7.12.2020 Julkinen
UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin 0295 021 000
http://www.ely-keskus.fi/uusimaa
PL 36
00521 HELSINKI
Vihdin kunta PL 13
03101 NUMMELA kunnanvirasto(a)vihti.fi
Viite: lausuntopyyntö 15.10.2020
Lausunto Vihdin Etelä-Nummelan osayleiskaavan valmisteluaineistosta
Vihdin kunta on pyytänyt Uudenmaan ELY-keskuksen lausuntoa Etelä- Nummelan osayleiskaavan valmisteluaineistosta 18.11.2020 mennessä.
ELY-keskus on saanut lausunnolleen lisäaikaa 7.12.2020 saakka.
Kaavan tavoitteena on määritellä Nummelan eteläosien kehittymisen ja taajamarakenteen laajenemisen suuntaviivat. Kunta tavoittelee alueelle nykyisen 3000 asukkaan lisäksi 15 000–23 000 uutta asukasta sekä 3000 uutta työpaikkaa vuoteen 2050 mennessä.
Yleiskaavan sisältövaatimukset ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon kaavalle asetetut sisältövaatimukset (MRL 39§):
1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;
2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;
3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;
4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;
5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;
6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;
7) ympäristöhaittojen vähentäminen;
8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen;
sekä
9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.
Edellä todetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät.
ELY-keskus katsoo, että suunnittelualuetta koskevat kaikki sisältövaatimukset.
Valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa suunnittelujärjestelmää, ja ne tulee ottaa huomioon
kaavoituksessa. Kaavaselostuksen mukaan tätä kaavaa koskevat kaikki valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, mutta vaikutusten arvioinnissa ei käy selkeästi ilmi, miten kaavaratkaisu näitä tavoitteita toteuttaa.
Aineistoa on syytä täydentää.
Kaavatilanne
Osayleiskaavatyötä ohjaa Uudenmaan maakuntakaava, jossa Etelä- Nummelan alueelle on osoitettu taajamatoimintojen aluetta sekä taajamatoimintojen ja työpaikka-alueiden reservialueita.
Reservialueiden ajoitus on suunnittelumääräyksen mukaan maakuntakaavan suunnittelukauden loppupuolella. Nummelan keskustan ja Etelä-Nummelan asemanseudun välille on maakuntakaavassa osoitettu tiivistettävän alueen kehittämisperiaatemerkintä.
Uudenmaan liitto on laatinut uuden maakuntakaavan, joka Vihdin alueella on Helsingin seudun vaihemaakuntakaava. Kaava on hyväksytty 25.8.2020, mutta se ei ole vielä lainvoimainen. Etelä- Nummelan kaava-alue on vaihemaakuntakaavassa osittain taajamatoimintojen kehittämisvyöhykettä ja osittain uutta
raideliikenteeseen tukeutuvaa taajamatoimintojen kehittämisvyöhykettä.
Valtatien 1 ja maantien 110 väliselle alueelle on osoitettu tuotannon ja logistiikkatoimintojen alue sekä merkitykseltään seudullinen
vähittäiskaupan suuryksikkö.
On syytä huomioida, että Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan selostuksen mukaan uusien raideliikenteeseen tukeutuvien
taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeiden toteutus tulee
ajankohtaiseksi vasta sitten, kun nykyisen rakenteen tehostamisen lisäksi alue- ja yhdyskuntarakenteen laajentamiselle uusille alueille on todelliset edellytykset ja tarve.
Vihdin kunta on laatinut koko kuntaa koskevan strategisen yleiskaavan (VISY). Yleiskaava on hyväksytty 21.9.2020, mutta ei ole vielä
lainvoimainen. Yleiskaavassa asemanseudun ympäristö on keskustatoimintojen laajenemisaluetta ja siitä pohjoiseen kohti
Nummelaa sekä keskustatoimintojen aluetta että tiivistyvää taajamaa.
Yleiskaavaote on syytä lisätä kaavaselostukseen.
ESA-radan yleissuunnittelu
Selostuksessa on viitattu ratalain 10§:ään, jonka mukaan rautatien rakentamista koskevan yleissuunnitelman ja ratasuunnitelman tulee perustua maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen oikeusvaikutteiseen kaavaan, jossa rautatiealueen sijainti ja suhde muuhun alueiden käyttöön on selvitetty. Selostuksen mukaan tämä asettaa radan suunnittelualueen kuntien tehtäväksi laatia voimassa olevan maakuntakaavan mukainen yleiskaava, jotta radan suunnittelussa voidaan edetä, ja että Etelä-Nummelan osayleiskaavan aikataulua määrittää vahvasti tarve saada radan yleissuunnitelma hyväksyttyä keväällä 2021.
Suunnittelualueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. ELY-keskus katsoo, että maakuntakaava on sellainen oikeusvaikutteinen kaava, jota ratalain 10§:ssä tarkoitetaan. Voimassa olevassa maakuntakaavassa sekä hyväksytyssä Helsingin seudun vaihemaakuntakaavassa uusi raideyhteys on esitetty ja suhde maankäyttöön selvitetty. Näin ollen ELY-keskuksen näkemyksen mukaan Etelä-Nummelan osayleiskaava ei ole sidottu ESA-radan yleissuunnitelman hyväksymisen aikatauluun, ja yleissuunnitelma voidaan hyväksyä perustuen sekä voimassa olevaan että uuteen maakuntakaavaan.
