Rakennusmateriaalien mikrobikasvun toteaminen teippinäytteiden suoralla mikroskopoinnilla

(1)

isbn 978-952-61-0712-7

Opinnäytetyöt, rakennusterveys 2012 Juha Miettinen

Rakennusmateriaalien

mikrobikasvun toteaminen

teippinäytteiden suoralla

mikroskopoinnilla

(2)

JUHA MIETTINEN

Rakennusmateriaalien mikrobikas- vun toteaminen teippinäytteiden

suoralla mikroskopoinnilla

Muut julkaisut -sarja opinnäytetyöt

Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate Itä-Suomen yliopisto

Kuopio 2012

Aihealue:

Rakennusten terveellisyys

(3)

Kopijyvä Oy Kuopio, 2012 Myynnin yhteystiedot:

Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate aducate-julkaisut@uef.fi

http://www.aducate.fi ISBN 978-952-61-0712-7 (painettu)

ISBN 978-952-61-0713-4 (pdf)

(4)

TIIVISTELMÄ:

Tutkimuksessa selvitettiin teippimenetelmän toimivuutta mikrobikasvun osoittamiseen rakennusmateriaaleilla. Yhteensä 59 Työterveyslaitoksen säilyttämää materiaa- linäytettä tutkittiin. Näytteet painettiin kirkkaalle teipille, ja selattiin vakio pinta-ala teippiä tutkimusmikroskoopilla 400- tai 1000-kertaisella suurennoksella. Kovilla materiaaleilla, kuten puulla, menetelmällä löydettiin tehokkaasti homesienten ja aktinobakteerien kasvustoja. Pehmeillä materiaaleilla, kuten mineraalivillalla, mene- telmä ei ole niin hyvin sovellettavissa.

AVAINSANAT:

materiaalinäytteet, kosteusvauriot, teippinäytteet, suora mikroskopointi, kasvatus- menetelmä, homeet

ABSTRACT:

Tape lift method was tested on different building materials. In total 59 samples stored by the Finnish Institute of Occupational Health were studied. The samples were lifted into clear tape, and constant area of the tape was browsed using a com- pound microscope with 400× or 1000× magnification. Results achieved by direct microscopy and by culturing methods were compared. On hard surfaces, as wood, the method proved efficient in finding growth of mould and actinobacteria. On soft surfaces, as mineral wool, the method appeared not so well applicable.

KEYWORDS:

surface material, moisture damage, tape lift, direct microscopy, culturing, moulds

(5)

(6)

Esipuhe

Tästä lopputyöstä muodostui osittain jatkumo aikaisemmalle ympäristöalan työlleni.

Aikoinaan yliopistolla sain ohjaajakseni dosentti Heikki Simolan, joka oli kehittänyt teipin käytön järvisedimenttien tutkimuksissa, ja sai näin järvihistorian selvityksiin jopa kuukausien tai viikkojen aikaresoluution. Myöskin mikroskooppitekniikka on tullut tutuksi levien parissa touhutessa.

Rakennusterveysasiat ovat erinomainen esimerkki alasta, joka on monitieteistä.

Niinpä toivonkin, että tällainen ”sanotaan nyt vaikka tutkija” pystyisi olemaan hyö- dyksi tällä haastavalla alalla. Pyrin tämän tutkimuksen aikana kehittämään mikrobien määrällistä arviointia suoralla mikroskopoinnilla, mutta tämä kehitystyö jäi vielä kesken. Toisaalta, määrien laskeminen ei välttämättä aina ole tarpeellistakaan.

Rakennusterveysasiantuntijan koulutus Kuopiossa on ollut hyvin antoisaa, eikä vähi- ten kokeneiden kurssikavereiden ansiosta. Suuret kiitokset ohjaajalleni Marja Hänni- selle (Työterveyslaitos), joka mahdollisti tämän työn. Sekä kiitokset koulutusta eteenpäin luotsaavalle Helmi Kokotille. Kiitokset myös kotiin Johannalle, kun olet sietänyt töiden lisäksi vielä opiskeluihin syventynyttä puolisoa.

”Everything that can be counted does not necessarily count; everything that counts cannot necessarily be counted.”

- Albert Einstein

Joensuussa 3.3.2012 Juha Miettinen

(7)

(8)

Sisällysluettelo

1 JOHDANTO ... 9

1.1 MATERIAALIEN MIKROBIVAURIOT ... 9

1.2 MIKROBIEN KASVU ERI OLOSUHTEISSA ... 10

1.3 MIKROBIEN TUTKIMUSMENETELMÄT ... 11

1.4 TEIPPIMENETELMÄ ... 12

1.5 ESIINTYMISTIHEYDEN ARVIOINTI ... 12

1.6 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET ... 14

2 MENETELMÄT JA AINEISTO ... 14

2.1 TUTKITTU AINEISTO ... 14

2.2 NÄYTTEENOTTO TEIPEILLE JA MÄÄRITYKSET ... 15

3 TULOKSET ... 17

3.1 SIENET – NÄYTESARJA 1 ... 17

3.2 BAKTEERIT – NÄYTESARJA 1 ... 21

3.3 NÄYTESARJA 2 ... 25

4 TULOSTEN TARKASTELU ... 28

5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET ... 30

LÄHDELUETTELO LIITE

(9)

TAULUKKOLUETTELO

Taulukko 1 Homeindeksin luokittelu homekasvun arviointiin

Taulukko 2 Näytesarjan 1 tulokset sienten osalta koville materiaaleille Taulukko 3 Näytesarjan 1 tulokset sienten osalta pehmeille materiaaleille Taulukko 4 Näytesarjan 1 tulokset bakteerien osalta koville materiaaleille Taulukko 5 Näytesarjan 1 tulokset bakteerien osalta pehmeille materiaaleille Taulukko 6 Näytesarjan 2 tulokset

KUVALUETTELO

Kuva 1 Sienirihmaa ja taustalla likaantuneita mineraalikuituja näytteessä K111716MS/4

Kuva 2 Tyypillisiä aktinobakteereiksi oletettuja rihmastoja näytteessä K111679MS/7

Kuva 3 Bakteereita näytteessä K111716MS/1

Kuva 4 Oletettua aktinomykeettikasvustoa näytteessä K111808MS/1

Kuva 5 Oletettuja sienikasvustoja puusolukon pinnalla näytteessä K111797MS/6

KESKEISET LYHENTEET

RH %: Suhteellinen kosteus; todellisen vesihöyrynpaiineen ja kyllästyshöyrynpai- neen välinen suhde (prosentteina).

