Suomen kieli tutkimuksen kohteena ja tieteen kielenä näkymä

(1)

lektiot

Suomen kieli tutkimuksen kohteena ja tieteen kielenä

Tiina Onikki-Rantajääskö

Professorin juhlaluento 29. toukokuuta 2013 Helsingin yliopistossa Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta vuoden 1863 kieliasetuksen antamisesta.

Kieliasetus on institutionaalinen muistomerkki siitä kehityksestä, jossa suomen kie- lestä hyvin määrätietoisella työllä rakennettiin laaja-alainen sivistyskieli ja kansallis- kieli. Asetushan mahdollisti sen, että suomen kieli laajeni kahdessakymmenessä vuo- dessa ruotsin rinnalle viranomaisissa käytettäväksi kieleksi.¹ Tästä alkoi nyt jo reilut sata vuotta kestänyt ajanjakso, jonka aikana suomen kielellä on ollut vahva asema suomalaisessa yhteiskunnassa, ei yksin väestön valtaosan äidinkielenä vaan myös sivistyk- sen, koulutuksen ja yhteiskunnallisen toiminnan kielenä. Palaan tuonnempana siihen, miltä suomen kielen käyttöalat vaikuttavat nykyisin suhteessa yliopistolliseen tutki- mukseen ja opetukseen. Pohjustukseksi haluan muistuttaa, että suomen kielen asema ei ole langennut luonnostaan, vaan sitä on rakennettu keskellä ideologisia kamppailuja, jotka ovat myös vahvistaneet toimijoiden kielitietoisuutta. Sitä on rakennettu hiljaisella tutkimustyöllä ja käymällä vilkkaita keskusteluja esimerkiksi siitä, miten kansankielen vaihtelevia aineksia on otettu osaksi kehitettyä kirja- ja yleiskieltä.

Tutkimuksen kansainvälisyyden korostaminen on herättänyt viime aikoina keskustelua esimerkiksi kansainvälisten, käytännössä valtaosin englanninkielisten julkaisujen ja suomenkielisen tutkimusjulkaisemisen arvostamisesta muun muassa tieteellisiä julkaisuja luokittavassa Julkaisufoorumi-hankkeessa.² Tällaisten luokitusten mahdollinen ohjausvaikutus alkaa näkyä siinä vaiheessa, kun opetus- ja kulttuuri ministeriö kytkee ne vuoden 2015 alusta osaksi yliopistojen rahoitusmallia. Humanistiset ja yhteiskunta- tieteen tutkijat joutuvat koko tieteen kenttää koskevissa yhteyksissä perustelemaan sitä, että suomenkielisellä julkaisemisella on myös tutkimuksen sisältöihin, kysymyksen-

1. Asetuksen kahdenkymmenen vuoden siirtymäaika ei riittänyt mullistamaan käytäntöjä, vaan muutos oli vähittäinen vielä vuoden 1902 kieliasetuksen jälkeenkin.

2. Ks. http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/.

(2)

asetteluihin ja jopa metodeihin ulottuvia vaikutuksia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö kansainvälisellä tutkimusyhteydellä ja julkaisemisella olisi keskeinen rooli näil- läkin tieteenaloilla. Voisi sanoa, että suomen kielen tutkimus on palannut uusista tulo- kulmista juurilleen, kun se on nykyisin taas yhä selvemmin osa kansain välistä ling- vistiikkaa, ei yksin sukukielten historiallisen vertailemisen kehyksessä, vaan pikemminkin erilaisten tutkimussuuntien ja erilaisista kielenilmiöistä lähtevien osa-alueiden tutkimuksen tiiviiden kansainvälisten vaikutteiden pohjalta. Kielten vertailun kansain- välinen painopiste on nykyisin moninaisissa rakenteen ja käytön kysymyksissä, joista varsinkin jälkimmäisissä ylittyvät myös eri tieteenalojen rajat.

Näin voidaan löytää myös kansainvälisesti innovatiivisia yhdistelmiä. Näitä on jo löydetty ja uusia etsitään esimerkiksi monitieteisessä huippuyksikössä Inter- subjektiivisuus vuorovaikutuksessa³. Kieli on havainnollinen esimerkki siitä, että kog- nitiomme on keskeiseltä olemukseltaan sosiaalisesti jaettu. Kieli ja kognitio kehit- tyvät vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä. Ihmismielen neurologiselta perustaltakin kumpua va kyky suuntautua ja samastua toiseen on monitieteisen kiinnostuksen kuu- mimpia kohteita. Kieli on meille perustavalla tavalla yhteistä. Vaikka se edustuukin yk- sittäisten puhujien mielessä, ei kukaan omista sitä yksin. Alue, jolla tarvittaisiin enem- män monitieteistä ja neuropsykologisiin kysymyksenasetteluihin ulottuvaa yhteistyötä, on kysymys äidinkielen merkityksestä ihmisille. Kielenoppimista ja monikielisyyttä tutkitaan nykyisin monilta eri kannoilta. Vaikka monikielisyyttä on syytä pitää kautta ihmiskunnan historian odotuksenmukaisempana, tarvitsisimme silti lisää tutkimustietoa myös tilanteista, joissa yksi kieli on selvästi muita vahvempi. Äidinkielellä on kielenomaksumisprosessin kautta kehittyvä erikoisasema esimerkiksi suhteessa tuntei- siin ja kielellisten vivahteiden tajuamiseen vuorovaikutuksessa. Perusteltua tietoa tarvittaisiin myös kielipoliittisten ratkaisujen tueksi. Palaan niihin tuonnempana.

