L A U K A A N V ILJA M A K A SIIN I/LA IN A VILJASTO Kuva otettu kesällä 1976
Erkki V ihavainen
Vilj amakasiinista makasiinimuseoksi
Laukaan viljamakasiinin entinen ja uusi tehtävä
Sysmäläisen mäen rinteessä, kirkon ja hautausmaan tuntu
massa seisoo jykevänä Laukaan viljamakasiini. Tämä aikanaan tärkeäksi koettu julkinen laitos on rakennettu vuonna 1860 eli pitäjähallintokauden loppuvai
heessa. Suuret yhteiskunnalliset uudistukset, kuten vuoden 1865 kunnallisuudistus tekivät jo tu
loaan.
Pitäjähallinnon aikana oli pi
täjässä varsinaisesti neljä pitäjä
läisten yhteisesti ylläpitämää julkista rakennusta: kirkko, pi
täjäntupa, pitäjänmakasiini sekä kirkkoherran virka-asunto, Pap
pila. Näistä pitäjänmakasiini oli 26
myöhäsyntyisin.
Pitäj änmakasiini-/vilj amaka- siinilaitoksen osalta Laukaan historia on vielä kirjoittamatta.
Tästä johtuen nykyisten laukaa
laisten tiedossa ei ole, milloin ja mihin ensimmäinen pitäjänmaka
siini on rakennettu. Missään ta
pauksessa edellä mainittu 1860 rakennettu makasiini ei ole en
simmäinen.
Niinpä Lauri Kuusanmäki mai
nitsee pitäjän itsehallintoa käsit
televässä kirjoituksessaan (Hä
meen historia III), että jo 1750 oli makasiinihanke ollut esillä, kuten asiaa koskevassa kunin
kaallisessa kirjeessä oli kehoi-
tettu, mm. Laukaan käräjillä.
Tässä kirjoituksessa sanotaan:
"Laukaassa nimismies Limatius tarjoutui palkatta makasiinin hoitajaksi ja kymmenysaitta pää
tettiin korjata, vieläpä tarvittaes
sa rakentaa uusi.”
Toinen käytettävissäni oleva tieto kertoo, että Laukaan pitä
jänmakasiini on ollut rappiolla 1800-luvun alussa. Tämä maini
taan Laukaan historian erikois
tuntijan, fil.maisteri Berndtsonin kirjoituksessa "Adolf Ivar A r- widsson ja Laukaa”. Tässä artik
kelissa sanotaan, että kirkkoher
ra Arvid Alolf Arvidsson (siis Adolf Ivar A:n isä) ryhtyi heti
Laukaaseen saavuttuaan hoita
maan seurakuntansa käytännön asioita. Näihin käytännön asioi
hin kuului mm. pitäjänmakasiini.
"Tuomiokapi tolin kiinnitettyä asiaan huomiota uudelleen hän saapumisvuotenaan (1805) järjesti Laukaan rappiolle joutuneen pitäjänmakasiinin” , sanotaan ar
tikkelissa.
Laukaan viimeinen, edelleen pystyssä oleva viljamakasiini on ollut lain tarkoittama lainajyväs- tö, jonka on omistanut manttaa- likunta. Lainajyvästön viimeiset säännöt on Vaasan lääninhalli
tus vahvistanut joulukuun 30 päivänä 1938. Näiden sääntöjen 2 §:ssä on lainajyvästön tehtävä määritelty seuraavasti:
"Lainajyvästön tehtävänä on etupäässä kadon sattuessa tur
vata paikkakunnalla sopivan sie
menviljan saanti ja siinä tar
koituksessa hankkia, säilyttää ja kuntalaisille velaksi antaa kun
nollista siemenviljaa sekä käyt
tää rahavarojaan ja välineitään kelvollisen siemenviljan hankki
miseksi ja helpottamiseksi” . Säännöt olivat "varmassa tal
lessa” makasiinirakennukseen museoesineeksi siirretyn kassa
kaapin lokerossa. Samassa pai
kassa oli myös maataloushalli- tuksen kaavakkeelle laadittuja lainajyvästön tilikertomuksia.