Indikaattorimikrobi: Vauriorakennuksissa tai vaurioituneissa materiaaleissa todet- tuja mikrobeja, joita harvemmin esiintyy vauriottomien materiaalien näytteissä.

pmy: pesäkkeitä muodostava yksikkö

LIITE

Liite 1 Työterveyslaitoksen kasvatustulokset tutkituille näytteille

(10)

1 Johdanto

1.1 MATERIAALIEN MIKROBIVAURIOT

Asumisterveysoppaan (2009) mukaan mikrobikasvustoa asunnon sisäpinnoilla tai rakenteissa voidaan pitää terveydensuojelulain tarkoittamana terveyshaittana. Mik- robikasvusto rakenteissa tai niiden pinnoilla voi olla silminnähtävää tai ainoastaan mikrobiologisilla analyyseillä todettavissa. Asumisterveysopas (2009) toteaa näky- västä mikrobikasvusta: ”Mikrobikasvusto voi näkyä rakennusten sisäpinnoilla tai rakenteissa värinmuutoksena materiaalin pinnalla tai puuterimaisina, pölymäisinä tai pistemäisinä kasvustoina. Kasvuston esiintyminen pitää yleensä varmentaa mikrobiologisilla analyyseillä pinta- tai rakennusmateriaalinäytteistä, koska kasvustoa voi olla vaikea erottaa muista kosteuden aiheuttamista muutoksista (esim. suolaker- tymistä kostuneella tiilipinnalla tai eristeen likaantumisesta ilmavuodon seuraukse- na).”

Mikrobinäytteitä analysoidaan erilaisilta pinnoilta joko laskeumanäytteenä ilman mikrobikoostumuksen selvittämiseksi, tai materiaalin kosteusvaurion selvittämisek- si. Laskeumanäytteen analysoinnissa ns. indikaattorimikrobien löytäminen on oleel- lista, koska laskeumanäytteillä pyritään yleensä osoittamaan terveyshaittaa sisäil- massa.

Materiaalinäytteiden viljelytuloksissa suuria mikrobimääriä pidetään merkkinä ma- teriaalivauriosta (Asumisterveysopas 2009). Materiaalivaurio voidaan rakennustek- nisesti käsittää myös materiaalin fyysisenä heikentymisenä, mutta terveyshaittojen riskien kannalta rakennuksen sisäilmaan yhteydessä olevissa rakenteissa mikrobikasvu on aina merkki tarpeesta toimenpiteille (Asumisterveysopas 2009).

Materiaalin kosteusmittausta ei voida yleensä käyttää mikrobikasvun arvioimiseen, koska näytteenottohetkellä mitatulla rakenteen kosteudella ja mikrobipitoisuudella ei

(11)

välttämättä ole yhteyttä (Meklin ym. 1997, Rautiala ym. 1997). Siten mikrobiologinen analyysi on ainut keino osoittaa haitallinen mikrobikasvu rakenteissa.

Rakenteiden pinnoilta löydetään yleensä aina pieniä määriä mikrobeja. Tärkeää onkin erottaa pinnoille kulkeutuneet itiöt materiaalin pinnalla tapahtuvasta mikrobien kasvusta. Mikrobien kasvu tapahtuu yleensä nimenomaan rakenteiden pinnassa, joten pinnalta otetut näytteet soveltuvat mikrobikasvuston varmentamiseen (Asu- misterveysopas 2009).

1.2 MIKROBIEN KASVU ERI OLOSUHTEISSA

Homeiden kasvua on tutkittu paljon suhteessa ilmankosteuteen. Pasasen ym. (1997) mukaan sienien ja aktinomykeettien kasvu materiaaleilla kuitenkin luultaasti edellyt- tää kosteuden tiivistymistä hetkellisesti materiaaliin. Viitasen ym. (2010) kenttätut- kimusten mukaan aktinobakteerit vaativat suhteellista ilmankosteutta jopa RH 97%

aktiiviseen kasvuun rakennusmateriaaleilla, kun homeilla kasvu alkaa suhteellisessa ilmankosteudessa RH > 80%. Homeillakin kasvu on selvästi hitaampaa ilmankosteudessa RH 90% kuin RH 97%: ilmankosteudessa RH 90% ainoastaan männyn pinta- puulla homekasvu eteni silminnähtävälle asteelle kahden vuoden kasvatuskokeen aikana. Viitasen ym. (2010) kokeiden mukaan homeiden ja bakteerien kasvuunlähtö ja kasvun eteneminen hidastuu voimakkaasti, kun lämpötila laskee 10 °C:sta 0

°C:een.

Viitanen ym. (2011) ovat luokitelleet materiaaleja herkkyysluokkiin mallinnetun homekasvun mukaan. Herkimpään luokkaan kuuluu männyn pintapuu. Viitanen ym.

(2010) havaitsivat homekasvua sahatuilla mäntykappaleilla jo yhden viikon jälkeen, kun suhteellisen ilmankosteus oli tasolla RH 97 % ja lämpötila 20–22 °C. Herkkien luokkaan kuuluvat liimapuulevyt, polyuretaani paperipinnalla sekä kuusi. Keskikes- täviä ovat Viitasen ym. (2010) mukaan betoni, lasivilla ja polyesterivilla, ja kestävää polyuretaanieriste kiillotetulla pinnalla.

(12)

1.3 MIKROBIEN TUTKIMUSMENETELMÄT

Yleinen tapa mikrobimäärien ja/tai mikrobilajien määrittämiseksi on mikrobien kas- vattaminen elatusalustoilla, joille tutkittavilta pinnoilta tai materiaaleista otettuja näytteitä siirretään. Vaihtoehtona on DNA:n tai RNA:n monistamisen (PCR) lisäksi pyrkiä havaitsemaan mikrobit mikroskopoimalla suoraan tutkittavaa kohdetta tai tekemällä siitä preparaatti, jota voidaan tarkastella mikroskoopin avulla.

Kasvatusmenetelmän etuna on mikrobien monistaminen, jolloin niiden määrää ja lajistoa voidaan tutkia pienistäkin pitoisuuksista. Haittapuolena kasvatusmenetel- mässä on mikrobien valikoituminen, koska kaikki mikrobit eivät kasva valituilla elatusalustoilla. Suoran tarkastelun etuna taas on mikrobien kasvuvaiheen näkeminen, ja mahdollisena ongelmana mikrobien vaikeampi löytäminen ja määrien arviointi.

Materiaalin elinkykyisten mikrobien pitoisuus voi olla alhainen, jos materiaali on kuivunut. Tällöin epätavanomainen lajisto saattaa viitata vaurioon. Suora mikroskopointi voi toimia apuna lajiston määrityksessä (Asumisterveysopas 2009). Myös vau- rioalueiden laajuuden määrittelyssä suora mikroskopointi voi olla hyödyllinen me- netelmä (Putus 2010).

Lahovaurio, joka vaikuttaa puun mekaaniseen lujuuteen, ei näy yleisesti käytettävis- sä mikrobien kasvatukseen perustuvissa rakennusmateriaalien analyyseissä. Suoran mikroskopoinnin yksi etu ja käyttömahdollisuus voikin olla myös lahottajasienien näkyminen näytteissä.

Mikrobilajistosta riippumatta kosteusvaurio ja siitä seurannut mikrobikasvu rakennusmateriaalissa on syy korjata tai vaihtaa vaurioitunut materiaali, erityisesti sisä- pinnoilla tai jos materiaalista on vuotoilmayhteys sisäilmaan (Asumisterveysopas 2009). Kuitenkin on muistettava, että eri mikrobisukujen ja –lajien terveysriskit ovat erilaiset. Putus (2010) onkin esittänyt joidenkin homesienilajien pitoisuuksille raja- arvoja.