Sitä ennen otan kuitenkin esimerkin käynnistyvästä kansainvälisestä tutkimus- verkostosta Cognitive Linguistic Perspectives on FinnoUgric Languages.⁴ Kun suomalais- ugrilaisten kielten historiallisella vertailulla on pitkät perinteet ja toisaalta taas kielten rakenteen vuoksi niiden tutkimuksessa on viime vuosikymmeninä saanut vankkaa sijaa muun muassa kognitiivisen kieliopin kuvausmalli, voidaan tältä pohjalta lähteä etsimään kansainvälisestikin uudentyyppistä yhdistelmää: kuvataan sukukieliä nyky kielten valossa yhteisessä teoriakehyksessä, jolloin sukukieliyhdistelmä on teoria- kehyksen kannalta uudentyyppinen asetelma.

Kieliopinkin kuvauksessa kiinnostus kohdistuu yhä enemmän niihin laajempiin tekstin ja diskurssin yhteyksiin, joissa kielen rakenteet tyypillisesti esiintyvät. Kielen- tutkimuksessa on tapahtunut kontekstuaalinen käänne, joka on ollut vahvemmin näh- tävissä 1980-luvulta alkaen. Tämä on myös johtanut uudenlaiseen tarpeeseen ylittää tieteenalojen rajoja ja yhdistää niiden menetelmiä.

Yksi kiinnostuksen kohde on esimerkiksi intersubjektiivisuuteen läheisesti kytkey- tyvä kysymys viestin vastaanottajasta, joka nähdään pikemminkin osallistujakehikon

3. Ks. http://www.intersubjectivity.fi/.

4. https://tuhat.halvi.helsinki.fi/portal/en/projects/a-cognitive-grammar%28de3c4c71-6b82-4c37- 9b7c-dcf6c2d7ad5b%29.html.

(3)

kautta erilaisina osallistuja- ja tulkitsijarooleina. Perinteinen käsitys viestin lähettäjästä ja vastaanottajasta on korvautunut kysymyksellä siitä, millaisessa prosessissa ja min- kälaisin kontekstuaalisin ehdoin kielellinen ilmaus saa merkityksensä. Tällöin yhteistä tulkinnan kenttää haetaan esimerkiksi kirjallisuuden- ja viestinnän tutkijoiden kanssa vaikkapa kognitiivisen poetiikan tai yleisötutkimuksen kehyksessä.⁵ Kielentutkijan anti monitieteisessä yhteistyössä voi edelleenkin olla kielellisten muotokeinojen tarkka ja monivivahteinen analyysi. Tällöin yksittäisen kielen, kuten suomen kielen, tutkijakin voi olla mukana kehittämässä myös yhteistä kuvausvälineistöä ja teoreettisia malleja, jotka ovat riittävän joustavia eri tieteenalojen painottamiin kysymyksiin ja käytännön sovelluksiin. Siinä missä kielentutkijaa kiinnostavat tekstiin ja sen kielellisiin valintoi- hin kirjoittautuvat lukijan positiot, kiinnostaa esimerkiksi aikakauslehtijournalismin tutkijaa enemmän kysymys siitä, kuinka voidaan jäljittää toimituksellisten prosessien ja intentioiden tuloksia lukijasuhteessa ja kuinka voidaan kehittää konkreettisia toi- mituksellisia työtapoja. Monitieteisessä tutkimuksessa yhteisen ymmärryksen rakenta- minen on hidas keskusteluiden tie, mutta sen avulla voidaan myös saavuttaa analyysi- keinoja, joilla kielenkäytön monikerroksisuus on entistä paremmin mukana tutkimuksessa. Kontekstin osalta kyse ei ole vain tekstiyhteydestä ja tekstilajeista vaan myös sel- laisista seikoista kuin lehtikonsepti tai toimitukselliset käytänteet. Tämäkin suunta on jälleen vain yksi esimerkki kielentutkimuksen monitieteisistä yhteyksistä.

Ihmiskunnan suuret haasteet ja kielentutkimus

Niin yhteiskunnan kuin ihmiskunnankin suuret kysymykset ovat myös kielellisen vuorovaikutuksen kysymyksiä. Samoista asioista voidaan puhua eri tavoin ja eri näkö kulmista ja luoda näin erilaisia merkitysjäsennyksiä, mielikuvaisuutta ja maailman kuvia. Kielelli- sillä valinnoilla luodaan todellisuuskuvaa. Otan yhden konkreettisen esimerkin.

Viimeisimmät tutkimustulokset viittaavat siihen, että ilmastonmuutos etenee aiem min arvioitua nopeammin. Emme voi enää tuudittautua siihen, että ilmastonmuutoksen mullistavat seuraukset näkyvät jossakin hamassa tulevaisuudessa. Äärim- mäisten ilmastonmuutosten riski on lähentynyt ennusteissa 2100-luvulle ja eri teki- jöiden kerrannaisvaikutukset 2050-luvulle, siis lastemme ja lastenlastemme aikaan.⁶ Samalla kuitenkin yhteiskunnallisessa keskustelussa jatkuvasti kuuluu myös ilmastonmuutosta vähätteleviä tai jopa sen kieltäviä äänenpainoja. Ilmastonmuutokseen vai- kuttamisessa kyse on mitä suurimmassa määrin myös vuorovaikutuksen ongelmasta, vaikka taustalla on tietysti aina kamppailu resurssien jakamisesta.