Viimeinen tilikertomus oli vuo
delta 1948. Eräissä asiakirjoissa on lainajyvästöstä käytetty nimi
tystä Laukaan lainaviljasto.
Samoin asiakirjoista käy sel
ville, että Lievestuoreella on ollut lainaviljaston sivuviljasto (Viljapankin sivukonttori).
Seuraava kuulutus osoittaa, että lainaviljastolla on ollut to
dellista merkitystä Laukaassa vielä 50 vuotta sitten:
"LAUKAAN KUNNAN LAI- NAVILJASTOON kannetaan lai
nojen korkoja ja otetaan vastaan uudistusvelkakirjoja seuraavassa järjestyksessä:
KIRKONKYLÄN VILJASTOL- LA tiistaina kuluvan tammikuun 24 pnä Haapavatian, Kapeenkos- ken, Koiviston, Kuusiveden, Laukkavirran ja Leppäveden ky
listä: keskiviikkona 25 pnä Lie
vestuoreen, Nurmijärven, Pel- losniemen, Petruman, Savion ja Vehniän kylistä, sekä
LIEVESTUOREEN VILJAS- TOLLA torstaina 26 pnä Kan
kaisten, Lievestuoreen ja Savion kylistä, alkaen kannot kaikkina päivinä klo 9 ap.
Lainojen korot ovat pakollises
ti maksettavat joko jyvissä tahi rahassa, mutta pääomat saa kaikki uudistaa. Jos lainaaja ha
luaa maksaa pääomia tahi kor
koja rahassa, on rukiiden hinta Smk 200:— ja ohrien Smk 150:—
hehtolitralta. Uudistusvelkakirj at ovat jätettävät ennen kantopäi- viä johtokunnan jäsenille, Kun- talaan tahi Raita-aholle.
Laukaassa, tammik. 4 pnä 1927 Viljam Järvinen
Atte Muhonen”
Tilikertomukset osoittavat, että lainajyvästön hoitokunnan vii
meinen puheenjohtaja on ollut Tahkokorven isäntä, maanviljeli
jä Toivo Oksanen. Hän on hoita
nut puheenjohtajan tehtäviä vuosina 1940—1948.
Jyvästön hoitajana on toimi
nut vuosina 1940—1941 kanttori Martti Jussila, vuosina 1942—
1944 on tehtävää hoitanut moni
toimimies opettaja Olli Vouti
lainen sijaisena sekä vuosina 1945—1948 jälleen Martti Jussi
la.
Jonkinlaisessa sääntöjen tar
koittamassa käytössä on laina- jyvästö ollut aina talvisotaan saakka.
Vuonna 1941, jolloin elettiin elintarvikesäännöstelyn aikaa, on viljavarasto lopetettu. Tämä ta
pahtui siten, että varastossa ol
leet viljat myytiin kansanhuol
toministeri olle ja näin saaduilla rahavaroilla hankittiin laina jy - västölle 10 kpl viljanlajittelijoi
ta viljelijöiden yhteiseen käyt
töön.
Lajittelutoimintaa varten pys
tytettiin makasiinirakennuksen viereen erityinen rakennus, jota edelleen nimitetään lajittelura- kennukseksi.
Viljan lajittelutoimintaa har
joitettiin lainajyvästön toimesta kymmenkuta vuotta. Kuittijäl- jennösten mukaan on ainakin 1951 vielä kannettu maksuja vil
jan lajittelusta.
Museotarkoituksiin viljamaka- siinirakennusta pyydettiin 1950.
Asialla oli edellisenä vuonna (siis 1949) perustettu Vanhan Laukaan kotiseutuyhdistys.
Asia käsiteltiin 29.12.1950 pide
tyssä manttaalikunnan kokouk
sessa. Luovutuspäätöstä ei tässä kokouksessa vielä syntynyt, mut
ta pöytäkirjan mukaan "jyväs
tön hoitokunta oikeutettiin (koti
seutuyhdistykselle) rakennuksen yläkerrasta osoittamaan sopivan tilan, mihin museoesineitä voi
daan tallettaa toistaiseksi ja il
man vuokraa” .