Sekä pintanäytteistä että materiaalinäytteistä löydetyt mikrobit edustavat mahdolli- sen terveyshaitan lähdettä, kun taas sisäilman näytteet edustavat mikrobien reittiä

(13)

niille altistuviin. Pintanäytteiden kasvatus voidaan tehdä ns. laimennosmenetelmällä tai suoraviljelymenetelmällä. Reimanin ym. (2002) tutkimuksessa pintanäytteiden suoraviljely osoittautui näistä tehokkaammaksi menetelmäksi, ja antoi samansuun- taisia tuloksia kuin materiaalinäytteiden viljelyt.

1.4 TEIPPIMENETELMÄ

Ns. teippimenetelmää käytetään monenlaisiin eri tarkoituksiin. Esimerkiksi ihon sieni-infektioita diagnosoidaan kasvatusmenetelmän lisäksi suoralla teippinäytteiden mikroskopoinnilla (Suomen Ihotautilääkäriyhdistys ry ja Kliiniset Mikrobiologit ry, Käypä Hoito-suositus 2001).

Teippimenetelmässä tavalliseen teippiin kerätään pinnoilta helposti irtoavaa ainesta, tässä tapauksessa tarkoituksena on kerätä materiaalin pinnassa olevia mikrobisoluja (itiöitä ja rihmastoja). Oletettavasti parhaiten teippiin tarttuvat itiöt, joita home- ja aktinobakteerikasvustot pyrkivät levittämään ilman mukana. Sitä, kuinka suurelta osin esim. homerihmastot tarttuvat teippiin tai jäävät irtoamatta materiaalista, ei ole tiettävästi tutkittu.

1.5 ESIINTYMISTIHEYDEN ARVIOINTI

Viitanen ja Ritschkoff (1991) esittelivät homeindeksin, jolla luokitellaan homekasvun intensiteettiä ja vaihetta homeiden peittävyyden kautta (Taulukko 1). Viitanen ym.

(2010) ovat käyttäneet homeindeksiä homekasvun mallittamiseen erilaisissa kosteus- oloissa ja materiaaleilla.

Taulukko 1. Homeindeksin luokittelu homekasvun arviointiin. (Viitanen & Ritschkoff 1991).

Indeksin arvo

Kasvu Tarkennus

0 Ei kasvua Itiöt eivät aktivoituneet

1 Vähän mikroskoopilla nähtävää

kasvua, muutama rihma

Kasvun alkuvaiheet 2 Selvä kasvu nähtävissä mikroskoo-

pilla, rihmastopesäkkeitä

10% peittävyys alasta (mikroskoopilla)

3 Silmin havaittava kasvu, < 10 % peittävyys sil-

(14)

uusia itiöitä muodostuu millä,

< 50 % mikroskoopilla 4 Selvästi silmin havaittava,

runsas mikroskoopilla havaittava

> 10 % peittävyys sil- millä,

> 50 % mikroskoopilla 5 Runsas silmin havaittava kasvu > 50 % peittävyys sil-

millä

6 Erittäin runsas kasvu Lähes 100 % peittävyys

Viitanen ym. (2010) havaitsivat että erityyppiset homeet ovat erilaisissa määrissä paljaalla silmällä havaittavia: ohutrihmaiset homeet, kutenPaecilomyces, eivät näy paljaalla silmällä vaikka rihmoja ja itiöitä olisi paljonkin. Oletettavasti aktinomykeetit ja muut bakteerit ovat paljaalla silmällä nähtävissä vielä huonommin ja voimakkam- maassa kasvun vaiheessa, jolloin näytteiden mikroskopointi tulee vieläkin tärkeäm- mäksi. Bakteerien pieni koko tosin asettaa mikroskoopin erotuskyvylle vaatimukset, jotka ovat valomikroskopian suorituskyvyn rajoilla.

Esiintymistiheyttä voidaan arvioida myös pelkästään mikroskooppisesti. Esimerkiksi Husläkarna PK Group AB (www-sivu) ilmoittaa käyttävänsä näytteiden suorassa mikroskopoinnissa seuraavanlaista homeiden esiintymistiheyden arviointitapaa:

Näytteestä katsotaan 500-kertaisella suurennoksella 100 ”ruutua”, ja luokitellaan esiintymistiheys vähäiseksi (<10 ruutua sisältää itiöitä tai rihmoja), kohtalaiseksi (10- 20 ruutua sisältää itiöitä tai rihmoja), tai runsaaksi (> 20 ruutua sisältää itiöitä tai rihmoja). Tässä menetelmässä esiintymistiheys kuvataan esiintymisen yleisyytenä tutkitulla näytealueella.

1.6 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää teippimenetelmän ja suoran mikroskopoinnin toimivuutta kosteusvaurion ja siitä aiheutuvan mikrobikasvun osoittamisessa. Vaikka teippinäytteenottoa voidaan käyttää myös pintojen mikrobilaskeuman arviointiin, tässä työssä näytteenottostrategia ja näytteiden analysointi on suunnitel- tu mikrobikasvun osoittamiseen suoraan materiaaleilla.

(15)

Teippimenetelmän mahdollisuuksia mikrobikasvun toteamiseen tutkitaan analysoi- malla erilaisia kosteusvaurioituneita ja materiaaleja. Tuloksia verrataan samoista näytteistä aikaisemmin Työterveyslaitoksella tehtyihin mikrobien kasvatusmenetel- män tuloksiin.

Teippimenetelmän sovellettavuuden rajoja etsitään tutkimalla erilaisia materiaaleja.

Tutkittavia materiaaleja ovat ns. kovien (sileitä pintoja muodostavien) materiaalien lisäksi mm. mineraalivilla, hiekka ja sisärappausmateriaali.

2 Menetelmät ja aineisto

2.1 TUTKITTU AINEISTO

Näytteinä käytettiin Työterveyslaitoksen kasvatusmenetelmällä vuoden 2011 aikana analysoimia, ja kylmävarastossa säilytettyjä materiaaleja. Näytteitä kerättiin kahteen otteeseen: 1. näytesarja 1.11.2011 (49 näytettä) ja 2. näytesarja 1.12.2011 (10 näytettä).

Näytteet valittiin ja teipit tutkittiin ilman tietoa niiden mikrobikasvatusten tuloksista.

Näytteet on lähetetty Työterveyslaitokselle tutkittaviksi eri kohteista (asiakkailta).

Kohteita on 19, joista on tutkittu 1 – 8 näytettä kustakin. Näytemateriaaleina on sekä kovia (puu, puukuitulevy, betoni, kipsilevy, alumiinipaperi, muovimatto ja tiili) että pehmeitä tai hienojakoisia (mineraalivilla, jauhemainen rappausmateriaali, korkki, hiekka, puulastu, sahanpuru, paperi, uretaani ja kokolattiamatto) materiaaleja. Tu- lokset esitetään erikseen koville materiaaleille koville ja pehmeille materiaaleille.

