6.11.2019 KESELY/669/2019
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Puh. 0295 024 500
www.ely-keskus.fi/keski-suomi
Cygnaeuksenkatu 1 40100 Jyväskylä 40101 Jyväskylä
PL 250
40101 Jyväskylä
Sähköposti
kirjaamo.keski-suomi@ely-keskus.fi etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi Mustakorkea Oy
Kivääritehtaankatu 6 C 40100 Jyväskylä
Viite YVA-harkintapyyntö YVA-menettelyn tarpeesta (KESELY/669/2019), Mustankorkea Oy, jätekeskuksen laajentaminen, Jyväskylä
PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISESTA
HANKE Mustankorkea Oy, jätekeskuksen laajennus, Jyväskylä
HANKKEESTA VASTAAVA Mustankorkea Oy
ASIAN VIREILLETULO
Mustankorkea Oy on 10.4.2019 pyytänyt Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (Keski-Suomen ELY-keskus) päätöstä siitä, edellyttääkö Mustakorkea Oy:n jätekeskuksen toiminnan laajentaminen YVA-lain 3 §:n soveltamista hankkeeseen.
Keski-Suomen ELY-keskus on pyytänyt täydentämään YVA-harkintapyyntöä 20.5.2019.
Hankkeesta vastaava on toimittanut pyydetyt täydennykset ELY-keskukselle 31.5.2019 ja 14.6.2019.
HANKKEESTA VASTAAVAN TOIMITTAMAT TIEDOT
Hakemuksen ja sen täydennyksen mukana hankkeesta vastaava on toimittanut seuraavat asiakirjat:
- Mustankorkean jätekeskuksen laajennus, ympäristöselvitys, Ramboll 3.4.2019 - Mustankorkean jätekeskus, Jyväskylä, meluselvitys, Ramboll 26.2.2019
- Mustankorkean jätekeskuksen toimintojen kuvaus –kortit, Mustankorkea, 4.4.2017 - Mustankorkea, selvitys ympäristövaikutuksista, täydennys, Ramboll 19.5.2019 - Vastauksia YVA-tarveharkintaan liittyviin lisäkysymyksiin 14.6.2019
Koska Keski-Suomen ELY-keskuksen tiedossa on ollut päätöstä tehtäessä Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastoon toimitetut ympäristölupahakemukset sekä metalliterminaalin (LSSAVI/2115/2019) että jätekeskuksen toimintojen osalta (LSSAVI/5901/2018), on päätöksen teossa käytetty myös ympäristölupahakemuksissa esitettyjä tietoja.
HANKKEEN KUVAUS
Mustankorkea Oy:llä on toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa (KSU-2003-Y243/121, 10.6.2005) sekä useita toimintaan liittyviä päätöksiä ja ympäristölupaa valvovan viranomaisen lausunnolla hyväksymiä toimintoja.
Mustankorkea Oy on jättänyt 29.6.2018 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle ympäristöluvan muutoshakemuksen, jolla haetaan muutosta voimassa olevaan ympäristölupaan. Ympäristölupaa haetaan kokonaan uusille toiminnoille sekä esitetään, että toiminnot, jotka tähän asti ovat toimineet viranomaisen hyväksynnällä, liitetään osaksi ympäristölupaa. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Mustankorkea Oy:n ympäristölupahakemuksen täydennyksenä hakijaa selvittämään Keski-Suomen ELY- keskuksen YVA-yhteysviranomaiselta YVA-menettelyn tarvetta.
YVA-harkintapyynnössä on jätekeskuksen toimintaa esitetty laajennettavaksi kokonaan uusilla toiminnoilla seuraavasti:
- Tuotteiden valmistuksen kapasiteetin lisäys, kompostimullan valmistus noin 60 000–80 000 t/a
- Tuhkan käsittely, vastaanotto noin 50 000 t/a, ja sen tuotteistaminen maarakennus- ja metsälannoitekäyttöön
- Maa-ainesten vastaanotto, käsittely ja maankaatopaikka, ylijäämämaita sijoitetaan noin 49 000 t/a
- Kierrätyskeskus
Lisäksi Keski-Suomen ELY-keskus toteaa, että hakemuksen yhteydessä on myös tuotu esille, että alueelle on tarkoitus loppusijoittaa vaarallista jätettä 30 000 t/a. Hakija on tarkentanut, että vaarallisen jätteen loppusijoittamista ei ole erikseen käsitelty aikaisemmissa YVA-menettelyissä (YVA-selostukset 2003, 2006), eikä vaarallisen jätteen loppusijoittamista ole mukana myöskään nykyisessä voimassa olevassa luvassa. Mustankorkea Oy:n jätekeskuksen alueelle tulee myös uutena toimintana metalliterminaali, jonka jätemääräksi on ilmoitettu 63 500 t/a.
Metalliterminaalin toiminnalle haetaan erillistä ympäristölupaa ja hakemus on vireillä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa. ELY-keskuksen tiedossa on, että Mustankorkea Oy on jättänyt Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon ympäristöluvan muutoshakemuksen, missä esitetään mm. joiden jätetoimintojen laajentamista nykyisestä. Näitä toimintoja ei ole tarkemmin tuotu esille tämän YVA-harkintapyynnön yhteydessä.
Mustankorkean jätteenkäsittelyaluetta koskevat aiemmat toiminnan muutokset sekä niihin liittyvät luvat, päätökset ja lausunnot
Jätekeskuksen nykyisille toiminnoille on voimassa olevat ympäristöluvat, aluehallintoviraston erinäisiä päätöksiä tai valvovan viranomaisen hyväksyntä valvontakirjeellä. Ohessa hankkeesta vastaavan esittämä kooste.
- 25.9.2002 Keski-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa raskasmetalleilla pilaantuneen maa-aineksen stabilointiin kenttärakenteeksi (KSU-2002-Y-187/121).
- 10.6.2005 Mustankorkean jätekeskuksen pääasiallinen ympäristölupa on Keski-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa jätekeskuksen nykyisille toiminnoille (KSU-2003- Y- 243/121). Ympäristölupa koskee koko kaatopaikan toimintaa.
- 16.6.2008 Keski-Suomen ympäristökeskuksen laatima kirje kaatopaikan pitäjille koskien pilaantuneiden maiden sijoittamista tavanomaisen jätteen kaatopaikalle (KSU-2008-Y-173/121).
- 8.7.2009 Keski-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt toiminnan muutosta (mm.
puhdistamolietteen, tuhkan ja kipsin käsittelyyn, pilaantuneiden maa-ainesten hyödyntämiseen liittyen) koskevan luvan Mustankorkea Oy:lle (KSU-2007-Y-319/111).
- 2.10.2012 Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto on myöntänyt toiminnan muutokselle luvan (LSSAVI/232/04.08/2011). Lupapäätöksessä on muutettu ympäristöluvan KSU-2003-Y-243/121 lupamääräyksiä 2.10 ja 9.1 liittyen vuonna 2007 käyttöönotetun täyttöalueen pohja- ja pintarakenteisiin, täyttöalueen korotukseen sekä toiminnoille asetettavaan vakuuteen.
- 11.2.2013 Keski-Suomen ELY-keskuksen hyväksymislausunto maatilalla kuolleiden eläinten keräily- ja kuljetuskonttien välivarastointialueen perustamisesta Mustankorkea Oy:n alueelle (KESELY/40/07.00/2010).
- 4.11.2014 Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintoviraston antama päätös energiapajun kasvattamisesta suljettujen loppusijoitusalueiden päällä ja jätteiden hyödyntämisestä kaatopaikan päälle rakennettavassa kasvualustassa (LSSAVI/147/04.08/2013). (hylätty) - 17.12.2014 Keski-Suomen ELY-keskuksen antama päätös rakennus- ja sekajätteen käsittelyn
jätteen (alitteen) hyödyntämisestä (KESELY/40/07.00/2010).
