• Ei tuloksia

Jarmo Hakkaraisen kirjallista tuotantoa 1979-2019

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Jarmo Hakkaraisen kirjallista tuotantoa 1979-2019"

Copied!
22
0
0

Kokoteksti

(1)

UEF//eRepository

DSpace https://erepo.uef.fi

Rinnakkaistallenteet Filosofinen tiedekunta

2020

Jarmo Hakkaraisen kirjallista tuotantoa 1979-2019

Mustakallio, Hannu

Karjalan teologinen seura

Artikkelit tieteellisissä kokoomateoksissa

© Karjalan teologinen seura All rights reserved

https://www.karjalanteologinenseura.fi/

https://erepo.uef.fi/handle/123456789/24378

Downloaded from University of Eastern Finland's eRepository

(2)

jarMo HaKKaraisen Kirjallista tuotantoa 1979–2019

Ha n n u Mu s t a k a l l i o

Seuraavassa julkaistava lehtori Jarmo Hakkaraisen bibliografia sisältää hänen jul- kaisemansa monografiat sekä erilaiset artikkelit ja kirjoitukset. Viimeksi mainit- tuja koskevassa osassa tulevat ensiksi tieteellisissä kokoomateoksissa tai erilaisissa aikakauslehdissä julkaistut artikkelit, jotka on ryhmitelty julkaisujen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Tämän jälkeen seuraavat sanomalehdissä ilmestyneet yleista- juiset kirjoitukset lehtien mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Artikkeli- ja kirjoitus- osuus etenee vuosien mukaan.

Monografiat ja artikkelit on varustettu sivumäärää ja mahdollista sarjaa koske- villa tiedoilla. Valitettavasti kaikkien artikkelien sivunumeroita ei ”koronakeväänä”

2020, jolloin kirjastot olivat kiinni, ollut mahdollista löytää.

Lähtökohtana bibliografian laatimisessa on ollut, että jokainen julkaisutieto perustuu itse konkreettisesti läpikäymääni aineistoon. Kokonaan tätä periaatetta ei ole ollut mahdollista toteuttaa.

Bibliografiaan ei ole ollut mahdollista sisällyttää niitä monia kirjallisuusar- vosteluja, joita on laadittu Jarmo Hakkaraisen kirjoittamista monografioista, eikä myöskään Hakkaraisen itsensä kirjoittamia resensioita. Näiden osalta viittaan ylei- sesti aikakauslehtiin Aamun Koitto ja Ortodoksinen Kulttuuri.

Bibliografia päättyy Jarmo Hakkaraisen viimeiseen työvuoteen, vuoteen 2019.

Saimme molemmat siirtyä sen aikana eläkkeelle.

Toivon, että bibliografia tarjoaa aineksia Jarmo Hakkaraisen merkittävän kir- joittajapanoksen selvittämiseen esimerkiksi opinnäytetyönä.

(3)

Monografiat

Ortodoksisuus ja yhteiskunta.

Pieksämäki 1983. 160 s.

(& Pentti Hakkarainen) Ortodoksisen kirkon usko, alttari ja palvelu.

Pieksämäki 1985. 259 s.

Bysantin kulttuuriperintöä tavoittamassa.

Pieksämäki 1986. 228 s.

(& Pentti Hakkarainen) Bysanttilaisen ortodoksian rajankäyntiä.

Pieksämäki 1987. 325 s.

Bysantin talouselämän kehitys (900–1200).

Joensuu 1992. 112 s.

Ajaton Bysantti. Ortodoksisen teologian laitoksen julkaisuja 11.

Joensuu 1994. 247 s.

Ajaton Bysantti II. Ortodoksisen teologian laitoksen julkaisuja 16.

Joensuu 1995. 275 s.

Vapaus tai kuolema. Artikkeleita ja puheita.

Joensuu 1995. 104 s.

Yksilöllisyydestä yhteisöllisyyteen. Johdatus ortodoksiseen etiikkaan.

Joensuun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisuja B: 9.

Joensuu 1995, 1997. 149 s.

Venäjän kirkon tiet. Johdatus Venäjän ortodoksisen kirkon historiaan.

Joensuun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisuja B: 14.

Joensuu 1996, 2001, 2002. 94, 97, 98 s.

Ajaton Bysantti III. Ortodoksisen teologian laitoksen julkaisuja 24.

Joensuu 1998. 249 s.

Kirkko elämänmuutoksen yhteisönä.

Jyväskylä 2000. 83 s.

(& Pentti Hakkarainen) Ihminen ajan kuvastimessa.

Joensuu 2001. 174 s.

Bysantin kulttuuriperintöä ja läntisiä vaikutteita.

Joensuu 2004. 147 s.

Kirkon parantava lääke.

Kirjoituksia ortodoksisen kirkon terapeuttisesta opetuksesta ja käytännöstä.

Joensuu 2006. 172 s.

Haavoitettu parantaja. Ortodoksinen pappi sielujen lääkärinä Kristuksessa.

Joensuu 2008. 224 s.