Tutkituista näytteistä oli tehty Työterveyslaitoksella viljelyt kolmelle sienialustalle ja yhdelle bakteerialustalle. Bakteerialustan (THG) sekä sienialustoista M2 agarin ja DG-18 agarin valmistus on kuvattu Asumisterveysohjeessa (2003). Lisäksi näytteet viljeltiin Hagem-alustalle (Fries 1943).

Näytteet oli analysoitu suoraviljelymenetelmällä (Työterveyslaitoksen työohje AR1205-TY- 031), paitsi kahden kohteen näytteet, K111707 (3 näytettä) ja K111714 (3

(16)

näytettä) oli analysoitu laimennossarjamenetelmällä (Työterveyslaitoksen työohjeen AR1205-TY-030) mukaisesti.

Tulokset on tulkittu Asumisterveysoppaan (2009) mukaisesti: rakennusmateriaalissa voidaan katsoa esiintyvän sienikasvustoa, kun näytteen sieni-itiöpitoisuus on vähin- tään 10⁴ pmy/g. Bakteerikasvuun viittaa pitoisuus vähintään 10⁵ pmy/g. Aktinomy- keeteille riittää pienempi pitoisuus: 500 pmy/g viittaa aktinomykeettikasvustoon.

Vaihtoehtoisesti kosteusvaurioon viittaava mikrobilajisto toimii myös merkkinä vauriosta. Yksittäisten kosteusvauriomikrobien esiintyminen pieninä pitoisuuksinä on kuitenkin normaalia.

2.2 NÄYTTEENOTTO TEIPEILLE JA MÄÄRITYKSET

Kustakin näytteestä otettiin kaksi teippinäytettä, joista toinen värjättiin aniliinisinel- lä laittamalla tippa väriä preparaattilasille ennen teippiä. Noin 5 cm pitkä pätkä teip- piä painettiin näytettä vasten, vedettiin irti ja painettiin preparaattilasille. Jauhemai- sista materiaaleista näytteistä (hiekka, rappaus, sahanpuru) ei voitu ottaa näytettä suoraan teipille, koska näytteistä olisi tullut liian paksuja. Niinpä näytteet otettiin välillisesti säilytyspussien sisäpinnoilta niiden ravistamisen jälkeen, toivoen että näytteistä irronneet mikrobit tarttuisivat teippiin pussien sisäpinnasta.

Teippejä tutkittiin Leica DM2000-tutkimusmikroskoopilla. Ensimmäisen näytesarjan näytteitä käytiin läpi 1000-kertaisella suurennoksella käyttäen öljyimmersio- objektiivia. Toisen näytesarjan näytteitä katsottiin 400-kertaisella suurennoksella.

Vaikka mikrobimääriä ei lähdetty tämän tutkimuksen puitteissa tarkemmin arvioimaan, tulosten verrattavuutta yritettiin kuitenkin edistää vakioimalla kustakin näyt- teestä tutkittu pinta-ala teippiä.

Teippejä käytiin läpi seuraavasti: noin 1.5 cm leveän teipin keskiosalta käytettiin noin 3 × 1.5 cm aluetta, jolta selattiin karkeasti vakio pinta-ala. 1000-kertaisella suurennoksella selattiin kultakin teipiltä viisi yhtenäistä linjaa teipin poikki reunasta reu- naan. Näkökentän halkaisija on noin 0.2 mm, joten tutkittu pinta-ala on kullekin

(17)

näytteelle luokkaa 0.2 mm× 15 mm× 5× 2 = 30 mm² (0.3 cm²). 400-kertaisella suurennoksella ainoastaan värjätyltä teipiltä katsottiin satunnaisia näkökenttiä (0.5 mm halkaisija) 50 kpl, joten tutkittu pinta-ala on luokkaa 3.14× 0.25² × 50 = 10 mm² (0.1 cm²) kullekin näytteelle.

Tulokset ilmoitetaan vaihtoehtoina: ei viitettä kosteusvauriosta/heikko viite kosteusvauriosta/vahva viite kosteusvauriosta. Tuloksia verrataan aikaisemmin tehtyihin Työterveyslaitoksen määrityksiin kasvatusmenetelmällä.

Tulokset tulkitaan siten, että sienirihmojen esiintyminen enemmän kuin muutaman solun verran on vahva viite vauriosta. Lisäksi suuri sieni-itiöiden peittävyys teipeillä, laajat bakteerikasvustot tai runsas aktinomykeettien rihmojen esiintyminen ovat vahvoja viitteitä vauriosta. Pienien itiömäärien (yksittäisiä itiöitä/näkökenttä) esiintyminen tai epävarmat tulokset (aktinomykeettien ja muiden bakteerien osalta) tulkitaan heikoksi viitteeksi vauriosta.

3 Tulokset

3.1 SIENET – NÄYTESARJA 1

Erityisesti puulta otetuissa teippinäytteissä löydettiin hyvin sienikasvustot, jotka nä- kyivät runsaana elinkykyisten sieni-itiöiden määrinä kasvatusmenetelmällä (Tauluk- ko 2). Kovista materiaaleista vain yhden betoninäytteen vahva kosteusvaurioviite jäi löytymättä teipiltä. Huokoisilla materiaaleilla sen sijaan mikrobikasvuston löytämi- nen teippinäytteestä ei näyttäisi onnistuvan niin hyvin (Taulukko 3). Yksi syy tähän on ainakin näytteen paksuus, jolloin 100-kertaisen öljyimmersio-objektiivin erittäin rajallinen syvyysterävyys ei mahdollista näytteen läpi näkemistä. Mineraalivillalla- kin onnistuttiin kuitenkin näkemään vähän sienikasvustoja (Kuva 1).

(18)

Kuva 1. Sienirihmaa ja taustalla likaantuneita mineraalikuituja näytteessä K111716MS/4.

Suurennos 1000-kertainen.

Kasvatusmenetelmän tuloksista esitetään taulukoissa tulkinta ovatko Asumisterve- ysoppaan (2009) kriteerit kosteusvaurioituneelle materiaalille täyttyneet (=”vahva kosteusvaurioviite”). Yksityiskohtaiset määritystulokset ovat Liitteessä 1.

Värjättyjen teippien tutkimista haittasi useiden näytteiden kohdalla värin epätasai- nen jakautuminen ja teipin huono kiinnittyminen preparaattilasille. Tämän vuoksi tuloksia ei esitetä erikseen värjätyille teipeille, vaan tulokset perustuvat sekä värjää- mättömän että värjätyn teipin analysoinnille.

(19)

Taulukko 2. Näytesarjan 1 tulokset ja kosteusvaurioviite (ei/heikko/vahva) sienten osalta ko- ville materiaaleille. Kasvatusmenetelmän tulokset: Marja Hänninen, Työterveyslaitos.