Väestötavoitteet
Nummelan taajaman luontainen kasvusuunta on kohti Etelä-Nummelaa, ja osayleiskaavassa on osoitettu Etelä-Nummelan alueelle mittavia uusia asuin- ja työpaikka-alueita. Tiiviin asemanseudun lisäksi kaavassa on osoitettu asumisen alueita eri tehokkuuksilla sekä kaksi isoa työpaikka-aluetta Hiidenlaaksoon ja maantien 110 eteläpuolelle.
Selostuksen mukaan kaava-alueen asukasmääräksi v. 2050 arvioidaan n. 18 500–26 600 asukasta. Väestöhaarukka on suhteellisen iso, ja ottaen huomioon koko Vihdin asukasmäärä (n. 29 000) ja Nummelan taajaman asukasmäärä (n. 14 000) esitetty maksimiasukastavoite Etelä- Nummelaan tuntuu myös suurelta.
Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan laadinnan yhteydessä tehdyt arviot väestönkasvuennusteista osoittavat koko Vihdin kunnan alueelle enintään noin 5000 asukkaan1 kasvua vuoteen 2050 mennessä.
Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Vihdin väkimäärä ei kasvaisi nykyisestä juuri lainkaan vuosien 2020–2040 aikana. Ellei Vihdin nettomuutto kasva nykyisestä merkittävästi tulevaisuudessa, Etelä- Nummelan toteutuminen suunnitellulla mittakaavalla merkitsee, että kunnan sisällä pitää tapahtua merkittävän kokoisia väestösiirtymiä muilta kunnan alueilta Etelä-Nummelaan ja Nummelan keskustaan.
1 Aluetalouden skenaariot sekä työpaikka- ja väestöprojektiot, Uudenmaan liitto, 2017
Osayleiskaavan asukastavoitetta on hyvä suhteuttaa Uudenmaan odotettuun väestönkasvuun, sekä tämän pohjalta arvioida
osayleiskaavan tavoitteiden toteutumisen realistisuutta. Uudenmaan mittakaavan lisäksi kunnan on syytä arvioida omaa sisäistä
väestökehitystä ja väestön sijoittumista.
Vihti on sitoutunut MAL-sopimuksen tavoitteeseen osoittaa tulevasta asuntotuotannosta vähintään 90 % ensisijaisesti kehitettäville
maankäytön vyöhykkeille. Lisäksi vähintään 85 % väestöstä tulee sijoittua kestävän liikkumisen vyöhykkeille. Kaavaselostuksessa on todettu yleisesti, että kaava tekee mahdolliseksi saavuttaa tavoitteet väestön sijoittumiseksi kestävän liikkumisen vyöhykkeille
tulevaisuudessa. Vaikutusten arviointia on paikallaan täsmentää arvioimalla tarkemmin, miten suuri osuus väestöstä ja
asuntotuotannosta sijoittuisi kestävästi.
Yhdyskuntarakenne
Sekä maakuntakaavan että strategisen yleiskaavan tavoite on Nummelan taajaman ja Etelä-Nummelan välisen maankäytön
tehostaminen ja yhdyskuntarakenteen tiivistäminen. Samanaikaisesti on huolehdittava, ettei Etelä-Nummelasta muodostu kilpailevaa keskusta olemassa olevan Nummelan päätaajaman kanssa.
Osayleiskaavan lähtökohtana on Espoo-Salo -oikoradan toteutuminen, ja asemanseutu keskustatoimintojen alueineen (C, C-2) sekä tiiviin asumisen alueineen (A, A-2) on kytketty ESA-radan ja Vihti-Nummelan aseman sitovaan toteuttamispäätökseen. ELY-keskus pitää hyvänä, että alueen toteutus on kytketty ESA-radan ja aseman toteutukseen.
Ajoitusmääräystä on kuitenkin syytä terävöittää, koska nykyisessä muodossa jää epäselväksi tarkoitetaanko määräyksellä mahdollisuutta aloittaa alueen asemakaavoitus vai rakentaminen. Tulee myös
varmistaa, että alue tukeutuu joukkoliikenteeseen ja joukkoliikenteen riittävä palvelutaso taataan kaikissa kehittämisvaiheissa.
On syytä huomioida, että uudessa maakuntakaavassa on esitetty uusien raideliikenteeseen tukeutuvien taajamatoimintojen
kehittämisvyöhykkeiden toteutuksen tulevan ajankohtaiseksi vasta, kun alue- ja yhdyskuntarakenteen laajentamiselle uusille alueille on
todelliset edellytykset ja tarve.
Väestötavoitteiden maksimiskenaariossa n. 14 000 sijoittuu
asemanseudulle, mikä tarkoittaa varsin suuren väestönosan (n. 12 000) sijoittumista muulle osayleiskaavan alueelle. Asemanseudun
ulkopuoliselle alueelle on osoitettu A-3- ja A-4 -alueiden lisäksi keskeiselle sijainnille mm. mittavan kokoinen A-5-asuinalue matalalla ohjeellisella aluetehokkuudella.
Osayleiskaavan jatkotyöstämisessä tulee tarkastella asemanseudun ulkopuolisen väestön sijoittumista siten, että kaava mahdollistaa
riittävän tehokkaan ja tiiviin yhdyskuntarakenteen muodostumisen ja estää väestön hajautumista. Tämänhetkinen ratkaisu ei
tehokkuudeltaan vaikuta olevan linjassa kunnan omien strategisten tavoitteiden kanssa (vrt. VISY:n kaavaratkaisu). Vaikka maakuntakaava on kaava, joka ohjaa tällä hetkellä suunnittelua, on myös strategisen yleiskaavan tavoitteiden syytä välittyä osayleiskaavaan.