Bysantin kirkko ja paavin valtapolitiikan pitkä varjo.

Bysanttilaista terapeuttista teologiaa ja latinalaista uskonnollisuutta.

(4)

(& Pentti Hakkarainen) Kirkas pimeys ja kuoleman musta siipi.

Artikkeleita ja runoja. Joensuu 2010. 324 s.

Bysantin terapeuttista teologiaa ja länsimaisen elämänmenon perikatoa.

Kirjoituksia bysanttilaisesta maailmasta ja nykyajan länsimaisen kulttuurin rappiosta.

Joensuu 2011. 267 s.

Bysantin kaksi maailmaa. Kirjoituksia Bysantin keisarikunnasta ja Pyhien Isien terapeuttisesta teologiasta.

Joensuu 2013. 411 s.

Ortodoksista psykoterapiaa. Kirjoituksia ortodoksisesta terapeuttisesta elämästä ja ortodoksisen teologian läntisestä vankeudesta.

Joensuu 2016. 310 s.

Sanoma- ja aikakauslehtiartikkeleita sekä muita kirjoituksia

1979

Hallinnon reformeja Venäjän kirkossa 1905–18.

– AK 9: 1979, 149–151.

1980

Patristinen traditio – Kirkon ääni.

– Agape 1980.

1981

Johannes Krysostomos ja lasten kasvatus.

– AK 11: 1981, 211–212.

Eustratios Argenti – ortodoksian ääni turkkilaisen ikeen alla.

– AK 24: 1981, 443–446.

Pyhä Romanos Melodos – kontakkirunouden mestari.

– AK 25–26: 1981, 483–484.

Sata vuotta Tsaikovskin liturgian ensiesityksestä.

– AK 25–26: 1981, 211–212.

Etiikka kreikkalais-ortodoksisessa perinteessä.

– Ortodoksinen Seurakuntaviesti 4: 1981.

Ortodoksinen perinne elää Amerikassakin.

– Kaleva 21.7.1981.

1982

Paasto – raittiutta synnistä.

– AK 6: 1982, 92–93.

Ortodoksista perinnettä Yhdysvalloissa.

– AK 6: 1982, 98–99.

(5)

Kymmenen vuotta patriarkka Athenagoraan kuolemasta.

– AK 12: 1982, 226–227.

Juhlavuosi Holy Crossin teologisessa seminaarissa.

– AK 12: 1982, 229.

Kolyva-isien hengellisestä perinnöstä.

– AK 13: 1982, 267.

Pyhä Kosmas köyhien apostoli.

– AK 14: 1982, 277.

Raamattu – Elämän opettaja.

– Uskon Viesti 6: 1982, 4–5.

Patriarkka Athenagoras – suuri persoonallisuus.

– Kaleva 6.8.1982.

1983

Markus Efesolainen – opettaja hesykasmin hengessä.

– AK 1: 1983, 4–5.

Nunna Kassia – bysanttilaisen hymnografian kuningatar.

– AK 6–7: 1983, 87–88.

Kenttäharjoittelua Pawtucketin kreikkalaisessa seurakunnassa.

– AK 10: 1983, 151.

Pyhittäjä Nil Sorskin syntymästä 550 vuotta.

– AK 24: 1983, 356–357.

Kirjailijamestari F. M. Dostojevskin käsityksiä roomalaiskatolisesta kirkosta.

– Hiidenhuuto 2: 1983. Sotkamon kulttuurilautakunta.

Bysantin kirjallisuus uusimman tutkimuksen valossa.

– Kaltio 4: 1983, 103–104.

Läntinen vaikutus venäläisessä teologiassa.

– Logos 3: 1983.

Augsburg ja Konstantinopoli. Patriarkka Jeremias II:n ja

Saksan luterilaisten (1573–1581) käymän teologisen kirjeenvaihdon historiallinen ja ekumeeninen merkitys.

– Ortodoksia 33. Pieksämäki 1983, 31–48.

Varhaisimmat ortodoksis-luterilaiset teologiset yhteydet.

– Kaleva 2.7.1983.

Esikristillisen Venäjän uskonnollisuudesta.

– Kaleva 22.8.1983.

Pyhä Romanos Melodos – Kristuksen syntymäjuhlan lyyrikko.

– Kaleva 20.12.1983.

(6)

Turkin rajoittava asenne hankaluus – Ekumeeninen patriarkaatti taistelee johtoasemastaan.

– Karjalainen 7.11.1983.

1984

Patriarkka Fotios – teologi ja kristillinen humanisti.

– AK 3: 1984, 38–39, 41.

Pyhä Efraim – Syyrian kirkon merkittävä teologi ja mystikko.

– AK 13: 1984, 213–214.

Kirkon isien opetuksia kuolemasta ja lohdutuksesta.

– AK 21: 1984, 341–344.

Ortodoksisen etiikan keskeisiä opetuksia.

– Logos 1: 1984.

Eukaristisen kirkkonäkemyksemme taustaa ja nykyisyyttä.