Kohde No Materiaali Tulos Teipit

Tulos Kasvatus

Viite Teipit

Viite Kasvatus

K111720MS 15 alumiinipaperi - + ei ei

K111720MS 11 betoni - + ei heikko

K111720MS 16 betoni - ++Eurotium* ei vahva

K111710MS 2 kipsilevy - - ei ei

K111716MS 1 muovimatto itiöitä + heikko heikko

K111679MS 7 puu rihmoja +++ vahva vahva

K111679MS 12 puu rihmoja ++Eurotium* vahva vahva

K111684MS 1 puu rihmoja + vahva heikko

K111688MS 2 puu itiöitä runs. +++ vahva vahva

K111716MS 2 puu itiöitä +++ heikko vahva

K111716MS 5 puu itiöitä, rihmo-

ja +++ vahva vahva

K111716MS 6 puu itiöitä, rihmo-

ja +++ vahva vahva

K111679MS 15 puukuitulevy rihmoja +++ vahva vahva

K111706MS 3 puukuitulevy - + ei heikko

K111706MS 12 puukuitulevy rihmaa vähän + heikko heikko

K111720MS 12 puukuitulevy - + ei heikko

K111720MS 13 puukuitulevy itiöitä vähän + heikko ei

K111720MS 14 tiili - + ei ei

* kosteusvaurion indikaattori

(20)

Taulukko 3. Näytesarjan 1 tulokset ja kosteusvaurioviite sienten osalta pehmeille materiaaleil- le. Kasvatusmenetelmän tulokset: Marja Hänninen, Työterveyslaitos.

Kohde Nro Materiaali Tulos Teipit

Viite Kas- vatus

K111684MS 7 hiekka - +++ ei vahva

K111720MS 17 hiekka - - ei ei

K111716MS 8 kokolattiamatto - ++A. versicolor* ei vahva

K111684MS 2 korkki - - ei ei

K111684MS 6 korkki rihmoja + vahva ei

K111695MS 2 korkki rihmaa +++ vahva vahva

K111706MS 5 mineraalivilla - + ei heikko

K111707ML 1 mineraalivilla - 12000 pmy ei vahva

K111707ML 2 mineraalivilla - 7000 pmy ei heikko

K111707ML 3 mineraalivilla - 93000 pmy ei vahva

K111710MS 4 mineraalivilla itiöitä + heikko ei

K111713ML 1 mineraalivilla - - ei ei

K111716MS 4 mineraalivilla itiöitä+rihmaa +++ vahva vahva

K111716MS 7 mineraalivilla - +++ ei vahva

K111679MS 3 paperi - + ei ei

K111679MS 11 paperi - + ei ei

K111695MS 1 puulastua rihmaa +++ vahva vahva

K111711MS 1 puulastua - ++++ ei vahva

K111711MS 2 puulastua itiöitä runs. ++++ vahva vahva

K111706MS 4 rappaus - + ei heikko

K111710MS 1 rappaus - +++ ei vahva

K111690MS 1 sahanpurua - + ei ei

K111690MS 2 sahanpurua rihmaa vähän + heikko ei

K111684MS 5 uretaani - - ei ei

K111716MS 3 uretaanieriste? - ++Paecilomyces* ei vahva

K111714MS 1 lattia, ? - +++ ei vahva

K111714MS 2 seinä, ? itiöitä +++ heikko vahva

*Kosteusvaurion indikaattori

(21)

3.2 BAKTEERIT – NÄYTESARJA 1

Aineistossa tuli vastaan bakteereilta näyttäviä kasvustoja, mutta tulokset ovat epä- varmoja. Rakenteet ovat hentoja ja vaikeasti erotettavissa valomikroskooppisesti. Sen vuoksi käsittelen bakteereja erikseen tässä kappaleessa.

Monissa näytteissä nähtiin hyvin ohuita rihmastoja, jotka oletettiin aktinomykeeteiksi (Kuva 2). Lisäksi joissain näytteissä näkyi oletettuja bakteerikasvustoja, joissa oli pieniä soluja ”massana” (Kuva 3).

Kuva 2. Tyypillisiä aktinobakteereiksi oletettuja rihmastoja näytteessä K111679MS/7. Suu- rennos 1000-kertainen.

(22)

Kuva 3. Bakteereita näytteessä K111716MS/1. Suurennos 1000-kertainen.

Kovilla materiaaleilla teippimenetelmällä bakteerikasvua löytyi lähes kaikista näyt- teistä (Taulukko 4). Bakteerikasvu oli selkeästi nähtävissä kaikista näytteissä, joissa bakteerimäärät olivat suuria kasvatusmenelmän mukaan. Aktinobakteerien rihmastoja oli nähtävissä useissa näytteissä. Kuten sienienkin osalta, pehmeillä materiaaleilla tulokset eivät olleet niin selkeitä, ja vahvat viitteet bakteerikasvusta osuvat suurek- si osaksi eri näytteille teippi- ja kasvatusmenetelmällä (Taulukko 5).

(23)

Taulukko 4. Näytesarjan 1 tulokset ja kosteusvaurioviitteet bakteerien osalta koville materiaa- leille. Kasvatusmenetelmän tulokset: Marja Hänninen, Työterveyslaitos.

Viite Kas- vatus

K111720MS 15 alumiinipaperi rihmoja - heikko ei

K111720MS 11 betoni kyllä* ⁺ heikko heikko

K111720MS 16 betoni rihmoja + heikko heikko

K111710MS 2 kipsilevy - ⁺ ei heikko

K111716MS 1 muovimatto rihmoja+soluja ++ vahva heikko

K111679MS 7 puu rihmoja+soluja ⁺ vahva heikko

K111679MS 12 puu rihmoja+soluja + vahva heikko

K111684MS 1 puu rihmoja+soluja ⁺⁺ vahva heikko

K111688MS 2 puu soluja runsaasti ⁺⁺⁺ vahva vahva

K111716MS 2 puu rihmoja+soluja +++ vahva vahva

K111716MS 5 puu rihmoja+soluja ⁺⁺⁺ vahva vahva

K111716MS 6 puu rihmoja+soluja ++++ vahva vahva

K111679MS 15 puukuitulevy rihmoja+soluja ⁺ vahva heikko

K111706MS 3 puukuitulevy rihmoja + heikko heikko

K111706MS 12 puukuitulevy itiöitä? ⁺ heikko heikko

K111720MS 12 puukuitulevy kyllä* - heikko ei

K111720MS 13 puukuitulevy rihmoja ⁺ heikko heikko

K111720MS 14 tiili rihmoja + heikko heikko

* Mahdollista mikrobikasvustoa, ei tunnistettu.

(24)

Taulukko 5. Näytesarjan 1 tulokset ja kosteusvaurioviitteet bakteerien osalta pehmeille mate- riaaleille. Kasvatusmenetelmän tulokset: Marja Hänninen, Työterveyslaitos.

