• Ei tuloksia

Järvien kalaston tilan arviointi ja seuranta

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Järvien kalaston tilan arviointi ja seuranta"

Copied!
12
0
0

Kokoteksti

(1)

Järvien kalaston tilan arviointi ja seuranta

Lintuvesien hoitokalastuspäivä 01.04.2020 Jukka Ruuhijärvi

Luonnonvarakeskus

(2)

2

Järvien kalaston seuranta

• Kalasto on yksi biologisista laatutekijöistä järvien ekologisessa luokittelussa

• Luke vastaa kalastoon liittyvistä tehtävistä vesienhoidossa

• VHS-seurantaohjelma (n. 150 järveä) ja maamet-ohjelma (n. 50 järveä)

• Perusseuranta 6 vuoden ja toiminnallinen seuranta 3 vuoden rotaatiolla

• Vain muutamia lintuvesiä mukana kalastoseurannassa

31.3.2020 31.3.2020

(3)

Järvien kalaston seurannan menetelmät

Verkkokoekalastus

Standardoitu näytteenottomenetelmä (SFS- 14757)

NORDIC-verkoilla (12 solmuväliä 5-55 mm, 2,5 m kutakin, 1,5*30 m) 6-68 verkkoyötä/järvi

Syvyysvyöhykkeittäin ositettu satunnaisotanta, 12 h illasta aamuun

Heinäkuun puoliväli-syyskuun alku

Ohjeet standardinmukaisiin koekalastuksiin http://jukuri.luke.fi/handle/10024/519927

Data Hertan koekalastusrekisterissä

Voidaan käyttää myös hoitotoimien vaikutusten seurantaan

10-20 m 3-10 m

<3 m

TL TL

TL

TL

TL

33m 2.5m

1.5m

43 10 55 8 12.5 24 15.5 35 29

Syvyys- vyöhykkeet

<3 m 3-10 m

10-20 m

Satunnaisesti valitut pyyntipaikat

5 6.25

19.5

30m

>20 m

>20 m

TL TL

(4)

4

Järvikalaluokittelu ELS4-indeksillä

▪ELS4:n tavoitteena on tunnistaa kalaston vasteet rehevöitymispaineelle

▪Neljä muuttujaa, std. Verkkokoekalastus

▪Tyyppikohtaiset vertailuarvot ja luokkarajat

BPUE: biomassayksikkösaalis, g/verkko/yö NPUE: lukumääräyksikkösaalis, kpl/verkko/yö Särkikalojen osuus:

% biomassasta Indikaattorilajit:

herkkien lajien esiintyminen (kaikki tieto)

31.3.2020 0,2

0,4 0,6 0,8 ELS=1

ELS=0

EQR Kriteeri, >200 ha järvet Kriteeri, <200 ha järvet Luontainen populaatio: nieriä, siika,

mutu, kivennuoliainen, härkäsimppu kuten >100 ha järvissä 0.8

>1 laji -> 0.05 lisäpistettä kustakin Luontainen populaatio: made, taimen, muikku, harjus, kivisimppu, kirjoeväsimppu, kymmenpiikki

Normaali populaatiorakenne:

ahven, hauki ja/tai särki 0.6

>1 laji -> 0.05 lisäpistettä kustakin 0.4 Normaali populaatiorakenne:

ahven, hauki ja/tai särki

Epänormaali populaatiorakenne:

ahven, hauki ja/tai särki 0.2 Epänormaali populaatiorakenne:

ahven, hauki ja/tai särki

Hyvin epänormaali populaatiorakenne:

ahven, hauki ja/tai särki

(5)

Kuinka sovellettavissa lintuvesiin

Verkkokoekalastus ei onnistu kosteikossa

Voidaan käyttää, jos syvyyttä vähintään 2 m ja avovettä, jossa ei täysin peittävää kasvillisuutta

Jos verkko on pinnassa, niin linnut (lokit) syövät siitä kalat ainakin yläosasta

Joskus on käytetty matalampia 0,75 m korkuisia NORDIC-verkkoja

Jos tavoitteena ei ole ekologinen luokittelu, niin voidaan käyttää lyhyempiä verkotusaikoja ja tehdä päivä- ja yöpyynnit erikseen.