– Logos 2: 1984.

Etiikka eli oikea elämä Kleemens Aleksandrialaisen ajattelussa.

– Ortodoksia 34. Pieksämäki 1984, 122–136.

Johannes Krysostomoksen tulkinta eukaristiassa.

– Uskon Viesti 9: 1984, 8–9.

Dimitri Tarvasaho – humanisti ja kasvattaja.

– Kainuun Sanomat 28.12.1984.

1985

Ulospäin suuntautunut seurakunnan tarkastus Kajaanissa.

– AK 21: 1985, 386–387.

Bysantti antiikin Kreikan kasvatusperinteen kehittäjänä.

– Logos 3–4: 1985.

Suuren viikon ortodoksista taustaa ja varhaishistoriaa.

– Näköala (Utsikt) 2: 1985.

1986

Bysanttilaisesta arkkitehtuurista.

– Hiidenhuuto 1986. Sotkamon kulttuurilautakunta.

Patristinen traditionäkemys aikamme ortodoksiteologien opetuksissa.

– Logos 1: 1986.

Patriarkka Fotios – bysanttilainen humanisti.

– Ortodoksia 35. Pieksämäki 1986, 56–71.

Pääsiäinen – ylösnousemuksen ja kasteen juhla.

– Pietarsaaren Sanomat 28.3.1986.

Profeetat sosiaalisuuden opettajina.

– Uskon Viesti 4: 1985, 4–5.

(7)

1987

Ortodoksinen traditio – luovaa uskollisuutta.

– AK 23: 1987, 384–385.

Ortodoksia ja ihmisoikeudet.

– Logos 4: 1987, 9–10.

Tuomas Akvinolaisen teologian mariologisia näkökohtia.

– Ortodoksia 37. Pieksämäki 1987, 88–106.

Esikristillisen Venäjän uskonnollisuudesta.

– OK 4: 1987, 139–141.

Pappeus ja aikamme haasteet.

– Ortodoksinen Seurakuntaviesti 5: 1987, 3.

1988

Pyhä Gregorios Palamas sosiaalisen kristillisyyden puolustajana.

– AK 5: 1988, 76–77.

Bysantti ja Kievin Rusit.

– AK 11: 1988, 208–211.

Bysanttilaisen kirkkoarkkitehtuurin suuntaviivoja.

– OK 3: 1988, 62–63.

Ukrainalaisen ortodoksisuuden bysanttilaisista juurista.

– OK 4: 1988, 106–109.

Nikos Kazantzakis – kosmisen kodittomuuden kirjailija.

– OK 6: 1988, 222–227.

Venäjän ortodoksit ovat kulttuurivelassa Bysantille.

– Länsi-Savo 15.6.1988.

1989

Pyhä Gregorios Palamas – raamatullinen mystikko.

– AK 4: 1989, 54–55.

Pietari Mogilas ja ortodoksian ”läntinen vankeus”.

– AK 12: 1989, 217–218.

Maksimos Kreikkalainen – ortodoksisuuden puolustaja Venäjällä 1500-luvulla.

– OK 1–2: 1989, 28–31.

Johannes Damaskolainen islamilaisuudesta.

– OK 3: 1989, 64–67.

Kirkko, yhteiskunta ja vastuuntunto Basileios Suuren ajattelussa.

– Ortodoksia 38. Pieksämäki 1989, 19–29.

Isä Erkin [Piiroinen] taipaleelta.

– OK 5: 1989, 172–177.

(8)

Venetsian kreikkalainen siirtokunta renessanssin aikana.

– OK 5: 1989, 190–194.

Pyhä Sergei Radonezilainen – ristiriitainen kulttuuritaistelun ilmentäjä.

– OK 6: 1989, 231–233.

Ortodoksisen kirkon isien opetusta rukouksesta. – Rukouksen kirja. Suomalaisen rukouselämän perinteestä luterilaisessa, katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa.

Toim. Anna-Maija Raittila. Juva 1989, 89–119.

Nunna Kassia – kärsimysviikon runoilija.

– Kainuun Sanomat 22.3.1989.

Kirjailija Nikos Kazantzakisin elämästä ja tuotannosta.

– Kainuun Sanomat 24.12.1989.

Sergei Radonezilainen – kirkon ja valtion perestroikan kuvastaja.

– Kaleva 26.7.1989.

Venetsia – toinen Bysantti.

– Kaleva 19.9.1989.

1990

Piirteitä Bysantin tutkimuksen historiasta. Kohti ortodoksista tulkintaa.

– Ortodoksia 39. Pieksämäki 1990, 44–53.

Berdjajev ja kommunismi.

– OK 1–2: 1990, 34–37.

Surullinen yönäytös.

– OK 1–2: 1990, 44.

Feodor Dostojevski ja roomalaiskatolisuus.

– OK 3: 1990, 72–75.

Byzantion & Kevät.

– OK 3: 1990, 95.

Yli kaksi vuosisataa kreikkalaista ortodoksiaa Yhdysvalloissa.

