Kylä elää, maisema muuttuu · DIGI

Kylä elää, m aisem a muuttuu, on euralaisen toimittaja Pekka Helanderin kuudes kotiseutuaiheinen julkaisu. T ässä kirjassa hän kertoo meille vanho­

jen ja uusien valokuvien kautta, millaisia muutoksia euralaisessa m aisem as­

sa ja rakennetussa ym päristössä on tapahtunut noin sadan vuoden aikana.

Vanhimmat ym päristöä kuvaavat valokuvat ovat peräisin maisemaposti- korteista, jotka tulivat S u om essa muotiin vuosisadan vaihteessa. Korttien aiheiksi kelpuutettiin kauniit m aisem at ja merkittävät rakennukset, aina par­

haalta puolelta nähtynä. Muutoin vanhoja m aisem avalokuvia on vähän - har­

voin perhealbum eista löytyy kuvia, joissa ihminen olisi jäänyt taka- alalle.

Aktiivisen valokuvaajan ja innokkaan postikorttien keräilijän Pekka Helan­

derin arkistoista on näitä eri vuosikymmeniltä peräisin olevia kuvia löytynyt kuitenkin runsaasti. Kirjan kuva- aineistoa ovat m yös muut euralaiset aktiivi­

sesti kartuttaneet.

Nyt Pekka Helander on kuvannut vanhojen valokuvien ja postikorttien koh­

teet uudelleen samoilta suunnilta ja erinom aisena paikkakunnan tuntijana k ertoo m eille, mitä kaikkea kehityksen p yörteet ovat m erkinneet muun m uassa vuosisadan alun kauniille maisem alle ja merkittäville rakennuksille.

Onneksi nämä kohteet eivät Eurassa ole vain vanhojen kuvien varassa!

Euran historiaa ei ole tämän vuosisadan osalta vielä paljonkaan tutkittu.

Nyt kuitenkin p ä ä s e m m e kurkistamaan meille tuttujen asioiden taustaan.

Toivottavasti tämä työ saa pian jatkoa.

Sirpa Wahlqvist kulttuurisihteeri

Euran kunta

K Y L Ä E L Ä Ä

M AISE M A M UUTTUU

Vanhaan ja uuteen kuva- aineistoon perustuva läpileikkaus euralaisen kyläm aisem an muuttumisesta ja kehittymisestä

noin sadan vuoden ajalta. 293 kuvaa selitysteksteineen.

Pekka Helander

K YLÄ E LÄÄ- MAISEMA MUUTTUU Teksti, taittoja

kannen suunnittelu... Pekka Helander Julkaisija... Foto- Helander Painatus...Euraprint 1993

T ä m ä n kirjan p a in o p a p e r i on A h ls trö m Kauttua Oy:n EkoArt/EkoPrint. Paperille on m yönnetty P oh joism aisen ym päristöm er­

kin käyttöoikeus.

EkoArt on siistatusta uusiom assasta, kier- rätyskuidusta ja kloorittomasta sellusta val­

mistettu ym p äristöä säästävä taidepaino- paperi.

Porin k?" «jr -^sto —

Satakun..^... _.,.dkirjasto

RISUAITA- AJASTA ASFALTTIKAUTEEN

Kovasti on euralainen kyläilme muuttunut siitä ajasta kun isoisä lampun osti. Silloin riukuai­

dat kehystivät sorapäällysteistä kylänraittia, hevosten ja polkupyöräilijöitten ollessa tienkäyt­

täjien enem m istönä. Auto oli harvinainen ilmestys m aalaism aisem assa siihen aikaan.

Täm ä julkaisu ilmentää osaltaan tätä muuttuvaa m aisem aa vanhojen postikorttien ja valo­

kuvien kautta. Vertailun helpottam iseksi on vanhoista kuvauskohteista ikuistettu näkym ä sellaisena kuin s e kesällä 1993 näytti.

Kirja rakentuu sen vanhan kuva- aineiston varaan, mitä eri lähteistä tähän on saatu. Niinpä tämä ei o le kaiken kattava kuvateos nykyisestä Eurasta ja sen lukemattomista idyllisistä m aisem akohteista tai rakennusarkkitehtonisista näkymistä.

Suurimpia kyläilm een muuttajia ovat olleet luonto puiden kasvattajana sekä ihminen raken- tamisinnossaan. Kohteita kierrellessä ei voinut välttyä ajatukselta, että varsinkin Euran kir­

konseudun suunnittelussa ja toteuttam isessa olisi voinut paljon h ien ovaraisem pikin ote ollut paikallaan. Kehityksen kulkua voi kuvata yhdellä sanalla: RAJUI

Uusien teitten rakentaminen ja vanhojen kulkuyhteyksien leventäm inen ja oikaisu ovat eni­

ten myllertäneet kyläilmettä. Teitten päällystämiset, kevyenliikenteen väylät sekä yli- ja alikul- kutiet ovat olleet ratkaisuja, joissa vanha idylli on saanut armotta väistyä m otorisoituneen yhteiskunnan tarpeiden tieltä.

Kehitys, varsinkin 1960-luvulta lähtien on ollut niin mullistavaa ja m aisem aa muuttavaa, ettei vauhti tästä eteenpäin enää samalla nopeudella voi edetä. Jonkinasteinen lakipiste yh d ys­

kuntarakentamisessa lienee Eurassa jo saavutettu.

Aivan kaikkia vanhoja näkymiä ei päässyt enää samoilta jalansijoilta ikuistamaan, mistä ne oli aikanaan kuvattu. Paikalla oli jok o sankka puusto tai rakennelma joka peitti m aisem an tyk­

känään. Kiipeäminen rakennusten katoille, savupiippujen päähän sekä tornien huipuille aut­

toi osaltaan asiaa. Osa m aisem ista ikuistettiin matalalla lentävän lentokoneen sivuikkunasta.

T ä ssä yh tey d essä on aiheellista kiittää edesm ennyttä euralaista kirjakauppiasta Julia Pet­

terssonia. Hän julkaisi jo aivan 1900- luvun alussa kattavan korttisarjan Euran kylänäkymis- tä. T ä m ä aineisto antaa erittäin havainnollisen kuvan miltä Eura todella näytti silloin kun

1900- luvun alkuvuosia elettiin.

Kirjan valmistuminen tässä laajuudessa on perustunut m onen euralaisen kuvanluovuttajan pan ok seen : L a s s e S o v e ro n kortti- ja kuva- aineisto sekä hänen laaja tietonsa vanhoista asioista ovat olleet suuriarvoisena apuna. Valokuvaaja Antti Kylänpään arkistoista on löyty­

nyt paljon täydentäviä kohteita kokonaisuutta tehtäessä. Naarjoen- Turajärven m aisem ista m e n e e kiitos Tapio Männistölle. Hänen isoisänsä Frans Männistön valokuvakansiot olivat korvaam attom ana apuna tässä projektissa.

Kuurnamäen vanhoista m aisem ista ansaitsevat kiitokset Helma ja Lauri Toivonen. Heiltä löytyi huomattavasti Arvi Riipisen ottamia kuvia, jotka nyt ikuistettiin tähän teokseen.

Kuva- aineistoa kartuttivat m yös Paula Hakala, Helvi Nuoranne, Eero Rostedt, Sulo Vahtola, Aune Linnemäki, Tim o Nurmi ja Mirjam Aalto sekä Euran Nuorisoseura. Lisäksi olivat käy­

tössä Euran kunnan ja A.Ahlström Osakeyhtiön Kauttuan kuva- arkistot.

Kaikille kuvanluovuttajille sekä erilaisten asiatietojen antajille lausun parhaimmat kiitokset hyvästä yhteistyöstä. Täm än yhteistyön tuloksena on valmiina nyt kuvateos Eurasta - lajis­

saan ensimmäinen.

Kauttuan Peltotiellä lokakuussa 1993.

Pekka Helander

Euran nykyistä kivikirkkoa edelsi vuonna 1728 valmistunut puukirkko. Kirkko ja eril­

linen kellotapuli purettiin heikkokuntoisina p ois ja uusi tehtiin sam aan paikkaan.

Sisäkuvaa otettaessa kuvauksen aikana tuurasi pappia kauppias Sim o Sofronoff.

Euran 1898 valmistunut kirkko sisältä. Alttaritaulun nimenä on Ylösnousem us. Kir­

k ossa on istumapaikkoja noin 600.

A rkk iteh ti J. S te n b ä c k in suunnittelema Euran kirk­

ko valm istui 1898, kuten k u v a a n ra a p u te ttu luku ilm a is e e. K u va on otettu aivan 1900-luvun alussa.

Seurakunnassa kiisteltiin k o v a s ti te h d ä ä n k ö uusi kirkko puusta vai kivestä.

Asian ratkaisi Tuom iokapi­

tuli jolta tuli kiistaan yk sise­

litteinen päätös: kivestä!

19 35 otetu ssa ku vassa hautausmaan koivut eivät peittäneet vielä kok o kirkkoa näkymästä silloisen Oma- Kaupan suunnasta katsottuna. H evospu om i kuului ajan kuvaan.

T äm ä kuva on noin 1920- luvulta, koska koivut o va t k a s v a n e e t jo p u o livä liin jyrkkää peltikattoa. Mutta riukuaita erottaa e d e lle e n k irk o n y m p ä r is t ö p e llo t h a u ta u s m a a - a lu e e s ta . Maantie koukkasi entisen k irk on a iv a n ra p p u s te n edestä. Tie oikaistiin kiviai­

dan rakentam isen aikaan 1840- luvulla.

Vanhalta torialueelta ei kirkosta näy kuin ylin torni. Niin ovat puut peittäneet näky­

män kesällä 1993. Mutta 1842 rakennetun kiviaidan päältä otettu laajakulmaobjek- tiivikuva kattaa koko punakivisen luomuksen.

Neljän henkilön seurue, kirkko taustanaan. Eletään 1910- luvun loppua. Euran säh­

köistys alkoi 1913 jolloin m y ö s puiset, poikkiorsiset sähkötolpat ilmestyivät kylärai- tin koristeeksi. Kuvan o ik e a s s a reunassa Savijärven taloon joh tava kävelysilta aivan portin edessä.