- 16.2.2015 Keski-Suomen ELY-keskuksen lausunto pilaantuneen betonin vastaanottamisesta Mustankorkean jätteenkäsittelykeskukseen (KESELY/40/07.00/2010).
- 30.4.2015 Keski-Suomen ELY-Keskuksen lausunto (KESELY/40/07.00/2010) koskien sekajätteen siirtokuormaustoiminnasta aiheutuvaa ympäristöluvan muutostarvetta.
- 21.10.2015 Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintoviraston antama päätös biokaasulaitoksen perustamisesta ja toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta (LSSAVI/545/2015).
- 26.11.2015 Keski-Suomen ELY-Keskuksen lausunto (KESELY/1922/2015) koskien raskailla öljyjakeilla pilaantuneiden maa-ainesten hyödyntämisestä kaatopaikkarakentamisessa.
- 23.3.2015 Keski-Suomen ELY-Keskuksen lausunto (KESELY/40/07.00/2010) koskien maanparannusmullan hyödyntämistä pajuistutusten kasvualustana Mustankorkean suljetuilla täyttöalueilla.
- 22.1.2016 Keski-Suomen ELY-Keskuksen lausunto (KESELY/1922/2015) orgaanista ainesta sisältävien jätteiden välivarastointi.
- 26.2.2016 Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintoviraston antama päätös (LSSAVI/5063/2015) Poikkeus biohajoavaa ja muuta orgaanista ainesta sisältävien jätteiden sijoittamiselle kaatopaikalle. Lupa on ollut voimassa 31.3.2017 saakka.
- 10.7.2017 Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintoviraston antama päätös (LSSAVI/1058/2017) Poikkeus biohajoavaa ja muuta orgaanista ainesta sisältävien jätteiden sijoittamiselle kaatopaikalle. Hakemus pääosin hylätty lukuun ottamatta biokaasulaitokseen soveltuvaa kala- ja eläinperäistä jätettä.
- Vuosina 2002 – 2003 (KSU-2002-R-18) Mustakorkea Oy jätteenkäsittelykeskuksen YVA- menettelyssä toiminnan laajentumisen ja monipuolistumisen vuoksi.
- Vuonna 2005 - 2006 (KSU-2005-R-8) Mustakorkea Oy jätteenkäsittelykeskuksen YVA- menettelyssä on tarkasteltu Jyväskylän seudun jätteenkäsittelyn järjestämiseen liittyen jätteenkäsittelytoimintojen sijoituspaikkavaihtoehtoja.
Toiminnan sijainti ja laajuus
Toiminta Mustankorkean alueella on alkanut vuonna 1963. Vuodesta 1998 lähtien toiminnasta on vastannut Mustankorkea Oy. Jätekeskus sijaitsee Jyväskylän kaupungin Soidenmäen alueella, noin 5 km kaupungin keskustan lounaispuolella. Lähin Ylä-Myllyjärven asuinalue on noin 600 metrin päässä, ja noin kilometrin säteellä sijaitsee neljä asuinaluetta (Mustalampi, Myllyjärvi, Mäyrämäki ja Keltinmäki).
Alueella on voimassa olevat maakuntakaava ja yleiskaava, jotka sallivat kyseisen toiminnon alueelle. Jätekeskus käsittää yhteensä noin 60,3 hehtaarin suuruisen alueen. Metalliterminaali tulee laajentamaan jätekeskuksen toiminta-aluetta 3,2 ha, josta nykyisen toiminta-alueen ulkopuolelle tulee sijoittumaan 1,3 ha.
Voimassa olevan ympäristöluvan (KSU-2003-Y-243/121) mukainen kokonaisjätemäärä on 320 000 t/a, jonka lisäksi biokaasulaitoksella on lupa (LSSAVI/545/2015) käsitellä yhteensä 19 000 t/a biojätteitä ja lietteitä. Tuhkan loppusijoitusmäärää on kasvatettu ja se on 23 000 t/a (KSU- 2007-Y-319/111). Nykyisien lupapäätösten mukainen maksimi vastaanottomäärä on 362 000 t/a jätettä. Alueella vastaanotetaan jätteitä noin 190 000 t/a ja käsitellään pääasiassa omistajakuntien alueelta muodostuvaa jätettä. Vuonna 2017 jätteen hyödyntämisaste oli 95 %.
ASIAN KÄSITTELY
Muiden viranomaisten kuuleminen
Keski-Suomen ELY-keskus on hankkeen johdosta kuullut Jyväskylän kaupunkia. Lisäksi hankkeesta on pyydetty Keski-Suomen ELY-keskuksen Mustankorkea Oy:n ympäristöluvan valvontaviranomaisen kannanotto hankkeeseen. Molemmilta tahoilta on pyydetty erityisesti lausuntoa/kannanottoa hankkeen vaarallisen jätteen loppusijoittamisen osalta.
Jyväskylän kaupunki totesi lausunnossaan (18.9.2019) seuraavaa:
”Mustankorkea Oy:n jätekeskuksen muutoslupahakemuksen mukainen lupien yhdistäminen selkeyttää lupatilannetta, koska tähän asti eri toimintoja on harjoitettu viranomaisen hyväksynnällä tai erillisillä ympäristöluvilla (biokaasulaitos). Muutoslupahakemuksessa toiminnot tuodaan osaksi jätekeskuksen ympäristölupaa.
Mustankorkea Oy:n jätekeskuksen muutoslupahakemuksessa on esitetty loppusijoitettavan vaarallisen jätteen määräksi 30 000 tonnia vuodessa, joten sen osalta ympäristövaikutusten arviointimenettely on tarpeen (YVA-lain liitteen 1 hankeluettelon kohtaa 11a) ”vaarallisen jätteen käsittelylaitokset, joihin vaarallista jätettä otetaan käsiteltäväksi fysikaalis-kemiallisesti tai sijoitettavaksi kaatopaikalle, sekä sellaiset biologiset käsittelylaitokset, jotka on mitoitettu vähintään 5 000 tonnin vuotuiselle vaarallisen jätteen määrälle”). Tällä hetkellä loppusijoitettavia vaarallisia jätteitä kuljetetaan muualle Suomeen loppusijoitettavaksi.
Mustankorkea Oy:n jätekeskuksen toimintojen yhteisvaikutukset kokonaisuudessaan aiheuttavat laadultaan ja laajuudeltaan YVA-lain mukaisia merkittäviä ympäristövaikutuksia, mutta arviointimenettelyn soveltamisesta yksittäistapauspäätöksessä on otettava huomioon myös hankkeen ominaisuudet ja sijainti sekä vaikutusten luonne. Muutoslupahakemuksen osalta ei arviointimenettelyn katsota olevan tarpeen, koska kunkin olemassa olevan toiminnon osalta on aiemmin ympäristövaikutukset selvitetty riittävästi ja kun lisäksi otetaan huomioon, että Mustankorkean jätekeskuksen päästöt ovat pääasiallisesti vähentyneet vuonna 2003 laaditun YVA-selostuksen jälkeen.”
Keski-Suomen ELY-keskuksen ympäristölupaa valvovan viranomaisen näkemys vaarallisen jätteen loppusijoittamisen osalta on, että vaarallisen jätteen loppusijoittaminen on luvitettu vuonna 2005 ja on näin ollen mukana voimassa olevassa ympäristöluvassa (10.6.2005, KSU- 2003-Y-243/121).
Keski-Suomen ELY-keskus on arvioinut, ettei muita viranomaisia ole hankkeen johdosta tarpeen kuulla.