Koska ilmastonmuutos koskettaa yhä väistämättömämmin nousevia sukupolvia, on relevanttia analysoida median ohella sitä, miten asiasta puhutaan koulussa ja oppikirjoissa. Jenni Salminen on vuonna 2012 valmistuneessa pro gradu -tutkielmassaan tarkastellut sitä, kuinka ilmastonmuutokseen ja luonnonsuojeluun liittyvistä kysymyk-

5. Ks. http://www.cost-transforming-audiences.eu/, http://www.helsinki.fi/hum/skl/tutkimus/malli- lukija.htm.

6. Ks. esim. http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmastonmuutos, http://ilmasto-opas.fi/fi/, http://yle.fi/vintti/

ohjelmat.yle.fi/kuuma_pallo/etusivu.html.

(4)

sistä puhutaan peruskoulun viidennen ja kuudennen luokan maantiedon, biologian, fysiikan ja kemian keskeisissä oppikirjasarjoissa. Ilmastonmuutosta ei mainita perusopetuksen opetussuunnitelmassa. Yleiskuvana oppikirjoista on, että luonnon tasa- painoon liittyvät ongelmat ovat joko ajallisesti tai maantieteellisesti kaukana meistä (esimerkit 1–3). Mitä lähemmäksi Suomea tullaan, sitä parempaan suuntaan kehi- tys on menossa. Toisaalta saastuminen esitetään kuin itsestään tapahtuvana (1–5) tai ympäristö ongelmien aiheuttajista puhutaan passiivissa (1). Toinen puhumisen tapa on syyllistää kollektiivisesti koko ihmiskunta (6 ja 7).⁷

(1) Vielä muutama vuosikymmen sitten teollisuuslaitosten ja taajamien jätevedet päästettiin puhdistamattomina vesistöön. Seurauksena oli vesistöjen saastu

minen. Nykyään jätevedet puhdistetaan tehokkaasti. (KFK5, 15)

(2) Esimerkiksi suurissa erämaissa viihtyville petonisäkkäille ja petolinnuille on jäänyt yhä vähemmän elintilaa, ja niitä on aikoinaan myös hävitetty metsäs- tämällä. (KBM6, 57)

(3) [Venäjällä] Lisäongelmia ovat aiheuttaneet ilman ja vesien pilaantuminen, erityisesti kaivosten ja tehtaiden ympäristössä. (KBM5, 64)

(4) Monin paikoin järvien ja jokien vedet ovat saastuneet. (KFK5, 17, 26) (5) Hapen määrä vähenee luonnossa jatkuvasti saasteiden takia. (JFK5, 29) (6) Viime vuosikymmenten aikana ihmisen toiminta on muuttanut muun

muas sa maapallon lämpötasapainoa. (JMB6, 67)

(7) Se tarkoittaa tilannetta, jossa ilmakehän koostumus muuttuu sekä luonnolli- sesti että ihmisen toiminnan takia. (JBM6, 67–68)

Lapsille ei näissä tutkituissa oppikirjoissa anneta aktiivisen kansalaisuuden eväitä.

Heille ei muodostu käsitystä siitä, ketkä todella ovat ilmastonmuutoksen keskeisiä agentteja ja kuinka tavallisena kansalaisena voisi näiden toimintaan vaikuttaa. Tarjolla on toki pieniä oman arjen energiansäästövinkkejä sekä yleinen epämääräinen ihmis- kuntaa painava syyllisyys. Voisimme pohtia sitä, onko tällaisen taakan langettaminen murrosikään siirtyvien nuorten harteille paras mahdollinen tapa tukea heidän kasvuaan aktiivisiksi kansalaisiksi. Pääsanoma on ehkä kuitenkin huolettomuus: todelliset ongelmat on jo ratkaistu, ja ympäristöongelmia esiintyy jossain kaukana meitä kehitty- mättömämmissä maissa. Onko tämä se todellisuuskuva, johon koulumme lapset kas- vattaa? Edellä olevien kaltaisissa esimerkeissä ei yksittäisinä ole mitään vikaa, mutta niiden edustamien kielellisten keinojen kertautuminen rakentaa huomaamatta kuva- tunlaista todellisuuskuvaa.

7. Esimerkit ja niiden lähteiden lyhenteet ovat Salmisen (2012) pro gradu -tutkielmasta.

(5)

Kielelliset valinnat ovat mukana jokseenkin kaikessa inhimillisessä toiminnassa.

Kielentutkijat ovat yhä enenevässä määrin mukana monitieteisissä tutkimusryhmissä, joissa käsitellään myös ihmiskunnan ja yhteiskunnan kohtalonkysymyksiä – näin ai- nakin toivon. Olen halunnut tällä esimerkillä kiinnittää huomiota myös siihen, että kiinnostavia yliopistotutkimusta yhteiskuntaan silloittavia tutkimuksia tehdään jo pro gradu - tutkielmista alkaen ja usein itse asiassa tuoreet, ajassa kiinni olevat tutkimus- aloitteet tulevat juuri opiskelijoilta.

Kielitietoisuutta yhteiskuntaan ja tieteen kentille

Suomen kielen tutkijat ovat kautta aikojen myös osaltaan rakentaneet suomen kielen asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Viime vuosikymmeninä tämä yhteiskunta- vastuun rooli on yhä selvemmin institutionalisoitunut Kotimaisten kielten keskukselle eli Kotukselle. Toki esimerkiksi suomen kielen opettaminen ja tutkiminen toisena ja vieraana kielenä säteilee suoraan, samoin kuin opettajankoulutus ylipäätään, suoma- laiseen yhteiskuntaan. Tutkimusyhteydet yliopistotutkimuksen ja Kotuksen välillä ovat myös nykyään tiiviitä – tiivistämisen varaakin toki on, mutta yhteistyö on näkynyt esimerkiksi kielipoliittisessa toimintaohjelmassa Suomen kielen tulevaisuus vuodelta 2009.

