• Ei tuloksia

Julkisen talouden suunnitelma 2021-2024

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Julkisen talouden suunnitelma 2021-2024"

Copied!
20
0
0

Kokoteksti

(1)

Julkisen talouden suunnitelma 2021-2024

Martti Hetemäki 22.4.2020

Valtiovarainvaliokunta 12.5.2020

Martti Hetemäki

(2)

Skenaario: sulkutoimet kestävät 6 kk, ei 3 kk:

- Julkinen velka/BKT n. 80 % → 100 % 2024

Lähde: Tilastokeskus, VM

2

(3)

0 10 20 30 40 50 60

1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Suomen julkinen velka/BKT, %

Velka/BKT n. +30 %-yks.

Velka/BKT n. +40 %-yks.

Lähde: Tilastokeskus

(4)

0 50000 100000 150000 200000 250000 300000 350000 400000 450000 500000

1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

Työttömät työnhakijat 1989-2019, henkilöä

Lähde: TEM, työnvälitystilasto

n. +400 000

n. +150 000

(5)

-8 -6 -4 -2 0 2 4 6

-8 -6 -4 -2 0 2 4 6

02 04 06 08 10 12 14 16 18 20 22 24

Yhteensä Valtio Paikallishallinto Sosiaaliturvarahastot

Julkisyhteisöjen rahoitusasema

Lähde: Tilastokeskus, VM

suhteessa BKT:een, %

VM34098

5

Sotu-rahastot

Kunnat

Valtio

(6)

• Hallitusohjelman pysyvät ja kertaluon- teiset menolisäykset yht. 2 mrd. € 2020.

• Koronakriisin takia päätetyt meno- lisäykset yhteensä vajaa 3 mrd. € 2020.

• Työeläkemaksujen määräaikainen alennus n. 1 mrd. € 2020

• Verojen maksujärjestelyhuojennus siirtää veroja vuodelle 2021, mutta vaikutus ei näy kansantalouden tilinpidossa.

6

(7)

0 5 10 15 20 25

2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060

Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi 70-v. täyttäneiden osuus väestöstä 2020-2060, %

Lähde: Nordic Statistics

Ruotsin kestävyysvaje n. 0 %, Suomen n. 4½ % ennen kriisiä

(8)

EKP:n 30.4.2020 julkistamat euroalueen BKT-skenaariot, 2019 Q4 = 100

Lievä Medium Ankara

https://www.ecb.europa.eu/home/html/index.en.html

https://www.ecb.europa.eu/press/blog/date/2020/html/ecb.blog200501~a2d8f514a0.en.html

(9)

BKT

BKT:n trendi

Havaittu BKT

´

Mahdollinen BKT:n kehitys ilman finanssi- ja rakenne- politiikan vaikutusta (muistuttaa kehitystä 2008 jälkeen)

Aika

(10)
(11)

BKT BKT:n trendi BKT ottaen huomioon automaattisten vakauttajien vaikutus

Havaittu BKT

´

BKT ilman finanssi- ja rakennepolitiikan vaikutusta

Aika

(12)

BKT BKT:n trendi BKT kun otetaan huomioon automaattisten vakauttajien

lisäksi päätösperäisen finanssi- ja rakennepolitiikan vaikutus

Havaittu BKT

´

BKT ilman finanssi- ja rakennepolitiikan vaikutusta

Aika

(13)

Lopuksi

Valinnat 1

Rajoitusten purkustrategia

Yritysten ja kansalaisten siltarahoitus

Valinnat 2

Kasvu- ja työllisyyspanostukset

Linjaukset tulevien palvelujen ja etuuksien turvaamiseksi

(14)

Keskeiset ennusteluvut

Keskeiset ennusteluvut ja keskipitkän aikavälin

kehitysarvio 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024

BKT:n määrän muutos, % 1,6 1,0 -5,5 1,3 1,3 1,0 0,8

Työttömyysaste, % 7,4 6,7 8,0 8,1 7,9 7,8 7,8

Työllisyysaste, % 71,7 72,5 71,2 71,3 71,7 71,8 71,8

Julkisyhteisöjen nettoluotonanto¹, % BKT:sta -0,9 -1,1 -7,2 -4,0 -4,1 -3,8 -3,7

Valtionhallinto -1,2 -1,2 -5,5 -2,7 -3,0 -2,8 -2,6

Paikallishallinto -0,9 -1,2 -1,5 -1,7 -1,6 -1,5 -1,6

Sosiaaliturvarahastot 1,2 1,2 -0,3 0,3 0,4 0,4 0,5

Julkisyhteisöjen rakenteellinen jäämä, % BKT:sta -1,8 -2,4 -5,2 -2,7 -3,5 -3,5 -3,7

Julkisyhteisöjen velka², % BKT:sta 59,6 59,4 69,1 71,5 73,8 76,3 78,7

Valtionvelka³, % BKT:sta 44,9 44,3 51,9 53,2 54,5 56,1 57,5

Paikallishallinnon velka², % BKT:sta 8,9 9,8 11,8 13,1 14,2 15,3 16,5

¹ Valtionhallinnon alijäämäluvut eivät sisällä puolustusvoimien laiva- ja hävittäjähankintoja. Hankinnat kirjautuvat kansantalouden tilinpidon alijäämään suoriteperusteisesti eli hankintojen toimitusajankohtana. Valtionvelassa ne kuitenkin näkyvät.

