Julkisen talouden suunnitelma 2021-2024
Martti Hetemäki 22.4.2020
Valtiovarainvaliokunta 12.5.2020
Martti Hetemäki
Skenaario: sulkutoimet kestävät 6 kk, ei 3 kk:
- Julkinen velka/BKT n. 80 % → 100 % 2024
Lähde: Tilastokeskus, VM
2
0 10 20 30 40 50 60
1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Suomen julkinen velka/BKT, %
Velka/BKT n. +30 %-yks.Velka/BKT n. +40 %-yks.
Lähde: Tilastokeskus
0 50000 100000 150000 200000 250000 300000 350000 400000 450000 500000
1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
Työttömät työnhakijat 1989-2019, henkilöä
Lähde: TEM, työnvälitystilasto
n. +400 000
n. +150 000
-8 -6 -4 -2 0 2 4 6
-8 -6 -4 -2 0 2 4 6
02 04 06 08 10 12 14 16 18 20 22 24
Yhteensä Valtio Paikallishallinto Sosiaaliturvarahastot
Julkisyhteisöjen rahoitusasema
Lähde: Tilastokeskus, VM
suhteessa BKT:een, %
VM34098
5
Sotu-rahastot
Kunnat
Valtio
• Hallitusohjelman pysyvät ja kertaluon- teiset menolisäykset yht. 2 mrd. € 2020.
• Koronakriisin takia päätetyt meno- lisäykset yhteensä vajaa 3 mrd. € 2020.
• Työeläkemaksujen määräaikainen alennus n. 1 mrd. € 2020
• Verojen maksujärjestelyhuojennus siirtää veroja vuodelle 2021, mutta vaikutus ei näy kansantalouden tilinpidossa.
6
0 5 10 15 20 25
2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060
Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi 70-v. täyttäneiden osuus väestöstä 2020-2060, %
Lähde: Nordic Statistics
Ruotsin kestävyysvaje n. 0 %, Suomen n. 4½ % ennen kriisiä
EKP:n 30.4.2020 julkistamat euroalueen BKT-skenaariot, 2019 Q4 = 100
Lievä Medium Ankara
https://www.ecb.europa.eu/home/html/index.en.html
https://www.ecb.europa.eu/press/blog/date/2020/html/ecb.blog200501~a2d8f514a0.en.html
BKT
BKT:n trendi
Havaittu BKT
´
Mahdollinen BKT:n kehitys ilman finanssi- ja rakenne- politiikan vaikutusta (muistuttaa kehitystä 2008 jälkeen)
Aika
BKT BKT:n trendi BKT ottaen huomioon automaattisten vakauttajien vaikutus
Havaittu BKT
´
BKT ilman finanssi- ja rakennepolitiikan vaikutusta
Aika
BKT BKT:n trendi BKT kun otetaan huomioon automaattisten vakauttajien
lisäksi päätösperäisen finanssi- ja rakennepolitiikan vaikutus
Havaittu BKT
´
BKT ilman finanssi- ja rakennepolitiikan vaikutusta
Aika
Lopuksi
Valinnat 1
• Rajoitusten purkustrategia
• Yritysten ja kansalaisten siltarahoitus
Valinnat 2
• Kasvu- ja työllisyyspanostukset
• Linjaukset tulevien palvelujen ja etuuksien turvaamiseksi
Keskeiset ennusteluvut
Keskeiset ennusteluvut ja keskipitkän aikavälin
kehitysarvio 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024
BKT:n määrän muutos, % 1,6 1,0 -5,5 1,3 1,3 1,0 0,8
Työttömyysaste, % 7,4 6,7 8,0 8,1 7,9 7,8 7,8
Työllisyysaste, % 71,7 72,5 71,2 71,3 71,7 71,8 71,8
Julkisyhteisöjen nettoluotonanto¹, % BKT:sta -0,9 -1,1 -7,2 -4,0 -4,1 -3,8 -3,7
Valtionhallinto -1,2 -1,2 -5,5 -2,7 -3,0 -2,8 -2,6
Paikallishallinto -0,9 -1,2 -1,5 -1,7 -1,6 -1,5 -1,6
Sosiaaliturvarahastot 1,2 1,2 -0,3 0,3 0,4 0,4 0,5
Julkisyhteisöjen rakenteellinen jäämä, % BKT:sta -1,8 -2,4 -5,2 -2,7 -3,5 -3,5 -3,7
Julkisyhteisöjen velka², % BKT:sta 59,6 59,4 69,1 71,5 73,8 76,3 78,7
Valtionvelka³, % BKT:sta 44,9 44,3 51,9 53,2 54,5 56,1 57,5
Paikallishallinnon velka², % BKT:sta 8,9 9,8 11,8 13,1 14,2 15,3 16,5
¹ Valtionhallinnon alijäämäluvut eivät sisällä puolustusvoimien laiva- ja hävittäjähankintoja. Hankinnat kirjautuvat kansantalouden tilinpidon alijäämään suoriteperusteisesti eli hankintojen toimitusajankohtana. Valtionvelassa ne kuitenkin näkyvät.