Kielitietoisuus ja kielelliset asenteet sekä ylipäänsä kieli ovat myös yhä selvemmin nousemassa tutkimuksen kohteeksi. Esimerkiksi suomalaisten suhde nationa- lismiin, argumentointitavat ja kansallistunne identiteetin työstämisen välineinä an- saitsevat tarkkaa analyysia tänä aikana, jolloin kansallisuuskysymyksiä otetaan esiin moni äänisesti ja latautuneestikin. Nationalismin analyysi kaipaa sellaista neutraalia tutkimus otetta, jossa kansallisuusaatetta ei myöskään lähtökohtaisesti demonisoida tutkijoiden ennakkoasetelmissa.

Suomen kieli on keskivahva ja keskikokoinen maailman 6 000–7 000 kielen jou- kossa. Sen asema kansalliskielenä ja yhtenä EU:n 23 virallisesta kielestä on lain- säädännössä turvattu. Väestöstä suomea puhuu äidinkielenään noin 90 prosenttia – to- sin monikielisyys ei käy tilastoista ilmi. Internetissä suomi kuuluu kolmen kymmenen käytetyimmän kielen joukkoon. (Nousiainen 2012; Suomen virallinen tilasto, Väestö

rakenne 2013.) Kaikkiaan siis suomen kielen asemaa voi tällä hetkellä pitää vakaana ja turvattuna. Paljon suurempi syy onkin kiinnittää huomiota vähemmistö kieliä puhu- vien ihmisten oikeuksiin käyttää omia kieliään ja lasten oikeuksiin saada myös opetusta perinteisillä vähemmistökielillä ja äidinkielen opetusta maahanmuuttajakielissä.

Suomessa puhutaan yli 150:aa äidin kieltä, ja niissä on myös valtava kansainvälisyyden potentiaali yhteiskunnan kannalta. Vähemmistöjen kielikoulutuksesta on myös äsket- täin laadittu Kieliparlamentin kannanotto.⁸

Silti kielitietoisuus on ratkaisevaa myös suomen kielen laaja-alaisen käytön turvaa- misessa. Nyt on korkea aika kehittää elävää rinnakkaiskielisyyttä, toimintatapoja, joilla ihmiset voivat mahdollisimman pitkälle käyttää omaa äidinkieltään tai omia kieliään samassakin tilanteessa. Ilman kielitietoisuutta nimittäin liu’utaan erikielisten ihmisten

8. http://www.kieliverkosto.fi/kannanotto2013/.

(6)

kohtaamisissa helposti yksinomaiseen englannin kielen käyttöön. Tämä on joillakin elämänalueilla jo johtamassa suomen kielen käyttöalueen kaventumiseen. Englannin- kielistyminen on vahvaa yhä kansainvälisemmässä yritysmaailmassa, ja tämä on jo hei- jastunut esimerkiksi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun maisteri vaiheen opetuksen kielivalintoihin.⁹ Toinen keskeinen alue onkin tutkimus ja kansainvälisen henkil ö- ja opiskelijakunnan entistä määrätietoisemman rekrytoinnin kautta myös korkea- kouluopetus ja hallinto. On aihetta puntaroida myös sitä, että sillä kielen opetuksen ja kielitaitovaatimusten paletilla, joka kansainvälisille¹⁰ opiskelijoille ja tutkijoille tarjo- taan, voidaan myös vaikuttaa heidän valmiuksiinsa jäädä pitkäaikaisemmin Suomeen ja tulla osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Yksinomainen englannin kielen suosiminen voi muodostaa ikään kuin suppilon, joka kannustaa lyhyen oleskelun jälkeen pois Suo- mesta kansainvälisille markkinoille.

Tieteellisessä julkaisemisessa on jo runsaasti aloja etenkin luonnontieteiden pii- rissä, joissa suomenkielinen julkaiseminen on aivan marginaalista ja joilla ei tuoteta enää varsinaista uutta tutkimustietoa suomen kielellä. Tätä havainnollistaa oheinen kaavio 1, jossa on tummalla merkitty kotimaisten julkaisujen osuus tiedejulkaisuista vuonna 2010.¹¹ Näistäkin parisenkymmentä prosenttia on englannin- tai ruotsin- kielisiä. Julkaisufoorumin kaltaisissa arvioinnin ja rahanjaon apuneuvoissa on syytä pitää silmällä sitä, ettei puolihuomaamatta tulla vahvistaneeksi yksipuoliseen englannin kielen käyttöön johtavaa kehitystä yhä uusilla aloilla.

Koska tieteellinen keskustelu innovaatioiden asemasta käydään kansainvälisillä kentillä, on usein ääneenkin lausuttu hämmästys siitä, miksi suomen kielen käyttöä tieteen kielenä tulisi pitää tärkeänä. Otan tässä esiin vain yhden keskeisen argumen- tin. Tutkimuksen kieli heijastuu muualle yhteiskunnalliseen keskusteluun, mediaa n, päätöksen tekoon ja koulutukseen. Kuinka tieteen uusimmista saavutuksista voidaan ylipäänsä puhua suomeksi, jos eri tieteenaloilla ei jatkuvasti kehitetä tieteellistä termino logiaa ja tieteellisen diskurssin muotoja? Kuinka tieteestä puhutaan koulutuksen kaikilla asteilla alakoulusta yliopistoon? Tätä kautta kehä kiertyy jälleen siihen ky- symykseen, mitä oikeus käsitellä tietoa omalla äidinkielellä merkitsee koululaisille, opiskelijoille, päätöksentekijöille, toimittajille ja meille kaikille, jotka olemme maalli- koita suhteessa muihin tieteenaloihin kuin omaamme. Voisiko mahdollisuuden äidin- kieliseen koulutukseen nähdä myös menestystekijänä? Varsinkin pienen kansakunnan on elintärkeää saada kaikki potentiaalinen lahjakkuus esiin koko väestöstä. Meillä ei ole varaa syrjiä nuoria, ei myöskään kielellisesti.

