• Ei tuloksia

Järvien kunnostustarpeen arviointi

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Järvien kunnostustarpeen arviointi"

Copied!
13
0
0

Kokoteksti

(1)

Järvien

kunnostustarpeen arviointi

Karvianjärvi, Karhijärvi ja Isojärvi

Kati Martinmäki, Suomen ympäristökeskus

Karvianjoki-seminaari:

Miten vesistö hyvään tilaan?

11.10.2012

KarTuTa

(2)

1. NYKYTILAN ARVIOINTI

• Mikä on järven ekologinen tila?

Ovatko järven fosforipitoisuudet hyvän ekologisen tilan tyyppikohtaista fosforipitoisuuksia

suurempia?

• Ekologisen tilan luokittelu ja havainnot vedenlaadusta

2. ULKOISEN FOSFORIKUORMITUKSEN ARVIOINTI

• Paljonko järveen tulee kuormitusta valuma- alueelta ja mitkä ovat kuormituslähteet?

• Laskentamenetelmät:

Vemala -vedenlaatumalli , VEPS- kuormitusmalli ja VIHMA -kuormitusmalli

Laskentamenetelmät

järvien kunnostustarpeen

arvioimiseksi (1/3)

(3)

3. JÄRVEN TAVOITETILA

• Tavoitetila on hyvä tila (Pkok 55 µg/l).

Paljonko järveen tulevaa ulkoista

fosforikuormitusta tulee vähentää hyvän tilan saavuttamiseksi?

• Laskentamenetelmät: LakeState- tavoitekuormitusmalli

4. SISÄISEN KUORMITUKSEN MERKITYS

• Onko järvessä sisäistä kuormitusta?

• Menetelmät: Mallinnettujen pitoisuuksien (Vemala, LakeState) vertailu järven

vedenlaatuhavaintoihin, kalaston rakenteen selvittäminen (KokP-klorofylli-suhde)

Laskentamenetelmät

järvien kunnostustarpeen

arvioimiseksi (2/3)

(4)

5. KUNNOSTUSTOIMENPITEIDEN KOHDENTAMINEN

• Suunnataanko kunnostustoimenpiteet ensisijaisesti järven valuma-alueelle vaiko järveen?

• Menetelmät: Painekartat

Laskentamenetelmät

järvien kunnostustarpeen

arvioimiseksi (3/3)

(5)

Vesistön ekologinen tila

KARVIANJÄRVI - Välttävä

-Pkok 92 µg/l, Klorof. 49 µg/l -Leväkukintoja ja happikatoja

KARHIJÄRVI - Tyydyttävä -Pkok 69 µg/l, Klorof. 19 µg/l -Leväkukintoja ja happikatoja ISOJÄRVI

- Hyvä

- Pkok 50-68 µg/l, Klorof. 17 µg/l -Leväkukintoja

Hyvän tilan

raja-arvo (MRh) Pkok ≤ 55 µg/l Klorof. ≤ 25 µg/l

(6)

Ulkoinen fosforikuormitus

Karvianjärvi:

5 500 kg P/ v 0,35 kg P/ha/v

Isojärvi:

31 700kg P/v 0,19 kg P/ha/v

Karhijärvi:

9 700kg P/v 0,20 kg P/ha/v

(7)

Karvianjärven ulkoisen fosforikuormituksen

vähennystarve ja järven sisäisen kuormituksen arviointi

VALUMA-ALUEELTA TULEVAN

KUORMITUKSEN VÄHENNYSTAVOITE:

JÄRVEN SISÄISEN KUORMITUKSEN MERKITYKSEN ARVIOINTI:

(8)

Karhijärven ulkoisen fosforikuormituksen

vähennystarve ja järven sisäisen kuormituksen arviointi

VALUMA-ALUEELTA TULEVAN

KUORMITUKSEN VÄHENNYSTAVOITE:

JÄRVEN SISÄISEN KUORMITUKSEN MERKITYKSEN ARVIOINTI:

(9)

Isojärven ulkoisen fosforikuormituksen

vähennystarve ja sisäisen kuormituksen arviointi

VALUMA-ALUEELTA TULEVAN

KUORMITUKSEN VÄHENNYSTAVOITE:

(10)

Isojärven ulkoisen fosforikuormituksen

vähennystarve ja järven sisäisen kuormituksen arviointi

JÄRVEN SISÄISEN KUORMITUKSEN MERKITYKSEN ARVIOINTI:

(11)

Painekartat havainnollistavat

kunnostustarvetta

(12)

Painekartat havainnollistavat kunnostustarvetta

KARVIANJÄRVI

Tilan parantaminen vaatii ulkoisen kuormituksen vähentämisen lisäksi toimenpiteitä järvessä.

(13)

Painekartat havainnollistavat kunnostustarvetta

KARHIJÄRVI

Tilan parantaminen vaatii erityisesti sisäistä

kuormitusta vähentäviä toimenpiteitä.

ISOJÄRVI

Ulkoisen kuormituksen vähentäminen koko valuma-alueella on ensisijaisen tärkeää Isojärven tilan

turvaamiseksi.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Loojärvi Espoon Pitkäjärvi Lippajärvi Odilampi Metsälampi Hannusjärvi Palolampi Kalajärvi Sahajärvi Bodominjärvi Pentalanjärvi Siikajärvi Luukinjärvi Nupurinjärvi

Ympäristöministeriön helmikuussa 200 antaman uuden tyypittelyoh- jeen (Ympäristöministeriö 200) mukaisesti Puson- järvi, Tuopanjärvi ja Uramo kuuluvat tyypiltään

Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen ja EU:n rahoittamassa hank- keessa ”Pohjois-Karjalan vesistöjen tilan paran- taminen” (POKAvesi) arvioidaan alueelle tyypil- listen

Vesiluonnon suojelun tavoitteita ovat muun muassa vesien ja pohjavesien hyvän laadun ja ekologisen tilan turvaaminen, metsätalouden vesiensuojelun laadun kehittäminen

Vesienhoidon tavoitteena on pintavesien hyvän ekologisen ja kemiallisen tilan sekä pohjavesien hyvän kemiallisen ja määrällisen tilan saavuttaminen vuoteen 2015

>1 laji -> 0.05 lisäpistettä kustakin Luontainen populaatio: made, taimen, muikku, harjus, kivisimppu, kirjoeväsimppu, kymmenpiikki.

Ekologisen tilan luokka Välttävä Välttävä Tyydyttävä Tyydyttävä/hyvä Hyvä Ekologinen tila.. Johtopäätökset ja

Tästä johtuen toimenpiteen vaikuttavuuden arviointi oli erityisen haastavaa, mutta sille arvioitiin kuitenkin pieni todennäköisyys vaikuttaa hyvän tilan