Viite Kasvatus

K111684MS 7 hiekka rihmoja+soluja ++++ vahva vahva

K111720MS 17 hiekka rihmoja+soluja - vahva ei

K111716MS 8 kokolattiamatto - +Streptomyces* ei vahva

K111684MS 2 korkki rihmoja+soluja - vahva ei

K111684MS 6 korkki rihmoja+soluja + vahva heikko

K111695MS 2 korkki rihmoja+soluja + vahva heikko

K111714MS 1 lattia, mater.? - + ei heikko

K111706MS 5 mineraalivilla - + ei heikko

K111707ML 3 mineraalivilla - Streptomyces* ei vahva

K111710MS 4 mineraalivilla - + ei ei

K111713ML 2 mineraalivilla - Streptomyces* ei vahva

K111713ML 3 mineraalivilla - 1000 ei heikko

K111679MS 3 paperi rihmoja+soluja + vahva heikko

K111679MS 11 paperi rihmoja+soluja + vahva heikko

K111695MS 1 puulastua soluja Streptomyces* heikko vahva

K111711MS 1 puulastua rihmoja ++++ vahva vahva

K111711MS 2 puulastua rihmoja+soluja ++++ vahva vahva

K111706MS 4 rappaus rihmoja + vahva heikko

K111710MS 1 rappaus - ++++ ei vahva

K111690MS 1 sahanpurua ? - heikko ei

K111690MS 2 sahanpurua ? ++ heikko heikko

K111714MS 2 seinä, ? - +++ ei vahva

K111684MS 5 uretaani rihmoja+soluja + vahva heikko

K111716MS 3 uretaanieriste? rihmoja+soluja + vahva heikko

* Kosteusvaurion indikaattori

(25)

3.3 NÄYTESARJA 2

Toisella näytteenottokerralla 1.12.2011 kerättyjä näytteitä tutkittiin 400-kertaisella suurennoksella. Aktinomykeettejä ja muita bakteereita ei erikseen tulkita, tosin tiheät aktinomykeeteiksi oletetut kasvustot näkyivät myös 400-kertaisella suurennoksella (Kuva 4).

Kuva 4. Oletettua aktinomykeettikasvustoa näytteessä K111808MS/1. Suurennos 400- kertainen.

Kaikissa toisen näytesarjan näytteissä tulkittiin teipeiltä vahva viite kosteusvauriosta (Taulukko 6). Kahdessa näistä näytteistä oli kasvatusmenetelmän mukaan vain heikko viite vauriosta (näytteessä K111797MS/6 sienet + ja bakteerit ++, ja näytteessä K111807MS/7 sienet ja bakteerit +). Näytteestä (K111797MS/6) löytyi teipeiltä sieni- kasvustoiksi oletettuja pieniä solurykelmiä (Kuva 5) ja näytteestä K111807MS/7 sieni- itiöitä, tosin rajatapauksena heikon ja vahvan viitteen väliltä.

(26)

Teipeistä pyrittiin arvioimaan sieni-itiöiden ja -rihmojen määrää seuraavasti:

+ = yksittäisiä rihman pätkiä tai itiöitä,

++ = rihmoja tai itiöitä useissa näkökentissä eri osissa teippiä +++ = rihmoja tai itiöitä tiheästi (arvioitu peittävyys > 10 %)

++++ = rihmoja tai itiöitä erittäin tiheästi (arvioitu peittävyys > 50 %)

Taulukko 6. Näytesarjan 2 tulokset ja kosteusvaurioviitteet. Kasvatusmenetelmän tulokset:

Työterveyslaitos.

Kohde No Materiaali Tulos

Teipit

Viite Kasvatus K111804MS 1 puukuitulevy itiöt+++, rihmat++ +++ vahva vahva

K111808MS 1 puu itiöt++, rihmat++ +++ vahva vahva

K111811MS 1 puu itiöt++, rihmat+ ++++ vahva vahva

K111811MS 2 puu itiöt++, rihmat+ ++++ vahva vahva

K111811MS 3 puu itiöt++, rihmat+ ++A. versicolor* vahva viittaa

K111797MS 6 puu itiöt++, rihmat++ + vahva heikko

K111797MS 8 puu itiöt+++, rihmat++ ++Trichoderma* vahva vahva

K111807MS 7 puu itiöt+++ + vahva heikko

K111817MS 1 puu itiöt++, rihmat++ +++ vahva vahva

K111821MS 3 muovimatto itiöt++, rihmat+ ++++ vahva vahva *kosteusvaurioiden indikaattorilajistoa

Näytesarjan 2 näytteistä pyrittiin määrittämään myös Viitasen ja Ritschkoffin (1991) mukainen homeindeksin luokka. Peittävyys arvioitiin subjektiivisesti, niiden näkö- kenttien osalta joissa sienikasvu oli nähtävissä. Näyte K111821MS/3 sijoittuu lähinnä luokkaan 2, ja muut näytteet lähinnä luokkaan 3, tosin monet näytteet olivat luokki- en 2 ja 3 rajoilla.

(27)

Kuva 5. Oletettuja sienikasvustoja puusolukon pinnalla näytteessä K111797MS/6. Suuren- nos 400-kertainen.

4 Tulosten tarkastelu

Tuloksissa painotetaan rihmojen esiintymistä näytteissä, koska ne oletettavasti parhaiten kuvaavat sienien tai aktinobakteerien kasvua materiaalissa. Kasvatusmene- telmällä taas saadaan selville elinkykyisten solujen määrää, kuten itiöitä, joita esiintyy yleensä aina pieniä määriä rakenteiden pinnoilla. Vertailtavat menetelmät kerto- vat siis osittain eri asioista, eikä tulosten pitäisikään olla identtisiä, vaan myös toisi- aan täydentäviä.

Tässä työssä teippinäytteiden analysointi ja tulkinta kehittyivät vähitellen työn ede- tessä, mikä heijastuu myös tulosten esitystapaan. Teippinäytteiden käyttö mikrobi-

(28)

kasvun osoittamisessa on vielä alkuvaiheissaan, ja teippien analysointitapaa ja tulosten tulkintaa tullaan toivottavasti vielä kehittämään.

Tulosten perusteella teippimenetelmällä mikrobikasvu löytyi hyvin kovilta pinnoilta, erityisesti puulta. Teippimenetelmällä ja suoralla mikroskopoinnilla mikrobikasvu saattaa löytyä kovilta pinnoilta jopa paremmin kuin kasvatusmenetelmällä.

Mineraalivillalta ja jauhemaisilta materiaaleilta selkeä viite kosteusvauriosta jäi löy- tymättä teippimenetelmällä monessa tapauksessa, jossa se kasvatusmenetelmällä löytyi. Tämä ei ole yllättävää, sillä mineraalivillanäytteet ja jauhemaiset näytteet ovat hankalia mikroskopoitavia suurilla suurennoksilla. Kosteusvauriomerkkien etsiminen välillisesti jauhemaisten materiaalien säilytyspussien sisäpinnoista ei ollut tulok- sekasta.

Tutkituilla materiaalinäytteillä mikrobikasvu ei yleensä ollut pitkälle edennyttä, koska vauriot eivät olleet yleensä silminnähtäviä. Esimerkiksi VTT:n käyttämän homeindeksin asteikolla 0 – 6 vain arvot 1 – 3 kuvaavat pelkästään mikroskoopilla näh- tävää kasvua.

