Fingrid Oyj

(1)

POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Veteraanikatu 1, PL 86, 90101 OULU

Kutsunumero 0295 038 000

www.ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa Veteraanikatu 1-9

90100 OULU Viestikatu 1

90100 OULU Valtakatu 4 84100 YLIVIESKA

9.1.2018 POPELY/636/2017

Viite Fingrid Oyj Pyhänselkä-Keminmaa 400 + 110 kilovoltin voimajohtohankkeen arviointiohjelma

YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO PYHÄNSELKÄ – KEMINMAA 400 + 110 KILO- VOLTIN VOIMAJOHTOHANKKEEN ARVIOINTIOHJELMASTA

Hankevastaava on toimittanut 10.10.2017 yhteysviranomaisena toimivalle Pohjois- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle viitekohdassa mainitun ym- päristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (252/2017) mukaisen ympäristö- vaikutusten arviointiohjelman.

HANKETIEDOT JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY

Fingrid Oyj suunnittelee uutta Muhoksen Pyhänselän ja Keminmaan välistä voimajoh- toyhteyttä. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) toimii ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVA-laki 252/2017) mu- kaisena yhteysviranomaisena. Yhteyshenkilönä ELY-keskuksessa toimii ylitarkastaja, FM biologi Liisa Kantola. Hankevastaavan yhteyshenkilönä on projektipäällikkö Mika Penttilä ja YVA-konsulttina arviointiselostuksen laatimisessa on toiminut Sito Oy, pro- jektipäällikkö Lauri Erävuori.

Hanke kuuluu YVA-menettelyn piiriin YVA-lain (252/2017) liitteenä olevan hankeluettelon perusteella. Hankeluettelon mukaan menettelyä sovelletaan vähintään 220 kilovoltin maanpäällisiin voimajohtoihin, joiden pituus on yli 15 kilometriä.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA-menettelyn) tarkoituksena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksente- ossa sekä lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia hankkeeseen liittyen.

Arviointiohjelma on hankkeesta vastaavan laatima suunnitelma niistä selvityksistä, joita ympäristövaikutusten arvioimiseksi on tarpeen tehdä sekä siitä, miten arviointimenettely järjestetään. Arviointiohjelman tarkoituksena on mm. esittää tiedot laadituista ja

Fingrid Oyj

Mika Penttilä PL 530 00101 Helsinki

suunnitelluista selvityksistä sekä arvioinnissa käytettävistä menetelmistä ja hankkeen aikataulusta.

Arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon perusteella hankkeesta vastaava laatii ympäristövaikutusten arviointiselostuksen. Arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama perusteltu päätelmä tulee liittää mahdollisiin lupaha- kemusasiakirjoihin.

Hankkeen kuvaus ja vaihtoehdot

Arviointimenettelyssä tarkastellaan Pyhänselkä-Keminmaa 400 kV ja 110 kV voimajohtohanketta. Tarkasteltava voimajohtoreitti sijoittuu Muhoksen kunnan, Oulun kaupungin, Iin, Simon ja Keminmaan kuntien alueille. Johtoreitin kokonaispituus on noin 153 km, mistä uutta johtokäytävää on noin 86 km.

Muhoksen Pyhänselän sähköasemalta pohjoiseen johtoreitti sijoittuu aluksi nykyisten voimajohtojen rinnalle. Oulujoen pohjoispuolella johtoreitti eroaa nykyisestä johtokäy- tävästä ja sijoittuu uuteen maastokäytävään Iin Yli-Olhavan Tuomelaan asti. Pyhänse- län ja Tuomelan välinen välisen osuuden pituus on noin 86 kilometriä. Tuomelasta Ke- minmaan sähköaseman sisäänvetokohtaan saakka suunniteltu voimajohto sijoittuu nykyisen 400 kilovoltin voimajohdon rinnalle. Tämän osuuden pituus on noin 67 kilomet- riä. Tuuliaapa-Iso Heposuon Natura 2000 –alueen kohdalla suunniteltu voimajohto eroaa noin kahden kilometrin matkalla uuteen maastokäytävään nykyisestä 400 kilovoltin voimajohdosta kiertäen Natura-alueen. Tuomelan kohdalla tarkastellaan teknistä vaihtoehtoa, jossa tarkasteltava voimajohto kiertää Tuomelan Raatokankaalla sijaitsevan nykyisen sarjakompensaatioaseman kautta (e-f1+e-f2). Vaihtoehtoisesti uusi sar- jakompensaatioasema sijoitettaisiin olemassa olevan johtoreitin varrelle (e-f).

Voimajohtohankkeen taustalla on tarve parantaa Suomen ja Ruotsin välisiä sähkön- siirtoyhteyksiä. Fingrid ja Svenska kraftnät ovat allekirjoittaneet sopimuksen uuden yh- teyden toteutuksesta 23.8.2017. Arviointiohjelmassa todetaan, että hankkeen toteutta- matta jättäminen osittain tai kokonaan aiheuttaisi merkittäviä kansantaloudellisia haittoja ja vaikeuttaisi uusiutuvan energian laajamittaista käyttöä.

Yhteys Suomen ja Ruotsin välille toteutetaan Suomen osalta kahdessa vaiheessa. En- sin toteutetaan tässä YVA-menettelyssä tarkasteltava Pyhänselän ja Keminmaan säh- köasemien välinen osuus ja tämän jälkeen Ruotsin puolen reittivaihtoehtojen tarken- nettua osuus Keminmaalta Ruotsin rajalle. Keminmaan ja Ruotsin rajan välisestä osuu- desta tehdään oma YVA-menettelynsä, joka käynnistyy vuoden 2018 aikana.

Voimajohtohankkeelle on toteutettu YVA-menettely vuonna 2001. Pohjois-Pohjan- maan ympäristökeskus antoi lausuntonsa YVA-selostuksesta 16.8.2001. YVA-menet- telyssä tarkasteltiin kolmea vaihtoehtoista reittiä. Menettelyn jälkeen on valittu jatkosuunnitteluun reittivaihtoehto C. Arviointiohjelmassa ei ole tarkasteltu jo aiemmin arvi- oituja, jatkosuunnittelusta pois jätettyjä vaihtoehtoja A ja B.

Voimajohdon perusratkaisuna käytettävä pylvästyyppi on haruksin tuettu, teräksestä

(2)

valmistettu kaksijalkainen portaalipylväs. Pylvään ylimmät osat eli ukkosulokkeet ulot- tuvat keskimäärin noin 35 metrin korkeudelle ja pylväsvälit ovat tyypillisesti noin 250 - 350 metriä. Peltojen suorilla johto-osuuksilla voidaan käyttää teknisten reunaehtojen salliessa haruksetonta portaalipylvästyyppiä.

Normaaleista pylväsrakenteista poikkeavat tekniset ratkaisut voivat tulla kyseeseen yk- sittäisissä erityiskohteissa voimajohdosta aiheutuvien haitallisten maankäyttö-, luonto- ja maisemavaikutusten poistamiseksi tai teknisistä syistä. Tällöin ratkaisuna voi olla voimajohdon sijoituspuolen vaihto, johtojen sivuttaissiirto tai muun poikkeavan pylväs- tyypin käyttö.

Hankkeessa ei voida käyttää yhteispylväitä, jossa samaan pylväsrakenteeseen sijoitettaisiin suunniteltu voimajohto sekä nykyinen 400 kV voimajohto.

ARVIOINTIOHJELMASTA TIEDOTTAMINEN JA KUULEMINEN

Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukainen ympäristövaikutus- ten arviointiohjelma oli nähtävillä 13.11.–12.12.2017

Muhoksen kunnan, Oulun kau- pungin, Iin, Simon ja Keminmaan kuntien

virastoissa ja pääkirjastoissa sekä Oulun kaupungin Oulu 10 -palvelupisteissä (Torikatu, Oulu ja Yli-Ii) sekä sähköisenä osoit- teessa www.ymparisto.fi/pyhanselkakeminmaavoimajohtoyva

Kuulemiseen varattu aika päättyi 12.12.2017. Paliskuntien yhdistyksen lausunnon perusteella Oijärven, Kollajan ja Isosydänmaan paliskunnille lähetettiin lisäksi lausunto- pyyntö 11.12.2017. Lausunto pyydettiin toimittamaan 2.1.2018 mennessä.

Yleisötilaisuudet järjestettiin seuraavasti:

Tiistai 21.11.2017 Ylikiiminki, Vesalan koulu, 72 osallistujaa

Keskiviikko 22.11.2017, Keminmaa, Kunnanviraston valtuustosali, 42 osallistujaa Torstai 23.11.2017, Yli-Ii, Kierikkikeskus, 63 osallistujaa

Vireilläolosta ilmoitettiin sanomalehti Kalevassa sekä Lapin Kansassa. Lisäksi hanke- vastaavalla on ollut sanomalehdissä omia kuulutuksia. Hankevastaava on tiedottanut maanomistajia myös kirjeitse.

Yleisötilaisuudet järjestettiin Yi-Iissä (63 osallistujaa), Ylikiimingissä (72 osallistujaa) ja Keminmaassa (40 osallistujaa).

Yhteysviranomainen lähetti lausuntopyynnöt seuraaville tahoille:

Iin kunta

Isosydänmaan paliskunta Keminmaan kunta

Kemin Seudun luonnonsuojeluyhdistys ry (sähköisesti) Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry

Kiimingin paliskunta Kollajan paliskunta Lapin ELY-keskus Lapin liitto

Lapin lintutieteellinen yhdistys Lapin luonnonsuojelupiiri ry

Lapin maakuntamuseo Liikennevirasto

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Luonnonvarakeskus Luke MTK Pohjois-Suomi ry

Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut Meri-Lapin ympäristöterveys- ja joukkoliikennejaosto Muhoksen kunta

Museovirasto Oijärven paliskunta Oulunkaaren ympäristöpalvelut Oulun kaupunki

Oulun seudun ympäristötoimi Pohjois-Pohjanmaan liitto Paliskuntain yhdistys

Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry Pohjois-Pohjanmaan museo

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto; Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat Puolustusvoimat 3. logistiikkarykmentti (sähköisesti)

Simon kunta

Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Säteilyturvakeskus

Näiden lisäksi muilla tahoilla ja kansalaisilla on ollut mahdollisuus esittää mielipiteensä hankkeesta. Saadut lausunnot on lähetetty hankevastaavalle ja ne on keskeisiltä osin esitetty myös seuraavassa kappaleessa.

Hankevastaava ja konsultti ovat kutsuneet koolle seurantaryhmän. Seurantaryhmään kutsutut tahot on mainittu arviointiohjelmassa. Seurantaryhmä on kokoontunut arviointiohjelman luonnosvaiheessa. Toisen kerran on tarkoitus kokoontua YVA-selostuksen luonnosvaiheessa.