Hankkeesta vastaavan kuuleminen
Hankkeesta vastaavalle on annettu mahdollisuus vastineen antamiseen (24.9.2019).
Hankkeesta vastaava ei ole katsonut tarpeellisesti esittää vastinetta Jyväskylän kaupungin lausuntoon (25.9.2019).
HANKKEESTA VASTAAVAN ARVIO YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA JA ESITYS HAITTOJEN LIEVENTÄMISTOIMISTA
Jätteenkäsittelylaitoksen vaikutuksia on tarkasteltu edellä mainittujen YVA-menettelyiden yhteydessä sekä mm. eri lupa- ja päätöskäsittelyiden yhteydessä. Tarkasteluissa on ollut mukana maaperä, pinta- ja pohjavedet, luonto ja luonnonsuojelualueet, maisema ja kulttuuriympäristö, liikenne, melu- ja tärinävaikutukset sekä vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen käsiteltävästä asiasta riippuen.
YVA-harkintapäätöshakemuksen yhteydessä hakija on arvioinut uusien toimintojen ympäristövaikutukset vähäisiksi. Yhteisvaikutuksien ei arvioida kasvavan Altekin louhinnan ja
läjityksen sekä lumen kaatopaikan osalta. Keskeisimmät vaikutukset kohdistuvat hakijan mukaan liikenteeseen ja meluun. Haju-, pöly- ja savukaasupäästöissä on otettu huomioon myös metalliterminaalin toiminta. Ympäristöluvan muutoshakemuksessa hankkeesta vastaava on todennut, että vuoden 2005 myönnetyn ympäristöluvan jälkeen jätekeskuksen toiminnan ympäristövaikutukset ovat vähentyneet pinta- ja pohjavesien, ilmapäästöjen ja roskaantumisen osalta. Meluvaikutusten arvioidaan pysyneen ennallaan vuonna 10.6.2005 myönnetyn luvan jälkeen. Yhteisvaikutukset arvioidaan nykytilanteessa kaikkiaan vähäisiksi. Yhteisvaikutuksia muiden alueella jo olemassa olevien tai olemassa olevien ja niiden toimintaa laajennettavien jätteenkäsittelyiden kanssa ei ole arvioitu.
Jätekeskuksen olemassa olevien toimintojen haittojen lieventämistoimet
Hakija on tehnyt jätekeskuksen alueella useita eri toimenpiteitä, joilla jätekeskuksen haittoja ympäristöön on pyritty vähentämään. Hakija tuo esille seuraavat toimenpiteet:
Päästöt pinta- ja pohjavesiin
- Jätekeskuksen alueen vesienkäsittelyä on tehostettu ja likaisten vesien pääsyä jätekeskuksen ulkopuolelle on estetty. Alueelle on rakennettu ja korjattu suotoveden keräysjärjestelmiä
sekä suljettu entisiä jätetäyttöalueita.
- Hyötyjätekenttien hulevesiä lukuun ottamatta muiden jätteidenkäsittelykenttien hulevedet johdetaan viemäreihin. Kaikki uusista toiminnoista tulevat jätevedet, pois lukien
metalliterminaalin hulevedet, viemäröidään.
- Loppusijoitusalueen jätevedet johdetaan viemäriin. Osaa suotovesistä on kierrätetty jätetäytön sisällä kaasuntuotannon ylläpitämiseksi, mutta kierrätystä ei enää tehdä.
- Vanhan loppusijoitusalueen sulkeminen ja suotovesien hallitsemattoman purkaantumisen estämistoimenpiteet (patorakenteet).
Päästöt ilmaan
- Hajupäästöjen säännöllinen seuranta mittauksin sekä hajupaneelin avulla.
- Biologista käsittelyä on kehitetty (biokaasulaitos), mikä edelleen lisää käsittelykapasiteettia ja vähentää ilmapäästöjä.
- Vanhan loppusijoitusalueen kaasunkeräysjärjestelmää on korjattu.
- Pölyämistä vähennetään kenttien asfaltoinnilla sekä teiden, kenttien ja jätepenkereen säännöllisellä kunnossapidolla.
- Mekaanisen jätteen käsittelyssä pölyn muodostumista vähennetään veden avulla.
Melupäästöt
- Osa jätteen käsittelystä on siirretty sisätiloihin, mikä vähentää melun leviämistä.
- Betoni-, tiili- ja puujätteen murskaus on ajoittaista, joten meluhaitta ei ole jatkuvaa.
Muut
- Roskaantumisen vuoksi jätekeskuksen ympäristö puhdistetaan säännöllisesti.
- Haittaeläinten torjunnasta jätekeskuksen alueella huolehtivat ulkopuoliset toimijat.
- Jätekeskuksen ympäröimää puustoa pyritään säilyttämään maisemahaittojen vähentämiseksi.
Uusien toimintojen osalta on mainittu mm. jätevesien viemäröinti, kenttien asfaltointi ja kunnossapito pölyämisen vähentämiseksi ja toimintojen sijoittaminen niin, että häiriö olisi mahdollisimman vähäistä. Hakijan mukaan Mustankorkea Oy:n jätekeskuksen
ympäristövaikutukset ovat vähentyneen10.6.2005 myönnetyn luvan jälkeen.
KESKI-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU
Mustankorkea Oy:n jätekeskuksen toiminnan laajentamiseen sovelletaan ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (252/2017) mukaista arviointimenettelyä vaarallisen jätteen loppusijoittamisen osalta.
Päätöksen perustelut
Sovellettavat lainkohdat
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVAL 252/2017) sovelletaan hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joilla todennäköisesti on merkittäviä ympäristövaikutuksia. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioitavat hankkeet ja niiden muutokset luetellaan sovellettavan lain liitteessä 1.
Arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin 3 § 1 momentissa tarkoitettuun muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, 3 § 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä ympäristövaikutuksia.
Päätettäessä arviointimenettelyn soveltamisesta yksittäistapauksessa on sen lisäksi, mitä 3 § 2 momentissa säädetään, otettava huomioon hankkeen ominaisuudet, sijainti ja vaikutusten luonne. Päätöksenteon perustana olevista tekijöistä säädetään YVA-lain liitteessä 2.
YVA-lain (252/2017) liitteen 1 hankeluettelon mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan seuraaviin jätehuoltohankkeisiin,
a) jätteiden käsittelylaitokset, joissa vaarallista jätettä – poltetaan,
– käsitellään kemiallisesti,
– käsitellään biologisesti ja jotka ovat mitoitettu vähintään 5 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle, tai
– sijoitetaan kaatopaikalle;
b) jätteiden käsittelylaitokset, joissa muuta kuin vaarallista jätettä
– poltetaan ja jotka on mitoitettu vähintään 100 tonnin vuorokausittaiselle jätemäärälle,
– käsitellään kemiallisesti ja jotka on mitoitettu vähintään 100 tonnin vuorokausittaiselle jätemäärälle,
– käsitellään biologisesti ja jotka ovat mitoitettu vähintään 35 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle, tai
– sijoitetaan kaatopaikalle, joka on mitoitettu vähintään 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle;
sekä edellä mainittuja hankkeita kooltaan vastaavat hankkeiden muutokset.
Lisäksi tässä yhteydessä tulee tarkasteltavaksi myös se, onko vuosina 2002 – 2003 ja 2005 – 2006 toteutetuissa YVA-menettelyissä jätekeskuksen arvioidut ympäristövaikutukset edelleen relevantteja ja onko tässä esitettyjen hankkeiden vaikutukset todennäköisesti niin merkittäviä, että ne edellyttäisivät YVA-lain soveltamista hankkeeseen.