– OK 6: 1990, 179–184.

Basileios Suuren sosiaalisesta ajattelusta ja vastuutunnosta.

–Teologinen Aikakauskirja 2: 1990, 114–120.

Leonid Brezhnevin kausi – neuvostovallan ja kirkon konsensus.

– Kaleva 12.10.1990.

Venäjän ortodoksinen kirkko neuvostovallan alkuvuosina.

– Kaleva 30.11.1990.

Hrustsevin kausi oli kovaa Neuvostoliiton ortodokseille.

– Karjalainen 19.8.1990.

(9)

1991

Pyhä Gregorios Palamas – ortodoksisen tradition puolustaja.

– Ortodoksia 40. Pieksämäki 1991, 107–121.

Pyhittäjä Nil Sorski – kristillisen köyhyyden puolustaja Venäjällä.

– OK 2: 1991, 62–65.

Harvardiin – punainen linja.

– OK 3: 1991, 106.

Nikolai Gogol ja läntinen vankeus.

– OK 5–6: 1991, 181–183.

Ihmisen aika.

– OK 5–6: 1991, 190.

Bysantti ja islam. – Tarhurit. Suomen ortodoksisten opettajien liiton 40-vuotisjuhlakirja.

Helsinki 1991, 27–36.

Kaste ja Eukaristia.

– Vuorosoitto 7: 1991.

Syyrialaisen kanonirunouden ylevä helmi.

– Karjalainen 29.3.1991.

Pyhittäjä Nil Sorski – kristillisen köyhyyden puolustaja Venäjällä.

– Karjalainen 3.4.1991.

Bysantti ja islam.

– Karjalainen 9.6.1991.

Neuvostohallinto otti omaisuuden – ortodoksit ajettiin maan alle.

– Länsi-Suomi 31.10.1991.

Dostojevski – ihmisen hengellisen vapauden profeetta.

– Savon Sanomat 15.12.1991.

1992

Patriarch Photios – A Byzantine humanist and defender of Orthodoxy.

– Bibelauslegung und Gruppenidentität. Vorträge der vierten Finnisch-deutschen Theologentagung (Makarios-Symposium) im Kloster Neu-Valamo,

Finnland 28.–30.8.1990. Hrsg. von Hans-Olof Kvist. Åbo 1992, 20–26.

Bysantti ja Venetsia.

Bysanttilaisen politiikan ja kulttuurin vaikutteita keskiajan Venetsiassa.

– Ortodoksia 41. Pieksämäki 1992, 106–124.

Vapaus.

– OK 1–2: 1992, 35.

Ortodoksisen yhteiskuntaetiikan ääriviivoja.

– OK 4: 1992, 96–100.

(10)

Hiljaisuus.

– OK 5: 1992, 146.

Georges Florovski – bysanttilais-venäläisen kulttuurin tuntija.

– OK 6: 1992, 172–176.

Teologia ja historia patriarkka Fotioksen ajattelussa.

– Teologinen Aikakauskirja 2: 1992, 133–137.

Patriarkka Atenagoras I oli ekumeeninen sillanrakentaja.

– Etelä-Suomen Sanomat 7.7.1992.

Pavel Florenski – venäläisen uskontofilosofian johtohahmo.

– Etelä-Suomen Sanomat 7.10. 1992.

Solzenitsyn, länsi ja venäläinen nationalismi.

– Kainuun Sanomat 18.2.1992.

Neuvostohallinto ja Venäjän ortodoksinen kirkko 1917–1939.

– Kainuun Sanomat 15.7.1992.

Patriarkka Pimen ja Venäjän kirkon myöntyväisyyspolitiikka.

– Kainuun Sanomat 9.8.1992.

Venäjän ortodoksisen kirkon toisinajattelijat patriarkalle:

kärsivä kirkko kääntyy toiveikkaana puoleenne.

– Länsi-Suomi 13.1.1992.

1993

Aleksander Solženitsyn ja messiaaninen Venäjä.

– AK 6: 1993, 12–14.

Ortodoksinen sosiaalietiikka – hengellisen kasvamisen teologiaa. – Erga 1993.

Ortodoksisen teologian laitoksen julkaisuja 6. Joensuu 1993, 10–60.

The Relation between Doctrine and the Canons and the Ecumenically binding Nature of Canons. – The Finnish Lutheran-Orthodox Dialogue 1989 and 1990.

Documents of the Evangelical Lutheran Church of Finland.

[Helsinki] 1993, 67–73.

Bysantin maataloustuotanto, väestönkasvu ja sosiaaliset suhteet (900–1200).

– Ortodoksia 42. Pieksämäki 1993, 182–201.

Pitkä yö.

– OK 1–2: 1993, 93.

Serbia menneinä vuosisatoina.

– OK 3: 1993, 50–55.

Suomen ortodoksinen arkkipiispakunta 70 vuotta ekumeenisen patriarkan yhteydessä.

– OK 4: 1993, 92–95.

Valheen peili.

– OK 6: 1993, 187.