Homeindeksin luokittelu ei ollut sellaisenaan hyvin sovellettavissa tässä käytetyllä tarkastelulla, koska näytteille ei tehty silmämääräistä tarkastelua homeindeksiä varten näytteenottovaiheessa. Näytteissä ei huomattu muita mahdollisia kosteusvaurion merkkejä, kuin harmaantuminen joissain näytteissä, mitä ei osattu silmämääräisesti erottaa ilman epäpuhtauksien kertymisestä materiaaleihin.

Useissa näytteissä sienien peittävyys oli arviolta kymmenen prosentin luokkaa (homeindeksi 2 tai 3), vaikka itiöiden runsaus (uusia itiöitä ilmeisesti muodostunut) viit- tasi homeindeksiin 3. Esiintyvyys oli näissä näytteissä runsas, suuruusluokkaa 50 %.

Näissä näytteissä voidaan sanoa sekä suoran mikroskooppisen tarkastelun, että kas- vatusmenetelmän, perusteella olevan vahvat viitteet mikrobivauriosta, vaikka paljaalla silmällä nähtynä vauriot eivät olleet mitenkään ilmeisiä.

(29)

5 Johtopäätökset ja suositukset

Teippimenetelmä ja suora mikroskopointi on kiistatta hyödyllistä kasvatusmenetel- män apuna. Sitä käytetäänkin osana lajien määritystä, mutta lisäksi myös mikrobikasvun yleisempi toteaminen onnistuu teippimenetelmällä ainakin kovilta ja yhte- näisiltä pinnoilta.

Mikrobien kokonaismäärää (biomassaa tai solujen määrää) voidaan määrittää kasva- tusmenetelmän lisäksi myös PCR-menetelmällä tai entsyymien määrityksillä, kuten Mycometer-menetelmällä (Puustinen 2011). Erona näihin menetelmiin suoralla mikroskopoinnilla voidaan nähdä yhtä aikaa sieni- ja bakteerikasvustot, niiden kasvu- vaihe, sekä määrittää löydetyt kasvustot tarkemmin.

Teippinäytteitä voidaan ottaa rakenteiden pinnoilta ilman niiden rikkomista, ja näyt- teet voidaan määrittää tarvittaessa näytteenoton yhteydessä. Teippinäytteistä voi olla erityisesti hyötyä vaurioiden laajuuden määrittelyssä korjaustyön yhteydessä, tai kuivuneiden vaurioiden ollessa kyseessä. Vaikka kasvusto olisi menettänyt elinky- kynsä, se voi kuitenkin aiheuttaa terveyshaittoja.

Osoitettaessa terveyshaittojen mahdollisuutta, teippimenetelmän käyttöä itsenäisenä menetelmänä edistäisi menetelmäkohtaisten vertailuarvojen määrittely, mitä Asu- misterveysoppaan (2009) mukaisissa menetelmissä edellytetään. Vertailuarvojen määrittely vaatii yksiselitteistä menetelmää mikrobien määrien arviointiin, ja tar- peeksi laajan näyteaineiston tilastollista analyysiä.

Vertailuarvoja varten voidaan menetelmää täydentää peittävyysarvioilla ja/tai esiin- tymisarvioilla. Mikrobien peittävyyttä näkökentässä on hankalampi arvioida objek- tiivisesti, mutta peittävyys voi paremmin kuvastaa kasvuvaihetta. Esiintymistä alus- talla taas voidaan helpommin kuvata, esimerkiksi niiden näkökenttien osuutena, joissa mikrobeja nähdään.

Lisätutkimukset voivat osoittaa, saavutetaanko esiintymisen ja peittävyyden arvi- oinneilla lisääntynyttä työaikaa vastaavaa hyötyä. Mikrobikasvustojen etsiminen se-

(30)

laamalla vakioitu pinta-ala teipiltä vaikuttaa ainakin hyvältä alulta kosteusvaurion määrittelyssä.

Homekasvustojen löytämiseksi on hyvä ottaa useita teippejä. Tässä tutkimuksessa löytyi joistain näytteistä runsas kasvu toiselta teipiltä, kun toinen teippi oli puhdas.

Tällaisia tapauksia oli esimerkiksi puukuitulevynäyte K111804MS, jolta teipit otettiin eri puolilta levyä. Näytemäärien lisäksi tärkeää onkin, että näytteenottaja kohteessa tietää mistä etsiä mikrobikasvua.

Teippien värjääminen helpottaa erityisesti sieni-itiöiden ja bakteerikasvustojen nä- kemistä näytteissä. Värin käyttö aiheuttaa myös ongelmia, mm. teipin helpompaa irtoamista alustastaan. Lisäksi ainakin tässä käytetty väri näkyi rakeisena 1000- kertaisella suurennoksella (100-kertaisella objektiivilla), mikä tekee kuvan huonoksi.

Teippejä kannattaa siis ottaa näytteistä myös värittömälle alustalle, erityisesti jos näytteitä tarvitaan lajinmäärityksiin suurella suurennoksella öljyimmersio- objektiivilla.

Teippimenetelmän etuna on että hometarkastelun yhteydessä voidaan nähdä myös teolliset mineeraalikuidut (Schneider 1986). Teolliset mineraalikuidut on kuitenkin hyvä kerätä ns. geeliteipille, ja niiden määrityksessä pienempi suurennos (parempi syvyysterävyys) on suositeltava.

Yksi teippimenetelmän käytön mahdollisuus voi olla myös alkueläimien löytyminen teipeistä, vaikkakin ilman kasvatusta niitä nähdään vain satunnaisesti tai tiheissä populaatioissa. Alkueläimet voivat olla hyvinkin huomattava osa sisäilman aiheut- tamia ongelmia: ameeban sisällä kasvanut bakteeri voi tuottaa enemmän myrkkyjä, ja ameebojen on löydetty 22 %:ssa näytteistä 124 kosteusvauriokohteen tutkimuksessa (Yli-Pirilä 2009).

(31)

Lähdeluettelo

Asumisterveysohje. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003.

Asumisterveysopas. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen sovelta- misopas, 3. korjattu painos. Ympäristö ja Terveys-lehti 2009.

Fries N. Untersuchungen über Sporenkeimung and Mycelentwicklung Bodenbe- wohnender Hymenomyceten. Symbolae Botanicae Upsaliensis VI:4, Uppsala, 1943.

Husläkarna PK Group AB. WWW-sivu: http://www.pkgroup.se/provresultat.html (sivuston suunnittelu Kai Kangassalo). Päivitetty 1.11.2008.

Meklin T, Haatainen S, Kauriinvaha E, Kettunen A-V, Haverinen U, Viljanen M, Ne- valainen A. Kosteusvauriorakennuksista otettujen rakennusmateriaalinäytteiden mikrobisto ja kosteuspitoisuudet. Sisäilmastoseminaari 19.3.1997, Sisäilmayhdistys raportti 8: 161–167.

