistötunnusta ei muu- tettaisi kuntajaon muuttumisen yhteydessä, tunnuksesta ei enää kävisi ilmi, mihin kiin- teistörekisterissä olevaan kylään kiinteistö kuuluu. Kiinteistöt jaettiin vuonna 1895 pe- rustetussa maarekisterissä maarekisterikylit- täin. Maarekisteriin sisältyvät tiedot toimisi- vat jatkossa kiinteistöhallinnossa tarvittavan kyläjaotuksen pohjana. Pykälän 5 kohdan määritelmää ehdotetaan muutettavaksi siten, että rekisterikylään kuuluisivat nimenomai- sesti ne rekisteriyksiköt, jotka kumotussa ja- kolaissa tarkoitetun maarekisterin mukaan kuuluivat samaan kylään.
61 a §. Pykälässä säädetään ulkopalstan lu- nastuksesta. Pykälää ehdotetaan muutetta- vaksi siten, että lunastuksen kohteena voisi olla eri maaoikeudelliseen kylään kuuluva ulkopalsta toisen maaoikeudellisen kylän si- sällä tai tällaista kylää vastaavan omistusoi- keusyksikön sisällä. Maaoikeudellisen kylän määritelmä sisältyy lain 2 §:n 6 kohtaan. Sa- notun pykälän 7 kohdassa on vesioikeudelli- sen kylän määritelmä, joka on maaoikeudel- lisen kylän laajennus. Myös eri vesioikeudel- lisen kylän rajojen sisällä oleva toiseen vesi- oikeudelliseen kylään kuuluva erillinen pals- ta, joka muutoin täyttää edellytykset, olisi lu- nastuskelpoinen. Lunastuksen kohteena ole- van ulkopalstan oikeudelliseen statukseen ei ehdoteta muutoksia.
168 §. Lain 168 §:ssä säädetään menette- lystä, jota noudatetaan kiinteistötoimituksen aloittamisesta tiedottamiseen. Pykälän 1 momentin mukaan tiedoksianto tapahtuu toimittamalla asianosaisille kutsukirje. Pykä- län 2 momenttiin sisältyvät säännökset ta- hoista, joille kutsu on toimitettava eri toimi- tusten osalta. Kysymyksessä on viranomai- sen asiakirjan tiedoksiantoa koskeva erityis-
säännös. Lain 169 §:ään sisältyvät säännök- set kutsun julkaisemisesta paikallislehdessä, jos kutsukirjettä ei voida toimittaa tai asian- osaisten joukosta on epäselvyyttä. Lisäksi mainitun pykälän 2 momentissa säädetään määräajoista, joiden jälkeen toimituksen aloittamista koskeva kutsu katsotaan annetun tiedoksi.
Käytännössä on osoittautunut tarpeelliseksi täsmentää, että kutsukirje voidaan toimittaa myös sähköisenä viestinä. Lain 168 §:n 1 momenttia ehdotetaan täydennettäväksi säännöksellä, jonka mukaan kutsu voitaisiin antaa tiedoksi sähköisestä asioinnista viran- omaistoiminnassa annetun lain 19 §:ssä tar- koitettuna tavallisena sähköisenä tiedoksian- tona. Säännös ei vaikuta muiden kutsun toi- mittamista koskevien säännösten soveltami- seen, mukaan lukien tiedoksisaantiajankohtaa koskeva 169 §:n 2 momentti. Kiinteistötoimi- tuksen alkukokouksen tai muunkaan kokouk- sen tiedoksiantoon ei liity salassa pidettäviä tietoja, kiinteistötoimitukseen osallistuvan asianosaisen antaman sähköisen yhteystiedon käyttämistä tiedoksiannossa voidaan pitää sa- lassapitoon liittyvät suojatarpeet riittävästi huomioon ottavana tiedottamistapana.