Tasan neljä vuotta myöhem
min eli 29.12. 1954 manttaalikun
nan kokous sitten teki päätöksen lainajyvästön lakkauttamisesta.
Päätöksessä viljamakasiiniraken- nus määrättiin luovutettavaksi Vanhan Laukaan kotiseutuyhdis
tykselle museotarkoituksiin eh
dolla, että rakennuksessa ei saa tehdä sen ulkonäköön vaikuttavia muutoksia. Lainajyvästön muu omaisuus määrättiin lomautetta
vaksi Laukaan Talonpoikaissää- tiölle käytettäväksi maatalouden edistämiseen lainajyvästön toimi
alueella.
Näin oli viljamakasiinin alku
peräinen tehtävä kokonaisuudes
saan päättynyt.
Näihin aikoihin tai oikeastaan jo vuosia aikaisemmin alkoi ma
kasiinirakennuksen vaiheissa un
hoituksen aika. Sinne ei kenel
lekään ollut mitään asiaa. Siitä ei myöskään puhuttu. Uusi su
kupolvi ei enää tietänyt, mitä varten se oli rakennettu ja mikä tehtävä sillä oli ollut. Arveltiin, että jotain erittäin tärkeää siellä on joskus säilytetty, koska oves
sa on raksas rautainen salpa ja vanhanaikainen iso munalukko.
Museoesineitä makasiiniin tänä aikana kuitenkin koottiin varas
toon.
Tehtävää hoiti kotiseutuyhdis
tyksen puolesta tilanhoitaja Paa
vo Hovilainen. Hänet oli jo vuonna 1951 valittu museoesi
neiden kokoojaksi.
Parin vuosikymmenen kuluessa museoesineitä kertyi viljamaka
siinin tiloihin huomattava mää
rä. Vuonna 1970 suoritetussa in
vestoinnissa niitä luetteloitiin lä
hes 1000 kappaletta. Sen jälkeen on esineitä kertynyt lisää aina
kin 200 kappaletta.
Kotiseutuyhdistyksen johto
kunta tiesi kaiken aikaa, että en
tisessä villjamakasiinissa tulisi suorittaa eräitä sisäpuolisia muu
tos-, kunnostus- ja siistimistöitä, jotta se voitaisiin sisustaa esine- museoksi.
Tehtävä näytti varsin mitta
valta. Se edellytti ennakkosuun- nittelua, asiantuntijoiden käyttä
mistä ja ennen kaikkea varojen hankkimista tarkoitusta varten.
Kotiseutuyhdistyksellä vapaaeh
toisen työn varassa toimivana aatteellisena yhdistyksenä näytti olevan hyvin rajoitetut mahdol
lisuudet tehtävän toteuttamiseen.
Sitäpaitsi: Kenellä tällaiseen riit
ti aikaa, voimia ja harrastusta!
Näiden tekijöiden vuoksi tehtä
vän suorittaminen oli pitkistynyt ja näytti edelleen pitkistyvän.
Viime vuoden marraskuussa päästiin museohanketta kuiten
kin valmistelemaan. Tehtävää ryhtyi hoitamaan terveydellisis
tä syistä eläkkeelle siirtynyt yh
distyksen puheenjohtaja eli tä
män kirjoittaja. Tehokasta apua antoi yhdistyksen varapuheen
johtaja, maanviljelijä Paavo Tammenoksa.
Valmistaviin toimiin kuuluivat mm. rahoitussuunnitelmien ja avustusanomuksien laatiminen, neuvottelujen käyminen museo- liiton edustajien ja museoviran
omaisten kanssa, rakennusluvan hankkiminen jne. Viime touko
kuussa työt viljamakasiinissa pantiin sitten alulle, vaikka töi
den rahoitus ei tällöin ollutkaan täysin järjestyksessä. Kevään ja kesän aikana viljamakasiinissa tehtiin mm. seuraavat työt:
— Viljamakasiini siivottiin pe
rusteellisesti osaksi palkatun työvoiman avulla, osaksi tal
kootyönä.
— Viljasiilot muutettiin näytte
lytiloiksi siten, että siilojen seiniin puhkaistiin oviaukot ja niihin tehtiin tarpeellinen määrä pöytiä ja telineitä esi
neiden näytteillepanoa varten.