Pasanen A-L, Rautiala S, Kasanen JP, Raunio P, Rantamäki J & Kalliokoski P. The relationship between measured moisture conditions and fungal concentrations in water-damaged building materials. Indoor Air. 10: 111-120 (2000).

Putus T. Home ja terveys – Kosteusvauriohomeiden ja hiivojen terveyshaitat. Suo- men Ympäristö- ja terveysalan Kustannus Oy, 2010. ISBN 978-952-9637-43-0.

Puustinen J. Mycometer–testin soveltuvuus kosteusvauriotutkimuksiin. Aducate Re- ports and Books 14/2011. Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate, Itä-Suomen yliopisto. Kopijyvä Oy, Kuopio 2011. ISBN 978-952-61-0339-6.

(32)

Rautiala S, Pasanen A-L, Rantamäki J & Kalliokoski P. Materiaalin kosteuden ja vau- riokohdan etäisyyden vaikutus mikrobipitoisuuteen. Sisäilmastoseminaari 19.3.1997, Sisäilmayhdistys raportti 8: 143–148.

Reiman M, Kujanpää L, Kujanpää R: Microbial flora and concentrations on material surface determined by the dilution and direct plating. In Indoor Air 2002: Proceed- ings of the 9th International Conference on Indoor Air Quality and Climate, Vol. 1, H Levin, ed., Indoor Air 2002, Santa Cruz, California, 2002, pp. 449-454.

Schneider T. Man-made mineral fibers and other fibers in the air and in settled dust.

Environt. Int. 12: 61-65 (1986).

Suomen Ihotautilääkäriyhdistys ry ja Kliiniset Mikrobiologit ry. Ihon, hiusten ja kyn- sien sieni-infektiot: näytteiden otto, diagnostiikka ja vastauskäytöntö., Käypä Hoito- suositukset. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2001;117(4):450-459.

Viitanen H & Ritschkoff A. Mould growth in pine and spruce sapwood in relation to air humidity and temperature. Uppsala. The Swedish University of Agricultural Sci- ences, Department of Forest Products. Report no. 221 (1991).

Viitanen H, Vinha J, Salminen K, Ojanen T, Peuhkuri R, Paajanen L & Lähdesmäki K.

Moisture and biodeterioration risk of building materials and structures. Journal of Building Physics 33: 201–224 (2010).

Yli-Pirilä T. Amoebae in moisture-damaged buildings. THL julkaisuja (Research 13), ISBN 978-952-245-075-3 (2009).

(33)

LIITE 1. TYÖTERVEYSLAITOKSEN KASVATUSTULOKSET TUTKITUILLE NÄYTTEILLE. 1.Näytesarja Suoraviljely NäyteMesofiiliset sienetMesofiiliset bakteerit Hagem-agarDG18-agarM2-agarTHG-agar 3.Yhteensä+ Yhteensä+ Yhteensä+Yhteensä+ K111679MSA. versicolor*+(2)A. versicolor*+(2)A. versicolor*+(2)Streptomyces*+(1) Penicillium+Penicillium+Muut bakteerit+ 7.Yhteensä++ Yhteensä+++ Yhteensä+++ Yhteensä+ K111679MSA. ochraceus*+A. penicillioi- des*+A. versicolor*+++ A. versicolor*++A. versicolor*+++Penicillium+ Penicillium+Penicillium+ 11.Yhteensä+ Yhteensä- Yhteensä+Yhteensä+ K111679MSA. versicolor*+(1)steriilit+ 12.Yhteensä++ Yhteensä++ Yhteensä++ Yhteensä+ K111679MSA. versicolor*+(2)A. versicolor*+(3)Aspergillus+ Penicillium++Eurotium*+(22)Penicillium++ 15.Yhteensä+++ Yhteensä+++ Yhteensä+++ Yhteensä+ K111679MSA. versicolor*+A. versicolor*+A. versicolor*+Streptomyces*+ Penicillium+++Penicillium+++Penicillium+++ Muut bakteerit+ Ulocladium*+Ulocladium*+Ulocladium*++ 1.Yhteensä+ Yhteensä+ Yhteensä-Yhteensä++ K111684MSEurotium*+(2)Eurotium*+(1)Streptomyces*+(11) Muut bakteerit+ 2. K111684MSYhteensä- Yhteensä- Yhteensä-Yhteensä- 5. K111684MSYhteensä- Yhteensä- Yhteensä-Yhteensä+ 6.Yhteensä+ Yhteensä+ Yhteensä+Yhteensä+ K111684MSPenicillium+Penicillium+A. fumigatus*+(1) 7.Yhteensä+++ Yhteensä+++ Yhteensä+++ Yhteensä++++ K111684MSPenicillium+++Penicillium+++Penicillium+++Streptomyces*+++

(34)

Muut bakteerit+++ Yhteensä+++ Yhteensä+++ Yhteensä+++ Yhteensä+++ SAureobasidium°++Penicillium+++Aureobasidium°++Streptomyces*+ Penicillium++Rhizopus°++Penicillium+Muut bakteerit+++ Rhizopus°+ steriilit+Rhizopus°++ Yhteensä+++ Yhteensä+++ Yhteensä++ Yhteensä+++ SAureobasidium°++Penicillium+++Aureobasidium°++ Mucor°+Rhizopus°+Mucor°+ Penicillium++Rhizopus°+ Yhteensä+ Yhteensä+ Yhteensä+Yhteensä- SPaecilomyces*+(1)Penicillium+Penicillium+ Penicillium+ Yhteensä+ Yhteensä- Yhteensä+Yhteensä++ SPenicillium+Penicillium+ Yhteensä++ Yhteensä+++ Yhteensä++ Yhteensä++ SChaetomium*++A. nidulans+A. niger°+Streptomyces*+ Penicillium+A. niger°+Chaetomium*++ Muut bakteerit++ steriilit+Chaetomium*++Penicillium+ Penicillium++ Yhteensä+++ Yhteensä+++ Yhteensä+++ Yhteensä+ SPenicillium+++Penicillium+++Penicillium+++ Yhteensä+ Yhteensä+ Yhteensä+Yhteensä+ SA. ustus°+(1)A. versicolor*+(1)A. versicolor*+(1)Streptomyces*+(6) A. versicolor*+(1)Penicillium+Chaetomium*+(1) Muut bakteerit+ Penicillium+Penicillium+ steriilit+ Yhteensä+ Yhteensä+ Yhteensä+Yhteensä+ SAureobasidium°+(1)Chrysonilia°+(1)Aureobasidium°+(5) Penicillium+Penicillium+Penicillium+ Yhteensä+ Yhteensä- Yhteensä-Yhteensä+ SA. ustus°+(1)Streptomyces*+(2) Eurotium*+(1)Muut bakteerit+ Yhteensä+ Yhteensä+ Yhteensä+Yhteensä+ SA. sydowii*+(1)A. sydowii*+(1)A. sydowii*+(3)Streptomyces*+(1) A. versicolor*+(1)A. versicolor*+(5)A. ustus°+(1) Muut bakteerit+