YHTEENVETO LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ

Tässä esitettävistä lausunnoista on poistettu uhanalaistiedot sekä yksityishenkilöiden kiinteistötunnukset. Lausuntojen mukana saapuneita karttoja ei esitetä tässä. Kaikki saa- punut aineisto on toimitettu hankevastaavan käyttöön sellaisenaan ja liitteineen.

Kiimingin paliskunta

Fingrid Oyj suunnittelee Pyhänselkä- Keminmaa välille 400 ja 110 kV voimajohtohanketta, joka sijoittuu osittain Kiimingin paliskunnan alueelle. Kiimingin paliskunta sijaitsee Oulun kaupungin koillisosassa. Suunniteltu voimajohto sijoittuu aivan paliskunnan lounaisrajalle ja samalla koko porohoitoalueen rajalle.

Kiimingin paliskunnan pinta-ala on 829 km². Suurin sallittu eloporomäärä on 800 kpl. Poronhoito on elinkeino, joka perustuu poronhoitolailla turvattuun porojen vapaaseen laidunnusoikeuteen (PHL 848/1990, 3 §). Tämä poronhoito-oikeus on voimassa maan omistussuhteista riippumatta, poikkeukset siihen on luettu poronhoitolaissa. Vapaa laidunoikeus on tarkoitettu pysyväksi oikeudeksi, eikä sitä voi myydä tai vuokrata pois.

Kiimingin paliskunta ei kuulu porohoitolain 2 § erityisesti porohoitoa varten tarkoitetulle alueelle, mutta porohoidon merkitystä alueella ei tule vähätellä. Kiimingin paliskunnalla on porohoidosta

(3)

pitkät perinteet ja sen kulttuurillinenkin arvo on merkittävä. Paliskunnan porohoitotukeutuu vah- vasti luonnonlaidunten käyttöön ja paliskunta hakee ratkaisuja, jotka mahdollistaisivat porojen ympärivuotisen laiduntamiseen luonnossa lisäruokinnan tukemana, mm. kehittämällä maasto- ruokintapaikkoja. Paliskunnassa harjoitetaan ja kehitetään porotaloutta aktiivisesti ja monimuo- toisesti mm. kehittämällä poromatkailua ja lihan suoramarkkinointia. Paliskunnan teuraat myy- dään täysin suoramarkkinoinnin kautta, johon Oulun alue tarjoaa hyvän mahdollisuuden. Kii- mingin ja Kollajan paliskunnissa osakkaat harjoittavat myös porokilpailutoimintaa ja järjestävät porokilpailuja, joilla on merkittävä rooli kylätapahtumissa.

Kiimingin paliskunta huomauttaa, että voimajohtoa ollaan suunnittelemassa porohoitoalueelle ja poronhoito on huomioitava rakentamisen yhteydessä, eikä siitä pidä aiheutua haittaa palis- kunnalle eikä poroille. Haittojen lieventämiseen tähtääviä keinoja tulee etsiä YVA-menettelyssä ja toteuttaa rakentamisessa. Rakennettavan voimajohdolle raivattavat reitit auttaisivat paliskunnan liikkumista, jos sinne tehtäisiin 3-6 m alue, josta otetaan kannot pois, tasattaisiin mättäät ja luiskattaisiin ojat. Tämä olisi hyvä kompensaatio rakentamisesta aiheutuvista laidunmenetyk- sistä alueella ym. rakentamisen yhteydessä aiheutuvasta haitoista. Esim. vasoma-aikaan ai- heutuva meluhaitta ja kesäporojen kasaantuminen pylväille valettavien tukianturoiden juurille räkkää pakoon.

Kiimingin paliskunnassa ollaan huolissaan myös laajenevan maankäytön ja alueelle rakennettavan infran vievän tilan ja elinolosuhteet poroilta. Poronhoito joutuu aina väistämään ja anta- maan tilaa. Paliskunnat on pakotettu muokkaamaan omaa toimintaa maastossa jo merkittävästi mm. rikkonaisten alueiden takia. Luonnonlaitumien säilyminen koskemattomina on elinehto po- rolle. Mitä enemmän maata muokataan ja alueita muokataan muuttumattomasti, sitä ahtaam- malle poronhoito joutuu. Paliskunta luottaa siihen, että kompensaatioista keskustellaan paliskunnan kanssa ja rakennettavan voimajohdon yhteydessä tulleisiin ongelmiin reagoidaan välit- tömästi ja tiedotetaan paliskuntaa.

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lapin ELY-keskus katsoo, että arviointiohjelma sisältää pääpiirteissään ne asiat, jotka ympäris- tövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 16 §:n ja asetuksen 3 §:n mukaan kuuluukin esittää.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)

YVA-ohjelmassa ei ole tunnistettu poronhoidon alueidenkäytöllisiä edellytyksiä turvaavaa tavoi- tetta, joka kuitenkin koskee kyseessä olevaa voimajohtohanketta.

Ympäristöministeriö valmistelee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistamista.

VAT-ehdotus on ollut ympäristövaliokunnassa 20.10.2017 ja ministeriön tavoitteena on ollut, että valtioneuvosto voisi päättää uudistetuista tavoitteista loppuvuodesta 2017, mutta on mahdollista, että päätös menee alkuvuoteen 2018. Uudistusta tulee seurata ja mahdollisesti ottaa päivitetyt tavoitteet huomioon YVA-selostuksessa.

Kaavoitus

Länsi-Lapin maakuntakaava on tullut voimaan 11.9.2015. Nykyinen voimajohto on maakuntakaavassa osoitettu merkinnällä voimajohto ja YVA-menettelyssä tutkittava uusi 400 kV:n voimajohto merkinnällä voimajohto, uusi.

Suunniteltu voimajohto ylittää Simojoen yleiskaava-alueen. Simojoen yleiskaavan muutos on vireillä ja kaavaehdotus on ollut nähtävillä 29.3.–27.4.2016. Kaavamuutosehdotuksessa voimajohtojen sijainti on osoitettu merkinnällä erityisalue (E). Lapin ELY-keskus pitää todennäköi- senä, että yleiskaavamuutosehdotus tulee vielä toistamiseen nähtäville.

Lapin ELY-keskuksen näkemyksen mukaan YVA-ohjelmassa on tuotu hyvin esiin kaavoitusti- lanne Lapin osalta ja Lapin puolella suunniteltu voimajohto noudattelee kaavoissa esitettyjä linjauksia.

Luonnonsuojelu

Kohdan 1.4 Hankkeen edellyttämät luvat ja päätökset (s. 4) neljänteen kappaleeseen Lapin ELY-keskus toteaa, että yksityinen luonnonsuojelualue YSA234440 Frans Oskarin maa rajoit- tuu runsaan 500 metrin matkalla olemassa olevaan voimajohtolinjaan, jonka itäpuolelle suunniteltu uusi voimajohto sijoittuisi. Suojeluarvojen säilyttämisen kannalta ensisijainen vaihtoehto on voimajohdon siirto olemassa olevan johdon toiselle puolelle. Toissijainen vaihtoehto on muu- toksen hakeminen suojelualueen rauhoituspäätökseen, jolloin kyseessä olisi LSL:n 27 §:n mukainen luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräysten lieventäminen uuden voimajohdon rakentamisen ja ylläpidon osalta. Myös Mäntylän luonnonsuojelualueen, YSA1 28132, kohdalla on haettava rauhoitusmääräysten lieventämistä LSL:n 27 §:n mukaisesti.

Kappaleeseen 6.7.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät (s. 99) ELY-keskus huomauttaa, että Simon Leipiön tuulivoimapuiston laajennuksen kaava-aineisto sisältää luontoselvityksiä, joista viimeisimmät ovat vuodelta 2017. Nämä on syytä ottaa huomioon lähtötiedoissa.

Lapin ELY-keskus yhtyy arviointiohjelman kappaleessa 6.7.3 esitettyyn näkemykseen, jonka mukaan hanke edellyttää Natura-arvioinnin laatimista Nikkilänaapan Natura-alueelle. Kappa- leessa 6.7.4 (s. 101) on esitetty tarvearvioinnit Natura-alueittain. Lapin ELY-keskus yhtyy joh- topäätökseen, jonka mukaan Simojoen Natura-alueen osalta ei ole tarpeellista laatia LSL:n 65

§:n mukaista Natura-arviointia.

Uhanalaisten lajien esiintymispaikat, petolintujen pesäpaikat ym. sensitiivisiä lajeja koskevat yksityiskohtaiset tiedot tulisi YVA-selostuksessa esittää erillisessä liitteessä, joka olisi tarkoitettu vain viranomaiskäyttöön (JulkL 24 § 14 kohta).

Pohjavesialueet ja geologiset kohteet

YVA-ohjelmassa esitettyjen karttojen perusteella hanke sivuaa yhtä pohjavesialuetta, eikä voimajohtolinja sijoitu arvokkaille geologisille kohteille. Pohjavesi- tai ge-kohteiden osalta Lapin ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa.

Poronhoito

Tärkeää on selvittää ja arvioida maakuntakaavojen kaavamerkintöjen toteutuminen sekä esit- tää toimenpiteet, joilla turvataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset.

– Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: Merkintään poronhoitoalue liittyvässä määräyksessä todetaan, että alueiden käytön suunnittelussa on turvattava porotalouden toiminta- ja kehittä- misedellytykset.

– Uuden Oulun yleiskaava: Poronhoitoalueeseen liittyvässä määräyksessä viitataan porotalouden toiminta- ja kehittämisedellytysten turvaamiseen.

– Länsi-Lapin maakuntakaava: Poronhoitoalueella on turvattava poronhoidon ja muiden luon- taiselinkeinojen alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset. Poronhoitoon olennai- sesti vaikuttavaa alueiden käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon poronhoidolle tärkeät alueet.

Ohjelmassa todetaan, että vaikutusten arviointia varten tehdään paikkatietoaineistotarkasteluja, laskelmia laidunalueiden muutoksista ja menetyksistä sekä pyritään vertaamaan vastaavien hankkeiden aiheuttamia vaikutuksia tähän hankkeeseen. Lapin ELY-keskus pitää toimenpiteitä ja selvitettäviä asioita oikeansuuntaisina. Lisäksi Lapin ELY-keskus tuo esille seuraavia, tarken- nettavia selvitystarpeita:

– Voimajohdon rakentamisen aikaiset vaikutukset ja toimenpiteet niiden minimoimiseksi.

– Arviointiselostuksessa tulee tunnistaa ja arvioida poronhoitoon kohdistuvia, eri hankkeiden aiheuttamia kokonaisvaikutuksia (esim. tuulivoima, turvetuotanto).