Riukuaita ja sähkötolppa ovat väistyneet laajentuneen hautausmaan tieltä. Sorapin­

tainen tiekin on saanut päällensä tumman asfalttikerroksen. Kesän 1993 tunnelmia.

Kirkko, Savijärven talo, jonka alkujaan rakensi Aaltonen - niminen m ies sekä Pirtti.

Peltosarat ulottuvat tienreunasta jokirantaan. Kuva vuoden 1910- luvun lopulta.

Kirkon alapuolella olev a valkokylkinen läm pökeskus valmistui hautausmaan kiviai­

dan kulm aukseen 1951. Koivut peittävät Savijärven eli Säästöpankin kiinteistön.

Hautausmaatakin on kolmesti laajennettu edellisen kuvanoton jälkeen.

Euran kirkonseutu Raum an suunnasta katsottuna jonakin liputuspäivänä 1920- luvulla. Vasem m alla vaalea livo S overon talo. Siitä oikealla Pirtti, Savijärvi, kirkko ja Osuusliike Kehän rakennuksia. Rauma- Kokemäki maantie halkaisi Souppaan pel­

lot suoraan silloisen torin suunnassa.

R aken n ukset o va t entisellään mutta uusi tie rakennettiin soratiestä satam etriä oikealle. S e valmistui 1955.

Euralaisen kivityöm ies Vihtori Sedigin taidonnäyte, Eurajoen ylijohtava kivisiltä val­

mistui 1910- luvun alussa. Oikealla o lev a talo on valmistunut Krootilan tilan päära­

kennukseksi 1903. Rakennus siirtyi A.Ahlström Osakeyhtiön om istukseen 1927.

Yhtiö lahjoitti sen 1948 Euran yhteiskoulun opettajien asunnoiksi. Paavo Kivimaa osti kiinteistön 1953.

Kivimaan talon taakse rakensi Rantalan Matti talonsa 1954. Kivimaan taloa asuttaa nyt Jouko Kivimaa. Pihapiirin toinen asuinrakennus valmistui 1971. 1946 valmistu­

nutta saunaa ei enää ole, mutta Lahden Paavon entinen taloryhmä on paikallaan ja sitä asuttaa Ville Rantanen. Kivisillan nelikulmaiset parrut on vaihdettu pyöreään kai- depuuhun.

Kirkonviereinen aukio toimi vuosisadan alussa Euran torina. H evoset ja rattaat täytti­

vät toisinaan lähes koko alueen. Taustalla Euran ensimmäinen, 1880 valmistunut kirkonkylän koulu alkuperäisessä asussaan. Raumalle johtavan tien o h essa pilkot­

taa Souppaan suuli. Kuva 1910- luvun lopulta.

Kirkonkylän koulun laajennusta suunniteltiin yli 20 vuotta. S e toteutui 1920. Tällöin koulun torinpuoleinen seinä muuttui kuusi- ikkunaiseksi. Tori- ilmekin vaihtui vuosi­

kym m enten aikana elävistä h evosvoim ista kylmän raudan kuutioiksi.

Eurassa elettiin vilkasta toriaikaa jo vu osisad an vaihteessa, jota tämäkin pitkien hameitten aikakaudelta otettu kuva ilmentää. Aikakirjat kertovat Euran torihintojen o lleen sam alla tasolla Raum an torihintojen kanssa, vakituinen torieläm ä alkoi Eurassa noin vuoden 1916 paikkeilla.

Euran to rieläm ässä oli välillä vu o sik ym m en ten katkos. Uusi toriaikakausi alkoi Eurassa 1970- luvun alussa. Torialue tehtiin 1973 valmistuneen liikekeskuksen vie­

reen, Osm an talon alapuolelle. Keskiviikkoiset ja lauantaiset toripäivät, ovat varsin­

kin kesäisin erittäin vilkkaita.

Euran vanhalla torilla on eletty monia historiallisia hetkiä. Täm ä kuva on Suojelus­

kuntien harjoitusten paraatista 3 1.8.19 19. Taustalla o le v a “lierikattoinen” kirkon liiteri- ruumisvaunuhuone purettiin m aisem asta heti kirkon läm pökeskuksen valm is­

tuttua 19 5 1 T oisenlaisissa tunnelmissa elettiin eräänä loppusyksyn iltana 19 3 9 jo l­

loin tori täyttyi talvisotaan lähtevistä euralaismiehistä ja heidän hevosista.

Euran kirkonviereinen alue on hiljentynyt huomattavasti toritoimintojen siirtyessä uuteen sijoituspaikkaan. Taustalla sijaitseva seurakunnan omistam a kivimakasiini valmistui 1838. Alkujaan s e rakennettiin lainamakasiiniksi.Aikanaan s e palveli m y ö s Oma- Kaupan viljavarastona. 1960- luvun lopulta lähtien siellä on säilytetty vanhoja m useoesineitä.

T ä s sä talossa toimi Euran ensim m äinen apteekki 1890- 1929. Siinä on sijainnut m yö s Euran Säästöpankki. Osuuskunta Oma- Kaupan m yym älänä s e koki monia muodonmuutoksia. Kuva on 1930- luvun aivan alusta. Apteekin kulmaovi on tukittu ja liike on muuttanut Ah m asojan varteen. Tienviitta kertoo Lappiin olevan matkaa

18,91 kilometriäl Tarkkoja olivat tiemestarit aikanaan.

P u olessa v u o sisa d a ssa kirkonseutu on uudistunut melkoisesti. Oma- Kaupan ja S o vero n puutalorykelmän tilalle valmistui Euran Seurakuntakeskus 1982. Yläku- vassa olevaa ilmeikästä tienviittaakaan ei uudistus enää säästänyt.

Kuusikulmainen Lotta- Kahvila ilmestyi Euran torimaisemaan 1930- luvun alkuvuosi­

na. Vuonna 19 44 kahvila myytiin Osuuskunta Oma- Kaupalle. Tällöin s e nimettiin Mutteriksi. Sen esikuvana oli aikanaan Ukko- Pekan sillanpielessä Naantalissa sijain­

nut kahvila. Euran Lotat toivat kesäretken tuliaisina mallin Euraan.

Mutteri purettiin 1979 ja pala euralaista kulttuurihistoriaa sai taas väistyä tyylittömän yhdyskuntarakentamisen tieltä. Euran kunnanhallitus perusteli purkua liikenteellisil­

lä seikoilla. Jälkiviisaana voidaan todeta, ettei Mutteri olisi kovinkaan suurena liiken- teentukkona ollut m yöhem pinäkään vuosina.

"Aika entinen ei koskaan enää palaa”. Hilkulla oli ettei kaiken tuhoavassa uudistus- vim m a s s a purettu m y ö s kirkonkylän vanhaa puukoulua 1960- luvun alussa. S e säästyi ja vuosikym m enten aikana s e on tarjonnut tilat monenlaiselle harrastustoi­

minnalle. Euran Soittokunta on muun m uassa saanut puukoulusta oivallisen harjoi­

tushuoneen.

Kukkakauppana viim eiset ajat toiminut Mutteri olisi pienellä remontoinnilla ja ulko­

maalauksella toiminut yhtenä turistikohteena vielä pitkälle 2000- luvullekin. Mutta mennyt mikä mennyt, vain muistot jäljellä.

Kirkonviereistä Osuusliike Kehän m yym älää kutsuttiin aikanaan “Kulmakehäksi”.

Nimi sai alkunsa siitä kun alkuvaiheessa myymälään käynti tapahtui torinpuoleises- sa kulmassa sijainneesta ovesta. 1930- luvulla Kulmakehän Pirtin puoleiseen pää­

hän rakennettiin m y ö s erillinen kioski. Kuva vuodelta 1965.

Kehän lopetettua m yym älänsä Kulmakehässä 1977 on siinä toiminut muun muas­

sa parturi ja kukkakauppa. Kioski purettiin rakennuksen päädystä jo 1950- luvulla.

Näkym ä Euran kirkontornista 1930- luvun alussa Kauttuan suuntaan. Taustalla vaa­

lea uudenkarhea rakennus on 1929 valmistunut apteekkirakennus Tarmola. Tien­

varressa Komun talon pääty. Sen vasem m alla puolella Jalmari Vainio- Pekan raken­

nuksia

Sama m aisem a 60 vuotta myöhem m in. Puut ja uudet rakennukset ovat peittäneet Tarmolan ja m onet muutkin vanhat rakennukset lehvästön katveeseen.

Euran kirkonseutua noin vuonna 1897. Kirkko on vielä sen verran kesken, että tor­

nista puuttuu ylin ristiosa. Sofronoffin ja apteekkari Toiletin talot puuaitoineen kehys­

tivät sorapintaista kylätietä. Koulun pääty vasem m alla kuvassa.

K irkk oja koulu ovat kohdallaan. P oissa ovat Sofronoffin, m yöh em m in S o ve ro n sekä Toiletin puutalot. Tilalla seurakuntakeskuksen punasävyinen tiililuomus vuo­

delta 1982.

1930* luvun alkuvuosien näkym ä kirkolta. Oma- Kaupan vaalea kaupparakennus oikealla edustaa muuttuvaa aikaa. Kirkko ja koulu ikuisuutta. Kaupan e d e s s ä Kylä- Pekan matala heinä- ja eloseiväskatos

Kaksi on ja p y s y y tässä m aisem assa - koulu ja kirkko.Tolletin- Oma- Kaupan puura­

kennus on vaihtunut seurakuntakeskukseksi. Koulun piha- alue on suurentunut ja riukuaidan k orvaa verkkoaita. Keinut ja muut telineet koulun pihalla kesän 1993 asussa.

Euran kirkonseudun 1920- luvun tunnelmaa parhaimmillaan. Pihaa kehysti puinen pälkkiaita ja pellon erotti tiestä vankka riukuaita. Puhelin- ja sähköpylväät antoivat om an säväyk sen sä ajan maisemaan.

T ä ssä 1962 otetussa kuvassa näkymää hallitsee 1949 valmistunut KOP:n pankki- rakennus. Oma- Kauppakin on uudistunut m elkoisesti ja S o vero n 1954 purettua taloryhmää ei enää ole.