Yhdyskuntarakenteen eheyden näkökulmasta on tärkeää tarkastella alueiden toteuttamisjärjestystä ja ajoitusta. Kaavaselostuksen mukaan kaava-alueen rakentaminen on vaiheistettu alkamaan ensimmäisenä niistä A-3- ja A-4 -alueista, jotka sijaitsevat lähimpänä Nummelan keskustaa. Vaiheistuksesta ei kuitenkaan ole annettu kaavassa määräyksiä. On syytä tarkentaa, miten aiottu vaiheistus toteutetaan, antaa kaavamääräykset ja mahdollisuuksien mukaan visualisoida vaiheistus kaavakartalla erityyppisin aluemerkinnöin.
Osayleiskaavaluonnoksessa on osoitettu merkittävää maankäyttöä maantien 110 eteläpuoliselle alueelle. Maakuntakaavan
suunnittelumääräyksen mukaan alueen toteuttaminen on ajoitettava pääsääntöisesti maakuntakaavan suunnittelukauden loppupuolelle, ja kunnan on määriteltävä alueen toteuttamisen tarkoituksenmukainen ajoitus suhteessa kunnan muihin käytettävissä oleviin
työpaikkatoimintojen alueisiin. Yleiskaavatyössä tulee tarkentaa näiden alueiden toteuttamisen edellytyksiä ja ajoitusta.
Kaavassa on osoitettu myös asumisen alueita maantien 110
eteläpuolelle. Asutuksen ympäristöön osoitetaan sellaista toimintaa, joka ei voi sijoittua asutuksen läheisyyteen. Helsingin seudun vaihemaakuntakaavassa tuotannon ja logistiikkatoimintojen kehittämisalueen suunnittelumääräyksen mukaan
yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueelle ei tule osoittaa
asumista tai muuta alueelle soveltumatonta toimintaa. Myöskään Vihdin strateginen yleiskaava ei tue asumisen osoittamista tälle alueelle. ELY- keskus katsoo, että yleiskaavassa ei ole edellytyksiä osoittaa uutta asumista valtatien 1 ja maantien 110 väliselle työpaikka-alueelle.
TP-määräyksessä on mainittu liikennehakuiset toiminnot. Määräystä on tarkennettava, mitä toimintoja alueelle sallitaan. Ohjausvaikutuksen vuoksi kaavamääräysten tulee olla yksiselitteisiä ja selviä. Myös vaikutusten arviointi on työlästä ilman määrittelyä, koska tällöin kaikki vaihtoehdot on arvioitava.
Eteläisten alueiden ottaminen T- ja TP-käyttöön vaatii mittavaa louhintaa ja maanrakennustöitä, minkä on syytä käydä ilmi
kaavaselostuksesta. Näiden alueiden toteuttamiskelpoisuutta tulee muutenkin arvioida ja antaa tarvittaessa riittävät asemakaavoitusta ohjaavat kaavamääräykset.
Liikennejärjestelmä
Etelä-Nummelan osayleiskaavatyön tavoitteena on suunnitella asemanseudun sekä ympäröivien alueiden maankäyttö ja
liikenneverkko tukemaan junaliikennöinnin edellyttämän asukasmäärän sijoittamista ja laadukkaan, viihtyisän sekä toimivan asuinalueen
syntymistä.
Osayleiskaavaluonnoksen suunnitteluaineistossa on mainittu liikennesuunnitelma sekä HSL:n liikenne-ennustejärjestelmään perustuva liikenne-ennuste ja toimivuustarkastelut, joissa alueen liikennejärjestelyt on suunniteltu lähialueen tie- ja katuverkon osalta.
Liikenne-ennuste ja muut osayleiskaavan selvitysaineistossa esitetyt liikenteelliset selvitykset tulee päivittää ja yhdistää
liikennejärjestelmätasoiseksi liikenneselvitykseksi, jonka perusteella on varmistettava Etelä-Nummelan osayleiskaavan toteutumisen
vaikutukset liikenneverkon toimivuuteen.
Osayleiskaavassa laadittava liikenne-ennuste tulee yhteensovittaa valtatien 1 liikennekäytävällä parhaillaan laadittaviin liikenteellisiin selvityksiin ja -ennusteisiin. Tällaisia ovat Länsi-Uudenmaan
liikennejärjestelmäsuunnitelma, Lännen ratakäytävät -selvitys, valtatien 1 AVS ja liikenneanalyysit välillä Tuomarila-valtatie 2 sekä uusimmat Etelä-Nummelan osayleiskaavan suunnittelutyössä laaditut
liikenteelliset tarkastelut. Liikenne-ennusteissa ja
toimivuustarkasteluissa tulee huomioida asuntoalueiden liikenteen lisäksi alueen tuottamat muut liikennemäärät kulkumuotoineen kuten raskasliikenne, kevytliikenne, työpaikkaliikenne sekä osayleiskaavan eri osa-alueiden asiointi ja huoltoliikenne. Osayleiskaavan suunnittelun aikana on käytettävä ajanmukaista ESA-radan suunnittelutietoa siihen liittyvine selvityksineen ja radan liikennöintikaavioineen.
Tie- ja katuverkko sekä ajoneuvoliikenne
Osayleiskaavan jatkosuunnittelussa tulee laatia tarkennettu kaavio kaikista alueen vaiheittain toteuttamisen edellyttämistä
liikennejärjestelyistä riskianalyyseineen ja kaavataloustarkasteluineen.
Suunnittelutyön tavoitteena tulee olla uuden taajamanosan sitominen nykyiseen taajamarakenteeseen. Osayleiskaavaan tulee tehdä ajoitusmääräys koskien kaikkia liikennesuunnitelmassa esitettyjä liikennejärjestelyjen kehittämistoimenpiteitä. Uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei saa sijoittaa irralleen
olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta tämän aiheuttamien haitallisten vaikutusten vuoksi.