– Herkkyystarkastelussa tulisi ottaa huomioon se, että hankealueen vaatima prosenttisosuus paliskunnan maa-alasta ei kuvaa alueen merkitystä porotalouden harjoittamiselle.

– Porojen GPS-seuranta on hyvä menetelmä osoittaa hankkeen vaikutukset. GPS-seuran- nassa voidaan hyödyntää myös olemassa olevaa seurantatietoa. Hankkeesta vastaava voi neu- votella paliskuntien kanssa olemassa olevan tiedon hyödyntämisestä.

– Lisäksi tulisi arvioida, tuleeko hanke vaikuttamaan muuttuvien toimintojen lisäksi poronhoidon infrastruktuuriin ja investointitarpeisiin, mikäli häiriövaikutukset aiheuttavat porojen siirtymistä

(4)

viljelyksessä oleville pelloille.

Poronhoidon alueidenkäytöllisten toimintaedellytysten turvaamiseksi jatkuva yhteistyö paliskuntien kanssa on tärkeää niin suunnittelu-, toteutus- kuin toiminta-aikanakin. Lapin ELY-keskus huomauttaa, että yhteistyöllä ja tiedottamisella turvataan myös poronhoitajien turvallisuus ra- kentamisaikana.

Lapin liitto

Lapin puolella suunnitellun voimajohdon alueella on voimassa 11.9.2015 lainvoiman saanut Länsi-Lapin maakuntakaava. Maakuntakaavassa YVA:ssa tutkittava uusi voimajohto on osoitettu merkinnällä voimajohto, uusi. Nykyinen voimajohto sen rinnalla on osoitettu merkinnällä voimajohto. Keminmaan sähköasema on osoitettu merkinnällä energiahuollonkohde (EN 2286).

Keminmaan sähköasemalta Länsi-Lapin maakuntakaavassa on osoitettu voimajohdolle jatko Ruotsin puolelle.

Lapin kannalta voimajohdon kriittisimmät kohdat ovat Simojoen ja Kemijoen ylitykset voimajohdon maisemaan ja asutukseen kohdistuvien vaikutusten vuoksi.

Liitekartoissa 11 ja 12 on osoitettu sinisellä katkoviivalla linjaus jota ei ole merkintöjen selityk- sessä esitetty. Linjaus on ilmeisesti vuonna 2001 YVA:ssa esitetty vaihtoehto A. Kyseinen linjaus tulee poistaa liitekartasta. Jakelulistan mukaan lausuntoa YVA-ohjelmasta on pyydetty Pa- liskuntain yhdistykseltä ja Kiimingin paliskunnalta, mutta linjauksen alueelle sijoittuvilta muilta paliskunnilta (Kollaja, Oijärvi ja Isosydänmaa) ei ole pyydetty.

Lapin liiton virasto pitää voimajohdon ympäristövaikutusten arviointiselostusta maakunnan suunnittelun kannalta riittävänä pohjana linjauksen tarkastelulle.

Lapin maakuntamuseo

Lapin maakuntamuseo ilmoittaa, ettei Fingrid Oy:n Pyhäselkä-Keminmaa voimajohtohanke kohdistu Lapin maakuntamuseon toimialueelle. Tämän vuoksi hankkeen vaikutuksesta arkeo- logiseen kulttuuriperintöön lausuvat jakelussa mainitut Museovirasto ja/tai Pohjois-Pohjanmaan museo.

Liikennevirasto

Pyhänselkä-Keminmaa -voimajohtohankkeelle on toteutettu YVA-menettely (400 kV voimajohto välille Pyhänselkä (Muhos) - Tornion seutu (Ruotsi)), joka on päättynyt vuonna 2001. Tielaitok- sen Lapin ja Oulun tiepiirit lausuivat maanteiden osalta YVA-ohjelmasta ja YVA-selostuksesta.

Ratahallintokeskus ei antanut lausuntoja. Nyt lausuttavana olevassa YVA-ohjelmassa selvite- tään tarkemmin aiemman YVA-menettelyn maakuntakaavaan valitun reittivaihtoehdon C ym- päristövaikutuksia. Huolimatta aiemmin toteutetusta YVA-menettelystä, hankkeeseen sovelletaan uutta lakia ympäristövaikutusten arvioinnista, joka on tullut voimaan keväällä 2017.

Arviointiohjelmissa on ollut käytäntönä kuvata hankkeen vaikutusalueen ympäristön nykytila, johon on sisältynyt kuvaus vaikutusalueen liikenneverkosta ja liikenteestä. Nyt lausuttavana olevassa YVA-ohjelmassa todennäköisen vaikutusalueen liikenneverkkoa ei ole kuvattu. Nyky- tilan kuvaus olisi ollut hyvä löytyä YVA-ohjelmasta sekä kuvauksen pohjalta esitetty arvio, voi- vatko hankkeen liikenteeseen kohdistuvat vaikutukset olla merkittäviä. Toisaalta nyt käynnissä oleva YVA-menettely täydentää aiempaa YVA-menettelyä, johon tiepiireillä ei ollut erityistä lausuttavaa. Kuitenkin YVA-ohjelmassa olisi ollut hyvä tuoda esiin, mikäli liikenne ja liikenteelliset vaikutukset on aiemmassa YVA-menettelyssä käsitelty sillä tasolla, että sen katsotaan riittävän nyt käynnissä olevaan YVA-menettelyyn.

YVA-ohjelmassa ei ole esitetty perusteluja arvioitavien ympäristövaikutusten rajaukselle liikenteen tai muidenkaan arvioitavien aihepiirien osalta. Vaikka uusi YVA-laki mahdollistaa vaikutusarvioinnin rajaamisen merkittävimpiin vaikutuksiin, olisi hyvä tuoda esiin vaikutusarvioinnin ra- jaamista koskevat perustelut siitäkin huolimatta, että nämä asiat on mahdolliset tuotu esiin aiemmassa YVA-menettelyssä.

Edellä mainittujen seikkojen vuoksi Liikennevirasto esittää harkittavaksi, tulisiko YVA-selostuksessa arvioida hankkeen vaikutukset liikenteeseen.

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi

Pyhänselkä-Keminmaa voimajohtohankkeen pylväiden korkeus ylittää 30 metriä maanpin- nasta, joten suunnittelussa tulee ottaa huomioon ilmailulain edellyttämä lentoestelupa. Ilmailu- lain (864/2014) 158 §:ssä todetaan näin:

”…vaaraa mahdollisesti aiheuttavan laitteen, rakennuksen, rakennelman tai merkin asettami- seen tarvitaan lentoestelupa, jos este: … 2)ulottuu yli 30 metrin korkeuteen maan- tai veden- pinnasta ja sijaitsee kohdassa tarkoitetun alueen ulkopuolella mutta kuitenkin enintään 45 kilo- metrin etäisyydellä 75 §:ssä tarkoitetun lentoaseman mittapisteestä;”

Tämän hankkeen yhteydessä etäisyydet ja korkeudet tulee tarkistaa Oulun ja Kemi-Tornion lentoasemien suhteen ja hakea tarvittaessa lentoestelupa.

Metsähallitus

Voimajohtoreitin alueelle sijoittuu sekä Metsähallituksen Metsätalous Oy:n käytössä olevia alueita, että Luontopalvelujen hallinnoimia alueita. Reitin on suunniteltu menevän Luontopalvelu- jen hallinnassa olevan Nikkilänaavan Natura 2000 –alueen läpi ja suojelutarkoituksiin hankittujen METSO-kohteiden läpi sekä sivuavan noin 39 metrin etäisyydeltä Tuuliaapa-Iso Heposuon Natura 2000 –aluetta. Alle kilometrin etäisyydelle reitistä sijoittuvat lisäksi seuraavat Luontopal- velujen hallinnassa olevat Natura 2000 –alueet: Kusisuo, Poikainlammit-Karhusuo, Iso Kallio- suo-Satamosuo ja Kiimingin lettoalue.

Metsähallitus toteaa, että vaikutukset Nikkilänaavan Natura-alueen (FI1301605) luonnonarvoi- hin on asianmukaisesti tunnistettu todennäköisesti merkittäväksi vaikutukseksi, johon vaikutusten arviointi ehdotetaan kohdistettavaksi. Laadittavan Natura-arvioinnin osalta todetaan, että lausunto arvioinnista on luonnonsuojelulain 65 §:n mukaan pyydettävä ELY-keskuksen lisäksi myös alueen haltijalta. Alueen haltijaviranomaisena toimii Metsähallitus, Lapin Luontopalvelut.

Hankealueelle sijaitsee myös yksityinen suojelualue (Mäntylän suojelualue), jonka omistajalle on myös annettava tilaisuus lausua arvioinnista.

Wpd Finland Oy:n Suurhiekan merituulipuiston maajohtoreitteihin liittyen on vuonna 2009 laa- dittu Natura-arviointi (Pöyry Oy: Suurhiekan merituulipuiston maajohtoreitit. Luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen Natura-arviointi), jossa arvioitiin tuulivoimapuiston tarpeisiin rakennettavan 400 kV voimajohdon toteuttamista Nikkilänaavan poikki. Kyseinen hanke on tunnistettava tar- kasteltaessa Natura-alueelle kohdistuvia muita hankkeita. Arvioinnissa on tarpeen esittää perustelut mikäli ko. hanke ei enää ole ajankohtainen ja se jätetään yhteisvaikutusten tarkastelun ulkopuolelle.

Voimajohtoreittihankkeessa on huomioitava myös kahden salassa pidettävän lajin esiintymää, joita koskeva osuus lausunnosta on salassa pidettävä.

Metsähallitus huomauttaa, että voimajohdon on suunniteltu kulkevan kiinteistöjen Metso-Koi- vula ja Saarisuo I läpi, jotka on hankittu valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin osana METSO- ohjelmaa. Nämä kiinteistöt puuttuvat YVA-ohjelman kartoilta. METSO-ohjelman tavoitteena on metsäisten elinympäristöjen suojelu ja kyseiset valtiolle hankitut kohteet on ollut tarkoitus jättää kehittymään luonnontilaisesti, ilman metsien käsittelyä.