285 b §. Kiinteistönmuodostamislain muu- toksen voimaan tultua lokakuussa 2011 kiin- teistörekisterin pitäjän päätöksellä on voinut tehdä eräitä toimenpiteitä, jotka aikaisemmin oli aina tehtävä kiinteistötoimituksina. Näistä toimenpiteistä määrättävä maksu vastaa vas- taavasta toimenpiteestä kiinteistötoimitukse- na tehtynä määrättävää kiinteistötoimitus- maksua. Kiinteistönmuodostamislain 209
§:ssä säädetään toimituskustannusten jakami- sesta asianosaisten kesken. Vastaavasti kiin- teistörekisterin pitäjän päätöksellä ratkaista- vasta asiasta voi koitua hyötyä myös muille osapuolille kuin hakijalle. Tällöin olisi perus- teltua soveltaa toimituskustannusten jakamis- ta koskevia säännöksiä. Pykälän 1 moment- tiin ehdotetaan otettavaksi säännös, jonka mukaan kiinteistörekisterin pitäjän päätök- sestä määrättävään kiinteistötoimitusmak- suun ja muihin mahdollisiin toimituskustan- nuksiin sovellettaisiin, mitä toimituskustan- nusten jakamisesta säädetään.
Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otetta- vaksi säännös, jonka tarkoituksena on täs- mentää, että kiinteistörekisterin pitäjän pää- tökset voitaisiin antaa tiedoksi toimitusme- nettelyn aloittamista vastaavalla tavalla, ta- vallisena sähköisenä viestinä.
1.2 Kiinteistörekisterilaki
3 §. Kyläjaotuksen muuttaminen olisi jat- kossa puhtaasti tekninen toimenpide eikä edellyttäisi viranomaispäätöstä. Tarvetta maarekisteriin perustuvien rekisterikylien nimien muuttamiseen ei olisi. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi näiltä osin. Kiinteistörekisterin pitäjä päättäisi jat- kossakin rekisteriyksikön nimen muuttami- sesta. Säännöstä ehdotetaan täydennettäväksi siten, että kiinteistörekisterin pitäjän päätös, jolla kiinteistön nimeä muutetaan, voitaisiin hakijan nimenomaisella suostumuksella an- taa tiedoksi sähköisellä viestillä.
7 §. Kiinteistörekisteriin merkitään rekiste- riyksikköä koskevina tietoina rekisteriyksi- kön, sijaintikunnan, -kylän, -kaupunginosan
tai muun niihin verrattavan alueen nimi sekä, jos sellainen on annettu, rekisteriyksikön ja sen sijaintikorttelin nimi. Pykälää muutettai- siin siten, että kiinteistörekisteriin merkittäi- siin ominaisuustietoina sijaintikunnan nimi sekä, kuten nykyisinkin, rekisteriyksikön ni- mi, sikäli kuin sellainen on annettu.
2 Tarkemma t säännö kset ja mää - räykset
Esityksessä ei ehdoteta lisättäväksi tai muutettavaksi valtuussäännöksiä. Kiinteistö- rekisteriasetukseen sisältyviä kiinteistötun- nusta koskevia säännöksiä muutettaisiin esi- tyksen tavoitteiden mukaisesti.
3 Voimaantulo
Lait ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivä- nä helmikuuta 2014.
Edellä esitetyn perusteella annetaan edus- kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdo- tukset:
Lakiehdotukset
1.
Laki
kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 2 §:n 5 kohta, 61 a § ja 168 §:n 1 mo- mentti, sellaisena kuin niistä on 61 a § laissa 1188/1996, sekä
lisätään lakiin uusi 285 b § seuraavasti:
Tässä laissa tarkoitetaan: 2 §
— — — — — — — — — — — — — — 5) rekisterikylällä niiden rekisteriyksiköi- den muodostamaa kokonaisuutta, jotka oli merkitty maarekisterissä samaan kylään;
— — — — — — — — — — — — — —
61 a §
Jos kiinteistöllä on toisen maa- tai vesioi- keudellisen kylän rajojen sisäpuolella arvol- taan vähäinen tai muodoltaan ja sijainniltaan sellainen pääasiassa maatiluksia käsittävä ul- kopalsta, jota kiinteistön omistaja ei voi tar- koituksenmukaisesti käyttää ja joka vaikeut- taa siihen rajoittuvien tilusten käyttöä, palsta saadaan lunastaa sellaiseen palstaan rajoittu- vaan kiinteistöön, jonka omistaja lunastamis- ta vaatii ja jonka yhteydessä sitä on tarkoi- tuksenmukaista käyttää. Jos tällainen palsta rajoittuu useaan kiinteistöön, se voidaan lu- nastaa myös osina näistä kiinteistöistä niihin, joiden omistajat lunastamista vaativat ja joi-
den yhteydessä on tarkoituksenmukaista käyttää palstan osaa.