Kaavataloustarkastelun tulee sisältää liikennejärjestelyjen ja muun infrastruktuurin osalta toteutuskelpoinen vaiheittain rakentamisen suunnitelma.
Liikennesuunnitelmassa on osoitettu Etelä-Nummelan kokoojakadut ja rautatie lopputilanteessa. Tie- ja katuverkkoa tulee täydentää
osoittamalla puuttuvat voimassa olevien asemakaavojen katuyhteydet kevytliikennereitteineen kuten jo asemakaavoitettujen A-5 -alueiden liikenneyhteydet.
Osayleiskaavan merkinnät ja määräykset tulee täydentää maantien 110 osalta ja osoittaa se Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisella kaavamerkinnällä ja määräyksellä ”Seudullisesti merkittävä maantie”.
Maankäytön muutokset kaava-alueella vaativat paljon toimenpiteitä nykyiseen infrastruktuurin osalta sekä myös uutta infrastruktuuria.
Kaavakartalla ja -selostuksessa on esitetty useita toimenpiteitä seututielle 110, muun muassa tienvarren kevytliikenteelle.
Nelihaaraliittymät toteutetaan liikenneselvityksen mukaan
kiertoliittyminä. Maantie 110 toimii seudullisena pääväylänä ja TEN-T - ydinverkkoon kuuluvana moottoritien 1 rinnakkaistienä, alueellisen joukkoliikenteen pääyhteytenä sekä suurten erikoiskuljetusten reittinä.
Alueen uusi tehostuva maankäyttö tuottaa myös merkittävästi
jalankulku- ja polkupyöräliikennettä. Tämän vuoksi alueen maanteiden vaikutusalueilla ei kevytliikenneylityksiä tule toteuttaa maantiet ylittävin tasojärjestelyin.
Suunnitelmaselostuksessa on mainittu mahdollisuudesta uuden
eritasoliittymän suunnitteluvarauksen osoittamiseksi valtatielle 1 alueen eteläosassa. Hyväksytyssä Helsingin seudun vaihemaakuntakaavassa on valtatietä 1 koskeva suunnittelumääräys liittymämahdollisuuksien tarkastelukehikosta TEN-T -ydinverkon osalta.
Uutta eritasoliittymää ei voida hyväksyä valtatielle 1, koska se vaarantaa tien liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Uuden eritasoliittymän avaaminen paikalliseen maankäyttöön liittyvälle liikenteelle ei näin ollen saa olla lähtökohtana alueen kytkemisessä nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja liikennejärjestelmään.
Joukkoliikenne
Osayleiskaavan selostukseen tulee liittää havainnollinen selvitys joukkoliikenteen nykytilanteesta reitteineen ja toteuttamisvastuineen sekä tulevaisuuden liikennetarpeista alueen eri toteuttamisvaiheissa.
Uudenmaan ELY-keskus yhdessä Länsi-Uudenmaan kuntien kanssa on aloittanut joukkoliikenteen palvelutaso- ja järjestämistapamäärittelyn.
Suunnittelutyössä käsiteltävät liikenteen pääsuunnat Vihdin alueella ovat edelleen Kirkonkylä-Nummela-Helsinki sekä Nummela-Lohja.
Vihdin kunta voi yhteistyössä naapurikuntien kanssa arvioida yhteisen kuntien rajat ylittävän joukkoliikenteen hankkimismahdollisuuksia osana omaa kunnan sisäisen joukkoliikenteen kehittämistä.
Osayleiskaavan jatkosuunnittelussa on määriteltävä ja suunniteltava joukkoliikenteen toimintaperiaatteet osayleiskaavan eri
toteutumisvaiheissa ottaen huomioon Espoo-Salo -radan eri kauko- ja lähiliikennevaihtoehdot. Suunnittelutyön on ohjattava osayleiskaavan toteuttamisen vaiheistusta ja sen määrittelyä. Vihdin kunnan tulee edelleen olla varautunut tilaamaan matkaketjujen toimivuuden edellyttämiä joukkoliikennepalveluja tekemänsä palvelulupauksen mukaisesti.
Kävely ja pyöräily
Osayleiskaavaluonnoksessa on esitetty kävelyn ja pyöräilyn
yhteystarpeet. Kaavakartalla sekä kaavaselostuksessa tulee tarkentaa, minkälaisia ratkaisuja kullekin kävelyn ja pyöräilyn yhteydelle on
suunniteltu, ja mihin tavoitteisiin sekä osayleiskaavan
toteuttamisvaiheisiin ne liittyvät. Taajamarakenteen ulkoreunalla
sijaitsevien yhteyksien tarve ja toteuttamismahdollisuudet tulee selvittää ja sitoa osayleiskaavan suunnitellun ja toteutettavan maankäytön eri toteuttamisvaiheisiin. Niiden tarve sekä toteuttamismahdollisuudet laatukäytävänä tulee selvittää ja tässä vaiheessa osoittaa ne erillisellä merkinnällä. Kävely- ja pyöräilyreittien verkostolle tulee luoda selkeä hierarkia ja toteuttamisjärjestys sidottuna maankäytön eri
toteuttamisvaiheisiin.
Maantien 110 yritysalueen toteuttaminen edellyttää korkealaatuisten joukkoliikenne- ja kevytliikennejärjestelyjen toteuttamista ja
toimenpideluonnosten laatimista jo osayleiskaavan laatimisen yhteydessä asemakaavojen jatkosuunnittelun varmistamiseksi.