27
Kalluntupa rakennuksineen ja makasiinimuseo täydentävät toisiaan.
— Rakennusten yläkertaan ra
kennettiin hyllyt.
— Varastossa olevat museoesi
neet puhdistettiin ja järjestet
tiin ryhmiin aihepiireittäin.
Työstä johtuneita kustannuk
sia oli maksettu lokakuun lop
puun mennessä noin 9 200 mark
kaa.
Avustuksia ja lahjoituksia ko.
tarkoitusta varten on yhdistys saanut tähän mennessä yhteensä 5 000 mk seuraavilta:
— Laukaan kunta, yleisavustus yhdistyksen toiminnan tukemi
seen 2 000 mk
— Laukaan seurakunta, avustus esinemuseon perustamista ja jär
jestämistä varten 1 000 mk
— Maanviljelijä Eljas Peura,
lahjoitus 1 000 mk
— Lions-klubi/Laukaa, avustus 500 mk
— Lions-klubi/Laukaa-Sara,
avustus 500 mk
Talkootyön muodossa on avus
tusta saatu Keski-Laukaan Maa
miesseuralta.
Teknillisenä asiantuntijana on muutostöitä valvonut kunnanin- sinööri Veikko Kokko.
Mainittakoon, että Keski-Suo- messa on suoritettu kuluvana vuonna aluemuseokokeilua val
tion varoilla, ja kokeilun yhtenä kohteena on Laukaan kotiseu
tumuseo. Tämän aluemuseokokei- lun puitteissa on Keski-Suomen museosta saatu maksutonta asi-
Laukaan Yll.ianaka3linln nävttelvtllaluonnos
Yläkerta
4 Puutyö
Kauppa5
6 Nyky-Laukaa
3
Koululaitoksen h:
2 Laukaan his.
1
Makasiinin hist.
Kalastukseen 1 liittyvä esineisT tö
Naisten käsi
työt
Lautaseinällä eristetty varas tila (esim. huo
nekalut).
28
— Näyttelytiloihin asennettiin valaisimet,
antuntija-apua, mm. siellä on laadittu näyttelytilojen sisusta - missuunnitelmat.
Kokeilua on tietenkin valvo
nut ja ohjannut Keski-Suomen museon johtaja, lisensiaatti Sirk
ka Valjakka.
Sisustamissuunnitelman mu
kaan viljamakasiinin tilat käy
tetään museotarkoituksiin seu
raavasti:
Osasto 1: Viljamakasiinin vaihei
den ja merkityksen esittely Osasto 2: Laukaan pitäjän histo
riaa
Osasto 3: Koululaitoksen histo
riaa
Osasto 4: Makasiinin omasta esi
neistöstä koottava näyttely tee
mana "puutyö”
Osasto 5: Vuosisadan vaiheen laukaalainen kauppapuoti Osasto 6: Nyky-Laukaan esittely
Makasiinin yläkertaan muodos
tetaan kaksi näyttelyosastoa, toi
nen kalastusesineistön ja toinen naisten käsitöiden esittelyä var
ten. Muu osa yläkerran tilasta varataan varastotilaksi.
Osastojen sijoittelu käy selvil
le oheisesta piirroksesta.
Todettakoon, että kesän aikana saatiin museon käyttöön Kuu- sassa toimineen entisen Häyrisen kaupan tiskit ja hyllyköt. Näin ollen yhteen osastoon voidaan sisustaa kauppapuoti vuosisadan vaihteen malliin.
Kuusan koululta taasen saa
tiin suurin osa kouluosastoon tarvittavaa esineistöä. Näistä osa on opettaja Tynkkysen aikanaan kokoamaa esineistöä, osa taasen käytöstä ja luetteloista poistet
tua ns koulun irtaimistoa.
Makasiinimuseohanke on nyt toteutumisvaiheessa. Näyttelytilo
jen lopullinen sisustaminen suo
ritetaan ensi keväänä. Sen jäl
keen Laukaan vanha viljama- kasiini/lainaviljasto on saanut uuden tehtävän: se on muuttu
nut makasiinimuseoksi.