Asioita ei kuitenkaan tarvitse vain tyytyä seuraamaan sivusta, vaan kielelliset valinnat ovat jatkuvaa aktiivista toimintaa, ja jotain on jo tehtykin suomen kielen kehittämi-

9. Ks. esim. http://www.kotus.fi/?5436_m=9977&s=3246.

10. Yliopistohallinto käyttää sanaa kansainvälinen eufemismina sanalle ulkomainen. Tästä seuraa harhaanjohtava konnotaatio, etteivät kotimaiset opiskelijat ja tutkijat voisi olla kansainvälisiä.

11. Kiitän Julkaisufoorumi-hankkeen sihteeriä Janne Pölöstä kaaviosta. Julkaisufoorumin luokitus korvaa vähitellen aiemman luokituksen, jolloin päästään ongelmallisesta perusjaosta kotimaisten ja kansainvälisten julkaisujen välillä. Vanha luokitushan implikoi, ettei kotimainen julkaisu voi olla kan- sainvälinen.

Yliopistojen yhteiset julkaisutiedot kerätään kesäkuussa 2013 julkistettuun tietoportaali Juuliin, joka on Kansalliskirjaston toteuttama. Vuoden 2011 julkaisutiedot ovat osoitteessa: http://www.juuli.fi/.

(7)

Päätieteenala -‐ tieteenala -‐ yliopisto Ulkomainen julkaisuKotimainen julkaisuKansainvälinen julkaisuKotimainen julkaisuKaikki yhteensä

220 Teollinen bioteknologia 0,984127 0,015873 62 1 63

115 Avaruustieteet ja tähtitiede 0,9828179 0,0171821 286 5 291

318 Lääketieteen bioteknologia 0,9755352 0,0244648 319 8 327

114 Fysiikka 0,9571788 0,0428212 1520 68 1588

217 Lääketieteen tekniikka 0,954023 0,045977 83 4 87

213 Sähkötekniikka, elektroniikka, tietojenk. 0,9525424 0,0474576 1124 56 1180

216 Materiaalitekniikka 0,9505208 0,0494792 365 19 384

111 Matematiikka 0,94 0,06 517 33 550

311 Peruslääketieteet 0,9299754 0,0700246 757 57 814

215 Teknillinen kemia, kemian prostekniikka 0,9239669 0,0760331 559 46 605

113 Tietojenkäsittely ja informaatiotieteet 0,9221077 0,0778923 1610 136 1746

317 Farmasia 0,9201521 0,0798479 242 21 263

116 Kemia 0,9166667 0,0833333 671 61 732

219 Ympäristön bioteknologia 0,9090909 0,0909091 20 2 22

221 Nanoteknologia 0,9083333 0,0916667 109 11 120

319 Muut lääketieteet 0,9047619 0,0952381 133 14 147

119 Muut luonnontieteet 0,887931 0,112069 103 13 116

214 Kone ja valmistustekniikka 0,8783784 0,1216216 390 54 444

413 Eläinlääketiede 0,8734177 0,1265823 138 20 158

312 Kliiniset lääketieteet 0,8713561 0,1286439 2750 406 3156

222 Muu tekniikka 0,8711944 0,1288056 372 55 427

415 Muut maataloustieteet 0,8695652 0,1304348 20 3 23

218 Ympäristötekniikka 0,8638298 0,1361702 203 32 235

313 Hammaslääketieteet 0,8612245 0,1387755 211 34 245

118 Biotieteet 0,8459495 0,1540505 1274 232 1506

512 Liiketaloustiede 0,8131805 0,1868195 1419 326 1745

314 Terveystieteet 0,7798165 0,2201835 510 144 654

412 Eläintiede, maitotaloustiede 0,7605634 0,2394366 54 17 71

414 Maatalouden bioteknologia 0,7605634 0,2394366 54 17 71

117 Maantiede ja ympäristötieteet 0,747557 0,252443 459 155 614

212 Rakennus ja yhdyskuntatekniikka 0,7428571 0,2571429 130 45 175

515 Psykologia 0,7180451 0,2819549 382 150 532

315 Liikuntatiede 0,7156863 0,2843137 73 29 102

112 Tilastotiede 0,701087 0,298913 129 55 184

411 Maatalous ja metsätieteet 0,6880531 0,3119469 311 141 452

518 Media ja viestintätieteet 0,5873016 0,4126984 222 156 378

316 Hoitotiede 0,5767918 0,4232082 169 124 293

511 Kansantaloustiede 0,5477032 0,4522968 155 128 283

612 Kielitieteet, kirjallisuus 0,5388928 0,4611072 769 658 1427

519 Yhteiskuntamaantiede, talousmaantiede 0,5388889 0,4611111 97 83 180

611 Filosofia 0,5135135 0,4864865 152 144 296

614 Teologia 0,4966443 0,5033557 222 225 447

520 Muut yhteiskuntatieteet 0,488806 0,511194 262 274 536

613 Taiteiden tutkimus 0,4719101 0,5280899 294 329 623

616 Muut humanistiset tieteet 0,4664179 0,5335821 250 286 536

517 Valtio-‐oppi, hallintotiede 0,4636119 0,5363881 172 199 371

516 Kasvatustieteet 0,4505184 0,5494816 478 583 1061

514 Sosiaalitieteet 0,4230769 0,5769231 363 495 858

513 Oikeustiede 0,3628692 0,6371308 258 453 711

615 Historia ja arkeologia 0,3422619 0,6577381 345 663 1008

211 Arkkitehtuuri 0,3023256 0,6976744 39 90 129

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

220 Teollinen bioteknologia 115 AvaruusXeteet ja tähXXede 318 LääkeXeteen bioteknologia 114 Fysiikka 217 LääkeXeteen tekniikka 213 Sähkötekniikka, elektroniikka, Xetojenk.