(11)

Ortodoksisen pääsiäisen historiasta ja sanomasta.

– Etelä-Saimaa 9.4.1993.

Serbia menneinä vuosisatoina.

– Etelä-Saimaa 21.4.1993.

Sergei Eisenstein – maineikas ohjaaja ja elokuvakriitikko.

– Etelä-Suomen Sanomat 7.10.1993.

100 vuotta isä Georges Florovskin syntymästä.

– Kainuun Sanomat 5.7.1993.

Georges Florovski – bysanttilais-slaavilaisen kulttuurin tuntija.

– Kaleva 20.4.1993.

Bysanttilainen kirkollinen hallinto ja kansallinen kulttuurimme.

– Karjalainen 19.12.1993.

Seitsemän vuosikymmentä Konstantinopolin alaisuudessa.

– Savon Sanomat 13.6.1993.

1994

Bessarion – kreikkalainen kardinaali ja humanisti.

– Ortodoksia 43. Pieksämäki 1994, 22–37.

Aleksandr Solženitsyn, länsi ja nationalismi.

– OK 1–2, 1994, 24–27.

Ehtoorukouksen aika.

– OK 3: 1994, 71.

Bysanttilainen kirkollinen hallinto ja kansallinen kulttuuri.

– OK 5: 1994, 146.

Syksy I & Syksy II.

– OK 5: 1994, 162.

Segei Eisenstein – ohjaaja ja elokuvateoreetikko.

– OK 6: 1994, 176–179.

Isä Georges Florovski – uuspatristisen synteesin kehittäjä. – Tieten tahtoen. Studia Carelica Humanistica 3. Joensuu 1994, 235–243.

Lihaksituleminen ortodoksisessa liturgisessa perinteessä. – Viisauden rintaa vasten.

75 vuotta ortodoksista teologista koulutusta. Ortodoksisen teologian laitoksen julkaisuja 10. Joensuu 1994, 229–248.

Venäjän ortodoksisen kirkon toisinajattelijoita.

– Karjalainen 8.5.1994.

Nikolai Gogol ja elämän maagiset pelot.

– Karjalainen 30.10.1994.

(12)

1995

Kuoleman varjosta elämän kirkkauteen. – Erga 1994. Ortodoksisen teologian laitoksen julkaisuja 14. Joensuu 1995, 9–63.

Ortodoksisen elämän perusteista. – Erga 1995. Ortodoksisen teologian laitoksen julkaisuja 20. Joensuu 1995, 25–52.

Incarnation in the Liturgical Tradition of the Orthodox Church. – The Finnish Lutheran-Orthodox Dialogue 1991 and 1993. Documents of the Evangelical Lutheran Church of Finland 7. [Helsinki] 1995, 81–91.

Isät ja persoonallinen paha.

– Logos 4: 1995, 4–6.

Kirkko ja vastuuton ihmisyys.

– Oinon Neon 1: 1995, 16–17.

Bysantin diplomatiasta.

– Ortodoksia 44. Jyväskylä 1995, 5–18.

Latinalainen kirkko feodaaliyhteiskunnan kourissa.

– OK 5: 1995, 136–141.

Haavi. – OK 6: 1995, 166–167.

Bysantin taide – hengellisen kauneuden ja kasvamisen teologiaa.

– Etelä-Saimaa 5.7.1995.

Bysantin talouselämä: ylellisyyttä ja kapeaa leipää.

– Etelä-Saimaa 31.10.1995.

Matka uuteen aikaan.

– Itä-Savo 9.4.1995.

Bysantin taide – hengellisen kauneuden ja kasvamisen teologiaa.

– Kainuun Sanomat 7.7.1995.

Feofan Prokopovits – Pietari Suuren ajan kirkkopoliitikko.

– Karjalainen 12.3.1995.

Bysanttilainen ihmisrakkaus ja sosiaalinen hyvinvointi.

– Karjalainen 1.6.1995.

Bysantin diplomatian rikas kirjo.

– Karjalainen 27.6.1995.

1996

Bysantin diplomatia – taidetta ja arjen realismia.

– Kaltio 1: 1996, 10–12.

Kirkko ja kasvatustyö.

– OK 1–2: 1996, 34–35.

(13)

Venäjän kirkko kommunistivallan kahleissa (1917–1939).

– OK 1–2: 1996, 24–27.

Bysantin luostarit ja yhteiskunnallinen avustustyö.

– OK 3: 1996, 62-67.

Bysantin kanoninen laki – läsnä kaikkialla. – Praxis et Theoria.

Juhlakirja Heikki Makkosen täyttäessä 60 vuotta. Studia Carelica Humanistica 7.

Joensuu 1996, 55–69.

Rajoitettu toimintavapaus edellytti Stalinin mielistelyä.

Ortodoksikirkko neuvostopolitiikan apulaisena.

– Etelä-Saimaa 13.5.1996.

Uskonnollista ja kulttuurista sekasortoa Länsi-Venäjällä:

Länsi-Venäjän ortodoksit ja Brest Litovskin unioni 1596.