. t -

Jk. ■ ,

Kauppias Sim o Sofronoffin asuin- liikerakennus muutti 1920- luvulla nimensä Sove- roksi. Rakennuksen oikeassa pääd yssä toimi ennen om an toimitalon valmistumis­

ta KOP:n Euran konttori.

Muutos vu oteen 1993 on m elkoinen. T ossu m op olla on mukava huristella sileää paanaa eteenpäin. Puurakenteiset talot ovat vaihtuneet ajan henkeä m yötäileväksi tiililuomukseksi.

1970- luvun m aisem a kirkonseudulta. Vasemmalla on Euran kirkonseudun ensim ­ m äinen y le isö p u h e lin k o p p i. S e ilm estyi juuri tälle paikalle joulukuussa 1963.

Samaan aikaan pystytettiin Kauttualle vastaava palvelulaitos nykyisen Päiväkodin tontin kulmaan.

Puiset katuvalotolpat ovat vaihtuneet metallisiksi. Puhelinkioski on siirretty toiseen paikkaan ja m a ise m a s s a on tapahtunut monta muutakin merkittävää muutosta.

Kuva kesältä 1993 Rauma- Huittistentien ylikulkusillan alta.

T äm ä kuva otettiin ennenkuin ylikulkusilta valmistui Euran kirkolle syksyllä 1979.

Oikealla entinen Romun Oskarin talo, jo s s a viim eisessä v a ih eessa ennen purka­

mista oli vuokralla Euran Väri ja Urheilu Albert Valo.

K evyenliikenteen väylän valmistuminen syksyllä 1979 siirsi Romun talon histori­

aan ja vanha tunnelma oli taas tällä kohtaa mennyttä. Suojatie turvaa tienylittäjien kulkemisen entisen Romun talon kohdalla uutta aikakautta elettäessä 1990- luvulla.

Kauttuan Mieslaulajat järjesti näyttävän mainoskulkueen vappuna 1965. Laulajien autokulkue pysähtyi Komun talon edustalle ja kajauttivat paikalle kokoontuneelle v ä e lle k eväisiä säveltunnelm ia. Taustalla poikittain S u om isen nahkuriverstaan asuinrakennus. S e purettiin 1970- luvun alussa. Viimeksi siinä toimi Oma- Kaupan vaatem yym älä “Nuttula".

Viidessätoista v u o d e s sa on yhteiskunnallinen kehitys muovannut yläkuvan näky­

män aivan toiseksi. Kesällä 1993 ylikulkusillalta otettu kuva kertoo uudenlaisesta maisemakulttuurista.

Vison risteys kirkolta A h m asojan suuntaan 1970- luvun alussa. Virran Sähköliik­

keen päädyn takaa tunnistaa keltatiilisen Pistevaheen kerrostalon. S e tehtiin pure­

tun kirjakaupan tontin taakse Ahm asojan lähettyville.

Sam a m aisem a hieman laajem m asta näkökulmasta kesällä 1993. Oikealla KOP:n vanha pankkitalo. Ylikulkusillan v iere s sä Shellin huoltoasema. Sen vieressä liike­

keskuksen matalia rakennuksia. Pistevahekin erottuu aivan kuvan perällä.

Hirsinen alakoulu valmistui Euran kirkonkylän koulun pihapiiriin 1930. Kouluraken­

nuksena s e ehti palvella vain 28 vuotta, sillä kesällä 1958 alakouluja siinä sijainnut keittola purettiin ja hirret vietiin Kiperin leirialueen saunan seinäpuiksi.

Kirkonkylään valmistui uusi koulurakennus 1958. Sen valmistuttua alakoulu kävi tar­

peettom aksi ja piha- alue sai lisätilaa kasvavan oppilasmäärän välituntitarpeisiin.

Taiteilijan näkem ys Euran kirkonseudusta 1934. Vainio- Pekan taloryhmä hallitse­

vana tekijänä m aisem assa. T ässä talossa pidettiin Euran kuntakokouksia jo 1860 luvulla. Tienvarren riukuaita on vaihtunut piikkilanka- aidaksi.

Valokuvaajan otos sam asta m aisem asta 1966. Rakennukset ovat entisellään, mut­

ta tienvartta ei korista enää karjanlaiduntam isessa tarvittu aita. Tiloilla oltiin siirty­

m ässä karjattomaan maatalouteen. S e ei kaivannut aitoja tilusten ympärille.

Valokuvaaja ikuisti Vainio- Pekan taloryhmästä tämän näkymän 1930- luvun alussa.

Riukuaita pitää sitkeästi puoliaan pellon ja tien välissä. Tähän aikaan kyläm aisem a pysyi pitkään lähes muuttumattomana. Muutoksen vuodet olivat vielä edessäpäin.

Ellei tämän kuvan taustalla olisi tuttua kirkontornia, niin m aisem aa ei voisi yllä ole­

van kuvan kanssa sam aksi uskoa. Paljon on näkymä muuttunut kuudessa vu osi­

kym m enessä.

Kirkonseutua Osm an talon suunnasta nähtynä 1930- luvun puolivälissä. Vasem m al­

la Kehän vaalea myymälärakennus, koulu, Oma- Kauppa ja Kyläpekan rakennuksia.

Oikealla Komun talo ja sen takana häämöttää Eskolan taitekattoinen valkokylkinen rakennus.

Y llä o le v a a kuvaa hiem an su p p eam p i näkym ä O sm an talon suunnasta kesällä 1993. Muheva savipelto on muuttunut mustaksi asfalttikentäksi. Yläkuvassa pellolla on m ies h e v o s e n s a kanssa. T ä s s ä ku vassa nykyajan “h e v o s v o im a t” valm iina asfalttikyntöön.

1960- luvun puolivälin näkym ä kirkonseudusta Kauttualta tultaessa. V asem m alla vanhan V ison rakennuksia, KOP:n vanha pankkitalo, Vainio- Pekan aitta, Komun talo, Lännen Osuuskaupaksi muuttunut entinen Oma- Kauppa sekä luonnollisesti kirkko.

Vison rakennusryhmästä on jäljellä vain huoltoasema. Tien toisella puolella olevat rakennukset edu stavat kaikki uutta aikakautta. Ylikulkusilta ja k evyen liik en teen ­ väylät ovat motorisoituneen yhteiskunnan vaatimia rakennelmia, jotka antavat kau­

punkimaisen leiman kylänäkymään.

Vison rakennus Vainio- Pekan suunnasta 1960- luvun lopulla. Etualalla matala tasa­

kattoinen baari, joka valmistui 1960. Rakennuksen omisti liikemies Pentti Korpela, mutta yleisem m in se tunnettiin Vison nimestä.

Kesällä 1993 rakennettiin Shellin huoltoasem an viereen hirsinen R eh evät - taimi- myymälä. Kuva otettu Kukka- Pekan aidan kulmasta.

T alo u sn eu vo s Vihtori S iivo vuokrasi liiketilat Vison Kauppahuoneelle Korpelan vuonna 1955 valm istu neesta talosta. Kauppahuone avasi o v e n s a 1.3.1956, eli samana päivänä jolloin S u om essa alkoi yleislakko. Yläkerran asuinhuoneessa rie­

hunut tulipalo tuhosi rakennuksen purkukuntoon l o. toukokuuta 1988.

Vison kauppahuoneen asuin- ja liikerakennusosa purettiin tulipalon jäljiltä 1990- luvun alussa. Jäljelle jäi vain Lähteenm äen Tarm on hoitama Shellin huoltoasema.

A h m asojan vastakkaisilla rannoilla oli aikanaan Suom inen ja Tuominen. Pihayh­

teyttä hoidettiin ojan yli rakennetulla kahden lankun kävelysillalla. T uom isen läh­

teestä haettiin talousvesi m o n een talouteen.Kuvassa kirkonkylän koulun keittäjä Olga Toivon en p oseera a kuvaajalle pyykinhuuhtelun lom assa kesällä 1935. Taus­

talla teurastaja Vienon rakennuksia.

Sillalle p ysäh tyn eet pikkupojat ihm ettelevät A h m asojan kesän 1993 kapeutta ja rantojen ruohoisuutta. Vienon talo on edelleen pystyssä ja siinä hoitelee Rostedtin Veikko suutarinliikettään. Ojaakaan ei enää ylitetä lankkusiltaa myöten. Kadonneen kulttuurin perään haikailee tämäkin kuva.

M aisem a A h m a so ja n sillalta kirkon suuntaan 19 2 1. Näissä rakennuksissa toimi aikanaan Suom isen nahkuriverstas. Kahden savupiipun asuinrakennuksessa toimi viimeksi Oma- Kaupan vaatekauppa Nuttula. Nahkuriverstas lopetti 1920- luvulla.

Poissa ovat Suom isen nahkuriverstas ja Nuttula. Vanhasta ei ole jäljellä e d e s kiveä kiven päällä. Tilalla on 1972 valmistunut Osuuspankin liike- asuinrakennus.

Ahm asojan sillalta avautui vielä 1964 näin maalaismainen näkymä. Peltosen T y y ­ ne myi Nuttulassa kankaita ja asusteita. Vainio- Pekan suuli pärekattoineen koristi Vison rakennusryhmää.

T ie on leven tyn yt ja A h m a soja n puukaide vaihtunut harm aaksi metallikaiteeksi.

T alo jo n o kovasti V- voittoinen: Vieno, V ah on en ja Virta. V ah osen ja Vienon talot om istaa nyt Jukka Sarin. Jatkeena Euran en sim m ä isen liikekeskuksen 1973 ja

1976 valmistuneet rakennukset.

-fr

Osman taloon johti silloin vanhaan hyvään aikaan näin ajanhenkinen riukuaita. Aita piti lumen pois tieltä ja karjan laitumella. Eletään 1920- luvun kiireetöntä aikakautta.

Nyt on Osman pelto muuttunut Euran asfalttipäällysteiseksi toriksi. Riukuaidasta ei ole tietoakaan, mutta itse talo ja viereinen aitta ovat pysyneet ulkoapäin samanlaisi­

na vuosikym m enistä toiseen.

O sm an taloryh m ä ohikulkutieltä T olp p a m ä en horisontista katsottuna. N äkym ä edustaa 1920- luvun loppua.

