• Ei tuloksia

Suunvuoro näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Suunvuoro näkymä"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

155

virittäjä 2/2011

suunvuoro

Suomalainen tiedemaailma on herännyt uudelleen pohtimaan suomen kielen merki- tystä niin, että voisi puhua jonkinlaisesta tieteen tekemisen kielellisestä käänteestä: tie- toisuus kielen merkityksestä on pitkästä aikaa tärkeä puheenaihe muillekin kuin kie- lentutkijoille. Suomessa kevään aikana kiertänyt Tiedä suomeksi -kiertue esitteli suo- malaisten tiedelehtien ja -kustantajien työtä. Kiertueen avauslause ”suomen kieli on myös tiedon, tietämisen ja tieteen kieli” muistutti, ettei suomen kieli ole vain arkisen vuorovaikutuksen väline vaan keskeinen osa suomalaista tiedekulttuuria. Kiertue jat- kuu syksyllä 2011 erilaisten tiedetapahtumien ja seminaarien yhteydessä eri puolilla Suomea.

Myös Suomen Akatemian rahoittaman Tieteen kansallinen termipankki -hankkeen aloitusseminaari huhtikuussa 2011 keräsi yhteen eri tieteenalojen ja tieteellisten seuro- jen toimijoita (hankkeesta ks. http://www.helsinki.fi/hum/skl/tutkimus/termipankki.

htm). Seminaarista kirjoittaa tässä numerossa hankkeen tutkija Kaarina Pitkänen- Heikkilä. On kiintoisaa nähdä, millaista tieteenalojen yhteistyötä hankkeen piirissä ra- kentuu.

Kielen merkitys tieteen, tietämisen ja tutkimuksen osana tulee näkyviin muutenkin tässä Virittäjässä. Kimmo Svinhufvudin artikkeli käsittelee graduseminaarien tekstipa- lautetta vuorovaikutuksen näkökulmasta; teksteistä ja kielestä puhumisella on monta paikkaa ja tehtävää yliopistossa. Terhi Ainialan ja Mia Halosen artikkeli puolestaan esittelee helsinkiläisten somalialaistaustaisten nuorten nimistön käyttöä ja pohtii sa- malla, miten haastattelutavat ja haastattelijan toiminta vaikuttavat haastattelusta saata- viin aineistoihin ja tutkimustuloksiin. Kielen merkitystä ihmiselle toisenlaisesta näkö- kulmasta tarkastelee Pauli J. Bratticon artikkeli erottavasta tekijästä: mikä nykytutki- muksen valossa on erottanut ja erottaa ihmisen muista nisäkkäistä?

Tiedon ja tietämisen kieli on myös oppimisen kohde ja väline. Virittäjän toimituk- seen on huhtikuun alusta alkaen liittynyt suomen kielen opetuksen toimittaja FT Maa- rit Berg, ja syksyllä ilmestyy äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen ja tutkimukseen keskittyvä Virittäjän teemanumero. Sitä odotellessa Virittäjän toimitus toivottaa hyvää kesää ja antoisia lukukokemuksia!

Anne Mäntynen

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Samassa yh- teydessä nostetaan esiin myös Kieliop- pityöryhmän mietintö Kieli ja sen kieli- opit (1994) sekä Iso suomen kielioppi (ISK 2004), jotka ovat

Suo- men kielen tutkija on siis tavallaan kahden maan kansalainen: hän voi suunnata pu- heenvuoronsa suomen kielen tutkijoille, osaksi suomeksi käytävää fennististä kes- kustelua,

Ongelma ei siis ole vain siinä, että englannin kieli saa monopoliaseman tieteen kiele- nä, vaan myös siinä, että englanninkieliset maat ovat kansainvälisen tieteen keskipistee-

Suomen kielen asema Ruotsissa on muuttumassa myös siksi, että 1960-luvun suuren muuttoaallon siirtolaisten lapset ovat jo koulunsa käyneet ja enimmäkseen löytäneet

Muistettava on myös, että keskustelussa kieli on vain osa vuorovaikutusta: kieli on yksi resurssi, jolla toimintaa rakennetaan, muita ovat esi- merkiksi tauot, katseet, eleet

mutta suomen kieltä käsittelevässä luvussa ovat esillä myös Suomen vanhatja uudet kieli- vähemmistöt.. Muuten tässä luvussa sivu- taan

Suomen kielen tutkijat ja kehittäjät oli- vatkin yhtä mieltä siitä, että suomen kieli oli kehitettävä eurooppalaiset mitat täyttä- väksi kulttuurikieleksi; vasta sen jälkeen

Tarkoitukseni on kiinnittää huomiota sellaisiin seikkoihin, kuin millä tavoin suomen tai jonkin m u u n kielen konservatiivisuutta tai muuttumisalttiutta ylimalkaan voidaan