• Ei tuloksia

Maantieteen päivät – Call for Papers? näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Maantieteen päivät – Call for Papers? näkymä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

VI

vrü

TERRA

VUOSIKERTA 104 NUMERO 4

Maantieteen päivät - CaU for Papers?

Vuoden 1992 maantieteen päivät järjestettiin Joensuussa lokakuun lopulla. Teemaksi järjes- täjät olivat tällä kerralla valinneet maaseudun ja maaseutututkimuksen,

joka on

monin tavoin ajankohtainen aihe. Erinomaisesti järjestetyt päi- vät kestivät kaksi päivää, minkä jälkeen haluk- kaat saattoivat osallistua Itä-Suomeen suuntau- tuneelle

reilun päivän

mittaiselle retkeilylle.

Päivien yhteydessä järjestettiin pohjoismaisten maantieteen didaktikkojen seminaari. Päiville osallistui varsin suuri joukko maantieteilijöitä, mikä ilahdutti minua Seuramme puheenjotaja- na. Erityisesti nuorten innokas osallistuminen niin esitelmöitsijöinä kuin ennakkoluulottomina keskustelijoina

oli

päivien parasta antia.

Mutta missä olivat Seuramme varttuneet jäse- net? Ymmärrän toki, että osallistuminen päivil-

le joka vuosi on työlästä ja vaikeaa yksinkertai- sesti siksi, että itsekunkin almanakka on pullol- laan toinen toistaan tärkeämpiä tehtäviâ. Ja myönnän auliisti, ettâ itsekin olen osallistunut vain enintään joka toisille maantieteen päiville viime vuosien aikana

- juuri

edellâ mainitusta

syystä. Maantieteen päivät ovat kuitenkin ainoa vuotuinen maantieteilijöiden tapaaminen Suo- messa. Parhaimmillaan se tarjoaa tilaisuuden nähdä ja kuulla, mitä kollegar maan eri yliopis- toissa

ja

korkeakouluissa parhaillaan puuhaile- vat. Maantieteen päivät on myös oivallinen tilai- suus, jossa vanhempi

ja

nuorempi maantieteili- jäpolvi eri yksiköistä saartaa kohdata roisensa he- delmällisten

ja

innostavien keskustelujen mer- keissä.

1992

Kuunnellessani Joensuun päivien esitelmiä ja murehtiessani poissaolevien kollegojen innotto- muutta mieleeni nousi epäily siitä, ovatko maan- tieteen päivät nykymuodossaan

jo

loppuun ku- lunut idea. En tarkoita tällä vuosittaista yhteis-

tapaamista, sillä se on välttämätöntä, vaan sitä, että päivät rakennetaan aina tietyn teeman ympärille. Teemasta on tietysti se hyöty, että se

voidaan helposti muokata jatkokoulutukseksi ja

siten saada taloudellista tukea mm. Suomen Aka- temialta (vrt. Anssi Paasin kirjoitus tässä lehdes-

sä).

Mutta

teemaan kytkeytyvilla

pâivillä

on myös huonot puolensa, joita ei käy kieltâminen.

Suomalaiset maantieteilijät ovat niin harvalukui- nen

joukko,

että yksittäinen teema kiinnostaa parhaimmillaankin varsin pientä joukkoa kerral- laan.

Tämän päakirjoituksen avulla haluan virittää keskustelun siitä, olisiko maantieteen p:iivien ra- kennetta ja ideaa syytä muuttaa niin, että ne tar- joaisivat houkuttelevan tilaisuuden osallistua päi- ville ja kertoa kollegoille, minkä asioiden paris- sa parhaillaan työskentelee. Olisiko ajateltavis- sa, että maantieteen päiviä ryhdyttäisiin jãrjes- tämään kuten mitä tahansa kongressia. Vuoros- sa oleva paikkakunra muodostaisi järjestelytoi- mikunnan,

joka

pyytäisi tarjoamaan esitelmiä aivan niinkuin kaikkialla muuallakin maailmas- sa tehdään. Tarjotuista esitelmistä järjestäjät ra- kentaisivat sitten ohjelman ryhmitellen sen sopi- viksi sessioiksi. Päiville voitaisiin yhä kursua ul- komaisia vieraita, kuten nytkin, kunhan talou- dellinen puoli on kunnossa.