Erittäin vähän on tämä m aisem a seitsem ässä vu osikym m en essä muuttunut. Suu­

rin muutos on puitten kasvusta johtunut rakennusten osittainen peittyminen.

Euran ensim m äinen apteekkari Hjalmar Tollet rakennutti apteekilleen om an talon torin laitaan kirkkoa vastapäätä 1890. Rakennuspuut kaadettiin Mannilassa ja tuo­

tiin hirsinä paikalle. Tollet oli edistyksen m ies m on essa asiassa. Hänen ansiostaan Eura siirtyi puhelinaikaan jo 1890. Numero l kuului luonnollisesti apteekkarille.

Toiletin kuoltua äkillisesti kesällä 1929 tuli Euran toiseksi apteekkariksi Paul J. Tar­

mo. Hän siirsi apteekin rakennuttamaansa uuteen liiketaloon Ahm asojan viereen.

Rakennus nimettiin Tarmolaksi. Kolm as apteekkari Gunnar Lindström jatkoi tointa edeltäjänsä liiketalossa vuodesta 1936.

Ragnar Clayhills jatkoi Lindströmin perinteitä vuodesta 1951. Ensin Tarm olassa ja parin vu oden päästä hän rakennutti uuden apteekin. S e sai nimen Rohtola. N yk y­

ään se, kuten Tarmolakin on muutettu asuinkäyttöön. Postiosoitteena tähän taloon on vanha- Rohtola.

Pentti O.Vanamon apteekkarikausi alkoi Eurassa 1971. Euran neljäs apteekki sijait­

s e e 1972 valm istuneessa Euran Osuuspankin liiketalossa Ahm asojan pohjoispuo­

lella.

Osuuskunta Oma- Kaupan en sim m äin en m yym älä kirkolla sijaitsi tässä Kom un talossa 1918- 1930. Ennen Oma- Kauppaa siinä toimi muun muassa Silvanin kaup­

pa. Oma- Kaupan jälkeen on talossa olleet vuokralla muun m uassa kirjasto, vaate­

kauppa ja viim eksi Euran Väri ja Urheilu. Talo purettiin 1979 valmistuneen kevyenlii­

kenteenväylän tieltä pois.Tällöin Valon liike muutti Filppulan teollisuusalueelle.

Oma- Kaupan m yym älä siirtyi tähän entiseen apteekkitaloon 1930. Tällä torin puo­

leisella seinustalla olivat johtajan asuntoja liikkeen konttoritilat.

Vuonna 1959 vanha apteekin puutalo- o sa sai viereensä puhdaslinjaisen elementti- laajennuksen suurine näyteikkunoineen. Uuden osan p äädyssä toimi m yös Johan­

na- baari. Oma- Kauppa muuttui 1967 Lännen Kaupaksi sen yhdistyessä raumalai­

seen Osuuskauppa Keulaan.

Lännen Kaupasta tuli S- Market 1979. Sijaintipaikkakin siirtyi vanhan torin liepeiltä lii­

kekeskuksen ja uuden torialueen viereen. Viimeisin nimenmuutos 19 9 0 luvun alus­

ta on Sale S- Eurantori.

Julia Petterssonin kirjakauppa sijaitsi aikanaan Savikontien ja Eurantien risteykses­

sä. Kirjakauppa julkaisi muun m u assa kym m en iä Eura- aiheisia postikortteja jo aivan 1900- luvun alussa. Kauppaan mentiin ajan tavan mukaan rakennuksen kul- m aovesta. Ja ulkomainokset olivat valttia jo silloin.

Liikennöitsijä R aim o Tuumi purki Petterssonin vanhan kirjakaupparakennuksen 1973. Tällöin valmistui tontille m yö s uusi liike- asuintalo. Autokoulukin muutti nimen­

sä 1980- luvulla liikenneopistoksi.

Puitten ja pensaitten leh västö peitti kesäaikaan lähes tyystin Julian kirjakaupan sisäänkäynnin. Portti kuului oleellisena osana ajan arkkitehtuuriin.

Tuumin talon p äätyh u on eistossa on toiminut muun m u assa Yhtyneitten m etsä­

osaston Euran toimipiste.

Euran kunta osti 7.10.1963 iso- Vahen eli Nohkolan tilan 850.000 markalla. Kaup­

paan sisältyi kaikki tilan rakennukset ja 279 hehtaarin maa- ala. Kuva Iso- Vahen tilasta Käräjämäen suunnasta 1930. Vasemmalla vaalea 1927 valmistunut Kellolii­

ke Yrjö Hannulan talo, josta tienpuoleinen kattoikkuna on m yöhem m in purettu pois.

Nohkolan vaalea päärakennus sekä jokirannan sauna- ja pyykkituparakennus ovat m aisem asta poistettu. Vasem m alla o leva Rohtola peittää osittain Hannulan talon.

Sillan vasem m alle puolelle on tehty kunnan varasto lähelle jokirantaa.

Harmaakivinen neliskanttinen ja piikkikattoinen makasiini sijaitsi aivan tiessä kiinni Nohkolan päärakennusta vastapäätä.

Suunnitteluvaiheessa kovaa porua aiheuttaneet kevyenliikenteen väylät valmistui­

vat Euran keskustan ja Kauttuan välille 1979. Väylä pyyhkäisi pois m yö s Nohkolan makasiinin ja m aisem a avartui merkittävästi tästäkin kohtaa.

Oikealla o leva Nohkolan päärakennus purettiin m aisem asta aivan loppuvuodesta 1984. T ä ssä 1965 otetussa kuvassa kaikki on vielä ennallaan ennen uutta aikakaut­

ta. Takana tilan kivinavetta, jo s s a 1950- luvulla soitettiin iskelmämusiikkia lehmien lypsytuotoksen lisäämiseksi.

Kesällä 1993 yläkuvassa oleva m aisem a näytti tämäntyyliseltä. Liiketiloiksi muutet­

tu vanha kivinavetta on ulkoapäin entisellään. Alkuperäisasussa on m y ö s yhden tulipalon talvella 1993 kärsinyt punaseinäinen piharakennus, joka on lähinnä nuori­

sotoiminnan käytössä.

Kiireetöntä m aalaiseloa Vahenkylän raitilla Savikontien päässä 1920- luvun lopulla.

Valkonurkkaisessa talossa isännöi silloin suutari Mattila. M yöhem m in siinä toimi muun muassa kemikalio- ja lastenvaateliike. Alinuoranteen aitat peittyvät koivujen kesäasun taakse. Tien suunnassa Iso-Vahen tilan rakennuksen pääty.

Aita on hävinnyt, tie on levinnyt, mutta suutarin vanha asumus on edelleen paikal­

laan. S am oin Alinu oranteen aitat, jotka kesällä 1993 saivat uuden pälkkiaidan ympärilleen. Viitta ilmentää m issä suunnassa koulukeskus sijaitsee.

M aiseman muutos näkyy m yö s syksyisellä viljapellolla. Ennen puimuriaikakautta heinä ja vilja laitettiin seipäille. Niillä se kuivui korjuukuntoon. Pelloilla ja peltojen reu­

noilla oli latoja sekä suuleja, joihin kuivunut elo ajettiin sateelta suojaan. Naarjoen tunnelmia 1920-luvulta.

Tuttu näky 1990- luvun pellolta Kauttuan keskustasta. Traktori ja puimuri korjaam as­

sa lakoontunutta viljaa. Jyvät viedään suoraan kuivuriin ja silputtu pahna jää useim­

miten pellolle lannoitteeksi.

N u oran teen Paavo- isäntä ja talon lap set ih ailem assa o m a lle laitumelle tuotuja ensim m äisiä Ayrshire-rotuvasikoita kesällä 1930. Vasikat tuotiin Kauttuan kartanos­

ta. Takana oikealla Alinuoränteen talo Jonka alta vietiin soraa teitten rakentamiseen ja mäellä sijannut asunto häipyi soramontun m yötä 1960- luvun puolivälissä. Paik­

kaa on kutsuttu monella nimellä; Nuoranteen Rukoushuoneenmäki, Lönnrothin top­

pi ja Törm älän mäki.

Puut ja pensaat peittävät mäen, joka tasattiin sorantarpeeseen. Poissa m aisem asta on m y ö s N u oranteen nuorikarja. Mutta Eurajoki virtaa sam aan suuntaan kuten ennenkin. Tosin huomattavasti rehevöityneem pänä, josta runsaat lum peenlehdet todisteena.

Nuoranteen rakennuksia ja riukuaidalla tiestä rajattu viljapelto sekä puutarha 1920- luvun alussa. Vilja- aitta keskellä puutarhaa kuului ajan kuvaan.

1960- luvulle tultaessa pälkkiaita on korvannut riukuaidan. Maantie on saanut asfal­

tin päällensä. Vilja- aittakin on aikansa palvellut ja purettu pois pihapiiristä.

Taas on aika vaihtunut ja nyt on puutarhan kiertävä pensasaita korvannut entisen pälkkiaidan.

Kevyenliikenteenväylä muutti Nuoranteen ahteenkin näkymää melkoisesti. Puutar­

ha on edelleen pensasaidan ym päröim ä ja liikenne soljuu omilla kaistoillaan sopui­

sasti ja turvallisesti. Vaalea siltarakennelma on kevään 1993 Pyhäjärvim essujen kulkutie.

Eurajoen yllä on Euran kunnan alueella kaikkiaan 25 siltaa. Jokisuusta laskien tämä Talan silta on järjestyksessä yhdeksäs. 1965 oli silta vielä h evosen ja auton ajetta­

va ja suulikin alkusijoillaan.

1970- luvun lopulla muutettiin Talan silta pelkästään jalankulkua varten. Polkupyö­

ränkin pitää taluttaa sillan päätysokkelosta ulos. Suuli hävitettiin tarpeettomana mai­

sem asta pois. Ja vihreälehtiset lumpeet täyttävät joen varsin runsaslukuisasti.

Vähävahen vanha päärakennus ja pihapiiri 1910- luvulla. Pälkkiaidan sivutse kuljet­

tiin urheilukentän sillan kautta Nummeen. Aidanviereinen kuusiaitakin on vielä tai- miasteella.