(6)

6

Muita mahdollisia keinoja arvioida lintuvesien kalastoa

• Rysät ja katiskat soveltuvat matalaan veteen ja kasvillisuuden sekaankin

• Saadaan myös lajeja, joiden pyydystettävyys verkoilla on huono (hauki, lahna)

• Nuottaus avovesialueella, pientä rantanuottaa voidaan käyttää myös harvassa kasvillisuudessa

• Sähkökalastus, ongelmana taintuneiden kalojen havaitseminen

• Ympäristö-DNA, menetelmää kokeillaan ja kehitetään, tuottaa vain lajien esiintymistietoja

31.3.2020

(7)

Kuinka tulkita tuloksia?

Millainen kalasto heikentää lintuveden tilaa?

• Paljon särkikaloja (yli 1 kg/verkko)

• Särkikalavaltainen saalis

• Vähän petokaloja (>15 cm ahven, kuha, hauki), alle 20 % painosaaliista

(8)

© Luonnonvarakeskus

Vesijärven lintuvesialueiden kalaston rakenne eroaa isommista selistä. Kirkonselän ja Laitialanselän vertailu

8 31.3.2020

25º30'

61º00' KAJAANSELKÄ

KOMONSELKÄ LAITIALANSELKÄ

ENONSELKÄ

LAHTI outlet

5 km

VÄÄKSY

N

PAIMELANLAHTI

KUKKILAN- SELKÄ KIRKONSELKÄ

(9)

Kirkonselän yksikkösaaliit, särki runsain laji, särkikalat vallitseva ryhmä

0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4 1,6 1,8

Ahven Kuha Kiiski Hauki Kuore Muikku Särki Salakka Pasuri Lahna Sorva Muut

Kg/verkko

2003 2004 2005 2006 2017

0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200

Ahven Kuha Kiiski Hauki Kuore Muikku Särki Salakka Pasuri Lahna Sorva Muut

Yksilöä/verkko

(10)

Laitialanselän yksikkösaaliit, ahven runsain laji, ahvenkalat vallitseva ryhmä

10 31.3.2020

0,0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1,0 1,1

Ahven Kuha Kiiski Hauki Kuore Muikku Särki Salakka Pasuri Lahna Sorva Muut

Kg/verkko

2003 2004 2005 2006 2017

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110

Ahven Kuha Kiiski Hauki Kuore Muikku Särki Salakka Pasuri Lahna Sorva Muut

Yksilöä/verkko

(11)

Koskeljärvi, hyvässä tilassa oleva lintujärvi

Ahven runsaampi kuin särki

(12)

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Then the Taylor expansion converges in the whole complex plane, and therefore f (z)

Koska huomaat, että testiin liittyvät oletukset eivät ole kunnossa, yhdistä HUONEITA - muuttujan luokkia uudelleen koodauksen avulla (Transform -&gt; Recode) ja tee

Graphs -&gt;Legacy Dialogs -&gt; Boxplot -&gt; Simple -&gt; Variable : Lapsen paino grammoina, Catecory axis : Lapsen sukupuoli.. Graphs -&gt;Legacy Dialogs -&gt; Histogram

Graphs -&gt;Legacy Dialogs -&gt; Boxplot -&gt; Simple -&gt; Variable : Lapsen paino grammoina, Catecory axis : Lapsen sukupuoli.. Graphs -&gt;Legacy Dialogs -&gt; Histogram

Jos tehdään näin, niin suoritetaan testaus 5 %:n merkitsevyys- eli riskitasolla, ja hyväksytään H 0... Tätä

LIEB&lt;&gt;HLHFB@&gt;&gt;GB&gt;G FNM::MBHBM: C: DKHFHLHFB FHGHLHFB:G E@HKBMFB&gt;GM:KDDNNLDHKK&gt;EHBL&gt;DWFNM::MBHG:EE&gt;&gt;EBDNHKF:G &gt;MMW

:EN&gt;BEM:&amp;:GLBM&gt;DLMB&gt;GD:NMM:L::F&gt;GDB&gt;EBC:IHACHBLF:BL&gt;GDB&gt;E&gt;M&gt;G@E:GMBC:FNNMDB&gt;E&gt;M

[r]