Löytönen, Markku (1992). Maantieteen päivät – Call for Papers? Terra 104, 247–248.

© 2020 kirjoittaja. Kirjoitus on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0) -lisenssillä.

(2)

248

Edellä luonnehdittu tapa ei käsitykseni mu- kaan estä jatkokoulutuksen kytkemistä päivien yhteyteen aivan kuten tähänkin saakka on teh-

ty. Lisäksi kongressityyliin järjestetyt maantie- teen päivät olisi mainio paikka nuoremmille kol- legoille harjoitella kongressiesitelmien pitämistä.

Eikä mikään estä järjestämästä vikkapa ))paras esitelmä>>-

ja

>paras posteri> -kilpailua, jonka palkinnot jaettaisiin yhteisessä illanvietossa suu- ren juhlahumun keskellä.

Tiedän kyllä, että tällainenkaan menettely ei v¿iltt¿imättä auta kasvattamaan maantieteen päi- viä sellaiseksi valtakunnalliseksi tapahtumaksi,

johon kaikki maantieteilijät ilman muuta haluai- sivat osallistua. Mutta jotain uutta meidän tulee yrittää, sillä yhteinen vuosittainen tapahtuma on välttämätöntä tieteenalamme suotuisan kehityk- sen kannalta.

Samalla kun kiitän joensuulaisia kollegojam- me hienoista maantieteen päivistä 1993 lausun julki toivomukseni siitä, että edellä sanomani sei-

kat herättäisivät keskustelua vaikkapa Terran palstoilla. Ehkä me

jo

seuraavilla maantieteen päivillä saamme tilaisuuden tavat"a entistä run- saslukuisemman osallistujajoukon kaikkialta Suomesta.

MARKKU LÖYTÖNEN

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Ulkomailla monet tutkijat ovat päätyneet yhteiskuntaa tutkivan maantieteen professuureihin ilman varsinaista maantieteen koulutusta.. Toiseen suuntaankin liikettä

Holistisen maantieteen perinteestä polveutuneet, maantieteen oppiaineen mukaan nimetyt laitokset ovat sijain­.. neet jo pitkään Helsingin, Joensuun, Oulun ja

En kuitenkaan lähde laajemmin tarkaste- lemaan maantieteen oppihistoriallista kehitystä Italiassa tässä yhteydessä, vaan vuonna 1994 jar- jestettyjä maantieteen päiviä

Maantiede on lähtökohdiltaan ja perusolemuk- seltaan kenties kansainvälisin kaikista luonnon- tieteistä. Esimerkiksi Helsingin yliopiston maan- tieteen laitos on toteuttanut

Sukupolvessa ja itse asiassa muutamassa vuo- dessa ovat koko maailman rakenteet ja toimin- not muuttuneet kuin ennen vain suursodan seu- rauksena?. Kommunistimaiden

voisi olla vielä erehdyksiã ja sivupolkuja. Suora eteneminen väitöskirjaan on luonnollisesti no- peampi tie tohtoriksi, mikÉili vain jatko-opiske- lijan rahkeet

Ainoa johtopäätös oli, että tällainen foorumi tar- vitaan myös Suomen maantieteen päiville.. Varsinaiset työryhmään pyydetyt alustukset muodostuivat luonnonmaantieteen,

sosen (1989: 94) mukaan maantieteen keskeinen anti koulukasvatukselle liittyy tiedonalan synteet-.. tiseen luonteeseen, maantieteen näkökulmaan tarkastella alueellisia