Kivirannan Mikko purki vanhan, jo vuosikym m eniä kylmillään olleen päärakennuk­

sen p ois keväällä 1993. Kuusiaita kaadettiin m aisem asta jo huomattavasti aiem ­ min. Niin muuttui vanhan sukutilan pihamaisema.

Euran Yhteiskoulu aloitti toimintansa vuokratiloissa useassa eri toim ipisteessä syk­

syllä 1944. Ensim m äisen om an rakennuksensa opinahjo sai 1947. Vuonna 1952 rakennusta laajennettiin ja samaan aikaan tehtiin m yös opettajien asuintalo koulun viereen.

1988 saivat korkea puutalo ja asuintalo väistyä uuden arkkitehtuurin tieltä. Uuden koulurakennuksen julkisivua kesällä 1993.

Peruskouluun siirryttäessä 1976 keskitettiin yläasteen ja lukion opinnot yhteiskou­

lun tontille tehtyihin rakennuksiin. Muutoksen m yötä paikka sai n im ekseen koulu­

keskus. 1960 oli alueella jo kaksi koulurakennusta.

1987 valmistui yläasteelle uusi koulurakennus. 1960 valmistunutta koulurakennus­

ta laajennettiin 1975. Tällöin talon siipien suojiin asettui m yö s samaan aikaan kun­

nallistettu Euran Kansalaisopisto. Yksityinen yhteiskoulu kunnallistettiin 1972.

Kauppias Ulla Walo perusti Savikontien ja Eurantien risteykseen, Nuoranteen naa­

puriin kaupan 1963. Vuonna 1969 talo vuokrattiin Kauppahuone Lipsaselle, joka puolestaan vuokrasi liiketalon alakerran Alkolle ja yläkerran Euran piirin nim is­

m iehen tukikohdaksi. Kansa ryhtyi kutsumaan taloa Savikontien apteekiksi.

Alko muutti Kauttualle toukokuussa 1979 ja nimismiespiiri Euran liikekeskukseen jo 1974. Savikontien apteekin kauppaperinteitä jatkoi Jukka Sarin siirtämällä kiin­

teistöön vara osaliik k een sä vuonna 1979, toimittuaan sitä ennen liikem ies Eino Ahdin talossa vanhan terveystalon naapurina vuodesta 1972.

Pirtin kulmalta Sorkkisten suuntaan katsottuna näytti Euran raitti tämän oloiselta 1960- luvun alussa. Tolppien takaa häämöttää Markkahovin pääty. Sen v ie re s s ä Erkki Grönroosin rakentama talo, jota toisena om istajana asuttaa kunnanjohtaja Mikko Hietala.

Pirtin tienvarsipuitten aamuvarjojen kuvajaiset avartuneessa m aisem assa eräänä kevätaamuna 1993. Pensaitten keskellä taitekattoinen “A rvon em ännän” talo, jo ss a toimi aikanaan muun muassa Euran posti. Vanhat postin tilat on muutettu Betanian käyttöön. T oisen rakennuksen pääty kuuluu entiselle Eino Ahdin liiketalolle. Uutena asukkaana Martti Puputti.

Euran Nuorisoseuran Pirtti valmistui 1908 taiteilija Jalmari Karhulan suunnittelema­

na. Täm ä kuva on 1920- luvun alkupuolelta. 1972 Pirtti myytiin Seurasaarisäätiölle.

Talo piti purkaa ja siirtää Helsinkiin. Myynti purettiin 1982 ja Pirtti korjattiin entistä ehom m aksi mittavilla talkoilla 1983- 84.

Pirtin ulkomuodon suurin muutos 85 vuoden aikana on pärekaton vaihtuminen pel­

tikattoon 1927 sekä uuden uiko- o ve n tekem inen julkisivuun 1945. Tällöin Pirtillä ryhdyttiin näyttämään elokuvia ja piti rakentaa varauloskäytävä.Sam aan aikaan Sorkkisten p u oleiseen päähän tehtiin harmaatiilinen laajennus elokuvakoneelle.

Pirtti vuokrattiin 7.2.1965 AA h lström Oy:lle paperivarastoksi muutamaksi vuodek-

Väinölä nim inen talo sijaitsee kunnanvirastoa vastapäätä tien toisella puolella.

Talossa on eräitä yhteneviä piirteitä Pirtin kanssa. Talo siirtyi oston kautta tuomari Iivo S overon om istukseen 1923. Talossa toimi m yö s Euran Säästöpankki vuosina

1923- 32. Talon rakentamisajankohta sijoittuu aivan vuosisadan vaihteeseen.

1990- luvun alussa Väinölä siirtyi L a sse S overon omistukseen. Rakennus on sisältä tarkalleen alkuperäisessä asussa. Talon katolle tehtiin 1932 kuusiruutuinen kattoik- kunaryhmä, sen jälkeen kun pankki oli muuttanut pois.

Koivukujan päässä, pienellä kummulla sijaitseva Euran pappila rakennettiin 1840- luvun alussa. Pappila toimi seurakunnan virkatalona vuoteen 1982, jolloin uusi seu­

rakuntakeskus valmistui. Kuvassa pappilan väkeä 1910- luvulla.

Lainmuutos mahdollisti 1980- luvulla sen, ettei kirkkoherran tarvinnut enää asua seurakunnan o m istam assa pappilassa. Euran pappilassa asutaan yhä. Lisäksi rakennuksessa säilytetään kirkon vanhoja asiapapereita ja esineitä. Ulkoapäin pap­

pila on aivan alkuperäisessä asussaan.

Pappilan koivukujasta 100 metriä Sorkkisiin päin sijaitsee entinen Pläkkyri- Salmen asunto ja verstas. Salom on Salmi piti kiinteistössä peltisepänverstasta kuolemaan­

sa 1946 saakka. Taitavana peltiseppänä Mouhijärveltä kotoisin ollut Salmi tunnet­

tiin erityisesti m onien kupariastioitten takojana.

Pläkkyri- Salm en kiinteistön vaihdettua omistajaa, toimi siinä 1960- luvulla sekatava­

rakauppa. Nykyään se on pelkästään asuinkäytössä. Rakennusten ulkonäössä on tapahtunut melkoinen muutos vuosikym m enten aikana.

Euran p aloasem ien histo­

ria alkaa tästä 1890 teh ­ dystä “pruuttahuoneesta".

S e sijaitsi aivan kylätien varrella Härmälän pellon k u lm a s s a S o r k k is is s a , Ranta- Anttilaa vastapäätä.

R u is k u h u o n e p u re ttiin 1940- luvun lopulla.

Uutta suuntausta edusti Euran kolm as paloasem a. Se valmistui kylätien varteen lähelle Pirttiä 1952. Takana näkyy pappilan koivukujan kevään 1993 puita. Kaksi­

kerroksinen kuivuritornilla varustettu talo myytiin yksityiselle kesällä 1993. Uusi omistaja pitää talossa autovarusteliikettä.

Toinen Euran p aloasem a rakennettiin 1935 savisel­

le p ello lle Pappilan sillan pieleen. Tiilestä teh dyssä r a k e n n u k s e s s a o li tilat k ah d elle autolle sek ä let­

kujen kuivatustorni. Heik­

kokuntoisena s e purettiin kesällä 1953 uuden palo­

a s e m a n v a lm is tu m is e n jälkeen.

Tähän on sadan vu oden kehitysvaiheitten kautta tultu. 1992 valmistui Yhdystien varteen viim eisen päälle upea paloasem a, järjestyksessä neljäs kirkonseudun mai­

sem a ssa . R akennuksen 13 m iljoonan markan kustannus puhutti pitkään Euran päättäjiä.

Euran T yöväen yh d istys osti 12.7.1905 Maikki ja Kustaa Kunnakselta Kaupin talon ja siihen liittyvän Onnelan palstatilan. 19 1 l siirrettiin talon paikkaa tontilla jolloin taloa m y ö s laajennettiin. T äm ä kuva hirsiseinäisestä Onnelasta on heinäkuulta

1912. Tällöin vietettiin talon vihkijäisiä.

Muutama vuosi vihkijäisten jälkeen Onnelan seinät saivat lautakatteen ja talo m aa­

lattiin punamullalla. K an salaissodan aikana Onnela myytiin väliaikaisesti Euran Osuuskaupalle (m yöh em m in Ol.Kehä). T yö vä en yh d istys pelkäsi m enettävänsä talon velkojen sa takia.

Onnela palautui ty öväen yh d istyk selle takaisin 1930. Samalla alkoi iso remontti, joka muutti huomattavasti talon k ok oaja näköä. Valitettavasti m yö s tunnusomainen torni hävitettiin muutoksen yh teydessä. Uusitun Onnelan tupaantuliaisia vietettiin 28.9.1930, josta tämä Männistön Fransin otos todisteena.

1960- luvun alussa Onnelan ulkonäkö taas muuttui kun sen ulkoseinät päällystettiin siihen aikaan muotiin tulleilla harmailla mineriittilevyillä. Kesällä 1993 alkoi uusi remontti, jo s s a talon sisäosat ajanmukaistetaan ja ulkokuori palautetaan puupintai­

seksi. M yös sisäänkäynnit saavat uuden ulkonäön.

Sorkkisissa oli parhaimmillaan kolm e kauppaa. Walon kauppa aloitti 1912. Euran Osuuskauppa oli Osuusliike Kehän edeltäjä. S e aloitti kaupanteon 8.10.1906. Tien toisella puolella toimi m yö s liikkeen kioski. Kuva vuodelta 1924.

Osuuskauppaliikkeen kehityksen myötä Kehäkin muutti 196a luvulla yhtenäisen E- liik­

keen tunnuksen alle. Sorkkinen oli pitkään kunnan keskuspaikka, sijaitsihan kunnanta­

lokin Walon kauppaa vastapäätä. Kuva vuodelta 1969. Kehän kioskia ei enää ole.

W alon kauppataloa laajennettiin 1923 jolloin m y ö s tienpuoleisia näyteikkunoita suurennettiin. Alkuperäinen vaalea seinäväri sai jatkokseen tummansinisen sävyn.

T ä ssä asussa liike palvelikin asukkaita kesään 1990 saakka.