Kiinteistöt sijaitsevat alueella, jonne on tarkoitus rakentaa uusi voimajohto nykyisen voimajohdon rinnalle. Suunniteltu johtoalueen levennys kulkisi kiinteistön 139-407-48-50 halki n. 150 metrin matkalla ja kiinteistön 139-407-47-9 pohjoisreunassa noin 130 metrin matkalla. Johto- alue levenisi näillä kohdin suunnitelman mukaan n. 39 metriä. Koska kohteet on hankittu valtiolle nimenomaan täydentämään metsiensuojelualueverkostoa, tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että kohteiden suojeluarvot menetettäisiin voimajohtoaukean alueelta. Kiinteistön 139-407- 48-50 metso-Koivula osalta suojeluarvojen menetys koskisi noin 0,6 hehtaarin aluetta ja 139- 407-47-9 Saarisuo I:n osalta 0,16 hehtaarin aluetta. Näistä kahdesta kohteesta kiinteistöön 139-

(5)

407-48-50 kohdistuvat vaikutukset olisivat todennäköisesti haitallisemmat. Metsähallitus ehdot- taa, että voimajohto kiertäisi kummankin kiinteistön. Metsähallitus toivoo myös, että hankkeen toteuttaja selvittäisi jatkossa Metsähallitukselta jo varhaisessa vaiheessa valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin hankittujen, Naturaan ja valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuulumattomien kiin- teistöjen sijainnit.

Metsähallitus huomauttaa myös, että erityisen ongelmallinen luonnonsuojelumielessä on uusi voimajohto-osuus, jonka on suunniteltu kulkevan läpi Leväsuo-Isosuon (YVA-ohjelman kartta 5). Reitti kulkisi sekä FINIBA-kohteen että Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan SL-1 –suon halki, ja menisi myös keskeltä Iso Järvimaan aarniometsää. Kyseinen alue on Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojelutyöryhmän mietinnössä osoitettu kohteeksi, jota ei perusteta lakisää- teisenä suojelualueena, mutta jonka luonnonsuojelullisesti huomattavan arvokkaat osat säily- tetään hakkaamattomina.

Metsähallituksen omalla päätöksellä Iso Järvimaan vanha metsä on jätetty metsienkäsittelyn ulkopuolelle aarniometsikkönä Vengas-Hirvisuo-Ylivuoton alue-ekologisessa suunnitelmassa.

Kohde on poikkeuksellisen luonnontilainen ja arvokas metsiensuojelukohde alueella, jolla luon- nontilaisen kaltaisten vanhojen metsien määrä muutoin on vähäinen. Metsähallituksen näke- myksen mukaan nämä kohteet pitäisi ehdottomasti kiertää.

Metsähallitus haluaa kiinnittää huomiota myös siihen, että valtion mailla sijaitsevat kulttuuripe- rintökohteet huomioidaan voimajohtohankkeissa.

Museovirasto

Muhoksen ja Keminmaan välinen hanke ulottuu Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakuntien alueelle. Pohjois-Pohjanmaan museo on 5.12.2017 antamassaan lausunnossa viitannut siihen, että museon toimialuetta ja maakuntaa laajemmissa hankkeissa arkeologisen kulttuuriperinnön sekä rakennetun kulttuuriympäristön ja -maiseman osalta lausujana on Museovirasto.

YVA-ohjelmassa esitetään voimajohtohankkeen vaikutusten arvioinnin kohdistuvan maisemal- lisiin ja kulttuuriperinnön arvokohteisiin erityisesti jokivarsissa. Arvioinnin pohjaksi hankkeessa laaditaan maisema-arkkitehdin maastokäynteihin pohjautuvat maisema-analyysit, selostusvai- heen havainnekuvat sekä toteutettava arkeologinen inventointi.

Varsinainen vaikutusten arviointi tehdään vuoden 2018 aikana. Sen tulokset kootaan arviointi- selostukseksi, jonka arvioidaan valmistuvan vuonna 2018 ja YVA-menettelyn päättyvän kokonaisuudessaan syksyllä 2018. Fingrid tekee päätöksen hankkeen jatkosuunnittelusta ja rakentamisesta myöhemmin. Rakentamisen arvioidaan kestävän 2-3 vuotta.

Rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema

Voimajohtoreitti sijoittuu kahden eri maisemamaakunnan alueelle: Pohjois-Pohjanmaan joki- seutuun ja rannikkoalueeseen sekä Peräpohjolan-Lapin maisemamaakunnan Keminmaan seutuun. Voimajohtoreitti kulkee maisematilaltaan vaihtelevissa jaksoissa, joita ovat metsäalueet, suot, jokiympäristöt, viljelyalueet ja rakennettu miljöö. YVA-selostuksessa on huomioitu voima- johtoreitille, sen välittömään läheisyyteen tai mahdolliseen näköyhteyteen sijoittuvat valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt, valtakunnalliset tai maakunnalliset rakennusperintökohteet sekä kiinteät muinaisjäännökset.

Olemassa olevan johtoreitin eteläpäähän sijoittuu valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö (RKY 2009), Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset. Reitin eteläpäässä on myös valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltu maisema-alue, Oulujoen laakso. Reitin pohjoispään olemassa oleva johtokäytävä on myös valtakunnallisesti arvokkaassa Kemijokivarren jokivarsiasutuksen ja kirkkomaisemien rakennetussa kulttuuriympäristössä. Sanginjokivarren maakunnallisesti arvokas kulttuuri- ja luonnonmaisema sijoittuu puolestaan uudelle linjaukselle, Simojokivarren maakuntakaavan kulttuurimaisema olemassa olevalle johtokäytävälle. Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö, Pyramidikattoiset kesänavetat, on hieman reitin linjauksen keskikohtaa pohjoisempana.

Maisemavaikutusten ja visuaalisten vaikutusten arviointi ulotetaan koko sille alueelle, jolle voimajohto näkyy. Vaikutusten arvioinnin lähtöaineistoina käytetään alueelle laadittuja valtakun- nallisia ja maakunnallisia inventointiaineistoja, paikkatietoaineistoja sekä raportteja, ja tätä voidaan pitää riittävänä. Arvioinnin pohjaksi laaditaan maisema- ja kulttuuriympäristöanalyysi, jossa huomioidaan mm. maisemakuvan kannalta merkittävimmät näkymäsuunnat ja –alueet, maisematilat, maiseman solmukohdat, kulttuurihistorialliset ympäristöt sekä maisemakuvaltaan herkimmät alueet. Analyysissa on tarkoitus kartoittaa myös alueen maisemallisesti arvokkaat alueet sekä olemassa olevat maisemavauriot. Arvioinnin tueksi ja vaikutusten havainnollistamiseksi laaditaan valokuvasovituksia.

Voimajohdon vaikutusmekanismeja maisemaan ja kulttuuriympäristöön on ohjelmassa arvioitu monipuolisesti. Vaikutuksista todetaan mm. että uudella johtoaukealla on maisemakokonai- suuksia, kuten maaseudun kulttuuriympäristöjä pirstova vaikutus. Selvityksen mukaan muita vaikutuksia kulttuuriperintöön saattavat olla esimerkiksi rakennusperintökohteiden arvon alene- minen voimajohdon visuaalisten vaikutusten seurauksena tai maisema-alueiden erityispiirtei- den häviäminen tai muuttumien voimajohdon rakentamisen myötä. Museovirasto on samaa mieltä siitä, että yhtenäisten maisemakokonaisuuksien säilymisen kannalta tulisi suosia käytän- töä, jossa uusi voimajohto rakennetaan nykyisen voimajohdon yhteyteen.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Hankealueen arkeologista kulttuuriperintöä on käsitelty asianmukaisesti ohjelman luvussa 5.5.4 olemassa olevien tietojen pohjalta (muinaisjäännösrekisteri 20.8.2017). Ohjelmaan on listattu johtoalueella ja sen vaiheilla 300 metrin etäisyydellä sijaitsevat tunnetut muinaisjäännökset.

Näistä kuusi sijaitsee itse johtoalueella, yksi kohde Muhoksella, neljä kohdetta laajentuneen Oulun alueella sekä yksi Keminmaalla. Listaan tulee lisätä myös johtoalueella sijaitseva laaja- alainen kohde Pyhäkoski 1 (muinaisjäännösrekisterin id-tunnus 494010073) Oulujoen pohjois- rannalla. Huomio kiinnittyy erityisesti johtoalueen linjaukseen Oulujoen ja Iijoen rannoilla, olemassa olevalla johtokäytävällä, missä tunnetut muinaisjäännökset ovat osittain huomattavan laajoja. Näiden osalta liitteen 1 kartoilla muinaisjäännöksistä käytettyä tähtimäistä kohdemer- kintää voi pitää ohjeellisena. Museoviraston paikkatietoaineistosta on saatavilla myös kohteiden aluerajaukset.

YVA-ohjelmassa vaikutuksia kulttuuriperintöön on arvioitu yleisellä tasolla kohdassa 6.6.2. Sen mukaan muinaisjäännöskohteet on pääsääntöisesti mahdollista ottaa huomioon pylväiden si- joitussuunnittelussa siten, ettei niille tapahdu muinaismuistolaissa kiellettyjä toimenpiteitä. Pien- ten muinaisjäännöskohteiden osalta tämä on mahdollista. Ympäristövaikutusten osalta sähkön- siirron lisäkapasiteetin sijoittaminen vanhaan johtokäytävään on kannatettava vaihtoehto, mutta linjauksen sekä pylväspaikkojen sijoittaminen laajemmille arkeologisille kohteille ilman tarkem- pia arkeologisia tutkimuksia on tuskin mahdollista.

Vuoden 2001 YVA-menettelyssä arkeologista inventointia ei tehty. Koska arkeologisen kulttuu- riperinnön kohteiden tilanne on oleellisesti päivittynyt kuluneiden 16 vuoden aikana, edellytettiin voimajohtoreitin suunnittelulta muinaisjäännösinventointia. Selvitys toteutettiin syksyllä 2017, mutta uusi raportti ei ole toistaiseksi käytettävissä. Inventoinnin tulosten pohjalta arkeologisen kulttuuriperinnön nykytilan kuvaus ja hankkeen vaikutusten arviointi muinaisjäännöksiin tulee täydentää YVA-selostukseen. Erityistä huomiota on syytä kiinnittää hankkeen vaikutuksiin tar- kastellun voimajohtoalueen laajoihin muinaisjäännöksiin ja tuoda esille mahdolliset ja todennä- köiset arkeologiset tutkimustarpeet, ja niiden vaikutukset hankeaikatauluun.

Museoviraston kanta edellä mainituin huomautuksin on, että Fingrid Oyj:n Pyhänselkä-Kemin- maa 400+110 kV voimajohtohankkeen YVA-ohjelmavaiheessa on riittävällä tavalla käsitelty ja arvioitu kulttuuriympäristöön kohdistuvia vaikutuksia.

Puolustusvoimat

Puolustusvoimat on tutustunut lausuntopyyntömateriaaliin. Puolustusvoimilla ei ole lausuttavaa kyseisen voimajohtohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyen on pyydettävä lausunnot puolustusvoimien lisäksi myös Suomen Turval- lisuusverkko Oy:ltä.