Hankkeen ominaisuudet
Muutokset jätteenkäsittelytoiminnassa
Mustankorkean jätekeskuksessa käsiteltävien jätteiden määräksi on ilmoitettu YVA- harkintapyynnössä 441 000 t/a. Kokonaisjätemäärä on 504 500 t/a, kun mukaan lasketaan myös alueelle sijoittuva metalliterminaali. Viimeisimmässä YVA-menettelyssä (2006) jätteiden kokonaismäärä oli 470 000 t/a. YVA-lain (252/2017) liitteen 1 hankeluettelon mukaan
jätteenkäsittelylaitoksiin ja niiden hankkeiden kooltaan vastaaviin muutoksiin (poislukien vaarallista jätettä käsittelevät laitokset), joihin sijoitetaan jätettä vähintään 50 000 t/a, tulee soveltaa YVA-lain mukaista menettelyä. Näin ollen hankkeen koon muutos (34 500 t/a) metalliterminaali mukaan lukien edelliseen YVA-menettelyyn nähden ei ole niin suuri, että hankkeeseen tulisi suoraan soveltaa YVA-lain mukaista menettelyä. Myöskään pinta-alallisesti jätekeskuksen laajentuminen ei ole niin merkittävä, että siltä osin tulisi soveltaa YVA-lain mukaista menettelyä.
YVA-harkintapyynnön yhteydessä Mustankorkea Oy:n jätekeskuksen toimintaa on esitetty laajennettavaksi multa- ja maanparannustuotteiden valmistuksen kapasiteetin lisäyksen, tuhkan käsittelyn ja tuotteistamisen (rakeistaminen), maa-ainesten vastaanoton, käsittelyn ja maankaatopaikan ja kierrätyskeskuksen osalta. Uudet toiminnot sijoittuvat olemassa olevan jätekeskuksen alueelle. Multa- ja maanparannustuotteiden valmistus sekä tuhkan käsittely ja sen tuotteistaminen että kierrätyskeskus eivät ole suoraan YVA-lain soveltamisen piiriin kuuluvia hankkeita. Maankaatopaikan osalta YVA-laki tulee suoraan sovellettavaksi maankaatopaikka -hankkeeseen, mikäli vuotuinen jätemäärä on vähintään 50 000 t/a.
Suunnitellulle maankaatopaikalle läjitettävän maa-aineksen kokonaismääräksi mainitaan 49 000 t/a. Maankaatopaikalle otetaan vain puhtaita ylijäämämaita, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat alimmat VNa 214/2007 maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin mukaiset alemmat ohjearvot. Koska läjitettävä maa-aines sisältää vain puhtaita ylijäämämaita, ei maankaatopaikalle sijoittavan maa-aineksen laadun vuoksi aiheudu maaperän pilaantumista eikä siten voida tulkita aiheuttavan merkittävää ympäristöhaittaa. Lisäksi maa-ainesten sijoituspaikka on jätekeskuksen alueella ja voidaan näin ollen katsoa soveltuvan osaksi jätekeskuksen toimintaa.
Jätekeskuksen nykyiset toiminnot ja nyt puheena olevat uudet toiminnot eivät sijoitu pohjavesialueelle, jätekeskuksen läheisyydessä ei ole merkittäviä luontokohteita tai yksittäisiä luontoarvoja ja kaavoituksella alue on osoitettu materiaalikeskuksen alueeksi. Alueella ei myöskään ole kulttuurihistoriallisia arvoja. Pintavesien osalta kierrätyskeskuksen ja kompostimullan valmistuksen osalta vaikutukset voidaan arvioida pieniksi vesien viemäröinnin vuoksi. Metalliterminaalin tai maa-ainesten käsittelyn osalta puolestaan on todettu mm.
mahdollisia vaikutuksia hulevesien osalta. Hankkeesta vastaavan mukaan kiintoainekuormitus ja sameus voivat kasvaa alapuolisissa vesissä lähinnä rankkasateiden aikaan. Edellä mainittujen vaikutuskohteiden osalta hankkeen vaikutukset on arvioitu ajoittaisiksi ja vähäisiksi.
Alueelle on myös tulossa uutena toimintana metalliterminaali, jonka vuosittaiseksi jätemääräksi arvioidaan 63 500 t/a. Metalliterminaalin ympäristölupahakemus on vireillä aluehallintovirastossa (LSSAVI/2115/2019). Uudesta voimassa olevasta YVA-lain hankeluettelosta on poistettu jätteen fysikaalinen käsittely, kuten murskaus, eikä se näin ollen ole suoraan YVA-lain mukaan sovellettava hanke.
Mustankorkea Oy:n ympäristöluvan tarkistamishakemus on vireillä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa. ELY-keskus tuo huomiona esille, että hakemuksessa on esitetty myös jo olemassa olevien toimintojen osalta muutoksia. Jätteen biologista käsittelyä esitetään lisättävän nykyiseen lupaan nähden 29 000 t/a eli kaikkiaan käsittelymäärä vuodessa olisi 80 000 t/a (nykyinen lupa 51 000 t/a). Vuoden 2006 YVA-menettelyssä määrä on ollut 52 200 t/a. Biokaasulaitoksen ja kompostointilaitoksen toimintaan ei esitetä muutoksia ympäristöluvan tarkistamishakemuksen yhteydessä. Biokaasulaitoksen jätteen käsittelymäärä on 19 000 t/a ja kompostointilaitoksella 34 000 t/a. Avoimeksi jää erotuksena jäljelle jäävän biojätteen käsittelytapa. Betoni- ja tiilijätteen käsittelymäärää esitetään nostettavan 40 000 tonniin vuodessa, kun vuoden 2006 YVA-menettelyssä se on ollut 20 000 t/a. Näiden muutosten merkittävyyttä ei ole arvioitu ympäristövaikutusten osalta jätekeskuksen toiminnassa.
Vaarallisen jätteen loppusijoittaminen
Mustankorkea Oy:n ensimmäinen YVA-menettely valmistui 2003, ja sen tavoitteena oli arvioida jätteenkäsittelykeskuksen alueella harjoitettavan jätteenkäsittelytoiminnan vaikutuksista ympäristöön, ihmisiin ja yhdyskuntaan. Tarkasteltava jätteiden kokonaismäärä oli tuolloin 285 000 t/a. Erityisjätteiden määrä oli 1 500 t/a, johon luokiteltiin raskasöljytuhka, muut tuhkat ja kuonat (jotka eivät sovellu hyötykäyttöön), lietteet (joita ei ominaisuuksiensa vuoksi voida ottaa vastaan jätevedenpuhdistamolla tai käsitellä muuten jätekeskuksen alueella), sekä muu erityisjäte, kuten sairaalajäte. Edellä mainittujen jätteiden laadusta riippuen, jätteet on voitu sijoittaa mahdollisen esikäsittelyn jälkeen joko tavanomaisen jätteen täyttöpaikalle tai ongelmajätteen täyttöpaikalle. Myös asbesti (300 t/a) on lueteltu erityisjätteenä, mutta määrällisesti eroteltu omana jätteenä. Ns. ongelmajätteeksi on arvioitu 200 t/a, ja määrään on laskettu vain kotitalouksista tuleva ongelmajäte.
Vuonna 2006 valmistuneessa YVA-menettelyssä on tarkasteltavien jätteiden kokonaismäärä ollut 470 000 t/a. Ongelmajätteen osalta tarkastelussa on ollut mukana erityis- ja ongelmajätteiden käsittely ja loppusijoitus sekä käsitellyn ongelmajätteeksi luokitellun maa- aineksen loppusijoitus ja ongelmajätteiden vastaanotto ja välivarastointi. Ns. vaikeasti hyödynnettävät jätteet sijoitetaan luokkansa mukaiselle loppusijoitusalueelle. Kaikkiaan loppusijoitettavan jätteen määräksi on pitkäntähtäimen ennusteessa arvioitu 83 000 t/a.