216 Materiaalitekniikka 311 PeruslääkeXeteet 111 MatemaXikka 215 Teknillinen kemia, kemian prostekniikka 113 TietojenkäsiYely ja informaaXoXeteet 317 Farmasia 116 Kemia 219 Ympäristön bioteknologia 319 Muut lääkeXeteet 221 Nanoteknologia 119 Muut luonnonXeteet 214 Kone ja valmistustekniikka 413 EläinlääkeXede 312 Kliiniset lääkeXeteet 222 Muu tekniikka 415 Muut maatalousXeteet 218 Ympäristötekniikka 313 HammaslääkeXeteet 118 BioXeteet 512 LiiketalousXede 314 TerveysXeteet 412 EläinXede, maitotalousXede 414 Maatalouden bioteknologia 117 MaanXede ja ympäristöXeteet 212 Rakennus ja yhdyskuntatekniikka 515 Psykologia 315 LiikuntaXede 112 TilastoXede 411 Maatalous ja metsäXeteet 518 Media ja viesXntäXeteet 316 HoitoXede 511 KansantalousXede 612 KieliXeteet, kirjallisuus 519 YhteiskuntamaanXede, talousmaanXede 611 Filosoﬁa 614 Teologia 520 Muut yhteiskuntaXeteet 613 Taiteiden tutkimus 616 Muut humanisXset Xeteet 517 ValXo-‐oppi, hallintoXede 516 KasvatusXeteet 514 SosiaaliXeteet 513 OikeusXede 615 Historia ja arkeologia 211 Arkkitehtuuri

Tieteellisten julkaisujen julkaisumaa .eteenaloi0ain 2010

OKM:n .edonkeruun julkaisutyypit A-‐C (Lähde: Vipunen) KoXmainen julkaisu Ulkomainen julkaisu

Päätieteenala -‐ tieteenala -‐ yliopisto Ulkomainen julkaisuKotimainen julkaisuKansainvälinen julkaisuKotimainen julkaisuKaikki yhteensä

114 Fysiikka 0,9571788 0,0428212 1520 68 1588

111 Matematiikka 0,94 0,06 517 33 550

215 Teknillinen kemia, kemian prostekniikka 0,9239669 0,0760331 559 46 605

113 Tietojenkäsittely ja informaatiotieteet 0,9221077 0,0778923 1610 136 1746

317 Farmasia 0,9201521 0,0798479 242 21 263

116 Kemia 0,9166667 0,0833333 671 61 732

221 Nanoteknologia 0,9083333 0,0916667 109 11 120

222 Muu tekniikka 0,8711944 0,1288056 372 55 427

118 Biotieteet 0,8459495 0,1540505 1274 232 1506

314 Terveystieteet 0,7798165 0,2201835 510 144 654

515 Psykologia 0,7180451 0,2819549 382 150 532

315 Liikuntatiede 0,7156863 0,2843137 73 29 102

112 Tilastotiede 0,701087 0,298913 129 55 184

316 Hoitotiede 0,5767918 0,4232082 169 124 293

611 Filosofia 0,5135135 0,4864865 152 144 296

614 Teologia 0,4966443 0,5033557 222 225 447

513 Oikeustiede 0,3628692 0,6371308 258 453 711

211 Arkkitehtuuri 0,3023256 0,6976744 39 90 129

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

220 Teollinen bioteknologia 115 AvaruusXeteet ja tähXXede 318 LääkeXeteen bioteknologia 114 Fysiikka 217 LääkeXeteen tekniikka 213 Sähkötekniikka, elektroniikka, Xetojenk. 216 Materiaalitekniikka 111 MatemaXikka 311 PeruslääkeXeteet 215 Teknillinen kemia, kemian prostekniikka 113 TietojenkäsiYely ja informaaXoXeteet 317 Farmasia 116 Kemia 219 Ympäristön bioteknologia 221 Nanoteknologia 319 Muut lääkeXeteet 119 Muut luonnonXeteet 214 Kone ja valmistustekniikka 413 EläinlääkeXede 312 Kliiniset lääkeXeteet 222 Muu tekniikka 415 Muut maatalousXeteet 218 Ympäristötekniikka 313 HammaslääkeXeteet 118 BioXeteet 512 LiiketalousXede 314 TerveysXeteet 412 EläinXede, maitotalousXede 414 Maatalouden bioteknologia 117 MaanXede ja ympäristöXeteet 212 Rakennus ja yhdyskuntatekniikka 515 Psykologia 315 LiikuntaXede 112 TilastoXede 411 Maatalous ja metsäXeteet 518 Media ja viesXntäXeteet 316 HoitoXede 511 KansantalousXede 612 KieliXeteet, kirjallisuus 519 YhteiskuntamaanXede, talousmaanXede 611 Filosoﬁa 614 Teologia 520 Muut yhteiskuntaXeteet 613 Taiteiden tutkimus 616 Muut humanisXset Xeteet 517 ValXo-‐oppi, hallintoXede 516 KasvatusXeteet 514 SosiaaliXeteet 513 OikeusXede 615 Historia ja arkeologia 211 Arkkitehtuuri