Pysäköinti ja liityntäpysäköinti
Osayleiskaavan mukaan toteutettavien asuin- ja palvelualueiden tehokkuus ja palvelujen saatavuus tulee suunnitella tukemaan vaadittavien pysäköintipaikkojen minimointia. Laadittavassa selvityksessä tulee olla vaihtoehtona myös pysäköintipaikattomien asuin- ja työpaikka-alueiden toteuttaminen tukeutumaan riittävään joukkoliikenne- ja muuhun edistyneiden liikennepalvelujen tarjontaan.
Vihti-Nummelan asemanseudun liityntäpysäköinti tulee integroida rakenteellisesti ja toiminnallisesti alueelle sijoitettaviin asuin-, toimisto-, palvelu- ja myymälätiloihin.
Edistyneiden ja ympäristöystävällisten liikkumismenetelmien toteutumiselle tulee luoda edellytykset jo osayleiskaavan
suunnitteluvaiheessa sijoittamalla hiilineutraaleita asuinalueilta myös keskusta-alueille tukeutumaan korkealaatuisiin
joukkoliikennepalveluihin. Näin edistetään kaikkien matkaketjujen ympäristöystävällisyyttä ja päivittäisen liikkumisen toimivuutta, eikä tarvitse toteuttaa laajoja liityntäpysäköintialueita.
Tavara- ja huoltoliikenne
Etelä-Nummelan osayleiskaavan asuin-, työpaikka- ja palvelualueet tuottavat merkittävän määrän tavara- ja huoltoliikennettä myös alueen eri toteuttamisvaiheissa. Osayleiskaavan liikenneselvitysten
tarkistuksessa tulee selvittää ja varmistaa tavara- ja huoltoliikenteen reitit sekä tarkastella tie- ja katujärjestelyjen riittävyys.
Osayleiskaavassa on suunniteltava myös jätehuollon järjestämistapa ja sen liikennejärjestelyt sekä muut infrastruktuurirakenteet. Myös
huoltoliikenteen reitteihin voidaan kiinnittää huomiota ja välttää niiden kohtaamista jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kanssa. Paljon
tavaraliikennettä tuottavat alueet tulee sijoittaa hyvien
liikenneyhteyksien vaikutusalueille, ja toteutusvaiheessa tulee varmistaa työpaikkaliikenteen ja asiointiliikenteen turvallisuus ja tavoitettavuus myös joukkoliikenteellä.
Liikenneturvallisuus
Lähtökohtana osayleiskaavan liikenneturvallisuuden arviointiin ja sen kehittämiseen tulee olla yhteenveto liikenneturvallisuuden nykytila- analyysistä. Liikenneturvallisuustoimien yhtymäkohdat tulee selvittää ja sovittaa osayleiskaavan muihin tavoitteisiin ja toimintojen sijoitteluihin.
Erityishuomiota tulee kiinnittää kohteisiin, jotka edellyttävät vilkkaan liikenteen aikaan saattoliikenteen järjestämistä koulujen ja päiväkotien vaikutusalueella. Kouluja, päivittäispalveluita tai hoitolaitoksia ei saa sijoittaa vilkasliikenteisten väylien varsille tai niin, että kulkureiteille syntyy vaarallisia risteyskohtia. Elinympäristön turvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota julkisten palveluiden (PY) ja asuinalueiden aluevarausmerkintöjen määräyksissä, myös liikenneturvallisuutta koskien.
Osayleiskaavan alueelle raskaalle liikenteelle tulee osoittaa toimivat ja turvalliset reitit myös alueen läpi kulkevalle välttämättömälle liikenteelle tulevan ja nykyisen ratakäytävän poikki.
Pyöräily- ja kävelyreittien eriyttäminen on perusteltua
pidempimatkaisten vilkkaampien reittien osalta, mutta tämä edellyttää turvallisten ja toimivien risteys- ja erottelujärjestelyjen suunnittelua ja totuttamista tiivistyvän maankäytön alueilla.
Ilmastovaikutukset ja energiaratkaisu
Etelä-Nummelan osayleiskaavaluonnos kuvaa varsin kattavasti yhdyskuntarakenteen ilmastovaikutuskanavia ja tuo esiin tapoja, joilla osayleiskaava toteuttaa Vihdin kunnan kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelman (SECAP) päästövähennystavoitteita.
Kaavaluonnoksen määräykset ottavat huomioon useita osayleiskaavan ilmastonäkökohtia.
Merkittävät ratkaisut ilmastoystävällisen yhdyskuntarakenteen
toteutumiseksi tehdään yleiskaavatasolla. Osayleiskaavasta on syytä tehdä erillinen ilmastovaikutusten arviointi. Arvioinnin avulla voidaan
selvittää, miten osayleiskaava-alueen toteutus vaikuttaa Vihdin alueen kasvihuonekaasupäästöihin, ja osoittaa, miten yleiskaavavaiheessa ratkaistavissa olevilla kestäviä kulkumuotoja tukevilla, rakentamisen kielteisiä ilmastovaikutuksia lieventävillä ja vähähiilisillä
energiaratkaisuilla vastataan kunnan mittakaavassa merkittävän uuden alueen toteutumisen myötä syntyvään negatiivisten ilmastovaikutusten ja kiristyvien ilmastotavoitteiden väliseen ristiriitaan.