Kehä lopetti Sorkkisten p ääm yym älän sä 1974. Sitä ennen oli jo m oni sivukylän m yym älä kokenut sam an kohtalon. Liiketoimintaa Kehän tiloissa jatkoi koneisiin erikoistunut Eurarent, kuten kyltti p ääd yssä osoittaa. Sorkkinen hiljeni ajan m yötä kun kunnan keskusta siirtyi vankem m in kirkonkylään.

Euran Osuuskauppa osti 1906 LArvolta tontin, jo ssa silloin toimi Valtosen kauppalii­

ke. 1918 valmistui Osuuskaupalle om a m yym älä ja henkilökunta ryhmittyi kuvaan uuden m yym älän rappusille. Oikealla leipomorakennuksen ovipääty. Halkopinojen sivusta johti palokuja Eurajoen rantaan.

Osuusliike Aum a ja Euran Osuuskauppa yhdistyivät 1936, jolloin yhteiseksi nimek­

si otettiin Osuusliike Kehä. Vuonna 1938 valmistui Kehälle Sorkkisiin uusi upea sem entinharm aa pääm yym älä. Kehällä oli loistonsa vuosina Sorkkisissa m y ö s om a leip o m o ja teurastamo.

Männistön Fransin onnistui Onnelan katolle kiivetessään ikuistamaan kirkon suun­

taan tämän näköisen maiseman. Anttilan taloon on tehty uudet kuistit ja valkoisuutta hohtava pärekatto. Kuva 1920- luvun lopulta.

Puut peittävät Onnelan katolta m aisem an kirkon suuntaan täysin. Sen sijaan taiteilija Jalmari Karhulan kotitilan rakennusryhm ä tuttuine kattoleikkauksineen on lähes entisessä mallissaan. Pirtin piirtäjä Karhula oli tyylilleen uskollinen kaikissa raken­

nuspiirustuksissaan. Uutta rakennustyyliä edustaa jokivarteen rakennetut 1980- 90 lukujen talot.Karhulan taloa asutti aikanaan A s s er Äärilä. Hänen jälkeensä isännöi

Sorkkisten raitin punaseinäistä rakennusrivistöä ennen niiden purkamista 1975.

Kauimmaisen talon vaalea pääty kuuluu Kehän entiselle myymälälle. Kehästä Seu­

raava talo on Kylätaskuja sen piharakennus. Oikeanpuoleisessa talossa asui aika­

naan Euran kunnankätilö Tilta Tähtinen.

Kylätaskun entisellä tontilla,vanhan kunnantalon paikalla sijaitsee Sähkö- S epon lii­

ketalo. Kylänraitti työväentalon katolta nähtynä kesällä 1993.

T ä ssä entisessä Kylätaskun talossa toimi Euran kunnanvirasto kesään 1964 saak­

ka, jolloin uusi kunnanvirasto valmistui Pirtin viereen. Kunnan toimintojen siirtyessä uusiin tiloihin, toimi tässä p u n asein ä isessä rakennu ksessa muutaman v u o d en muun m uassa suutarinliike sekä asuntoja.

Yläkuvan Kylätaskun rakennus on 1800- luvun lopulta. Alunperin s e oli maatilan pää­

rakennuksena. 1964 valmistunut Euran kunnanvirasto oli aikanaan alansa viim eis­

tä huutoa kunnan oloissa. Nyt rakennus on laajennuksista huolimatta auttamatto­

masti ahdas. Vaaleassa laajennusosassa toimi alussa kunnankirjasto.

V u osisa da n alussa toimi Sorkkisissa, aivan Eurajoen rannalla om a sahalaitos.

Omistajina mainitaan Krouvila, Karhula ja Ruohomaa. Sahan toiminta loppui noin vuonna 1920, jolloin Euran H öyrysah a Pysäkin viere s sä aloitti rahtisahauksen.

Joen läheisyydestä huolimatta tukit sahalle tuotiin maanteitse. Sahan takana Lam ­ pun, Nahin ja Knuutilan vanhoja taloja. Niiden takana pappilan vanha Teikkoon vir­

katalo.

Sorkkisten sahan elinkaari oli suhteellisen lyhyt. Saha purettiin ja tilalle tehtiin om a­

kotitaloja jokivieri täyteen. Etualalla Mikko Helinin valkoseinäinen talo.

Sorkkisissa, vastapäätä meijeriä sijaitsi Oma- Kaupan m yym älä vuosina 1919- 63.

Myymälä aloitti toimintansa tämän alunperin Max T im osen rakentaman talon naa­

purissa. Tim onen myi talon Euran Osuusmeijerille, jolta Aarne Arola osti rakennuk­

sen 1963 puusepänverstaansa levyvarastoksi. Vuonna 1989 Aarne laittoi höylät hyllylle ja levyvarasto jäi kylmilleen.

Puuseppäyrittäjän jää d essä eläkkeelle hiljeni Sorkkisten elintoiminnot entisestään.

Yksinäinen lastulevy näyteikkunalla kertoo ajasta entisestä, yhdestä rakennuksen elinvaiheesta.

Euran Osuusmeijeri perustettiin Sorkkisiin 1880- luvulla. Kiviseinäinen meijeriraken­

nus valmistui 1889. Täm ä kuva on aivan vuosisadan alusta. Maitotonkat tuotiin m ei­

jeriin h evosvetoisilla kovapyöräkärryillä.

Meijerin toiminta loppui Sorkkisissa syksyllä 1964. Sen jälkeen rakennuksessa on toiminut muun m uassa Kesoilin huoltoasema, autokouluja useampikin baariyrittä- jä. Yläkerran konttoritilat on muutettu asunnoiksi.

1954 otetussa kuvassa maitoa meijeriin tuomassa Soinin Viljo h evosella Neittamol- ta, Nurmisen E sko kuorma- autolla keskipitäjältä. Salosen L eon liikennöimä seka- auto toi Länsi- Eurasta maidot meijeriin ja ihmiset kirkonkylän ihmeitä katsomaan.

1983 meijerin katto muutettiin samaan tasoon. Tiilinen savupiippu korvattiin metalli­

sella lieriöllä. Piharakennuksia uusittiin ja m aidon vastaanottokoroke purettiin sei­

nustalta. 1993 kiinteistö oli Loipart Ky:n tukikohtana. Baaritiloissa toimi Pikantti.

Euraniityllä on asutus keskittynyt paljolti jokivarteen. T ässä Kokkom äen nykyisen talon edeltäjä sekä rantasauna 19 10- luvulla. Talo paloi 1930 kun piika tehosti mär­

kien puitten paloa heittämällä bensaa pesään. Tila kuului aikanaan A.Ahlström Osa­

keyhtiölle ja Mestilän torpparit kävivät taksvärkissä Euraniityllä saakka.

Palaneen talon tilalle tehtiin heti uusi. Samalla muuttui rakennuksen kattomuoto.

M yös rantasauna on tehty uuteen asuun. Puut ovat kasvaneet ja jättäneet rakennuk­

set varjoonsa. Mutta Eurajoki virtaa tyynenä kohti merta - kuten ennenkin.

Valli- Björnin vanha talo, jota nykyään asuttaa Jorma Pere. Kuva on 19 1 o- luvun alus­

ta. Penkillä istuva vaaleapukuinen tyttö on Eevi Holmsten. Tumma- asuinen tyttö koi­

ra sylissä on Henriikka Valli- Björni os. Kauppi Sorkkisista.

80 vuoden ajanjakso on antanut vanhalle talolle uuden ulkonäön. Vanha perusole­

mus on säilytetty mutta paljon on uuttakin tullut - niin ulkokuoreen kuin sisätiloihin­

kin.

Vallimäen taloryhm ä noin 1958. Naulatehdas Pintos aloitti toimintansa rakennus­

ryhmän keskellä o leva ssa vaaleaseinäisessä rakennuksessa 1956. Alareunassa olevan tappurisuulin vaalea olkikasa kertoo, ettei leikkuupuimuri ollut vielä käytös­

sä. Mutta seuraavat pahnat jäivät jo puimurin jäljiltä pellolle.

Paljon on 30 v u o d e s sa tapahtunut. Tiet on tehty uusiin paikkoihin. Vanhoja puura­

kennuksia on purettuja tilalle on tullut Pintoksen tarpeisiin elementtirakenteisia teol­

lisuushalleja. Kuva 1980- luvun lopulta.

Lauhianmäen hautausmaa otettiin käyttöön sam aan aikaan kuin nykyinen kirkko valmistui. Alue oli vuosikym m enet vuokralla Valli- Björniltä. Seurakunnan talouden­

hoitaja vei hevoskyydillä vuosittaisen vuokramarkan jokaisena uudenvuodenpäi­

vän ä vuokrataloon. Lauhianm äelle ei saatu m uinaistieteellisen seuran hautaus­

maan perustamislupaa, mutta kun anomus tehtiin Kotovainion nimellä, niin johan lupa heltisi. Kuvan puuportti sijaitsi Pappilan ja Sunin rajalla.

Hautausmaan puut ovat v en y n e e t pituutta ja puurakenteiset aidat eivät keh ystä enää syksyllä 1993 tienvartta. Mutta koivukujan p äässä sijaitseva vanha ruumis­

huone on paikallaan. Osa Valli- Björnin eli Peren rakennuksista erottuu yhä koivujen välistä.

1910 avautui käräjäkiviltä kirkon suuntaan vielä varsin avara näkymä. Männyn ok sistosta pilkottaa Forssellin torpan harm aa p ä ä ty jä omenapuut. 1990- luvun yhdyskuntarakentamisesta ei ollut vielä tietoakaan tämän kuvan ottohetkellä. Vilja kasvoi avaralla pellolla, ja muutama suuli sijaitsi eri kohteissa aluetta.

Keväällä 1993 ei käräjäkiviltä saanut kirkon suuntaan valokuvaa muista kuin puitten oksista. Täm ä näkym ä on otettu terveyskeskuksen läm pövoim alan piipunpäästä Filppulan teollisuusalueen ja Mäkitien asutuksen ilmansuuntiin. Etualalla Helluntai­

seurakunnan 1989 valmistunut rukoushuone.