² EDP-velka

³ Valtiokonttorin liikkeelle laskema velka Lähteet: Tilastokeskus, Valtiovarainministeriö

14

(15)

15

100 120 140 160 180 200 220 240 260 280 300

2010M01 2010M04 2010M07 2010M10 2011M01 2011M04 2011M07 2011M10 2012M01 2012M04 2012M07 2012M10 2013M01 2013M04 2013M07 2013M10 2014M01 2014M04 2014M07 2014M10 2015M01 2015M04 2015M07 2015M10 2016M01 2016M04 2016M07 2016M10 2017M01 2017M04 2017M07 2017M10 2018M01 2018M04 2018M07 2018M10 2019M01 2019M04 2019M07 2019M10 2020M01

Lähde: Tilastokeskus

Konkurssien määrä Suomessa tammikuu 2010 – tammikuu 2020, 12 kk liukuva keskiarvo, kpl Keskiarvo tammikuu 1986 – tammikuu 2020, kpl

Matalat korot ja pienet riskilisät estäneet konkursseja, mikä tukenut työllisyyttä.

(16)

16

100 120 140 160 180 200 220 240 260 280 300

2010M01 2010M04 2010M07 2010M10 2011M01 2011M04 2011M07 2011M10 2012M01 2012M04 2012M07 2012M10 2013M01 2013M04 2013M07 2013M10 2014M01 2014M04 2014M07 2014M10 2015M01 2015M04 2015M07 2015M10 2016M01 2016M04 2016M07 2016M10 2017M01 2017M04 2017M07 2017M10 2018M01 2018M04 2018M07 2018M10 2019M01 2019M04 2019M07 2019M10 2020M01

Lähde: Tilastokeskus

Konkurssien määrä Suomessa tammikuu 2010 – tammikuu 2020, 12 kk liukuva keskiarvo, kpl Keskiarvo tammikuu 1986 – tammikuu 2020, kpl

2014:1-2020:1 konkursseja 5 300

vähemmän verrattuna keskiarvoon

(17)

Työmatkaliikenteen määrän 7 päivän liukuvan keskiarvon muutos verrattuna vuoden alun (3.1.-6.2.) mediaaniin, % (viimeinen havainto 26.4.)

Ruotsi Saksa Suomi

Ranska

Italia

Espanja

Liitekuviot

(18)

Kaupassakäynnin ja vapaa-ajan liikenteen määrän 7 päivän liukuvan keskiarvon muutos verrattuna vuoden alun (3.1.-6.2.) mediaaniin, % (viimeinen havainto 26.4.)

Ruotsi

Suomi Saksa

Ranska

Italia

Espanja

(19)

Boris Johnsonin 10.5.2020 puheen kuvio

(20)

Robert Koch instituutin arvio R0:sta nousi 5 päivässä n. 70 %.

Saksan Covid-19 tarttuvusluku R0, 7.4.-10.5.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Explain the meaning of a data quality element (also called as quality factor), a data quality sub-element (sub-factor) and a quality measure.. Give three examples

Menorajoitteeseen sisällytetään vain toimintamenoihin vaikuttavat päätösperäiset toimet. Syk- syllä 2019 menorajoitteen mitoituksessa otettiin huomioon vuosien 2020—2023

Kun saaren korkeimmalla kohdalla sijaitseva avara huvilarakennus oli hel- posti seiniä puhkomalla ja ovia siirte- lemällä saatettu siihen kuntoon, että seura voi sinne

Mitä tilintarkastuslain 1 luvun 2 §:n 1—5 kohdassa, 2 luvun 1 ja 7 §:ssä, 3 luvun 7, 9 ja 10 §:ssä ja 4 luvun 6—8 §:ssä säädetään tilintarkastajasta, sovelletaan

• Sote-uudistus muuttaa julkisten menojen rakennetta. Uudistuksen tuoman rakenteisen muutoksen seurauksena budjettitalouden menojen taso nousee vuodesta 2023 alkaen n. Vuonna

Hätätilamenettelystä johtuen edellä kuvattu tilanne merkitsee perustuslain 94 ja 95 §:n osalta sitä, että pankkien suoran pää- omittamisen käyttöönoton

Lausuntomenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen (1301/2019) 2 §:n mukaan valtio- varainministeriön lausuntoa edellyttäviä merkittäviä tiedonhallinnan muutoksia ovat

Aiemmassa lausunnossaan valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosil- le 2018—2021 (TuVL 3/2017 vp — VNS 4/2017 vp) tulevaisuusvaliokunta käsitteli