Ilmastovaikutusten arviointia on mahdollista hyödyntää
ilmastonäkökohtia huomioivan Etelä-Nummelan osayleiskaavan valmistelussa. Ilmastovaikutusten kokonaisuus tulee sisällyttää
kaavaselostukseen ja vaikutusten arvioinnin taustalla olevat selvitykset tulee liittää kaava-aineistoon. Arvioinnin tulokset on syytä huomioida tarvittavilta osin kaavaratkaisussa ja -määräyksissä.
Maankäytön ratkaisujen ilmastovaikutukset näkyvät suurelta osin
liikennemäärien ja kulkumuotojakaumien kautta. Tämän vuoksi on hyvä, että osayleiskaavatasosta lähtien painotetaan Etelä-Nummelan
suunnittelussa ja toteutuksessa kestäviä kulkumuotoja.
Ilmastovaikutusten arvioinnissa on tuotava ymmärrettävästi ja laskelmiin pohjautuen liikenteen merkitys alueen päästölähteenä. Liikenteen lisäksi ilmastovaikutusten arvioinnissa on käsiteltävä muita Etelä- Nummelan osayleiskaava-alueeseen liittyviä merkittäviä
ilmastonäkökohtia. Siinä on huomioitava myös ilmastovaikutukset, jotka liittyvät infra- ja talonrakentamiseen; energiantuotantoratkaisuihin;
rakentamisen aiheuttamiin hiilinielujen ja -varastojen muutoksiin, sekä mahdollisesti muihin tunnistettuihin alueen toteutuksen ja toteutumisen aiheuttamiin merkittäviin myönteisiin tai kielteisiin ilmastovaikutuksiin.
Hillinnän lisäksi ilmastovaikutusten arvioinnissa on huomioitava ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja ilmastoriskeihin varautumisen näkökulma. Etelä-Nummelan osayleiskaavan selostus ja
kaavamerkinnät sisältävät ilmastonmuutokseen sopeutumista tukevia toimenpiteitä kuten hulevesien hallinta ja viherkerroinmenetelmä.
Sopeutumisen ja varautumisen kysymyksiä ja näkökulmia ei ole kuitenkaan suoraan käsitelty kaavaselostuksessa.
Kaava-aineistossa ei käsitellä Etelä-Nummelan osayleiskaava-alueen hiilivarastoja ja -nieluja. Maankäyttö ei saisi aiheuttaa merkittävää metsäkatoa, ja kehityksen tulee olla hiilinieluja vahvistava myös Vihdissä. Metsä- ja peltoalueiden ottaminen rakentamiskäyttöön vähentää kunnan hiilinielua. Alueen suunnitellun rakentumisen myötä tapahtuvan maankäytön muutosten vaikutukset puuston ja maaperän hiilinieluihin ja -varastoihin on huomioitava kaavan ilmastovaikutusten arvioinnissa. Metsäkadon osalta on huomioitava kaadettavan puuston ja metsämaaperän muokkaamisen aiheuttaman mahdollisen hiilivaraston menetyksen lisäksi alueen rakentamisen myötä menetettävä hiilinielu.
Ilmastovaikutusten arvioinnin tulee sisältää epävarmuus- ja herkkyystarkastelut erityisesti merkittäväksi tunnistettujen
ilmastonäkökohtien osalta. Eri ilmastonäkökohtien kokoluokka ja merkittävyys sekä niistä aiheutuvien eri suuntaisten ilmastovaikutusten ajoittuminen pitää tulla selkeästi esiin arvioinnissa. Etelä-Nummelan osayleiskaava-alueen väestömitoitukseen liittyy myös sellaisia välillisiä vaikutuksia, jotka syntyvät kaavan mahdollistavista kaavarajauksen ulkopuolella olevien alueiden mahdollisista maankäytön ja
asukasmäärien muutoksista. Ne vaikuttavat liikkumisen, rakentamisen ja energiankäytön kautta Vihdin kasvihuonekaasupäästöihin.
Yleiskaavan sisältövaatimukset edellyttävät energiahuollon tarkoituksenmukaisen järjestämisen huomioimista kaavassa
ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla.
Kaavaselostuksen mukaan Etelä-Nummelan uusi asutus ja toiminnot tullaan liittämään kaukolämpöverkkoon. Tiivis yhdyskuntarakenne luo hyvät lähtökohdat keskitetyn energiaratkaisun toteutukselle, mutta se ei vielä takaa energiantuotannon vähähiilisyyttä.
Kauppa
On hyvä, että kaupan selvitys saatetaan ajan tasalle. Sen puuttuessa ELY-keskus ottaa kantaa vain yleisesti kaupan ratkaisuun.
Yleiskaavan kaupan ratkaisun on täytettävä seuraavat mm. yleiskaavan sisältövaatimukset:
MRL 71 b § (8.4.2011/319)
Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset (maakunta- ) ja yleiskaavalle
Osoitettaessa (maakunta-) tai yleiskaavassa vähittäiskaupan suuryksiköitä on sen lisäksi, mitä maakunta- ja yleiskaavasta muutoin säädetään, katsottava, että:
1) suunnitellulla maankäytöllä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta- alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen;
2) alueelle sijoittuvat palvelut ovat mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä; sekä
3) suunniteltu maankäyttö edistää sellaisen palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset mahdollisimman vähäiset.
ELY-keskus katsoo Nummelan säilyttämisen kaupallisten palveluiden pääkeskuksena olevan oikea linjaus. Sen varmistamiseksi kaupan kerrosalan keskusta-alueilla C ja C-2 tulee perustua lähialueen asukasmäärään. Tämän tulee näkyä myös C- ja C-2 -alueiden määräyksissä.
Myös KM-alueen profilointi on syytä tehdä huolellisesti ja lopputulos saattaa kaavamääräyksiin.