(6)

Oulunkaaren ympäristölautakunta

Oulunkaaren ympäristölautakunta toteaa lausuntonaan, että voimajohtoreitti C, jossa on huomioitu Tuomelan tekninen vaihtoehto ( e-fl - e-f2) sekä Tuuliaapa-Heposuon Natura-alueen kierto (e-f3). on parempi kuin alkuperäinen voimajohtoreitti C. Tarkempaa selvitystä, jossa tut- kitaan mm. sähkö- ja magneettikentan vaikutusta ihmisiin, pidetään erityisen tärkeänä.

Oulun kaupunki, Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen johtokunta

Ympäristötoimen lausunnossa otetaan kantaa hankkeeseen vain siltä osin, kun se sijoittuu Mu- hoksen kunnan ja Oulun kaupungin alueelle.

Ympäristötoimen käsityksen mukaan voimajohtoreitin linjausta on muutettu pitemmällä kuin yh- teensä vain noin kilometrin matkalla. Selkeitä linjausmuutoksia on tehty mm. Seluskanjärven, Juuvanperän ja Yli-Iin kirkonkylän läheisyydessä. Osin linjausmuutokset ovat luonnonarvojen kannalta heikennys aiempaan verrattuna – mm. Natura 2000 –kohteisiin kuuluvan Vepsänjoen voimalinjareitti ylittää aiempaa useamman kerran.

Ympäristötoimen mielestä Muhoksen Ison Matinsuon alueella on syytä tarkastella mahdollisuutta yhdistää uusi reitti olemassa olevaan linjaan siten, että se palaisi nyt esitetylle linjaukselle Ison Seluskajärven lounaispuolella. Myös Isosuo-Leväsuo –alueella (kartta 5) tulisi selvittää vaihtoehtoja, joissa luonnonarvot säilyisivät paremmin.

Kiimingin lettoalueen ja Juuvanperän välisellä alueella on luontoselvityksessä esiin tuotujen kohteiden lisäksi useita rauhoitetun tikankontin esiintymiä sekä muita uhanalaisten/vaarantu- neiden kasvilajien esiintymispaikkoja. Ympäristötoimen näkemyksen mukaan tällä alueella on tehtävä tarkentavia luontoselvityksiä viimeistään jatkosuunnitteluvaiheessa. Selvityksen tulokset on huomioitava paitsi pylväiden sijoittamisessa myös rakennus- ja huoltotöiden aikaisessa maastoliikenteessä. Vastaavasti Tonttikankaan yksityismaan luonnonsuojelualue on huomioitava pylväiden sijoittelussa sekä rakennus- ja huoltotöissä ja niiden aiheuttamassa liikenteessä.

Alueella on sen rauhoitusmääräysten mukaan kielletty mm. metsänhakkuut ja muut metsänhoi- totoimenpiteet, rakennusten, rakennelmien, laitteiden, teiden ja polkujen rakentaminen sekä kaikenlainen muu toiminta, joka saattaa vaikuttaa epäedullisesti alueen maisemakuvaan.

YVA-ohjelmassa esitetyn mukaisesti alle 100 metrin etäisyydelle voimajohdosta olisi jäämässä kolme asuinrakennusta Vesalassa ja yksi Mannilassa. Vesala on asemakaavoitettua aluetta ja edellä mainittujen asuinrakennusten lisäksi alla 100 m etäisyydellä on joitakin rakentamattomia tontteja. Vesalan kohdalla YVA-ohjelmassa esitetty voimajohtoreitin linjaus poikkeaa jossain määrin Kiiminkijokivarren yleiskaavassa esitetystä.

Voimajohtoreitin linjausta on syytä tarkentaa asutus ja siihen kohdistuva terveyshaitta paremmin huomioivaksi Vesalan kohdalla.

Kuntien kaavatilannetta läpikäytäessä mainitaan seudullisen monitoimikeskuksen osayleiskaava sekä moottoriurheilun monitoimikeskuksen toteudus. Tältä osin ympäristötoimi haluaa tuoda esiin myös sen, että alueella on voimassa oleva ympäristölupa ampumaurheilukeskuk- selle sekä mahdollisesti tulevaisuudessa myös kaavan mahdollistamaa harrasteilmailua. Voi- malinjareitin raivaus todennäköisesti vaikuttaa haitallisen melun leviämiseen nykyistä laajem- malle alueelle etenkin Lastulammen ja Matalalammen suuntaan.

Alueen soilta on tehty pesimälinnustoselvityksiä. Ohjelmassa mainitaan hankkeen sijoittuvan lintujen päämuuttoreiteille Olhavan-Simon alueella. Linnustoselvityksiä olisi syytä täydentää myös muuttolintujen osalta – erityisesti suoalueille saattaa kertyä runsaastikin lintuja muuttoai- koina.

Lisätietoina ympäristötoimi toteaa, että Siliäkankaan pohjavesialueella Oulun Veden Soidinhar- jun vedenottamo on jäämässä jotakuinkin voimajohtoreitin alle. Samalla alueella Rudus Oy:n louhos sijaitsee varsin lähellä reittilinjausta.

Oulun kaupunki, yhdyskuntalautakunta

Voimajohtohankkeesta noin 60 kilometriä sijoittuu Oulun kaupungin alueelle, joka on pääasial- lisesti metsä- ja suoaluetta. Oulun alueella voimajohto sijoittuu uuteen, noin 62 metriä leveään maastokäytävään. Voimajohtoreitin lähialueilla asutusta on Oulun alueella eniten Ylikiimingin Vesalassa, jossa 300 metrin lähialueella voimajohdosta on yhteensä 35 asuintaloa ja lisäksi muutamia loma-asuntoja. Lisäksi Kiimingin Mannilassa Joloksentien varrella yksittäisiä asuin- taloja jää lähialueelle. Muutoin voimajohtoreitti ei sijoitu kylien (Arkala, Hannusperä ja Joloskylä) tai Yli-Iin keskuksen lähialueille, vaan etäisyyttä näihin voimajohtoreitistä on 2-3 kilometriä. Ou- lun alueella alle 100 metrin etäisyydellä voimajohdosta on yhteensä 4 asuinrakennusta.

Hankkeessa tarkasteltava voimajohto on osoitettu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa uutena pääsähköjohtona 400 kV ja Uuden Oulun yleiskaavassa ohjeellisena uutena linjana tai yhteystarpeena. Oulun kaupungin alueelle suurimmalla osalla voimajohtoreittiä on voimassa Uuden Oulun yleiskaava, mutta reitti sijaitsee myös Ylikiimingin Vesalassa Kiiminkijokivarren osayleiskaavan alueella sekä Yli-Iissä Kierikin ja Siuruanjoen osayleiskaavojen alueella. Ylikii- mingin Vesalassa hanke sijoittuu myös lyhyeltä osin asemakaavoitetulle alueelle sekä sivuaa jo rakennettua pientaloaluetta.

Arviointiohjelma on kokonaisuudessaan kattava ja siinä on kuvattu selkeästi suunniteltu voimajohtohanke, ympäristön nykytila ja arvioitavat vaikutukset. Suunniteltu voimajohtoreitti on osoitettu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa, jonka lisäksi se on osoitettu Oulun kaupungin alueella sekä Uuden Oulun yleiskaavassa että Kiiminkijokivarren osayleiskaavassa. Vaikka voimajohtoreitti poikkeaa hieman paikoin näistä luonteeltaan ohjeellisista linjauksista, voidaan reitti katsoa myös yleiskaavan mukaiseksi. Ympäristövaikutusten arviointiselostusta laadittaessa kaavoitusta koskeva nykytilannekuvaus tulee Oulun kaupungin osalta täydentää Yli-Iissä voimassa olevien Kierikin ja Siuruanjoen osayleiskaavojen kuvauksilla.

Oulun Ylikiimingin Kokkokankaan alueella voimajohtoreitin länsipuolella on voimassa seudullisen monitoimikeskuksen osayleiskaava. Voimajohtohankkeen jatkosuunnittelussa ja ympäris- tövaikutusten arvioinnissa tulee varmistaa, ettei voimajohdon sijoittuminen suunniteltuun paik- kaan estä tai vaikeuta osayleiskaavassa osoitetun harrasteilmailua palvelevan lentokentän rakentamista ja toimintaa.

Ympäristövaikutusten arviointiohjelman mukaan vaikutusten arvioinnissa Oulun osalta keskity- tään arvokkaisiin maisema- ja luontokohteisiin sekä poronhoitoon ja ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointeihin. Oulun kaupunki pitää tärkeänä, että arvioinnissa tarkastellaan kattavasti Ylikiimingin Vesalan alueelle ja asukkaisiin kohdistuvia maankäyttö-, maisema- ja ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia, vaikka voimajohto on osoitettu alueella voimassa olevissa yleis- ja asema- kaavoissa. Lisäksi Oulun kaupunki esittää, että maisemavaikutusten havainnollistamiseksi laa- dittaisiin riittävästi havainnollisia kuvasovitteita voimajohdosta erityisesti suurempien jokien yli- tyksiä (Sanginjoki, Kiiminkijoki, Iijoki, Siuruanjoki) koskien.

Paliskuntain yhdistys

Hanke sijoittuu poronhoitoalueella Kiimingin, Kollajan, Oijärven ja Isosydänmaan paliskuntien alueelle. Uutta johtokäytävää raivattaisiin Kiimingin, Kollajan ja osittain myös Oijärven alueelle.

Paliskuntien poronhoito perustuu luonnonlaitumiin ja porojen vapaaseen laiduntamiseen.

Poronhoidon huomioon ottaminen hankkeessa

Poronhoito on merkittävä ja pitkän historian omaava maankäyttömuoto koko poronhoitoalueella. Poronhoito-oikeus ja siihen kiinteästi kuuluva vapaa laidunnusoikeus on ikiaikainen nau- tintaoikeus, jo-ka on suoraan lailla turvattu erityinen oikeus (PHL 848/1990, 3§). Poronhoitolain lisäksi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ja alueella voimassa olevien Pohjois- Pohjanmaan ja Länsi-Lapin maakuntakaavojen suunnittelu- ja yleismääräykset edellyttävät, että poronhoitoalueella on turvattava poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset. Laki ympä- ristövaikutusten arvioinnista (YVAL 252/2017) velvoittaa myös omalta osaltaan alueella toimi- vaan elinkeinoon kohdistuvien vaikutusten selvittämiseen. Paliskuntain yhdistys katsoo, että poronhoitoon kohdistuu vaikutuksia, jotka voivat olla merkittäviä.