OKM:n .edonkeruun julkaisutyypit A-‐C (Lähde: Vipunen) KoXmainen julkaisu Ulkomainen julkaisu Päätieteenala -‐ tieteenala -‐ yliopisto Ulkomainen julkaisuKotimainen julkaisuKansainvälinen julkaisuKotimainen julkaisuKaikki yhteensä

114 Fysiikka 0,9571788 0,0428212 1520 68 1588

111 Matematiikka 0,94 0,06 517 33 550

215 Teknillinen kemia, kemian prostekniikka 0,9239669 0,0760331 559 46 605 113 Tietojenkäsittely ja informaatiotieteet 0,9221077 0,0778923 1610 136 1746

317 Farmasia 0,9201521 0,0798479 242 21 263

116 Kemia 0,9166667 0,0833333 671 61 732

221 Nanoteknologia 0,9083333 0,0916667 109 11 120

222 Muu tekniikka 0,8711944 0,1288056 372 55 427

118 Biotieteet 0,8459495 0,1540505 1274 232 1506

314 Terveystieteet 0,7798165 0,2201835 510 144 654

515 Psykologia 0,7180451 0,2819549 382 150 532

315 Liikuntatiede 0,7156863 0,2843137 73 29 102

112 Tilastotiede 0,701087 0,298913 129 55 184

316 Hoitotiede 0,5767918 0,4232082 169 124 293

611 Filosofia 0,5135135 0,4864865 152 144 296

614 Teologia 0,4966443 0,5033557 222 225 447

513 Oikeustiede 0,3628692 0,6371308 258 453 711

211 Arkkitehtuuri 0,3023256 0,6976744 39 90 129

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

220 Teollinen bioteknologia 115 AvaruusXeteet ja tähXXede 318 LääkeXeteen bioteknologia 114 Fysiikka 217 LääkeXeteen tekniikka 213 Sähkötekniikka, elektroniikka, Xetojenk. 216 Materiaalitekniikka 111 MatemaXikka 311 PeruslääkeXeteet 215 Teknillinen kemia, kemian prostekniikka 113 TietojenkäsiYely ja informaaXoXeteet 317 Farmasia 116 Kemia 219 Ympäristön bioteknologia 221 Nanoteknologia 319 Muut lääkeXeteet 119 Muut luonnonXeteet 214 Kone ja valmistustekniikka 413 EläinlääkeXede 312 Kliiniset lääkeXeteet 222 Muu tekniikka 415 Muut maatalousXeteet 218 Ympäristötekniikka 313 HammaslääkeXeteet 118 BioXeteet 512 LiiketalousXede 314 TerveysXeteet 412 EläinXede, maitotalousXede 414 Maatalouden bioteknologia 117 MaanXede ja ympäristöXeteet 212 Rakennus ja yhdyskuntatekniikka 515 Psykologia 315 LiikuntaXede 112 TilastoXede 411 Maatalous ja metsäXeteet 518 Media ja viesXntäXeteet 316 HoitoXede 511 KansantalousXede 612 KieliXeteet, kirjallisuus 519 YhteiskuntamaanXede, talousmaanXede 611 Filosoﬁa 614 Teologia 520 Muut yhteiskuntaXeteet 613 Taiteiden tutkimus 616 Muut humanisXset Xeteet 517 ValXo-‐oppi, hallintoXede 516 KasvatusXeteet 514 SosiaaliXeteet 513 OikeusXede 615 Historia ja arkeologia 211 Arkkitehtuuri

OKM:n .edonkeruun julkaisutyypit A-‐C (Lähde: Vipunen) KoXmainen julkaisu Ulkomainen julkaisu

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Kaavio 1.

Tieteellisten julkaisujen julkaisumaa tieteenaloittain 2010. OKM:n tiedonkeruun julkaisutyypit A–C (lähde: Vipunen). Tummalla on merkitty kotimaisten julkaisujen osuus suomalaisten tieteellisistä julkaisuista vuonna 2010. Kotimaisiin julkaisuihin sisältyy myös muita kuin suomenkielisiä julkaisuja.

(8)

seksi tieteen kielenä ja tieteen rinnakkaiskielisyyden edellytysten parantamiseksi. Poh- jaa tälle työlle luodaan yliopistojen kielistrategioissa, mutta otan nyt konkreettisem- man esimerkin. Tieteen kansallinen termipankki on vuonna 2011 käynnistynyt Suomen Akatemian ja Helsingin yliopiston rahoittama infrastruktuurihanke, joka avasi vuoden 2012 alusta avoimesti saataville Internetiin semanttisen mediawikialustan Tieteen termi pankki.¹² Hanketta koordinoidaan suomen kielen oppiaineessa suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitoksessa Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa. Tieteen termipankista muodostuu vähitel- len toivottavasti lopulta kaikki Suomessa harjoitettavat tieteenalat kattava tieteen ter- mistö, jota on myös helppo jatkuvasti päivittää. Tieteen termipankin työ menetelmänä on rajoitettu talkoistaminen. Kullekin tieteenalalle kootaan asian tuntijoita ryhmäksi, joka tuottaa wikialustalle termitietoja: termien nimityksiä ja niiden käännösvastineita, määritelmiä, selityksiä ja muuta olennaista tietoa, kuten tietoa lähikäsitteistä, kuvia ja kaavioita. Jatkossa on tarkoitus myös linkittää termejä teksti esimerkkeihin ja kehittää sivuston monikielisyysominaisuutta niin, että käsitesivuja voidaan haluttaessa toteut- taa myös muilla kielillä, kuten vähemmistökielillä tai englanniksi. Wikialustan kehittä- minen termityöhön on innovaatio, joka on herättänyt kansain välistä kiinnostusta. Saa- men kielen kieliteknologit ovat jo ottaneet Tieteen termi pankin malliksi, jonka pohjalta kehitetään saamen kielten termipankkia Tromssan yliopistossa. Viimeksi yhteyttä on ottanut Suomessa vieraileva intialainen terminologi.