Pääosin jätteenkäsittelykeskukseen tuotava ja jätetäyttöön sijoitettava jäte on energiantuotannon lentotuhkaa ja energian tuotannon savukaasujen puhdistusjätettä sekä esikäsittelystä jäljelle jäävää vaikeasti hyödynnettävää yhdyskuntajätettä sekä siihen rinnastettavaa teollisuus-, rakennus- ja purkujätettä. Lisäksi varaudutaan alueelle sijoittamaan pieniä määriä erityisjätettä kuten asbestijäte, sairaalajäte, elintarvikejäte, teurasraadot ja käymäläjäte. Loppusijoitettavan ongelmajätteen määrää ei ole eritelty (Taulukko 1).
Ongelmajätteen loppusijoitusalueen tilantarpeeksi on arvioitu 7,5 ha.
Taulukko 1. Loppusijoitettavat jätemäärät vuoden 2015 ennusteessa ja pitkäntähtäimen (Pt) ennusteessa (YVA-selostus 2006). Loppusijoitettavan ongelmajätteen määrää ei ole ilmoitettu.
Loppusijoitettavat jätemäärät Ennuste v. 2015 t/a Pt-ennuste t/a
Kuivajäte 15 000 16 000
Rakennusjäte 7 700 9 000
Teollisuusjäte 5 300 8 000
Lentotuhka ja savukaasujen puhdistusjäte1 40 000 40 000
Muu erityisjäte 4 000 10 000
Yhteensä 72 000 83 000
1 pohjatuhka, 30 000 t/a, pyritään ohjaamaan hyötykäyttöön sellaisenaan tai käsittelyn jälkeen
Voimassa olevassa ympäristöluvassa (KSU-2003-Y-243/121) viitataan vuonna 2003 valmistuneeseen YVA-menettelyyn. Nykyisessä voimassa olevassa luvassa lupamääräyksen 1 mukaan jätteenkäsittelyalueella saa vastaanottaa, käsitellä, hyödyntää, varastoida ja loppusijoittaa ainoastaan ympäristölupahakemuksen mukaisia ja niihin rinnastettavia yhdyskuntajätteitä ja muita jätejakeita hakemuksen mukaisia määriä yhteensä 320 000 t/a.
Loppusijoitettavaksi jätteeksi mainitaan tuhka (raskasöljytuhka, turvetuhka, REF-tuhka) ja erityisjätteet, kuten asbestijäte, sairaalajäte, elintarvikejäte, teurasraadot, tullijäte, välppäjäte ja käymäläjäte. Käsiteltävät jätteet ja niiden määrät on mainittu puheena olevan ympäristöluvan sivulla 14. Tuhkan osalta ongelmajätteeksi on ympäristöluvan kertoelmaosassa ilmoitettu ja siten loppusijoitettavaksi määräksi arvioitu 6 000 t/a. Lisäksi on ilmoitettu tarkemmin määrittelemättä ”muita ongelmajätteeksi luokiteltavia jätteitä / maa-aineksia 5 000 t/a eli
yhteensä 11 000 t/a. Erikseen on ongelmajätteen määräksi ilmoitettu 200 t/a, joka on kotitalouksista tulevaa ongelmajätettä. Määrät vastaavat vuonna 2003 valmistunutta YVA- selostusta muilta osin, paitsi tuhkan kokonaismääräksi on luvassa ilmoitettu 27 000 t/a ja YVA- selostuksessa 15 700 t/a. Lisäksi YVA-menettelyssä (YVA-selostus 2003) ei ole erikseen huomioitu ongelmajätteeksi luokiteltavaa tuhkaa tai muita ongelmajätteeksi luokiteltavia jätteitä / maa-aineksia (Taulukko 2). Tuhkan ja muun ongelmajätteen kaatopaikalle varataan ympäristöluvassa 3 ha alue.
Taulukko 2. Ympäristöluvassa (KSU-2003-Y-243/121) mainitut erityisjätteiden ja ongelmajätteiden määrät. Loppusijoitettavan ongelmajätteen kokonaismäärää ei ole ilmoitettu.
Jäte t/a
Erityisjäte, asbesti 300
Erityisjäte, tuhka (laadusta riippuen luokitellaan joko tavanomaiseksi jätteeksi tai ongelmajätteeksi)
27 0001
Erityisjäte, muu 1 500
Ongelmajäte, kotitaloudet 200
Muita ongelmajätteeksi luokiteltavia jätteitä / maa-aineksia 5 0002
Yhteensä 29 000
1Tuhkasta noin 6 000 t/a on arvioitu ongelmajätteeksi luokiteltavaksi
2 Kyseistä määrää / jätteen laatua ei ole eritelty ympäristölupahakemuksessa
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä olevassa Mustankorkea Oy:n jätekeskuksen ympäristöluvan muutoshakemuksessa on loppusijoitettavaksi vaaralliseksi jätteeksi ilmoitettu seuraavat jätejakeet:
EWC-koodi selite
100104 öljyn poltossa syntyvä lentotuhka ja kattilatuhka
100114 rinnakkaispoltossa syntyvä pohjatuhka, kuona ja kattilatuhka, jotka sisältävät vaarallisia aineita
100116 rinnakkaispoltossa syntyvä lentotuhka, joka sisältää vaarallisia aineita 100118 kaasujen puhdistuksessa syntyvät jätteet, jotka sisältävät vaarallisia aineita 170106 betonin, tiilten, laattojen ja keramiikan seokset tai lajitellut jakeet, jotka sisältävät
vaarallisia aineita
170503 maa- ja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita 170505 ruoppausmassat, jotka sisältävät vaarallisia aineita
170507 ratapenkereiden sorapäällysteet, jotka sisältävät vaarallisia aineita
170902 rakentamisessa ja purkamisessa syntyvät jätteet, jotka sisältävät PCB:tä (kuten PCB:tä sisältävät tiivistysmassat, PCB:tä sisältävät hartsipohjaiset lattiapäällysteet, PCB:tä sisältävät umpiolasit ja PCB:tä sisältävät muuntajat)
170903 muut rakentamisessa ja purkamisessa syntyvät jätteet (sekalaiset jätteet mukaan luettuna), jotka sisältävät vaarallisia aineita
190105 kaasujen käsittelyssä syntyvät suodatuskakut 190107 kaasujen käsittelyssä syntyvät kiinteät jätteet
190111 pohjatuhka ja kuona, jotka sisältävät vaarallisia aineita 190113 lentotuhka, joka sisältää vaarallisia aineita
190115 kattilatuhka, joka sisältää vaarallisia aineita 190117 pyrolyysijätteet, jotka sisältävät vaarallisia aineita 190304 vaarallisiksi määritellyt jätteet, jotka on osittain4 stabiloitu 190306 vaarallisiksi määritellyt jätteet, jotka on kiinteytetty
191211 muut jätteiden mekaanisessa käsittelyssä syntyvät jätteet (eri materiaalien seokset mukaan luettuina), jotka sisältävät vaarallisia aineita
191301 maaperän kunnostamisessa syntyvät kiinteät jätteet, jotka sisältävät vaarallisia aineita
yhteensä 30 000 t/a
4 Jätettä pidetään osittain stabiloituna, jos vaarallisia aineosia, jotka eivät ole täysin muuttuneet vaarattomiksi aineosiksi, voi stabilointiprosessin jälkeen joutua ympäristöön lyhyen, keskipitkän tai pitkän ajan kuluessa.