(7)

Poronhoito on poronhoitoalueella keskeinen osa alueen elinkeinoelämää ja laajojen maa-alueiden käyttäjänä altis muun maankäytön vaikutuksille. Poronhoito on lisäksi kiinteä osa Pohjois- Suomen kulttuuriperintöä. Poronhoitoalueella tapahtuva maankäytön suunnittelu on siis elinkei- non ja kulttuuriperinnön jatkuvuuden kannalta keskeinen kysymys. Poronhoitolaissa säädetään neuvotteluvelvollisuudesta suunniteltaessa valtion maita koskevia poronhoidon harjoittamiseen vaikuttavia toimenpiteitä (PHL 53 §). Myös muualla kuin suoraan valtion mailla tapahtuvalla maankäytöllä on yleensä jonkin asteisia vaikutuksia paliskunnan toimintaedellytysten jatkuvuu- teen. Tästä syystä poronhoitoalueella maankäytön suunnittelua on suositeltavaa toteuttaa eri- laisilla osallistavilla suunnittelu- ja neuvotteluprosesseilla.

Poronhoitolain takaama vapaa laidunoikeus on tarkoitettu pysyväksi oikeudeksi, eikä sitä voi myydä tai vuokrata. Poronhoito on laaja-alainen maankäyttömuoto, jonka kannattavuus perustuu mahdollisimman yhtenäisiin laidunalueisiin ja porojen luontaisen laidunkierron mukaiseen vapaaseen laiduntamiseen. Paliskunnan toiminnalliseen ympäristöön kuuluvat erilaiset lai- dunalueet (kesä-, talvi-, rykimä- ja vasoma-alueet), ja niille siirtymiseen käytettävät alueet, sekä paliskunnan poronhoitotyöhön liittyvät toiminta-alueet ja infrastruktuuri (kuljetusreitit, erotusaidat, kämpät, laidunkiertoaidat ym.). Kaikki paliskunnan alueelle tuleva uusi toiminta ja maan- käyttö vaikuttavat poronhoitoon, sillä paliskunta eri osineen muodostaa yhtenäisen toimintaym- päristön. Eri alueiden merkityksen suuruus vaihtelee paliskunnan sisällä. Tästä syystä maan- käyttöhankkeita on aina tarkasteltava tapauskohtaisesti yhteistyössä asianosaisen paliskunnan kanssa.

Ympäristövaikutusten arviointimenettely

Ympäristölle aiheutuvat muutokset vaikuttavat poronhoidon harjoittamisen edellytyksiin. YVA- menettely nousee keskeiseen osaan, kun hankkeen vaikutuksia poronhoitoon selvitetään. Vai- kutukset tulee arvioida riittävän laajasti. Lähtökohdaksi tulee ottaa alueiden nykyinen merkitys elinkeinolle. Arvioinnissa tulee selvittää rakennelmien ja toiminnan vaikutukset porolaitumiin, porojen laidunten käyttöön, poronhoitotöihin (muuttuminen/vaikeutuminen, turvallisuusriskit jne.) ja rakenteisiin (erotusaidat, laidunkiertoaidat ym.). Hankkeen yhteisvaikutukset mahdollis- ten muiden voimajohtojen kanssa tulee selvittää. Voimajohtojen vaikutuksista porojen laiduntamiseen ja poronhoitoon on tutkimustietoa mm. Norjasta.

Poronhoitoon kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa tulee käsitellä niin rakentamisen kuin toiminnan aikaisiakin vaikutuksia. Menettelyssä tulee etsiä konkreettisia ratkaisuja haitallisten vaikutusten estämiseen, lieventämiseen ja kompensointiin yhteistyössä paliskuntien kanssa. Voi- majohtojen kyseessä ollessa nämä voivat liittyä esimerkiksi pylväiden tai johtoaukean tarkem- paan sijoitteluun, johtoaukean raivaamiseen, siltojen tai kulku-urien tekemiseen, ilmajohtojen merkitsemiseen (nk. lintupallot) tai poroaitaverkkojen maadoittamiseen. Myös rakentamisen ajoitusta voi olla tarpeen pohtia, jos alueella on vasoma-alueita tai poronhoidon toimintaa (va- sanmerkintä tai erotukset). Poronhoitolain mukaiset neuvottelut tulee järjestää. Neuvotteluiden ajankohtaa mietittäessä on syytä ottaa huomioon paliskunnan poronhoitotyöhön liittyvät kiirei- simmät ajat (esimerkiksi syksyn erotukset ja kesän vasamerkintä).

YVA-ohjelman mukaan porotalousselvityksen lähtöaineistoina tullaan käyttämään Paliskuntain yhdistykseltä saatavaa paikkatietoa alueen poronhoidosta ja porotalouden rakenteista ja laitu- mista sekä tilastoja ja paliskunnilta saatavia tietoja. Paliskuntien tilastoja on nykyisin saatavilla yhdistyksen lisäksi myös SYKE:n Liiteri-tietokannasta. Perustietojen keräämisen jälkeen alueen paliskuntien ja Paliskuntain yhdistyksen kanssa järjestetään tapaaminen, jossa selvitetään yk- sityiskohtaisemmin poronhoidon toimintaa hankealueella ja sen lähiympäristössä sekä pohdi- taan hankkeen vaikutuksia. Arvioinnissa hyväksi käytetään Paliskuntain yhdistyksen ja Lapin liiton julkaisemaa poroYVA-opasta sekä soveltuvin osin IMPERIA-menetelmää. Suunnitelmat poronhoitoon kohdistuvien vaikutusten arvioinniksi vaikuttavat kattavilta.

YVA-menettelyssä tulee arvioida asianmukaisesti poronhoitoon kohdistuvat vaikutukset. Alu- een paliskunnat tulee osallistaa suunnitteluun ja vaikutusten arviointiin. Lisäksi tulee etsiä keinoja poronhoidolle aiheutuvien haittojen estämiseen ja vähentämiseen. Paliskunnille tulee tur- vata tiedon saanti koko hankkeen suunnittelun ja toteutuksen ajan.

Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kyseessä olevalle voimajohtohankkeelle on toteutettu YVA-menettely vuonna 2001. YVA-menettelyn johtopäätöksissä todettiin vaikutuksissa keskeisenä olevan se, että ongelmat keskitty- vät jokilaaksoihin, joissa pääosa seudun ihmisistä asuu. Asukkaiden näkemykset painottuivat siten, että voimajohtoreitin metsiä ja luontoa pirstova vaikutus ei ollut niin merkittävä kuin yksit- täisen maanomistajan taloudelliset intressit. Tästä syystä valittiin ko. uudessa YVA-menette- lyssä tarkasteltava pääreittivaihtoehto. Vuoden 2001 YVA-menettelyn pohjalta valittu vaihtoehto on osoitettu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa arviointiohjelmaselostuksesta poi- keten 400 kV ohjeellisen pääsähköjohdon merkinnällä, mikä mahdollistaa tarkemman sijainnin määrittelyn tarkemmassa suunnittelussa.

Tarkasteltavan voimajohtolinjan kattavan 400 kV ohjeellisen pääsähköjohdon merkinnän lisäksi samaan linjaukseen Pyhänselästä Yli-Iin pohjoispuolelle on osoitettu 400 kV pääsähköjohdon yhteystarve (Hirvisuo-Tervola). Sähköverkon kehittämisperiaatemerkintöjen lisäksi lukuisia luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristön arvoja sisältäviä kohteita: luonnonmonikäyttöalueita, luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä suoalueita (luo-1), Natura 2000 -alueita, luonnon- suojelualueita (SL), luonnonsuojelulain nojalla suojeltavaksi tarkoitettuja suoalueita (SL-1), valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ja kulttuuriympäristöjä sekä poh- javesialueita. Muita mainittavia aluevarauksia linjalla ovat poronhoitoalueet, ampumarata, vir- kistys- ja matkailukohde, moottoriurheilukeskus, turvetuotantoalueet, tuulivoima-alueet, Ro- kuan matkailun vetovoima-alue sekä Vesala-Rekikylän kyläalue.

Hanke on voimassa olevien maakuntakaavojen mukainen ja maakuntakaavan luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristökohteet sekä muu maankäyttö on kuvattu kattavasti arviointiohjelmassa.

Pohjois-Pohjanmaan liitto on saanut asukaspalautetta koskien arviointiohjelman kuvassa 35 esitettyä voimajohtoreitin sijaintia Oulun Vesalan kylän kohdalla suhteessa asemakaavassa osoitettuun sijaintiin. Arviointiohjelmaa olisi syytä tarkistaa siltä osin. Lisäksi, Pohjois-Pohjan- maan liitto katsoo, että mahdollisen Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa osoitetun Muhos- Tervola yhteystarpeen toteutumisen vaikutuksia tulisi tarkastella tässä yhteydessä erityisesti tiheään asutettujen jokilaaksojen kohdalla. Kaksi vierekkäistä 400 kV linjaa vie arviointiohjelman havainnekuvien perusteella 103 m, mikä voi osoittautua haasteelliseksi erityisesti Kiiminkijoen ylityksen kohdalla. Kahden 400 kV voimajohtolinjan sijoittumista on perusteltua tarkastella vaih- toehtotarkasteluin, mikäli Muhos-Tervola yhteystarpeen mukaisen voimajohdon rakentaminen ei ole mahdollista valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti samaan johtokäytä- vään arviointiohjelmassa tarkasteltava linjauksen kanssa. Pohjois-Pohjanmaan liitolla ei ole muuta huomautettavaa arviointiohjelmasta.

Suomen Luonnonsuojeluliitto, Pohjois-Pohjanmaan piiri

Alustavassa reittisuunnittelussa on selvitetty erilaisia ratkaisuja. Karsittuja vaihtoehtoja ovat maakaapeli koko matkalta ja yhdistetty maakaapeli-avojohtomalli, merikaapeli sekä avojohto- reittivaihtoehdot A ja B. Arviointiohjelmassa selvitettävänä on reittivaihtoehto C, joka tosin on valittu jatkosuunnitteluun jo vuonna 2001.

Perustelut ovat edelleen samat niin karsittavista vaihtoehdoista kuin C:n paremmuudesta. Liki 20 vuoden aikana alalla on tapahtunut vähän kehitystä. Alempia sähköverkkoja on siirretty maa- kaapeleihin. Tarve kolmannelle siirtoreitille Pohjois-Suomen ja -Ruotsin välille voi olla tukevam- malla pohjalla kuin edellisessä, vuosituhannen vaihteen arviointimenettelyssä. Sähkön koko- naiskulutus ei kuitenkaan ole pitkään aikaan enää kasvanut. Tuotantorakenne on murroksessa, mutta myös kulutukseen on mahdollista saada isoja muutoksia, joista muun muassa älyverkot ja kysyntäjoustot vaikuttavat kokonaiskulutusta ja siten sähkönsiirtokapasiteetin tarvetta alen- tavasti. Sähkönsiirron rakenteet vaikuttavat merkittävästi ympäristöönsä. Yhteiskunnan koko- naisetuakin on syytä miettiä eikä pitäytyä vain markkinalähtöisessä näkökulmassa.