Suutari Juho Forssell ja hänen vaim onsa Ida torppansa e d e s s ä aivan 1900- luvun alussa. Torppa sijaitsi Käräjämäen viereisen O sm anm äen kupeessa. Alueelta on löytynyt muinaiskaivauksissa runsaasti esihistoriallisia esineitä.

Forssellin torpan paikalle rakensi Onni R uohom aa 1964 harjavaltalaisen Arm as Lehtisen suunnitteleman omakotitalon, joka olemukseltaan poikkeaa m elkoisesti edeltäjästään.

1900- luvun alkuvuosina O sm anm äkeä kaivettiin ja löydökset olivat runsaita. Kuva kaivuualueelta kirkon suuntaan. V a sem m a ssa laidassa kaksi suulia sek ä yh den suulin kehikko. Rakennukset kuuluivat Eskolalle, jonka vaalea taitekattoinen asuin­

rakennus häämöttää taustalla.

Tähän malliin on kehitys muokannut maisem an vajaassa sadassa vuodessa. Kirk­

ko ja Eskola ovat entisellään, mutta välimaasto onkin jo vallan muuta kuin vuosisa­

dan alussa. Hallitsevana luomuksena Suom en Säästöpankin Euran uusi konttori, joka valmistui 1992. Oikealla Käräjämäen päiväkodin nurkkaus.

Euran sosiaalilautakunnan puheenjohtaja Erkki L ep is tö kesällä 1970 paikalla, joh on syksyllä 1972 valmistui Euran terveyskeskus-vanhainkoti. Laitokselle etsit­

tiin tonttia useammastakin paikasta. Yhtenä vaihtoehtona m yö s Kiukainen, koska alkuun laitosta suunniteltiin yhteisprojektina naapurikunnan kanssa.

23 vuotta m yöhem m in ovat terveyskeskuksen rakennelmat ja puuistutukset peittä­

neet näkym än Eskolan rakennusryhm ään täysin. T erveysk esk u k sen 30 metriä k orkea lä m p ö k esk u k sen savupiippu hallitsee rumuudellaan laajalle levinnyttä rakennusryhm ää. Piipun oikealla puolella pilkottaa kirkon torni. V asem m alla ter­

veyskesku ksen syksyllä 1993 valmistunut laajennus.

Eskolan, Lukkalan, Lah den ja Kylä- Pekan rakennuksia 1920- luvulla. Kuva otettu aikanaan kirkontornista. Sam asta paikasta otettu vastaava kuva 1993 antoi tulok­

seksi ainoastaan hautausmaan koivujen latvat.

Eskolan pihapiiriä jo en suunnasta kuvattuna 1920- luvulla. Joki virtaa riukuaidan ja taloryhmän välissä. Kesän 1993 näkymän kuvaamiseksi olisi tarvittu moottorisaha- m iehen puolen päivän urakka.

Euran kirkonseutua lentokoneesta nähtynä 1936. P aloasem a on Pappilansillan vieressä uunituoreena. Koulun pihapiirissä on jo 1930 valmistunut alakoulu. Alareu­

nassa vasem m alla Vainio- Pekan taloryhmä. Mutteri valmistui 1930- luvun alussa ja se jo tässä kuvassa on.

Paljon on m a ise m a muuttunut kuuden v u o sik y m m en e n aikana. Koulu, kirkko, kivisiltä ja Eskolan talo ovat vanhaa. Uutta edustaa Rauma- Huittinen maantie siltoi­

neen. 1990 valmistunut valtion virastotalo sijaitsee kuvan oikeassa alareunassa aivan maantien tuntumassa.

Taas on lentokone lentänyt kirkonseudun ylitse ja ikuistanut kesän 1952 näkymän.

Vasem m alla koulun e d e ss ä 1949 valmistunut KOP:n pankkirakennus. Rauma- Huit­

tinen tietä ryhdyttiin rakentamaan 1953 ja rakennustöistä ei tässä kuvassa näy vie- läjälkeäkään.

Kirkonseutua säästöpankin katolta syksyllä 1993. Etualalla Vainio- Pekan rakennuk­

sia perusteellisen saneerauksen jäljiltä uudelleen rakennettuna. Vanhaa on vähän enää jäljellä.

Täm ä näkymä antaa kuvan vuodelta 1964. Pirtin kulmalta erottuu osa 1964 valm is­

tuneen kunnanviraston päätyä. Kivisillan tuntumassa Joen toisella rannalla on jo kol­

m e omakotitaloa valmistunut.

Alareunan Osm an taloryhmä on lähes ennallaan yläkuvaan nähden. Muu m aisem a onkin sitten kokenut m elkoisen uudistuksen. Liikekeskus ja S- marketin rakennuk­

set sekä säästöpankin kerrostalo ja sen takana virastotalo ilmentävät ajan kehitys- kuvia.

Vison risteys silloin vanhaan hyvään aikaan eli keväällä 1960. Korpelan liiketalon Kauttuan puoleiseen päähän valmistui baarirakennus 1960 ja sitä kuvanottohetkel- lä juuri viimeistellään. Vainio- Pekan suuli baaria vastapäätä ja Komun talo tien toisel­

la puolella vankasti kuvassa mukana.

Rauma- Huittisten tien ylikulkusillan valmistuminen 1979 muutti Vison risteyksen täysin.Osa Korpelan liiketalosta paloi toukokuussa 1988. Palanut osa purettiin 1991 ja jäljelle jäi rakennusta vain huoltoasema. Komun talon tilallakin on nyt vallan toisen näköisiä rakennuksia.

Souppaan koivukujan yläpuolelta otettu kuva antoi kirkonseudusta 1956 tämän sorttisen näkymän. Vanha tie on jo kynnetty pelloksi mutta Souppaan suuli kököt­

tää vielä paikallaan. Sam oin tiilinen muuntaja koulun tontin kulmauksessa. Kuvan oikeassa reunassa oleva Rauma- Huittinen kantatie valmistui vuosien 1955- 56 vaih­

teessa.

Uusikaupunki- Harjavalta ohikulkutien valmistuminen Eurasta Harjavaltaan 1969- 70 hävitti Souppaan suulin maisemasta. Koulun pihapiirikin on suuresti muuttunut.

Lukkalan ja Filppulan alue on rakennettu jo lähes täyteen, kuten kuva kertoo.

Pohjoisen suunnasta Euran kirkonseutu antoi lintuperspektiivistä tämän näkymän syksyllä 1957. Ylhäällä oikealla 1958 valmistuneen koulurakennuksen työt ovat parhaimmillaan.Kirkon läm pökeskus valmistui hautausmainen kulmaukseen syk­

syllä 1951.

Täm äkin kuva osoittaa kuinka paljon puut kasvavat 35 vuoden aikana. Kesäntuu- heat koivut ja muut lehtipuut peittävät m aisem an tehokkaasti jo p a lentokoneesta nähtynä.

1960- luvun alun m a isem a kirkonseudun Sorkkistenpuoleisen taloryhmittymän osalta. 1950- luvun alussa valmistunut terveystalo, uusi p aloasem a ja sen takana oleva kerrostalo alueen näkyvimmät rakennukset. Tulevan kunnanviraston tontilla vielä vanha matala santamonttu aivan Pirtin nurkalla. Montusta otettiin salaojahiek- kaa Souppaan peltoja salaojitettaessa.

Kotipiirin vanhustentalot valmistuivat vuosina 1972, 1981 ja 1983 vanhan terveys­

asem an viereisellä pellolle, kuvassa keskellä jokirannassa. Kunnanvirasto laajen­

nuksineen sekä uudet rivi- ja omakotitalot paloasem an takana täydentävät kesän 1993 kuvatunnelman.

Eskolan ja Lukkalan taloryhmä etualalla vuoden 1960- asussa. Lukkalan pääraken­

nus on m enettänyt ison tupahuoneen päädystään Jokirantaan on valmistunut jo kaksi omakotitaloa ja kolmannen pohjatyöt meneillään kuvanottoaikana.

Täm ä kesän 1993 näkymä on hieman oikealla ylläolevasta. Kanervam äkeen johta­

va Vallintanhuun on kivisillalta johtava Filppulanne katkaissut.Alhaalla oikealla LVI- Helin kaksi liikerakennusryhmää sekä K- Maatalous ja Euran Väri ja Urheilu. Vallin­

tanhuun vasem m alla puolella on 1980- luvulla valmistuneita Lukkalanalueen raken­

nuksia.

Taustalla Eskolan ja Lukkalan taloryhmää. O ikeassa alakulmassa pätkä Rauma- Huittinen tietä. K eskellä kuvaa vasem m alta Savijärven, Virtasen, G rönroosin ja Rosendahlin talot. Alhaalla oikealla Euran A- Killan tukikohta. Kuva kesältä 1956.

Paljon on tästäkin m aisem asta siirtynyt peltoa asutukseen runsaan kolm en vuosi­

k ym m en en aikana. Alhaalla keskellä talokolm ikko Savijärvi- Virtanen- Grönroos.

Taustalla tiheään rakennettua Lukkalan asutusaluetta.

Alhaalla keskellä o le v a Nuoranteen taloryhm ä 1950- luvun loppupuolen koostu­

m uksessa. Yhteiskoulun rakennuksista ovat valmiina alkuperäinen luokkaraken- nus vuoden 1952 laajennuksen m uodossa. Sen päädyssä 1952 valmistunut kaksi­

kerroksinen opettajan asuinrakennus.

Täm än kuvan yläosan m on et kerrostalot rakennettiin 1960- 70 luvun vaih teessa kunnalle oston kautta siirtyneille Iso- Vahen eli Nohkolan maille. Koulukeskus on pessyt julkisivunäkymänsä täysin. Alareunan Rantapuiston rakennukset edustavat

1980-luvun lopun rakennuskulttuuria.

Koulukeskuksen kaksi rakennusta ja pihapöm peli 1950- luvun lopulla. Taustamai­

sem a uinuu vielä 1950- luvun lopun idyllissä. Vahe - alkuiset kerrostalot ilmestyivät aavalle pellolle runsas vuosikym m en m yöhemmin.

1988 purettiin yläkuvan kaksi koulukeskuksen alkuperäisintä rakennusta. Tilalle rakennettiin matalat, uutta tyyliä edustavat koulurakennukset. Eurassa siirryttiin peruskouluun 1976 ja s e aiheutti lisärakentamista koulukeskukseen, jo s s a toimii m y ö s Euran kansalaisopisto.