Selostuksen TIVA-kaupan määritelmää tulee tarkentaa poistamalla suuret erikoistavarakaupan yksiköt kuten outlet- ja urheiluvälinekauppa luettelosta.2
Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että selkeyden vuoksi KM- määräykseen on syytä avata edellä viitatun ympäristöministeriön suosituksen ja maakuntakaavan mukaisesti, minkälaista kauppaa tilaa vaativa kauppa on. Näin vältytään kaavaselostuksessa ilmenneen kaltaisilta kaupan laadun sekaannuksilta.
KM-määräyksessä todetaan, että tarkemmassa suunnittelussa tulee toteuttaa laadukkaat kävelyn, pyöräilyn ja julkisen liikenteen yhteydet alueelle. ELY-keskus huomauttaa, että MRL:n sisältövaatimus
joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä saavutettavuudesta tarkoittaa konkreettisia mahdollisuuksia, ei pelkkiä katuja ja pysäkkejä.
Hyväksytyn, selvitysaineiston asemassa olevan Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan mukaan seudullisuuden raja Huhmarissa on 4000 k-m2,ellei selvityksin muuta osoiteta. Tämä on syytä ottaa huomioon kaavaratkaisussa.
T-alueelle voidaan muun työpaikkarakentamisen ohella sijoittaa tuotannolliseen pääkäyttötarkoitukseen liittyviä myymälätiloja. Tämä edellyttää tarkempaa avaamista selostuksessa mm. liikennevaikutusten arvioinnin osalta. Helsingin seudun vaihemaakuntakaava on osoittanut kohdemerkinnällä taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeiden
ulkopuolella laajat tuotannon ja logistiikan kehittämisalueet.
Myymälätilojen salliminen vaikkakin vain paikallisina edellyttää perusteluja.
TP-alueen määräyksessä viitataan MRL 114 §:ään, joka on kumottu.
Oikea pykäläviittaus on 71a§.
Kulttuuriympäristö
Luonnon- ja kulttuuriympäristön osalta kaavaselostuksessa (s. 51) viitataan MRL 54 §:än, joka koskee asemakaavojen sisältövaatimuksia.
ELY-keskus huomauttaa, että yleiskaavoja koskee MRL 39 §, jonka mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon mm.
rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen.
2Paljon tilaa vaativa erikoistavaran kauppa (tiva-kauppa) tuli vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevan ohjauksen piiriin 16.4.2015. Ympäristöministeriön suosituksen mukaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan kuuluu moottoriajoneuvojen kauppa, moottoriajoneuvojen varaosien ja tarvikkeiden kauppa, rengaskauppa, venekauppa, veneilytarvikkeiden kauppa, matkailuvaunujen kauppa, huonekalukauppa, sisustustarvikekauppa (rakenteellinen sisutus), rautakauppa,
rakennustarvikekauppa, maatalouskauppa, puutarha-alan kauppa ja kodintekniikkakauppa. (Ympäristöministeriö 2000: Suositus paljon tilaa vaativan erikoiskaupan tulkinnasta)
Kaavaselostuksen mukaan alueelta laadituissa inventoinneissa on tunnistettu rakennetun ympäristön kohteita, joilla on suojelutavoitteita.
Kohteita on valikoitunut viisi. Suojelumääräys on yleiskaavan yleispiirteisyys huomioiden asianmukainen.
Osayleiskaavan vaikutusten arvioinnin perustella sillä tulee olemaan vaikutuksia rakennettuun kulttuuriympäristöön ja maisemaan.
Yleismääräysten mukaan alueen tarkempi suunnittelu ja rakentaminen tulee ratkaista asemakaavalla. ELY-keskus katsoo, että suojelua on mahdollista tarkentaa tässä yhteydessä, kuten myös rakentamisen sovittamista maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön.
Luonnonsuojelu
Osayleiskaavassa tulee turvata riittävin aluevarauksin ja määräyksin kaava-alueen halki kulkevat liito-oravayhteydet. Ehdotusvaiheessa tulee varmistaa liito-oravan kulkuyhteys erityisesti kaava-alueen itäosan SL- alueelta laajan teollisuus- ja työpaikka-alueen länsipuolelle.
Kaavan luontoselvityksen päivitys on kesken, ja luontomerkinnät ja - määräykset tarkentuvat ehdotusvaiheessa, jolloin ELY-keskus pystyy ottamaan niihin tarkemmin kantaa.
Ratalinjalle uuden asemanseudun länsipuolelle on osoitettu s-
merkinnällä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka. Kohteesta ei ole haettu ELY-keskukselta LsL 49§:n mukaista poikkeamista. Asia on syytä varmistaa yhteistyössä radan suunnittelusta vastaavan Väyläviraston kanssa.
Melu ja tärinä
Lähtökohtana yleiskaavoituksessa tulee olla, että uutta asutusta ei sijoiteta mahdollisille tai olemassa oleville meluvyöhykkeille ilman riittävää meluntorjuntaa. Suunnittelussa tulee varmistaa myös asukkaiden pääsy vähämeluisille virkistysalueille.
Melun lisäksi tulee huomioida mahdolliset tärinän ja runkomelun vaikutukset asuinrakentamiseen ja alueiden viihtyvyyteen.
Suunnitelmissa tulee huomioida myös rakennushankkeiden ajoitus ja sen vaikutus melunsuojaustarpeeseen.