Kantaverkon kehittäminen on tietenkin pitkäjänteistä työtä. Vaihtoehto C on aiempien selvitys- ten ja valintojen johdosta maakuntakaavassa, mikä tukee ennakoivaa maankäytön ohjausta.

(8)

Toisaalta kaikki olennainen on jo valmiiksi päätetty eikä vaihtoehtoja ole jäljellä. Ohjelman perusteella onkin vaikea pitää prosessia enää varsinaisena arviointimenettelynä. Luonnonsuoje- lupiiri lausui arviointiselostuksesta vuonna 2001 yhdessä Lapin luonnonsuojelupiirin kanssa ja piti silloin C-vaihtoehtoa tarkastelluista vaihtoehdoista luonnonsuojelun kannalta huonoimpana.

C-vaihtoehdossa oli myös uutta johtokäytävää eniten, mutta perussyy sen valinnalle olikin etäi- syys asutuksesta. Erityisesti suoluonnolle näyttää hankkeesta koituvan suurimmat vahingot.

Ohjelmassa todetaan, että yhteispylväitä ei voi käyttää, vaan uusi johtolinja on rakennettava joka kerta erilliseksi, mikä voi johtaa hyvinkin massiivisiin kokonaisuuksiin. Esimerkiksi Oulujoen yli Pyhänselästä lähtee nykyisellään 220 kilovoltin, kaksi 400 kilovoltin ja yksi 110 kilovoltin johtoreitti ja niiden rinnalle tullee suunnitelman mukaan yksi uusi 400 + 110 kilovoltin voimajohto.

Johtoalue levenee nykyisestä välillä a-b, b-c ja c-d 37 metriä. Välillä d-e Soidinmaalta Yli-Olha- van Tuonelaan voimajohto sijoittuu uuteen maastokäytävään, jonka leveys on 62 metriä. Välillä e-f Tuonelasta Simoon ja g-h Keminmaan Maihkilanvaarasta Keminmaan sähköaseman liityn- täpisteeseen uusi johtokäytävä sijoittuu nykyisen 400 kV voimajohdon viereen levittäen johto- aluetta 41 metriä.

Ohjelman kuvissa 110 kV siirtolinja esitetään varauksena ja ikään kuin samaan pylvääseen sijoittuvana 400 kilovoltin linjan kanssa. Myös kuvassa 21 400 + 110 kilovoltin johdot on sijoitettu samaan pylvääseen. Selostuksessa on syytä selventää asiaa: jos 110 kilovoltin linja toteutetaan, rakennetaanko se viereen vai samaan pylvääseen. Sinänsä olisi myös paikallaan selvittää tarkemmin yhteispylväiden käytön mahdollisuuksia ja rajoitteita. Onko riski käyttövarmuuden heikkenemisestä todella niin iso, kuin ohjelmassa annetaan ymmärtää, vai onko kyse vain ta- vanomaisesta toimintatavasta, jonka ala pystyy itse pitkälti sanelemaan.

Linja C kaartaa kauniisti Pyhänselästä Keminmaalle. Ohjelman mukaan reitti on yleispiirteinen ja vasta vaikutusten arvioinnin jälkeen alkaa yksityiskohtaisempi suunnittelu. Kuitenkin reitti vaikuttaa betonoidulta paikalleen ja tarkempi suunnittelu on enemmän teknistä toteutusta varten.

Luontoselvitysten antia käytetään myös hyväksi pylväsrakenteiden sijoittelussa.

Kannatettava myönnytys soidensuojelulle on reittiin tehty pieni mutka Tuuliaapa-Iso Heposuon suojelualueen kohdalla. Uuden linjan sijoittaminen heti olemassa olevan viereen olisi lisännyt negatiivisia vaikutuksia suojelualueeseen. Sinänsä olisi hyvä, jos vanhaa reittiäkin voisi siirtää pois suojelualueelta, mutta vanhojen linjojen muutokset haittojen vähentämiseksi eivät ole nousseet mitenkään esille.

Yleisperiaatteena soidensuojelualueiden säästäminen johtoreiteiltä ei kuitenkaan valitettavasti ole, vaikka suot ovat läntisellä Pohjois-Pohjanmaalla usein aukeita avosoita, joilla pylväsraken- teet johtokäytävineen rikkovat maiseman tehokkaasti sekä heikentävät suotyyppien tilaa ja aiheuttavat linnustolle törmäysriskin. Isolla Matinsuolla esimerkiksi on jo voimajohtolinja, joka avoimessa suomaastossa näkyy kauas. Laajan suoalueen voi kuitenkin säästää uusilta voima- johtokäytäviltä tekemättä mutkaa suolle vaan pysyttelemällä Pyhänselästä vanhan linjan rinnalla pitempään ja jatkamalla uutta reittiä Ylikiimingintien vartta pohjoiseen.

Toinen tarkemmin tutkittava paikka on Iso Kalliosuo-Satamosuon, Poikainlammit-Karhusuon, Röytänsuo-Haaposuon ja Isosuon ja Leväsuon alue. Ohjelman mukaan etäisyyttä Poikainlam- mit-Karhusuolle on noin 680 metriä ja Iso Kalliosuo-Satamosuollekin 220 metriä. Myös Pohjois- Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa matkaa suojelualueille jää. Voimalinja kulkee kuitenkin Röytänsuon-Haaposuon kautta (luo-1) sekä uusien suojelualuevarausten, Isosuon ja Le- väsuon kautta. Haaposuota halkaisee jo yksi voimajohto. Itäpuolella on Hirvisuon soidensuo- jelu- ja Natura-alue, joten mainitut suot muodostavat ison melko yhtenäisen kokonaisuuden.

Karttaliitteessä 5 havainnollistetaan Isosuon ja Leväsuon kohtaa. Selostuksessa on selvitettävä tarkemmin reitin kulku kyseisellä paikalla ja vähintään esitettävä, miten haittoja on lievennettä- vissä pylväspaikkojen sijoittelulla. Lisäksi on tarkasteltava mahdollisuutta löytää voimajohdolle haitattomampi vaihtoehtoinen reitti.

Pohjois-Pohjanmaa on tuulivoiman hyödyntämisessä johtava maakunta. Alueelle on sijoittunut lähes puolet kaikesta Suomeen rakennetusta tuulivoimasta ja uusia hankkeita on jatkuvasti vi- reillä. Uusien sähkölinjojen pystyttäminen on osa tuulivoimahankkeita. Lisäksi uutta sähkönsiir-

tokapasiteettia edellyttää Fennovoiman ydinvoimalalaitos, jos se toteutuu. Sähkönsiirron yh- teisvaikutuksia tulee arvioida ja varsinkin tuulivoimala-alueiden ja -hankkeiden tuomaa lisäka- pasiteettia sillä maakunnan osalla, johon Pyhänselän-Keminmaan uusi reitti sijoittuu.

Säteilyturvakeskus

Voimajohto aiheuttaa ympärilleen sähkö- ja magneettikentän. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa 294/2002 vahvistetut väestön altistumisen suositusarvot ovat 5000 V/m sähköken- tälle ja 100 μT magneettikentälle. Kumpikaan suositusarvo ei ylity johtoaukean ulkopuolella.

Asetus ei rajoita satunnaista oleskelua voimajohdon läheisyydessä eli maa- tai metsätaloustöitä tai virkistyskäyttöä mm. metsästykseen, sienestykseen ja marjan poimintaan. Asetus ei myös- kään rajoita voimajohdon sijoittamista asuin- tai lomarakennusten läheisyyteen.

Asetuksen suositusarvot suojaavat voimajohtojen välittömiltä haittavaikutuksilta. Runsaan 30 vuoden aikana tehdyt väestötutkimukset ovat kuitenkin antaneet viitteitä siitä, että asumisesta tai pitkäaikaisesta oleskelusta voimajohtojen läheisyydessä saattaisi olla terveydellistä haittaa lapsille. Yhteenvetona tähänastisista väestötutkimuksista voidaan todeta, että voimajohtojen lähellä asuvien lasten leukemiariski näyttäisi kaksinkertaistuvan, kun lapset altistuvat magneet- tikentälle, jonka keskimääräinen vuontiheys ylittää 0,4 μT. Solu- ja eläinkokeista saadut tulokset eivät kuitenkaan tue tätä tulosta. Ei tunneta mekanismia, jolla voimajohdon magneettikenttä aiheuttaisi leukemiaa tai muita syöpiä. Väestötutkimusten tulosta ei ole voitu osoittaa tilastohar- haksi. Tämän tieteellisen epävarmuuden vuoksi STUK suosittelee välttämään uusien voimajohtojen ja lasten pysyvään oleskeluun tarkoitettujen tilojen rakentamista siten, että voimajohdon aiheuttama keskimääräinen magneettivuon tiheys ylittää 0,4 μT edellä mainituissa tiloissa. Voi- majohdon sähkökentällä ei ole todettu olevan vastaavia vaikutuksia. Magneettivuon tiheys on todennäköisesti aina alle 0,4 μT, kun etäisyys 400 kV voimajohdon keskilinjasta on vähintään 100 m. Etäisyys voi olla johdon lopullisesta teknisestä toteutuksesta ja suunnitellusta kuormi- tuksesta riippuen huomattavasti pienempi.

STUK suosittelee uuden voimajohdon rakentamista siten, että sen aiheuttama magneettivuon tiheys ei pitkäaikaisesti ylitä 0,4 μT voimajohdon lähellä sijaitsevissa asuinrakennuksissa. Vel- voittavaa estettä ei säteilyturvallisuussyistä kuitenkaan ole voimajohdon rakentamiseen arviointiohjelmassa esitetyn suunnitelman mukaisesti.

Mielipide

Toivon otettavan huomioon Simojoen ylityksessä Malininperän puolella jokea kiinteistön käyt- tötarkoitus, loma-asunnon rakentamiseen osoitettu kiinteistö. Tarkkaa voimajohdon linjaa ei kartassa vielä ole, mutta haluan kulkevan kiinteistön rajan alavirranpuolelta lähellä olemassa olevaa johtoa. Lisäksi toivon myös pylväiden sijoittelussa kyseinen kiinteistö otatettavan huomioon.

Mielipide (2 allekirjoittajaa)

Vastustamme Fingrid Oyj:n Pyhänselkä-Keminmaa 400 + 110 kilovoltin voimajohtohanketta.

Suunniteltu voimajohto kulkisi maittemme halki ja entisen 400 kilovoltin voimajohdon vierestä, joten maitamme jäisi linjan alle lisää n. 2 ha metsämaata. Tämä koskee monia maanomistajia ja kysyttäis lupaa niin ei varmaan kukaan lupaa antaisi. YVA-yleisötilaisuudessa Yli-Iissä ei kukaan uskaltanut vastustaa, kun sanottiin ettei täällä kannata esittää kantaansa – ihmiset alistuu.