168 §
Toimituksen aloittamisesta tiedotetaan kai- kille asianosaisille kutsukirjeellä. Kutsukir- jeen lähettämisestä sähköisenä viestinä sää- detään sähköisestä asioinnista viranomais- toiminnassa annetun lain (13/2003) 19 §:ssä.
— — — — — — — — — — — — — — 285 b §
Mitä 209 §:n 1 momentissa säädetään toi- mituskustannuksen jakamisesta, sovelletaan kiinteistörekisterin pitäjän tämän lain nojalla tekemästä päätöksestä perittävän maksun määräämiseen.
Kiinteistörekisterin pitäjän päätöksen säh- köisestä tiedoksiannosta säädetään sähköises- tä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 19 §:ssä.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta ———
20 .
—————
2.
Laki
kiinteistörekisterilain 3 ja 7 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan kiinteistörekisterilain (392/1985) 3 §:n 2 momentti ja 7 §:n 1 momentti,
sellaisina kuin ne ovat, 3 §:n 2 momentti laissa 454/2002 ja 7 §:n 1 momentti laissa 274/1998, seuraavasti:
3 §
— — — — — — — — — — — — — — Kiinteistörekisterin pitäjä päättää rekiste- riyksikön omistajan hakemuksesta rekiste- riyksikön nimen muuttamisesta. Päätöksen lähettämisestä sähköisenä viestinä säädetään sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnas- sa annetun lain (13/2003) 19 §:ssä.
— — — — — — — — — — — — — —
Rekisteriyksikköä koskevina tietoina kiin-7 § teistörekisteriin merkitään rekisteriyksikön sijaintikunnan nimi ja kuntanumero sekä, jos sellainen on annettu, rekisteriyksikön nimi.
— — — — — — — — — — — — — — Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta ———
20 .
—————
Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 2013
Pääministerin sijainen, valtiovarainministeri
JUTTA URPILAINEN
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen
Liite
Rinnakkaistekstit
1.
Laki
kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 2 §:n 5 kohta, 61 a § ja 168 §:n 1 mo- mentti, sellaisena kuin niistä on 61 a § laissa 1188/1996, sekä
lisätään lakiin uusi 285 b § seuraavasti:
Voimassa oleva laki Ehdotus
Tässä laissa tarkoitetaan: 2 §
— — — — — — — — — — — — — —
Tässä laissa tarkoitetaan: 2 §
— — — — — — — — — — — — — — 5) rekisterikylällä niiden rekisteriyksiköi-
den muodostamaa kokonaisuutta, jotka on merkitty kiinteistörekisterissä samaan kylään;
— — — — — — — — — — — — — —
5) rekisterikylällä niiden rekisteriyksiköi- den muodostamaa kokonaisuutta, jotka oli merkitty maarekisterissä samaan kylään;
— — — — — — — — — — — — — —
61 a § 61 a §
Jos kiinteistöllä on toisen kylän rajojen si- säpuolella arvoltaan vähäinen tai muodoltaan ja sijainniltaan sellainen pääasiassa maatiluk- sia käsittävä ulkopalsta, jota kiinteistön omis- taja ei voi tarkoituksenmukaisesti käyttää ja joka vaikeuttaa siihen rajoittuvien tilusten käyttöä, saadaan palsta lunastaa sellaiseen palstaan rajoittuvaan kiinteistöön, jonka omistaja lunastamista vaatii ja jonka yhtey- dessä sitä on tarkoituksenmukaista käyttää.