² EDP-velka
³ Valtiokonttorin liikkeelle laskema velka Lähteet: Tilastokeskus, Valtiovarainministeriö
14
15
100 120 140 160 180 200 220 240 260 280 300
2010M01 2010M04 2010M07 2010M10 2011M01 2011M04 2011M07 2011M10 2012M01 2012M04 2012M07 2012M10 2013M01 2013M04 2013M07 2013M10 2014M01 2014M04 2014M07 2014M10 2015M01 2015M04 2015M07 2015M10 2016M01 2016M04 2016M07 2016M10 2017M01 2017M04 2017M07 2017M10 2018M01 2018M04 2018M07 2018M10 2019M01 2019M04 2019M07 2019M10 2020M01
Lähde: Tilastokeskus
Konkurssien määrä Suomessa tammikuu 2010 – tammikuu 2020, 12 kk liukuva keskiarvo, kpl Keskiarvo tammikuu 1986 – tammikuu 2020, kpl
Matalat korot ja pienet riskilisät estäneet konkursseja, mikä tukenut työllisyyttä.
16
100 120 140 160 180 200 220 240 260 280 300
2010M01 2010M04 2010M07 2010M10 2011M01 2011M04 2011M07 2011M10 2012M01 2012M04 2012M07 2012M10 2013M01 2013M04 2013M07 2013M10 2014M01 2014M04 2014M07 2014M10 2015M01 2015M04 2015M07 2015M10 2016M01 2016M04 2016M07 2016M10 2017M01 2017M04 2017M07 2017M10 2018M01 2018M04 2018M07 2018M10 2019M01 2019M04 2019M07 2019M10 2020M01
Lähde: Tilastokeskus
Konkurssien määrä Suomessa tammikuu 2010 – tammikuu 2020, 12 kk liukuva keskiarvo, kpl Keskiarvo tammikuu 1986 – tammikuu 2020, kpl
2014:1-2020:1 konkursseja 5 300
vähemmän verrattuna keskiarvoon
Työmatkaliikenteen määrän 7 päivän liukuvan keskiarvon muutos verrattuna vuoden alun (3.1.-6.2.) mediaaniin, % (viimeinen havainto 26.4.)
Ruotsi Saksa Suomi
Ranska
Italia
Espanja
Liitekuviot
Kaupassakäynnin ja vapaa-ajan liikenteen määrän 7 päivän liukuvan keskiarvon muutos verrattuna vuoden alun (3.1.-6.2.) mediaaniin, % (viimeinen havainto 26.4.)
Ruotsi
Suomi Saksa
Ranska
Italia
Espanja
Boris Johnsonin 10.5.2020 puheen kuvio
Robert Koch instituutin arvio R0:sta nousi 5 päivässä n. 70 %.
Saksan Covid-19 tarttuvusluku R0, 7.4.-10.5.