Korvaukset maanomistajille ovat mitäänsanomattomia ja metsän tuotto linjan osalta menetetty ikiajaksi. Johtoalue n. 150 km on pinta-alaltaan n. 7000 ha. Tällä on valtava merkitys luontoon – luonnon monimuotoisuuteen. Kannattaa miettiä vielä kerran ja toisenkin, ennen kuin tuhoaa tämmöisen määrän metsää.

Mielipide (2 allekirjoittajaa)

YVA-ohjelmassa ei ole otettu huomioon Yli-Iin alueen metsänomistajille aiheutuvia tulonmene- tyksiä. Voimajohto on suunniteltu rakennettavaksi yksityisten omistamien talousmetsien kautta, ja se aiheuttaa merkittävää haittaa metsätaloudelle. Voimajohto tulisi rakentaa Valtion maiden

(9)

kautta.

Mielipide

Omistamallani maatilalla on mummon mökki. Metsämaa on hyväkasvuista. Ohikulkijat ovat ihailleet hyväkasvuista puustoa. Toivoisin, että puut saavat kasvaa jatkossakin. Mökin pihapii- riin tulee näköhaitta ja arvo laskee huomattavasti.

Mielipide

Hankkeen ensimmäisen päävaiheen ympäristöarviointiohjelmassa on kuvattu, että voimajohdon valittömässä Iäheisyydessä sijaitsee kymmenen (10) asuintaloa ja kuusi (6) lomaraken- nusta. Yksi kuvaukseen lasketuista asuintaloista on puoleksi omistuksessani ja kokonaan hal- linnassani. Keminmaan kunnan Maulan kylässä sijaitsevan kiinteistööni kuuluu myös ranta- sauna, joka on asuintalon tavoin minulla ympärivuotisessa ja jatkuvassa asuinkäytössä.

Rakennusten ja maan lisäksi vaadin, että hankkeessa huomioidaan kiinteistöt yksittäisiä rakennuksia laajempana omaisuuseränä, joka kattaa tontin ja kaiken kiinteän omaisuuden, jota kiin- teistöön kuuluu. Näin myös hankkeen todellinen vaikutus on rakennuksia ja maata laajempi; se vaikuttaa kiinteistöomaisuuteen, jolle nykyinen voimalinja on jo olemassa oleva rasite, joka vaikuttaa kiinteistön arvoon negatiivisesti.

Kohdallani hanke koskettaa kiinteistöomaisuutta, jota olen pyrkinyt kartuttamaan tekemällä siihen aktiivisesti lisäinvestointeja, Vuonna 2000 lunastimme tonttiimme lisää maa-alaa ja raken- simme siihen rantasaunan. Lämmitysjärjestelmän uusimme Öljylämmityksestä maalämpöön vuonna 2013, missä yhteydessä remontoimme myös saunatilat ja vesijohtoputket. Viimeksi ke- sällä 2017 teimme laajan kattoremontin, vain muutamia mainitakseni Asuinkiinteistön ohella asuintaloni ja rantasaunani ovat minulle kiinteistösijoitus, jonka arvonnousua olen tietoisesti in- vestoinneillani tavoitellut. Koen oikeudekseni ja velvollisuudekseni ottaa kantaa vaikutuksiin, joita hankkeella on yksittäisten ihmisten omaisuuteen. Haluan tuoda hankkeen tietoon yksittäi- sen kiinteistönomistajan huolen, jonka kohdistuu kiinteistöinvestointien tuotto-odotuksen ja jopa mahdolliseen omaisuuden arvon voimakkaaseen laskuun.

Vaadin, että alkavassa arviointiohjelmassa huomioidaan hankkeen rasitepiiriin kuuluva kiinteis- töomaisuus aivan erityisellä huolella ja tarkkuudella. Vaadin, että kiinteistöomaisuuden arvoon kohdistuvat lisärasitteet pyritään ensisijaisesti välttämään täysin. Vaadin, että suunnittelussa käytetään niin ajallisia kuin taloudellisia resursseja siihen, että yksittäisten henkilöiden kiinteis- töomaisuuteen ei kohdistu arvoa alentavia lisärasitteita, jotka ovat hyvällä suunnittelulla vältet- tävissä.

Mielipide

Vesalan koulun tilaisuudessa käytettiin puheenvuoroja linjan siirtämisestä Aumaharjun kohdalla ja Kiiminkijoen ylityksen kohdalla lännemmäksi. Haluan tiedon siitä heti, koska omistan talon Kovanlenvantie 97 kohdalla.

Mielipide

Kyllä kait se menee siitä ojitusalueen läpi mutta ojat pitää aukoa töitten jälkeen ja puista oikea hinta

Iiseudun kelkkailijat ry

Kannatamme Fingrid Pyhänselkä-Keminmaa hanketta, jolla varmistetaan Pohjois-Suomen energian jakelu. Esitämme että samassa hankkeessa on haettava yva sekä suostumus sähkö- linjan alustalla tai sen välittömässä läheisyydessä moottorikelkkailukäyttöön. Em. toimilla on todettu olevan positiiviset vaikutukset verkoston ylläpitoon sekä, näin toteutettuna Fingrid ja yhteistyötahot ovat omalta osaltaan vähentämässä päästöjä ympäristöön ja estämässä häiriö- kelkkailua luontokohteissa. Mikäli tämä ei ole mahdollista koko hankkeen alueella, niin minimis- sään Yli-Ii Kierikki ja Ii Olhava välisellä alueella on mahdollistettava moottorikelkkailu yva ja

rasitetoimin.

Mielipide

Suurin huolemme ja murheemme on muutokset maisemaan ja vaikutus talomme / tonttimme arvoon (kannanottoon sisältyy kartta). Arviointiohjelman karttojen virheet vaikeuttavat kannan- ottoa, mm. sähkölinjan paikka vaihtelee. Epäilyttävällä tavalla epäselvät kartat. Eihän vain ole tarkoitushakuista? Periaatteessa meidän talon kannalta linjaus on todella huono tai sitten vain vähän huono. Riippuen mitä karttaa uskoo. Meille olisi valtavan tärkeätä että olohuoneen näky- män ja linjan väliin jäisi mahdollisimman paljon metsää ja korkeita puita. Miten saadaan näkö- este säilymään? Pitäisikö Fingridin lunastaa yksityinen metsä näkösuojaksi?

Mikäli linja tulisi noudattamaan 2001 hahmoteltua varausta yleiskaavassa, tässä olisi ehdotuk- set pylväiden sijoittelulle. Tässä ehdotamme uusia asutuksen kiertäviä linjauksia Reki-Vesalan alueella. Läntisten vaihtoehtojen lisäksi on myös mahdollista kiertää Ylikiiminki itäpuolelta.

Toivomme että meidän ja muiden Vesalan asukkaiden huoli ja mielipaha asumisviihtyvyyttä uhkaavasta voimalinjasta otetaan vakavasti. sähkölinjalle ja pylväiden sijoittelulle on runsaasti vaihtoehtoja jotka vähentävät haittaa asukkaille.

Mielipide

Suunnittelemanne 400 + 100 kilovoltin voimajohtoreitti sijoittuu omistamamme maa-alueen vä- littömään läheisyyteen tai jopa maa-alueellemme. Maa-alueemme läheisyydessä on tällä het- kellä nykyinen Fingridin 400 kV voimajohto ja sen suoja-alue. Uuden voimajohdon rakentamisen myötä nykyinen voimajohto- ja suoja-alue levenee ja tällä hetkellä emme tiedä, miten se vaikuttaa maa-alueeseemme (maa-alueen menetys) ja tontilla oleviin useisiin rakennuksiin.

Muuttuuko omistamamme maa-alue levenevän voimajohdon alueeksi? Metsäalue, joka vielä suojaa ja on näköesteenä nykyiselle johtoaukealle, muuttuu puuttomaksi. Mielestämme voimajohto ja sen suoja-alue muuttaa, meidän kohdalla, kaavan tarkoittamaa maankäyttöä vapaa- ajan asutuksesta voimajohtoalueeksi.

Ostimme jokirantatonttimme ja siihen kuuluvan pienen metsäalueen vuonna 2001. Tontilla on kotimme), mistä käymme töissä, asumme yli puolet vuodesta ja käymme talvellakin lähes päi- vittäin. Olemme investoineet vapaa-ajanviettopaikkaamme paljon rahaa ja käyttäneet paljon ai- kaa sen kehittämiseen. Sähkölinjat on laitettu maahan ja päärakennuksen sähkötyöt on tehty kokonaan uusiksi. Päärakennukseen on uusittu kaikki ikkunat lämpöikkunoiksi, ulko-ovi, ulko- seinät ja vesirännit. Sisätilat on kokonaan remontoitu. Päärakennuksen ulkokuisti on uusittu ja laajennettu.

Pää- ja saunarakennukseen tulee painevesi maallamme olevasta vesilähteestä. Noudatamme jätevesiasetusta ja tontillamme on maahan kaivettu umpisäiliö jätevesille ja harmaille vesille harmaa-vesisuodin. Talvella pidämme päärakennuksessa peruslämpöä. Ja maksamme ura- koitsijalle teiden aukipitämisestä. Olemme purkaneet vanhoja rakennuksia, rakentaneet uusia ja sähköistäneet myös useita lisärakennuksia. Sauna + pukuhuonerakennuksen, puuliiterin, hu- vimajan, varastorakennuksen ja pienen aitan. Kylpytynnyrille ja kesäkalusteille olemme tehneet omat "terassit".

Vapaa-ajan asuntoamme käyttää meidän lisäksi viisi lastamme ja heidän perheensä. Maiseman ja ympäristön muutos (uusi voimajohto, voimajohtopylväät, puiden kaataminen) on alueellisesti laaja ja koskee omistamamme maa-alueen koko länsireunaa. Voimajohdon maisemavaikutus on suuri ja maisemaa häiritsevä. Maiseman luonne muuttuu oleellisesti ja se alistaa ympäris- tönsä, koska puusto joudutaan kaatamaan kokonaan, eikä se pääse peittämään voimajohtoa ja voimajohtopylväitä, vaan ne erottuvat avoimessa maisemassa. Voimajohtoalueen maasto laskee Kemijokea kohti mentäessä, joten voimajohto muuttaa myös jokivarren maisemaa. Avo- nainen voimajohtoalue ja sen useat voimajohtopylväät erottuvat selvästi ja hallitsevat jokivarren maisemaa. Avonainen voimajohtoalue muuttaa myös pihapiirin "ilmastoa" ja "tuulta", koska edessä ei ole enää pihapiiriä suojaavia puita ja metsää.