Tieteen termipankkia on kehitetty kolmen pilottitieteenalan avulla, kasvi-, kieli- ja oikeustieteen. Näillä kokeillaan myös hieman toisistaan poikkeavia rajoitetun talkois- tamisen muotoja. Termipankin wikialustan kehittäminen on kuitenkin niin pitkällä, että mukaan termityöhön kutsutaan jo kaikki halukkaat tieteenalat. Mukana onkin jo 16 tieteenalaa tai erikoisalaa ja kaksi ruotsinkielistä aihealuetta. Käsitesivuja on noin 16 000, ja sivuja on katseltu jo liki 1 300 000 kertaa. Keskeisenä yhteistyökumppanina on Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV), jonka jäsenseuroilla on pitkät termityön perinteet. TSV pyrkii nyt ohjaamaan jäsenistöään termityöhön nimenomaan Tieteen termipankin alustalle.

En käy tässä yhteydessä enempää käytännön yksityiskohtia läpi. Sen sijaan otan esille ajatuksen siitä, että Tieteen termipankki ei ole vain tieteellisen erikoissanaston varasto, vaan myös läpinäkyvä termityön alusta, jossa käydään neuvottelua merkityk- sistä. Termipankissa on myös mahdollista käydä laajastikin keskustelua tieteellisestä käsitteenmuodostuksesta sekä tieteenalojen sisällä että monitieteisesti lähi tieteenalojen välillä. Tämä kaikki tarjoutuu myös esimerkiksi kielitieteellisen ja terminologisen tai tieteensosiologisen ja -historiallisen tutkimuksen kohteeksi.

Termipankissa on jo käyty keskustelua esimerkiksi suomen kielen tutkimuksessa käytetystä menneen ajan aikamuodon nimityksestä imperfekti ja sen harhaan- johtavuudesta, koska kansainvälisessä lingvistiikassa tutumpi on aspektijärjestelmään eli teonlaatuun ja tapahtumarakenteeseen viittaava imperfektiivisyys. Samalla Maria Kok on tuonut myös esiin korvaavaksi käsitteeksi esitetyn preteritin ongelmia. Termi- pankin tutkijatohtori Kaarina Pitkänen-Heikkilä nostaa keskustelussa esiin kysymyk-

12. http://tieteentermipankki.fi/.

(9)

sen, tarvitaanko tällaisessa tapauksessa useampia käsitesivuja, joiden avulla termien monikäyttöisyyttä avataan.¹³ Mahdollisuus on myös luoda useampia määritelmiä ja ai- nakin selite-osassa selvittää käytön eroja.

Jatkuessaan tällainen keskustelu voi johtaa termien harmonisointiin eli siihen, että niitä käytetään yhä enemmän samoissa merkityksissä ja niiden käyttöalat vastaavat paremmin toisiaan eri tutkimussuuntauksissa, tieteenaloilla ja kielialueilla. Joka tapauksessa wikin jokaiselta sivulta avautuva keskustelu mahdollistaa sen, että yhteistä ymmärrystä myös näkemyseroista rakennetaan aktiivisessa ja tasavertaisessa vuorovaikutuksessa. Keskustelu on nimittäin avoin kaikille omalla nimellään käyttäjäksi kir- jautuneille. Toivon, että mahdollisimman monet tutkijat liittyvät Tieteen termipankin aktiivisiin kartuttajiin ja tarttuvat tähän keskustelumahdollisuuteen.

Lähteet

Kieliasetus = Kielireskripti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus Suomen kielen aset- tamisesta yhdenmoisiin oikeuksiin Ruotsin kielen kanssa kaikissa semmoisissa kohdissa, jotka wälittömästi koskevat maan nimen-omaan suomalaista wäestöä (AsK 26/1863).

Suomen Suuriruhtinanmaan AsetusKokous 1863 No 26. Ks. http://fi.wikisource.org/wiki/

Kieliasetus_1863, http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Kieliasetus1863a.jpg.

Nousiainen, Marja 2012: Suomen kieli, valtakieli, maailman suurimpia. – Tätä tutkimme -blogi Suomen Akatemian Tietysti.fi-sivustolla. http://www.aka.fi/fi/T/Tiedeuutiset2/Tata- tutkimme/Suomen-kieli-valtakieli-maailman-suurimpia/.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. Helsinki: Opetushallitus 2004. http://www.

oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet/perusopetus.

Salminen, Jenni 2012: Ihmisen ja luonnon suhde. 5. ja 6. luokan maantiedon ja biologian sekä fysiikan ja kemian oppikirjojen tarkastelua. Pro gradu -tutkielma. Helsinki: Helsingin yli- opiston suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201307034135.

Suomen kielen tulevaisuus. Kielipoliittinen toimintaohjelma. Auli Hakulinen, Jyrki Kalliokoski, Salli Kankaanpää, Antti Kanner, Kimmo Koskenniemi, Lea Laitinen, Sari Maamies &

Pirkko Nuolijärvi. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2009. http://scripta.kotus.

fi/www/verkkojulkaisut/julk7/.

Suomen virallinen tilasto. Väestörakenne. Helsinki: Tilastokeskus 2013. http://www.stat.fi/til/

vaerak/index.html (29.5.2013).

Kirjoittajan yhteystiedot (address):

etunimi.onikki@helsinki.fi

13. Ks. http://tieteentermipankki.fi/wiki/Keskustelu_Kielitiede:imperfekti.