Ympäristölupahakemuksen yhteydessä ilmoitetut loppusijoitettavan vaarallisen jätteen jätejakeet poikkeavat huomattavasti aiemmin YVA-menettelyissä mainituista loppusijoitettavista vaarallisista jätteistä paitsi laadullisesti myös määrällisesti. Tältä osin ELY- keskus katsoo, ettei vaarallisen jätteen loppusijoittamista ole aikaisemmissa YVA- menettelyissä arvioitu siinä laajuudessa kuin kyseistä toimintaa on nyt esitetty aloitettavan.
Hankkeen sijainti
Hankkeessa on monelta osin kyseessä olemassa olevan hankkeen toiminnan muutoksesta eikä hankkeen sijainti muutu toiminnan muuttumisen myötä. Metalliterminaalin tulo edellyttää jätekeskuksen toiminta-alueen laajentamista 3,2 ha, josta nykyisen toiminta-alueen ulkopuolelle sijoittuu 1,3 ha. Vuonna 2006 valmistuneessa YVA-selostuksessa jätteenkäsittelyalueen tilantarpeeksi on arvioitu noin 74,0 ha. Toiminta-alue kokonaisuudessaan tulee uusien toimintojen myötä olemaan metalliterminaali huomioiden 61,6 ha. Ympäristöluvassa jätteenkäsittelyalueen vuokratuksi pinta-alaksi on mainittu 47,6 ha.
Maakuntakaavassa alue on osoitettu Mk-merkinnällä eli Materiaalikeskus (MK, mk). Merkinnällä osoitetaan materiaalikeskuksen alue jätteiden ja maa-ainesten vastaanottoa, käsittelyä, hyöty- käyttötoimintoja sekä niihin tarvittavia rakennelmia ja laitoksia varten. Alueeseen liittyy kaavassa suunnittelumääräys, jonka mukaan alueen ja sen ympäristön suunnittelussa tulee huolehtia siitä, että materiaalikeskuksen ja mahdollisten häiriintyvien kohteiden välille jää riittävä suojavyöhyke. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää erityisesti huomiota siihen, että materiaalikeskusalueen toiminnasta ei aiheudu ympäristön pilaantumista.
Jätekeskuksen alue sijoittuu Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa osoitetulle alueelle ja se on merkitty erityisalueeksi. Aluetta ympäröi ns. päävirkistysalue, joka on kaupunkiseudullisesti merkittävä virkistysalue sekä ulkoilua ja virkistystä varten varattu viheralue. Alueen läheisyydessä ei ole todettu häiriintyviä luontoarvoja. Alue ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä tai vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Pintavesiin voi ajoittain kohdistua mm. kiintoainekuormitusta ja samentumista. Jätekeskuksen läheisyydessä olevat pintavesikohteet kokoluokaltaan puroja ja lampia.
Vaikutusten luonne
Hankkeen vaikutuksen luonnetta tarkasteltaessa on otettava huomioon mm. väestömäärä, johon vaikutukset kohdistuvat ja vaikutusalueen laajuus. Lisäksi tulee ottaa huomioon vaikutusten monitahoisuus ja voimakkuus, todennäköisyys, kesto ja yhteisvaikutus muiden olemassa olevien ja/tai hyväksyttyjen hankkeiden kanssa. Lähin Ylä-Myllyjärven asuinalue on noin 600 metrin päässä, ja noin kilometrin säteellä sijaitsee kaikkiaan neljä asuinaluetta (Mustalampi, Myllyjärvi, Mäyrämäki ja Keltinmäki). Asukkaita näillä alueilla on yhteensä noin 7 000 (Tilastokeskus, väestötilastopalvelu). Lisäksi ympäristölupahakemuksessa on todettu, että alueen luoteispuolelle noin 700 metrin etäisyydelle on suunnitteilla uusi Ylä-Mäyrämäen asuinalue. Jätekeskuksen läheisyydessä kulkee useita virkistysreittejä, joihin jätekeskuksen toiminnasta voi aiheutua melu- ja hajuhaittaa sekä roskaantumista. Maisemallisesti vaikutukset arvioidaan merkityksettömiksi, koska materiaalikasat ja maa-ainesten täytöt jätetään riittävän mataliksi. Jätekeskuksen toiminnan muutokset ovat luonteeltaan pysyviä tai vähintäänkin pitkäaikaisia.
YVA-harkintapyynnössä esitettyjen toimintojen keskeisimmät vaikutukset kohdistuvat hakijan mukaan liikenteeseen ja meluun. Haju-, pöly- ja savukaasupäästöissä on otettu huomioon myös metalliterminaalin toiminta. Jätekeskuksen ja Altekin louhinnan ja läjityksen sekä lumen kaatopaikan osalta yhteisvaikutukset arvioidaan vähäisiksi.
Hankkeen todennäköiset merkittävät ympäristövaikutukset
Toimintojen myötä liikennemäärät tulevat jonkin verran kasvamaan, mutta liikenteen lisäyksen arvioidaan olevan noin 3 %:n luokkaa eikä sitä näin ollen voida pitää merkittävänä. Uusien toimintojen myötä melun määrä tulee mallinnuksen mukaan alueella lisääntymään ja kohdentuu lähinnä idän ja etelän suuntaan. Toimintojen yhteismelumallinnuksen mukaan meluhaitta kohdentuisi nimenomaan idän suuntaan eli Myllyjärven suuntaan. Tältä osin hankkeesta vastaava arvioi, että epävarmuus huomioon ottaen ollaan 55 dB päiväraja-arvon tasalla.
Ilmanlaatuun ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia. Metalliterminaalin toiminnasta aiheutuvat pöly- ja savukaasupäästöt hankkeesta vastaava arvioi vähäisiksi ja lähinnä metalliterminaalin alueella havaittaviksi. Biojätteen käsittelyn osalta toimintaa esitetään laajennettavan, mutta sen vaikutuksia mm. ilmanlaatuun ei ole arvioitu tämän YVA- harkintapyynnön yhteydessä.
Merkittävimmiksi ympäristövaikutuksiksi ELY-keskus arvioi annettujen selvitysten pohjalta ilman laatuun kohdistuvat vaikutukset ja meluvaikutukset mukaan lukien lisääntyvän liikenteen aiheuttavat vaikutukset sekä mahdolliset yhteisvaikutukset alueella jo olevien tai tulevien uusien toimintojen osalta. Vaikutuksia pintavesiin arvioidaan syntyvän ainakin ajoittain, mutta niiden ei arvioida olevan merkittäviä. Metalliterminaalin alueelta voidaan kuitenkin poikkeustapauksissa johtaa hulevesiä öljyerottimien ohi, jolloin myös metalliterminaalin alueelta mahdollisesti tulevat metallipitoiset vedet kuormittavat alapuolista vesistöä. Vaarallisen jätteen loppusijoittamisen osalta vaikutuksia ei ole arvioitu. Jätekeskuksen alueelle rakennettavien uusien toimintojen rakentamisaikaisia haittoja voi syntyä mm. melun ja pölyn osalta.
Yhteenveto
YVA-lain yksittäistapauspäätösharkinnassa tulee arvioitavaksi aiheutuuko hankkeesta YVA-lain liitteen 1 hankkeisiin verrattavia todennäköisesti merkittäviä ympäristövaikutuksia. Puheena olevalla menettelyllä on tarkoitus varmistaa, että hankkeen todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset tulevat arvioiduksi YVA-menettelyssä, jos hankkeen toteuttaminen niin edellyttää riippumatta siitä onko hanke suoraan YVA-lain liitteen 1 mukainen hanke. Nykyisessä ympäristöluvassa viitataan 2002 - 2003 tehtyyn YVA-menettelyyn, jota ei kaikilta osin voida pitää ajantasaisena toimintojen muuttumisen vuoksi. Mustankorkea Oy jätekeskusta koskeva viimeisin YVA-menettely on saatu päätökseen vuonna 2006, eikä sitäkään voida pitää kaikilta osin nykyistä toimintaa vastaavana. Jätekeskuksen toiminnan luonne on muuttunut näiden YVA-menettelyiden jälkeen ja tulee muuttumaan edelleen uusienkin toimintojen myötä.