Yhdystien alkupää kesän 1993 asussa. Oikeassa reunassa Säästö* ja Osuuspan­

kin 1970- luvun liike- asuinrakennukset. Joen toisella rannalla virastotalo ja 1992 val­

mistunut Eurokeidas. Virastotalon jatkeena Yhdystien ensimmäisiä liikerakennuk­

sia.

Yhdystie Vahenojan asutuksen kohdalta. Taustalla Käräjämäki ja sen e d e s s ä laa­

jen n u svaih eessa o leva terveyskeskus. Vasem m alla 1983 valmistuneita vanhus­

tentaloja sekä lokakuussa 1989 käyttöön otettu pulpettikattoinen kirjasto.

Yhdystien m aisem aa Kauttuan suuntaan. Etualalla 1992 käyttöön otettu uusi palo­

a s e m a . K e s k e llä o ik e a lla Euran S e m e n ttiv a lim o n ra k en n u k sia .K u va otettu 2 9.7.1993. Sen jälkeen on paloasem aa vastapäätä olevalle pellolle ryhdytty raken­

tamaan Valtosen Karin fysikaalista hoitolaitosta.

Yhdystien alkupää Eurajoen yläpuolelta kuvattuna. Alhaalla vasem m alla virastota­

lo, oikealla Eurokeidas. S en takana 1992 valmistunut SSP:n Euran pankkitalo.

Ylhäällä keskiosaa kuvassa Valtosen Leevin eli Vison 1990 valmistunut liiketalo.

Euran vanhaa urheilukenttää remontoitiin 1953. Katsomon paikka siirrettiin vastak­

kaiselle puolelle kenttää. Rata pidentyi 350 metriin. Kesän 1953 kunnanmestaruus- kilpailutkin käytiin Kepolan uudehkolla kentällä Köyliössä.

Uusi punatartanilla varustettu urheilukenttä valmistui Euraan 1987. Vanhasta kentäs­

tä tehtiin jalkapallostadion Euran W em bley. Sen vaaleakattoinen katsom o paistaa kuvan oikeassa reunassa. Taustalla Nummenharjun asutusta.

Kauttuan k osk i rautaruu­

kin aikana 1904. Ylhäällä Tammensilta jonka oikeal­

ta puolelta johdettiin ved et tu k k irä n n iä a la s .V a s e n p u o li k o s k e s t a v ir ta s i v a p a a n a u o m a n a aivan rantakivillä sijainneen m ei­

jerin seinän vierestä. Kaut­

tuan kartano perusti om an meijerinsä jo 1800- luvulla tähän Tam m ensillan mai­

semaan.

Tammensillan tunnelmia 1940- luvulla. Vasem m alla oleva rakennus on herrasväen pyykkitupa, jo s s a työläisvaim ot pesivät vallasväen pyykit vielä 1950- luvulla. Nyt pyykkitupa on ollut p oissa m aisem asta jo 1970- luvun alusta lähtien. Pyykkituvan alapuolella vanha tukkiränni. Tukinuitto Pyhäjärvestä Rauman edustalle Kaunissaa­

reen loppui kesällä 1953. Täm än jälkeen m yö s ränni kävi tarpeettomaksi.

Vanhan Kauttuan iäkkäin rakennus on klubia vastapäätä o leva m oniosainen Kes- kusrakennus. Ajan tieto kertoo rakennuksen päätyasunnon periytyvän aivan rauta­

ruukin alkuajoilta eli 1690- luvun lopulta, tai ainakin 1700- luvun aivan alusta. Kaut­

tuan puhelinkeskus toimi tässä rakennuksessa vuoteen 1957. Käynti kylän tietotoi­

mistoon kävi tienpuoleisen kuistin kautta.

Puhelinkeskuksen siirryttyä Euran Paperiin, purettiin m yös kuisti pois rakennuksen sivulta. Taustalla 19 0 1 rakennettu Kyöpeli. Nimi tulee kartanon piikatyttöjen asun- noista.Siinä toimi aikanaan muun m uassa leivintupa, Kauttuan posti ja teollisuustoi- mihenkilöitten kokoontumistila. 1990- luvulla K yöpelissä on toiminut kesäaikainen kahvila.

1802 Salaneuvos Falckin aikana rakennettu kartanon päärakennus on kolm as ver­

sio rautaruukin pitkässä historiassa. 1873 ruukki ja rakennukset tulivat Ahlströmin omistukseen. Sam ana vuonna rakennettiin talon puutarhan puoleiselle seinustalle upea terassi. Kuten kaikkiin kunnianarvoisiin kartanoitten päärakennukseen, niin m yö s tähän ruukkikylän upeimpaan taloon liittyy om a vaalean neidon kummitusjut­

tu.

Dl C.G. von Pfalerin paikallisjohtajakaudella purettiin terassi pois klubiksi nimetyn talon seinustalta 1952. Matalat siipiosat kuten m yö s kellotapuli ovat vuodelta 1824.

Klubirakennuksessa toimi tehtaitten hallintokonttori vuoteen 1957, jolloin toiminnot siirrettiin Euran Paperiin. Sen jälkeen klubi on toiminut tehtaitten edustuspaikkana ja ravintolana. Ja vaalea neito kummittelee yhä rakennuksen ym päristössä sopivana

Junaliikenne Kiukaisista Kauttualle alkoi vakituisesti vuoden 1913 alussa. Siltä ajalta on peräisin m yö s Kauttuan asemarakennus. Tässä kuvassa se on aivan hirrentuo- reena ja kulmasisäänkäynnillä, kuten vuosisadan alun m onet julkiset rakennukset.

Kauttuan posti toimi asemalla vuodet 19131947.

Henkilöliikenne loppui Kauttuan ja Kiukaisten väliltä 1953. Sen jälkeen vain tavaraju­

nat ovat pitäneet kiskot kiiltävinä. S yksy on rataosuuden vilkkainta aikaa sokerijuuri- kaskuljetusten ansiosta. Vuosina 1946- 1990 rataosuus oli tärkeänä yhteystienä kun Euran Paperissa painettua venäläistä karamellipaperia vietiin suureen naapu­

riin. Pienen m uodonm uutoksen on asemarakennuskin kokenut kahdeksan vuosi­

kymmenen aikana

Thyra Borg oli Antti Ahlströmin vanhin tytär. Hän asui Kauttualla 1900- 19 16. Vuon­

na 1902 valmistui hänen aloitteestaan Tammensillan lähettyville taiteilijoitten tyyssi­

jaksi tarkoitettu ateljeerakennus. Arkkitehtinä oli Birger Federley. Iso ikkuna kuului varsinaiseen ateljeehuoneeseen.

1930- 19 5 1 toimi Kauttuan paikallisjohtajana Thyra Borgin poika Frejvid. Hänen aikanaan, 1930- luvun lopulla ateljee muutettiin yksitoikkoiseksi lautaseinäiseksi, ei minkään tyylin taloksi. Syytä muutokseen ei tarkkaan tiedetä, mutta Thyra- rouvalla lienee ollut muutokseen om at perustellut syynsä.

Pitkän ja kapean Hiittenkarin kainalossa on iät ja ajat kasvanut m uhkeoksainen

“K rässäm än ty”. Sen kaarnaan on m onet nimikirjaimet ja sydäm et piirretty. Puun synty ajoittuu rautaruukin perustamisaikaan eli 1600- luvun loppuun. Hiittenkari oli suosittua kesäretkialuetta vanhaan hyvään aikaan. Kuva 1910- luvulta.

Krässämänty oli keväällä 1993 entisestään varttunut. Ville Helander toteaa männyn ym pyräm itaksi 3 04 senttiä. S e on epävirallisesti Satakunnan paksuin lajiyksilö.

Ym päröivä puusto on niin paljon kasvanut, että laajakulmalla sai vain itse männyn kuvattua.

“Kaislikkoon v en e on jäänyt”, lauletaan vanhassa laulussa. Hiittenkarin rannat ovat suosittua veneilijöitten kotisatama- aluetta. Hiittenkarista kivenheiton p äässä on Uusiluoto. S aaressa toimi 1930- luvulla muun m uassa kesäsiirtola ja Hiittenhovi - niminen rakennus. S e paloi eräänä heinäkuun yön ä 1930- luvun lopulla. Saareen p ä ä s e e matalan v e d e n aikana kahlaamaan polvihousujen kastumatta. Venekuva on vuodelta 1960.

Hiittenkari on ollut sam annäköinen jo m on en miesmuistin ajan. 1920- 30 luvulla kapealla karilla pidettiin muun m uassa kesäjuhlia. Seurakunnan järjestäm ä juhan- nusaattojuhla pidettiin viimeksi 1960- luvun puolivälissä. Keväisin alue on rauhoitet­

tu oleskelulta lintujen pesimäajan.

Romanttinen tuulahdus Kauttuan lahdelta, Pyhäjärven rannalta 1912. Maisemaku- vaajan kam eran eteen on asettunut kaksi pitkähameista naismannekiinia upeine hattuineen. Kauan eläneet kauttualaiset muistavat tämän tunnetun keltaisen kopin järven rannalta. S e toimi uimareitten pukusuojana vielä 1980- luvulla.

Villa Ahlströmin turvekattoinen sauna rakennettiin Kauttuan Valkoisen talon rantaan 1947. Suunnittelijana arkkitehti Olav Hammarström. Paikalta ei ole kuin kivenheiton kantama keltaiselle kopille. Kesän 1993 kuvaotos.

Keltainen koppi josk u s 1930- luvun m aisem an ym päröim änä. Suurin muutos on tapahtunut laiturin kaiteessa. Sen ristikkokuvio on vaihtunut pystytolppaiseksi tyy- • liksi tässä kuvassa. Taustalla aivan rantaviivalla sijainnut venevaja.

Kauttuanlahden rantaa Luhdanpään kohdalta kesällä 1993. Venevaja, keltainen koppi ja laituri on p oissa m aisem asta. Tilalle ovat tulleet moottori- ja airovetoiset puu- ja m uoviveneet. Niin muuttuu maailma Pyhäjärvenkin maisemissa.