– Etelä-Saimaa 22.9.1996.

Venäjän kirkko neuvostovallan pihdeissä 1920- ja 1930-luvulla.

– Savon Sanomat 20.2.1996.

Venäjän ortodoksinen kirkko toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina.

– Savon Sanomat 21.5.1996.

1997

Bysantin kirkon ja keisarin taistelu vallasta 1000-luvulla. – Erga 1996.

Ortodoksisen teologian laitoksen julkaisuja 22. Joensuu 1997, 11–42.

Uskonnollista ja kulttuurista sekasortoa Länsi-Venäjällä 1500- ja 1600-luvulla.

– OK 1–2: 1997, 22–27.

Alexander Petrovitš Kazhdan ja Bysantin luova kulttuuri.

– OK 4: 1997, 80–85.

Hiippakunnasta autonomiseksi kirkkokunnaksi.

– Etelä-Saimaa 21.5.1997.

Latinalainen kirkko feodaaliyhteiskunnan kourissa.

– Kaleva 17.1.1997.

Ortodoksinen kirkko neuvostovallan ensimmäisinä vuosina.

– Kaleva 23.7.1997.

Suomen ortodoksisen arkkipiispakunnan vaaran vuodet 1945–1955.

– Karjalainen 10.8.1997.

Alexander Kazhdan Bysantin luova tutkija Neuvostoliiton kahleissa.

– Karjalainen 22.10.1997.

1998

Metropoliitta Eustatios Tessalonikilainen.

Kirkollisen ja yhteiskunnallisen rappion arvostelija.

– AK 18: 1998, 12–13, 24–25.

(14)

Kirkko ja politiikka keisari Manuel I Komnenoksen hallituskaudella

(1143–1180). – Golgatanmäeltä Karjalaiselle. Joensuun yliopiston Ortodoksisen teologian laitos 10 vuotta 1988–1998. Ortodoksisen teologian laitoksen julkaisuja 25. Joensuu 1998, 203–244.

Bysanttilaisen kansanhurskauden uskomuksia ja tapoja.

– Kainuun Joulu 1998.

Köyhyys ortodoksisen kirkon perinteessä.

– OK 1–2: 1998, 20–25.

Kirkon pastoraalinen työ – Kristuksen laupeuden toteuttamista.

– OK 3: 1998, 72–75.

Bysanttilainen taide – sisäisen kasvamisen teologiaa 1.

– OK 4: 1998, 109–112.

Bysanttilainen taide – sisäisen kasvamisen teologiaa 2.

– OK 5: 1998, 143–148.

Sergei Eisenstein vallan ja hierarkian kuvaajana.

– OK 6: 1998, 172–174.

Suomen ortodoksit 75 vuotta Ekumeenisen patriarkaatin yhteydessä.

– Kainuun Sanomat 8.7.1998.

Bysanttilainen identiteetti ja Konstantinopoli.

– Kaleva 21.5.1998.

Bysantin taide – hengellisen kasvamisen teologiaa.

– Karjalainen 25.1.1998.

Bysanttilainen nainen perheen hyvinvoinnin suojelijana.

– Karjalainen 7.6.1998.

Sergei Eisenstein vallan ja hierarkian kuvaaja.

– Karjalainen 19.11.1998.

1999

Bysantin teologian ääriviivoja. – Erga 1997–1998.

Ortodoksisen teologian julkaisuja 26. Joensuu 1999, 11–41.

Pyhä Kyrillos Jerusalemilainen Kirkon mysteerioiden opettajana. – Erga 1997–1998.

Ortodoksisen teologian julkaisuja 26. Joensuu 1999, 120–127.

100 vuotta helmikuun manifestista.

– OK 1–2: 1999, 8–11.

Bysantin luostarien tehtävä 1100-luvulla.

– OK 3: 1999, 61–63.

Pyhä Gregorios Palamas – hengellisen uudistumisen opettaja.

– OK 5: 1999, 121–127.

(15)

Bysantin kirkon ja valtion taistelu vallasta.

– Kainuun Sanomat 10.7.1999.

Raha ja verotus vallan takaajina jo yli tuhat vuotta sitten Bysantissa.

Verotuksen kiristäminen johti maatalouden ylituotantoon.

– Karjalainen 14.1.1999.

Kommunismin perintö Venäjän ortodoksisessa kirkossa.

– Savon Sanomat 29.8.1999.

Serbia idän ja lännen välissä.

– Savon Sanomat 21.12.1999.

2000

Bysanttilainen itä ja paaviuden nousu. – Erga 1999. Ortodoksisen teologian julkaisuja 27. Joensuu 2000, 11–51.

Serbia idän ja lännen vaikutuspiirissä.

– Kainuun Sanomat 3.1.2000.

Uskonnonvastainen terrori ja väkivalta Neuvosto-Venäjällä.

– Kainuun Sanomat 13.3.2000.

Nikolai Gogol ja elämän maagiset pedot.