Jos tällainen palsta rajoittuu useaan kiinteis- töön, se voidaan lunastaa myös osina näistä kiinteistöistä niihin, joiden omistajat lunasta- mista vaativat ja joiden yhteydessä palstan osaa on tarkoituksenmukaista käyttää.
Jos kiinteistöllä on toisen maa- tai vesioi- keudellisen kylän rajojen sisäpuolella arvol- taan vähäinen tai muodoltaan ja sijainniltaan sellainen pääasiassa maatiluksia käsittävä ul- kopalsta, jota kiinteistön omistaja ei voi tar- koituksenmukaisesti käyttää ja joka vaikeut- taa siihen rajoittuvien tilusten käyttöä, palsta saadaan lunastaa sellaiseen palstaan rajoittu- vaan kiinteistöön, jonka omistaja lunastamis- ta vaatii ja jonka yhteydessä sitä on tarkoi- tuksenmukaista käyttää. Jos tällainen palsta rajoittuu useaan kiinteistöön, se voidaan lu- nastaa myös osina näistä kiinteistöistä niihin, joiden omistajat lunastamista vaativat ja joi- den yhteydessä on tarkoituksenmukaista käyttää palstan osaa.
168 § 168 § Toimituksen aloittamisesta tiedotetaan kai-
kille asianosaisille kutsukirjeellä.
— — — — — — — — — — — — — —
Toimituksen aloittamisesta tiedotetaan kaikil- le asianosaisille kutsukirjeellä. Kutsukirjeen lähettämisestä sähköisenä viestinä säädetään sähköisestä asioinnista viranomaistoimin- nassa annetun lain (13/2003) 19 §:ssä.
— — — — — — — — — — — — — —
285 b §
Mitä 209 §:n 1 momentissa säädetään toi- mituskustannuksen jakamisesta, sovelletaan kiinteistörekisterin pitäjän tämän lain nojalla tekemästä päätöksestä perittävän maksun määräämiseen.
Kiinteistörekisterin pitäjän päätöksen säh- köisestä tiedoksiannosta säädetään sähköi- sestä asioinnista viranomaistoiminnassa an- netun lain 19 §:ssä.
———
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
.
2.
Laki
kiinteistörekisterilain 3 ja 7 §:n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan kiinteistörekisterilain (392/1985) 3 §:n 2 momentti ja 7 §:n 1 momentti,
sellaisina kuin ne ovat 3 §:n 2 momentti laissa 454/2002 ja 7 §:n 1 momentti laissa 274/1998, seuraavasti:
Voimassa oleva laki Ehdotus
— — — — — — — — — — — — — — 3 § 3 §
— — — — — — — — — — — — — — Maanmittaustoimisto päättää kunnan hake-
muksesta tai omasta aloitteestaan kyläjaotuk- sen ja rekisterikylän nimen muuttamisesta.
Kiinteistörekisterin pitäjä päättää rekisteriyk- sikön omistajan hakemuksesta rekisteriyksi- kön nimen muuttamisesta.
Kiinteistörekisterin pitäjä päättää rekiste- riyksikön omistajan hakemuksesta rekiste- riyksikön nimen muuttamisesta. Päätöksen lähettämisestä sähköisenä viestinä säädetään sähköisestä asioinnista viranomaistoimin- nassa annetun lain (13/2003) 19 §:ssä.
— — — — — — — — — — — — — —
7 § 7 §
Rekisteriyksikköä koskevina tietoina kiin- teistörekisteriin merkitään rekisteriyksikön si- jaintikunnan, -kylän, -kaupunginosan tai muun niihin verrattavan alueen nimi sekä, jos sellainen on annettu, rekisteriyksikön ja sen sijaintikorttelin nimi.
— — — — — — — — — — — — — —
Rekisteriyksikköä koskevina tietoina kiin- teistörekisteriin merkitään rekisteriyksikön sijaintikunnan nimi ja kuntanumero sekä, jos sellainen on annettu, rekisteriyksikön nimi.
— — — — — — — — — — — — — —
———
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