Myöskään vuoden 2006 valmistuneessa YVA-selostuksessa olleet jätejakeet tai niiden määrät eivät kaikilta osin vastaa nyt YVA-harkintapyynnössä olevia jätejakeita. Monet jätekeskuksen toiminnoista aiheuttavat mm. päästöjä ilmaan (pöly, haju) ja melua, jolloin vaikutusten merkittävyyttä tulee arvioida myös yhteisvaikutusten kautta. Harkinnassa voidaan ottaa huomioon mahdollisuus vähentää toiminnan aiheuttamia haittoja tehokkaasti.
Keski-Suomen ELY-keskus toteaa, että YVA-menettelyissä käsiteltävien jätteiden määrät ovat olleet vuoden 2003 YVA-selostuksessa 285 000 t/a ja vuonna 2006 päättyneessä YVA- menettelyssä pitkäntähtäimen ennuste on ollut 470 000 t/a. Nykyisessä voimassa olevassa luvassa jätemäärä on 360 000 t/a. YVA-harkintapyynnössä jätemääräksi ilmoitetaan 441 000 t/a ilman metalliterminaalin osuutta. Kun mukaan lasketaan metalliterminaalissa käsiteltävä jätteen määrä, on vuoden 2006 YVA-menettelyn ja nyt haettavan jätemäärän erotus 34 500 t/a.
Näin ollen käsiteltävän jätteen kokonaismäärän muutos ei ole niin suuri, että se edellyttäisi suoraan YVA-lain mukaisen YVA-menettelyn soveltamista hankkeeseen.
Alueelle tulee uusina toimintoina multa- ja tuhkatuotteiden valmistuksen kapasiteetin lisäystä tai kokonaan uusien tuotteiden valmistamista, maa-ainesten vastaanottoa ja niiden käsittelyä ja sijoittamista alueelle sekä kierrätyskeskus. Nyt esitetty YVA-harkintapyyntö koskee pääosin näitä uusia toimintoja ja edellä mainituin perustein kyseiset toiminnat yksinään eivät edellytä YVA-lain mukaista YVA-menettelyä.
Sen sijaan Mustankorkea Oy:n vaarallisen jätteen loppusijoittamisen osalta tulee aloittaa YVA-lain mukainen YVA-menettely, mikäli kyseinen toiminta alueella aiotaan toteuttaa.
YVA-lain liitteen 1, kohdan 11 b (jätehuolto) mukaan niihin jätteiden käsittelylaitoksiin, joissa vaarallista jätettä sijoitetaan kaatopaikalle, tulee aina soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. ELY-keskus tulkitsee, että vaarallisen jätteen loppusijoittamista ei ole siinä määrin tarkasteltu aiempien YVA-menettelyiden yhteydessä, jotta vaikutusten merkittävyyttä olisi arvioitu riittävällä tasolla. Myös loppusijoitukseen menevän vaarallisen jätteen laatu ja määrä poikkeavat huomattavasti aiemmista YVA-menettelyistä. Myöskään voimassa oleva ympäristölupa ei salli muunlaisen vaarallisen jätteen loppusijoittamista alueelle kuin mitä luvassa on mainittu. Loppusijoitettavan vaarallisen jätteen luettelo on monipuolistunut eikä kyseisiä jätejakeita ole tuotu esille aikaisemmissa YVA-menettelyissä tai voimassa olevassa ympäristöluvassa. Mustankorkea Oy:n jätekeskuksen ympäristöluvan muutoshakemuksessa haettavalle loppusijoitettavalle vaaralliselle jätteelle on määräksi ilmoitettu 30 000 t/a. ELY- keskuksen tulkinnan mukaan loppusijoitettavan vaarallisen jätteen määrä ei myöskään ole aikaisemmissa YVA-menettelyissä (2003 ja 2006) ollut täysin yksiselitteinen ja siten myös vaikeasti tulkittavissa, mistä määristä ja minkälaisesta jätteestä on lopulta kyse.
ELY-keskus huomauttaa, että tätä päätöstä tehtäessä on jätekeskuksen toiminnassa tullut esille erinäisiä muutoksia verrattuna vuonna 2006 toteutettu YVA-menettelyyn. Jätekeskuksen toiminta on muuttunut ja laajentunut sekä monipuolistunut jätteen käsittelyn osalta useilla yksittäisillä päätöksillä tai valvontakirjeillä. Lisäksi ympäristöluvan muutoshakemuksen yhteydessä esitetään joidenkin jo olemassa olevien toimintojen laajentamista, mistä merkittävimpänä voitanee pitää biojätteen käsittelyn laajentamista. Jätteen biologista käsittelyä esitetään lisättävän nykyiseen lupaan nähden 29 000 t/a eli kaikkiaan käsittelymäärä vuodessa olisi 80 000 t/a (nykyinen lupa 51 000 t/a). Vuoden 2006 YVA-menettelyssä biojätteen määräksi on esitetty 52 200 t/a. Käsittelymäärä kattaa sekä biokaasulaitoksessa että kompostointilaitoksessa nykyisten lupien mukaiset käsiteltävät jätemäärät, mutta esitetyn jätemäärän lisäyksen osalta ei jätteen käsittelytapaa ilmoiteta. Biokaasu- ja kompostointilaitoksen toimintoihin ei ympäristöluvan muutoshakemuksessa esitetä muutoksia.
Biokaasulaitoksen ympäristövaikutukset on puolestaan arvioitu vuonna 2014 yksittäistapauspäätösharkinnassa, eikä vaikutuksia ole arvioitu niin merkittäviksi, että YVA-lain mukainen menettely olisi ollut syytä käynnistää. YVA-lain hankeluettelon (kohta 11b) mukaan jätteen biologiset käsittelylaitokset, jotka on mitoitettu vähintään 35 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle tai hankkeen muutos vastaa tätä määrää, tulee soveltaa YVA-lain mukaista menettelyä. Biologisella käsittelylaitoksella tarkoitetaan esimerkiksi mädättämöä, biokaasulaitosta tai kompostointilaitosta. Tässä tapauksessa hankkeen muutos jää alle 35 000 t/a, joten suoraan YVA-laki ei tule sovellettavaksi, mutta kokonaisuutena biojätteen käsittelymäärän muutos nykytilanteeseen nähden on huomattava.
Muiden jätteiden osalta ELY-keskus tuo huomiona esille, että betoni- ja tiilijätteen käsittelymäärää esitetään nostettavan 40 000 tonniin vuodessa, kun vuoden 2006 YVA- menettelyssä se on ollut 20 000 t/a. Tuhkan rakeistamo aloittaa uutena toimintana alueella ja sen jätemääräksi ilmoitetaan 50 000 t/a. Maankaatopaikka on uusi ja sinne on tarkoitus sijoittaa puhdasta maa-ainesta 49 000 t/a ja multatuotteiden osalta lisäystä aikaisempaan on hankkeesta vastaavan osalta esitetty 40 000 – 60 000 t/a. Yhteensä näiden uusien (mukaan lukien multatuotteiden valmistus), YVA-harkintapyynnössä esitettyjen toimintojen kapasiteettilisäykset ovat 139 000 – 159 000 t/a. Vuoden 2006 YVA-selostuksessa on esitetty loppusijoitukseen tai muuhun käsittelyyn menevän tuhkan osalta jätemääräksi 70 000 t/a.