– Kainuun Sanomat 4.12.2000.

2001

Kirkko on sairaala.

– AK 5: 2001, 7.

Bysanttilaista luostarielämää Komnenos-suvun (1081–1185) kaudella. – Erga 2000.

Ortodoksisen teologian julkaisuja 29. Joensuu 2001, 11–41.

Kreikkalaisen teologian läntinen vankeus turkkilaisvallan aikana (1453–1821).

– Erga 2000. Ortodoksisen teologian julkaisuja 29. Joensuu 2001, 42–121.

Bysanttilainen ihmisrakkaus ja köyhät.

– Hehkuva Hiillos 2: 2001.

Bysanttilaista luostarielämää.

– Kainuun Sanomat 13.4.2001.

Liturgisesta uudistumisesta.

– Kainuun Sanomat 23.4.2001.

Kryzstof Kieslowski – moraalisen vastuun kuvaaja.

– Kainuun Sanomat 28.6.2001.

Ortodoksikirkko Stalinin ikeen alla.

– Karjalainen 31.12.2001.

(16)

2002

Bysantin kulttuurin ja politiikan vaikutteita keskiajan Venetsiassa. – Erga 2001.

Joensuu 2002.

Ortodoksinen askeesi hengittää Kirkon teologiaa.

– Hehkuva Hiillos 2: 2002, 3–6.

Ihmisrakkaus ja köyhät. Näkökulmia bysanttilaisen armeliaisuuden perintöön. – Lasaruksesta leipäjonoihin. Köyhyys kirkon kysymyksenä. Toim. Virpi Mäkinen.

Jyväskylä 2002, 66–86.

Kukkivat roudan maat. Isä Pentti Hakkaraisen havaintoja raja-karjalaisen kulttuurin jatkuvuuskriisistä Kainuussa.

– OK 1–2: 2002, 9–15.

Marttyyripiispa Gorazd.

– OK 3: 2002, 46–50.

Ortodoksinen opetus.

– OK 3: 2002, 58–59.

Valta tarkoittaa kirkossa palvelemista.

– OK 4: 2002, 82.

Ortodoksinen opetus.

– OK 4: 2002, 88.

Brestin unioni ja ortodoksisen teologian läntinen vankeus.

– OK 6: 2002, 148–152.

Isovenäläisyyden tuulet.

– Kainuun Sanomat 8.5.2002.

Marttyyripiispa Gorazd – natsien terrorin uhri.

– Kainuun Sanomat 10.7.2002.

Ortodoksista psykoterapiaa.

– Kaleva 28.7.2002.

Isä Georges Florovski – uuspatristikko.

– Kaleva 20.10.2002.

Yhteisöllisesti hoitava jumalanpalvelus.

– Kaleva 17.11.2002.

Patriarkka Atenagoras puolusti Suomen ortodokseja Moskovaa vastaan.

– Karjalainen 8.12.2002.

2003

Bysanttilainen askeesi hengittää Kirkon teologiaa.

– Hehkuva Hiillos 3: 2003.

Ajatonta Bysanttia. – Ikkunoita Bysanttiin. Toim. Ritva Toropainen.

Oulu 2003, 26–28.

(17)

Ortodoksista bioetiikkaa.

– OK 1–2: 2003, 32–35.

Konstantinopolin hävitys 1204 ja ortodoksinen identiteetti.

– OK 3: 2003, 54–61.

Venäjän kirkko tsaarin vallan kurimuksessa.

– OK 4: 2003, 91–95.

Metropoliitta Anthony – ortodoksisen ihmisarvon puolustaja.

– OK 6: 2003, 140–142.

Bysantti ja latinalaiset. Konstantinopolin hävitys 1204. – Veisuin ylistäkää.

Juhlakirja Hilkka Seppälän täyttäessä 60 vuotta. Ortodoksisen teologian julkaisuja 32. Joensuu 2003, 33–59.

Sisäisen vapauden askeesia.

– Kaleva 12.1.2003.

Konstantinopoli ja neljännen ristiretken pitkä varjo.

– Kaleva 6.4.2003.

Ihminen ja elinympäristö.

– Kaleva 29.6.2003.

Pietari Suuri ja Venäjän kirkon Baabelin vankeus.

– Karjalainen 22.5.2003.

2004

Bysanttilaista katumuksen ja nöyryyden teologiaa.

– OK 1–2: 2004.

Pyhä Basileios Suuri – Kirkon sosiaalisen työn kehittäjä.

– OK 4: 2004.

Kristuksen lihaksituleminen ja liturgia.

– OK 5: 2004, 116–123.

Teologia on kirkon omatunto.

– OK 5: 2004, 124–125.

Neljäs ristiretki ja Konstantinopolin ryöstäminen (1204).

– Kainuun Sanomat 25.4.2004.

Paluu patristiseen perinteeseen.

– Kaleva 16.5.2004.

2005

Pyhän Johannes Krysostomoksen opetuksia köyhyydestä ja rikkaudesta.