Tie- ja raideliikenteen aiheuttama melu ja tärinä on tunnistettu kaava- alueen merkittävimmiksi ympäristöhäiriöiksi, mutta kaavassa ei ole annettu näiden osalta määräyksiä. Kaavatasoon nähden riittävä
yleismääräys tulee antaa. Melun ohjearvojen lisäksi melumääräyksessä tulee olla huomioituna raideliikenteestä aiheutuvan melun
enimmäistasot, koska osa junista todennäköisesti ohittaa alueen korkealla nopeudella.
Vesihuolto
Vedenhankinnan ja jätevesienkäsittelyn kapasiteetti ei tule riittämään koko Etelä-Nummelan kasvavalle väestölle. Selostuksessa todetaan, että vesihuollon yleissuunnitelma ja mitoitustarkastelu sekä jätevesien käsittelyn ratkaisu on tarkoitus ratkaista vuoden 2020 aikana.
ELY-keskus toteaa, että kaavan toteuttamisen edellyttämät
vesihuoltoratkaisut tulee olla tiedossa ennen yleiskaavan hyväksymistä.
Näin esitettynä yleiskaavaluonnos ei täytä MRL 39§:n mukaisia yleiskaavan sisältövaatimuksia mahdollisuuksista vesihuollon
tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla.
Kaavaselostuksessa selostetaan Vihdin kunnallisesta vesi- ja viemäriverkostosta. ELY-keskus ehdottaa termin muuttamista vesihuoltolaitoksen vesi- ja viemäriverkostoksi.
Lisäksi selostuksessa todetaan, että kunnallisen vesihuoltoverkoston ulkopuolisilla haja-asutusalueilla vesihuolto on hoidettu paikallisesti:
käyttövesi saadaan kuilu- ja porakaivoista, WC-jätevedet kerätään pääsääntöisesti umpikaivoon ja talousjätevedet ohjataan saostuskaivon kautta imeytyskenttään. ELY-keskus esittää, että kaavaselostuksessa ei mainittaisi paikallisista järjestelmistä annettua esimerkkiä.
Kiinteistökohtaiset ratkaisut perustuvat aina paikallisiin olosuhteisiin, joten pääsääntöisesti-maininnasta voi saada käsityksen, että mainittu ratkaisu olisi hyväksyttävissä koko alueella.
Pilaantuneet maat
Kaavaluonnokseen on merkitty viisi kohdetta, joissa on todettu olevan maaperän puhdistustarve. Kaikki kohteet eivät ole merkittynä Maaperän tilan tietojärjestelmään (MATTI). Selostuksesta ei käy ilmi, mihin näiden kohteiden osoittaminen kaavassa perustuu ja ovatko kohteet sellaisia, joissa on todellinen puhdistustarve, epäilty puhdistustarve vai maaperän tilan selvitystarve. Kaava-alueen mahdollisten pilaantuneiden maa- alueiden tiedot on syytä tarkistaa ja kaava-asiakirjoissa olevat kirjaukset tarvittaessa päivittää.
Kaavamääräyksissä merkinnän otsake on ”Maaperän puhdistustarve”.
Määräyksen sisältö ei nykyisellään vastaa otsaketta. Asian voi korjata esim. muuttamalla otsakkeen muotoon ”Maaperän tilan selvitystarve”.
Pohjavedet sekä pinta- ja hulevedet
Pohjavesien sekä pinta- ja hulevesien osalta on kaavaluonnoksessa annettu riittävät kaavamääräykset.
Yhteenveto
Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että Etelä-Nummelan osayleiskaavaa tulee tarkistaa ja täydentää ottaen huomioon erityisesti seuraavat näkökohdat:
- Väestötavoitteiden suhteutus kunnan ja koko Uudenmaan
odotettuun väestönkasvuun sekä arviointi väestön sijoittumisesta kunnan sisällä
- Maakuntakaavan ja strategisen yleiskaavan ohjausvaikutus riittävän tehokkaan maankäytön osoittamiseksi Nummelan taajaman ja uuden aseman välillä
- Ajoitus- ja vaiheistusmääräysten terävöittäminen sekä
maakuntakaavan reservialueiden toteuttamisen edellytysten ja ajoituksen uudelleentarkastelu
- Liikenteellisten selvitysten päivittäminen ja yhteensovittaminen sekä liikennejärjestelyjen esittäminen huomioiden alueen vaiheittain toteuttaminen sekä riittävät ajoitusmääräykset
- Joukkoliikenteen toimintaperiaatteiden määrittely sekä kävelyn ja pyöräilyn, pysäköinnin, huoltoliikenteen ja liikenneturvallisuuden huomioiminen osayleiskaavassa
- Kaupan ratkaisun täsmentäminen - Vesihuoltoratkaisun selvittäminen
- Ilmastovaikutusten, luonnonsuojelun, melun ja tärinän sekä
pilaantuneiden maiden huomiointi lausunnossa esitetyn mukaisesti.
Tämä asiakirja on sähköisesti hyväksytty. Asian on esitellyt ylitarkastaja Reetta Suni ja ratkaissut johtaja Satu Pääkkönen.
TIEDOKSI Uudenmaan liitto
Väylävirasto
Länsi-Uudenmaan museo
UUDELY / Brita Dahlqvist-Solin, Hannu Palmén, Marko Nurminen, Henrik Wager, Juha Lumme, Larri Liikonen, Ilkka Juva, Elina Kerko, Mona Sundman, Heini Loikkanen, Erika Heikkinen, Olli Jaakonaho, Timo Kinnunen, Elina Kuusisto, Päivi Nuutinen, Johanna Järvinen, Anna Puolamäki, Maija Stenvall, Mari Ahonen, Liisa Nyrölä
Esittelijä Suni Reetta 07.12.2020 14:34 Ratkaisija Pääkkönen Satu 07.12.2020 14:35