Loppusijoitukseen tai muuhun käsittelyyn menevän jätteen määrää ei ole eritelty. Puhtaiden maa-ainesten osalta määräksi on esitetty 50 000 t/a vuodelle 2015 ja pitkäntähtäimen ennusteeksi 60 000 t/a. Multatuotteiden valmistusmäärää ei ole aikaisemmassa YVA- menettelyssä huomioitu. Alueella aloittaa uutena toimintana metalliterminaali (63 500 t/a), jonka osalta YVA-harkintapyynnössä ei ole mm. yksilöity käsiteltävien metallijätteiden laatua tai syntyykö käsittelyn aikana mahdollisesti loppusijoitettavaa vaarallista jätettä. Toiminnan vaikutukset ympäristöön arvioidaan vähäisiksi ja rajoittuen lähinnä metalliterminaalin alueelle.
Kun tarkastellaan jätekeskuksen toimintaa kokonaisuutena, on kyseessä pitkälti olemassa olevan toiminnan muuttaminen, eikä uusien toimintojen myötä nouse esille sellaista ympäristöhaittaa tai uutta vaikutuskohdetta, joita ei olisi todettu ja arvioitu jo edellisten YVA- menettelyiden yhteydessä. Lisäksi jätekeskukselle on annettu useita päätöksiä ja ympäristölupia voimassa olevan ympäristöluvan myöntämisen jälkeenkin, jolloin kyseisen toiminnan ympäristövaikutuksia on tullut arvioida siinä yhteydessä. Uudet toiminnot sijoittuvat myös pääosin jo olemassa olevan jätekeskuksen alueelle eikä niiden ympäristövaikutukset ole annettujen selvitysten pohjalta ennalta arvioiden niin merkittäviä, että YVA-lain mukainen menettely tulisi aloittaa. Lisäksi jätekeskuksen toiminnan haittojen vähentämiseen on kiinnitetty huomiota ja tarvittaessa tehostettu mm. ilmapäästöjen käsittelyä, melua aiheuttavia toimintoja on siirretty sisätiloihin, vesienkäsittelyä on tehostettu mukaan lukien alueen hulevedet, alueen ympäristöä puhdistetaan säännöllisesti roskaantumisen estämiseksi ja jätekeskusta ympäröivää puustoa säästetään mm. pölyn leviämisen estämiseksi ja maisemahaittojen vähentämiseksi. Ympäristövaikutuksia uusien toimintojen aloittamisen myötä voidaan todeta, mutta ei niin merkittävissä määrin, ettei toiminnan muutoksiin liittyvät ympäristövaikutukset tulisi riittävällä tavalla selvitetyksi ympäristölupamenettelyn yhteydessä.
ELY-keskus toteaa, että nyt annettava YVA-lain 3 §:n 2 momentin mukainen päätös koskee YVA-harkintapyynnössä esitettyjä uusia toimintoja (multa- ja maanparannustuotteiden valmistus, tuhkan käsittely, maa-ainesten vastaanotto, käsittely ja maankaatopaikka sekä kierrätyskeskus) sekä vaarallisen jätteen loppusijoittamista. Mikäli suunnitelmat ja toiminnat olennaisesti muuttuvat nyt esitetyistä, tulee YVA-menettelyn tarve arvioida uudestaan. YVA- menettelyn soveltamatta jättäminen ei myöskään vapauta hankkeesta vastaavaa muiden lakien mukaisista selvitysvelvoitteista.
SELVILLÄOLOVELVOLLISUUS
Muusta kuin YVA-lain 3 §:ssä tarkoitetusta hankkeesta vastaavan sen lisäksi, mitä erikseen säädetään, oltava riittävästi selvillä hankkeensa ympäristövaikutuksista siinä laajuudessa kuin kohtuudella voidaan edellyttää (YVA-laki 31 §).
SOVELLETUT OIKEUSOHJEET
Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (252/2017) sekä liitteet 1 ja 2 Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (277/2017) Hallintolaki (434/2003) 34 §, 60 §
MUUTOKSENHAKU
Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (YVAL 37 §). Valitusosoitus on tämän päätöksen liitteenä. Valituskirjelmä on toimitettava Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa siitä, kun hankkeesta vastaava on saanut tiedon päätöksestä.
Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea muutosta valittamalla. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 37 §:n 1 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta tähän päätökseen samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta
muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisusta ja hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan (YVAL 37 § 2 mom.).
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Päätös on nähtävillä Jyväskylän kaupungin ilmoitustaululla 14 päivän ajan ja sähköisenä Keski- Suomen ELY-keskuksen Internet-sivuilla osoitteessa www.ymparisto.fi/yva-paatokset/keski- suomi.
Ympäristö- ja luonnonvarat
-vastuualueen johtaja Kari Lehtinen
Limnologi Arja Koistinen
LIITE Valitusosoitus
JAKELU Mustankorkea Oy / päätös, saantitodistuksella
Jyväskylän kaupunki / tiedoksi ja tiedotettavaksi virallisella ilmoitustaululla TIEDOKSI Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
Keski-Suomen ELY-keskus / valvontaviranomainen
MAKSU Päätöksestä ei peritä suoritemaksua
LISÄTIEDOT Arja Koistinen, puhelin 0295 024 760
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen ja valitusaika
Tähän päätökseen saa hakea muutosta Hämeenlinnan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä on toimitettava Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaantipäivästä. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto, juhannusaatto tai arkilauantai, valituskirjelmän saa toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Tiedoksisaantipäivän osoittaa saantitodistus tai tiedoksiantotodistus. Jos päätös on lähetetty postitse tavallisena kirjeenä, katsotaan tiedoksisaannin tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä.
Virkakirjeen katsotaan kuitenkin tulleen viranomaisen tietoon kirjeen saapumispäivänä. Sijaistiedoksiannossa tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä sijaistiedoksiantoa koskevan tiedoksiantotodistuksen osoittamasta päivästä. Yleistiedoksiannossa tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä ilmoituksen julkaisemisesta virallisessa lehdessä.
Valituskirjelmän sisältö
Valituskirjelmässä on ilmoitettava:
- valittajan nimi ja kotikunta;
- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa;
- päätös, johon haetaan muutosta;
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi; sekä - perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Sähköisesti lähetettyä valituskirjelmää ei tarvitse allekirjoittaa.
Valituskirjelmän liitteet
Valituskirjelmään on liitettävä:
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä;
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja. Asianajajan ja julkisen oikeusavustajan tulee kuitenkin esittää valtakirja ainoastaan, jos valitusviranomainen niin määrää. Jos sähköisessä valituskirjelmässä on selvitys asiamiehen toimivallasta, asiamiehen ei tarvitse toimittaa valtakirjaa.
Valituskirjelmän toimittaminen perille
Valituskirjelmä on toimitettava Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä klo 16.15 mennessä. Valituskirjelmän voi toimittaa perille henkilökohtaisesti, postitse maksettuna postilähetyksenä, sähköisesti (faksina tai sähköpostina) taikka asiamiestä tai lähettiä käyttäen.
Käyntiosoite Hämeenlinnan oikeustalo, Arvi Kariston katu 5, Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu 1. kerroksessa, Hämeenlinna
Postiosoite Raatihuoneenkatu 1, 13100 HÄMEENLINNA
Kirjaamon puhelinnumero 029 56 42210
Vaihde 029 56 42200
Tietoliikennekatkon sattuessa 050 407 3429
Telefaksi 029 56 42269
Sähköposti hameenlinna.hao@oikeus.fi
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä hallinto-oikeudessa 260 euron oikeudenkäyntimaksu. Oikeudenkäyntimaksua ei kuitenkaan peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.
Esittelijä Koistinen Arja 06.11.2019 10:15 Ratkaisija Lehtinen Kari 06.11.2019 12:36