– Erga 2005. Ortodoksisen teologian julkaisuja 35. Joensuu 2005, 25–48.

Jumalallinen liturgia – kirkon kasvot ja ääni.

– Hehkuva Hiillos 2: 2005, 7–15.

(18)

Elävästä uskosta.

– OK 6: 2005, 152–153.

Ortodoksinen ikonitaide – pyhän kuvaamista.

– Ortodoksinen Seurakuntaviesti 3: 2005.

2006

Katumuksen parantava lääke.

– Hehkuva Hiillos 1: 2006.

Paluu pyhien isien henkeen.

– Hehkuva Hiillos 2: 2006.

Kirkko maailmallisuuden puristuksessa.

– Oinon Neon 2006.

Ortodoksinen bioetiikka maallistumisen pyörteissä.

– OK 1–2: 2006, 10–16.

Manuel II Paleologos – kristillinen hallitsija ja humanisti.

– OK 5: 2006, 120–124.

2007

Todellisesti rikas on se, joka tarvitsee vähän.

– Hehkuva Hiillos 1–2: 2007.

Nikos Kazantzakis – toivottomuuden profeetta.

– Kainuun Joulu 2007, 9–11.

Ortodoksisesta ihmisarvosta.

– OK 4: 2007: 88–89.

Ortodoksinen kirkko hajaannuksen pyörteissä 1920- ja 1930-luvun Neuvostoliitossa.

– OK 5: 2007, 102–107.

Autiomaan sydämessä. Näkökohtia autiomaakilvoittelijoiden hengellisyydestä.

– OK 6: 2007: 142–146.

Venäläiset kirkot yhdistyivät nationalismin hengessä.

Emigranttipiispojen synodaalikirkko taisteli kommunismin virusta vastaan.

– Kainuun Sanomat 26.5.2007.

Kazantzakis vieraantui kirkon teologiasta.

– Kaleva 25.10.2007.

2008

Charles Dickens – köyhien ja lasten puolestapuhuja.

– OK 1: 2008, 17–22.

Metropoliitta Lauros kuoli – mikä on synodaalikirkon tulevaisuus?

– OK 2: 2008, 15–19.

(19)

570 vuotta Ferrara-Firenzen (1438–1439) unionikokouksen alkamisesta.

– OK 3: 2008, 17–25.

Arkkipiispa Ilarion synodaalikirkon uudeksi johtajaksi.

– OK 3: 2008, 27.

Munkkipapiston ja valkoisen papiston syvä juopa Venäjällä 1800-luvulla.

– OK 6: 2008, 17–22.

Synodaalikirkko vastusti kommunismia.

– Kaleva 10.8.2008.

Metropoliitat piispojen eliittiä.

– Kaleva 24.12.2008.

Opettaja Simo Pussinen (muistokirjoitus).

– Karjalainen 17.2.2008.

2009

Ortodoksinen teologia on Kirkon terapeuttista elämää.

– AK 11: 2009, 9–11.

Bysantin kirkon terapeuttista teologiaa. – Bysantin hengellistä terapiaa Kainuussa. Isä Pentti Hakkaraisen ajatuksia kirkosta, hengellisestä kasvusta ja kulttuurista. Joensuu 2009, 171–186.

Pyhittäjä Maksimos Kreikkalainen ortodoksisuuden puolustajana messiaanisessa Moskovassa. – OK 3: 2009,17–21.

Bysanttilaisesta kansallistunteesta.

– OK 5: 2009, 20–26.

Pyhä Romanos Melodos – Kristuksen syntymäjuhlan runoilija.

– OK 6: 2009, 25–30.

Nikolai Gogolin syntymästä 200 vuotta.

– Kainuun Sanomat 30.3. 2009.

Venäjän kirkko julistaa venäläistä evankeliumia.

– Kaleva 7.11.2009.

2010

Kirkko ihmissielujen sairaalana.

– Hehkuva Hiillos 2010, 26–45.

Ferrara-Firenzen kirkolliskokous (1438–1439):

Bysantin kirkon ja paaviuden välinen kiista unionista.

– Ortodoksia 51. Jyväskylä 2010, 141–175.

Kajaani – Bysantin säde Pohjolassa. – 12 ikkunaa ortodoksisuuteen Suomessa.

Hämeenlinna 2010, 68–77.

(20)

2011

Pyhä Gregorios Palamas – Kirkon elävän tradition teologi.

– AK 11: 2011, 16–17.

Ortodoksinen kasvatus kattaa kaiken.

– Analogi 5: 2011, 19–20.

Bysantin terapeuttinen henki elää Kajaanissa.

– Kainuun Joulu 2011, 7–10.

2012

Hiljaisuus ja rukous ovat synnittömyyden lähteitä.

– Analogi 2: 2012.

Ortodoksisen uskon syventäminen on sydämen asia.

– Hehkuva Hiillos 2012, 4–10.

Paasto on mielen vartioimista.

– Ortodoksiviesti 1: 2012, 28.

Kuoleman varjosta elämään.

– Ortodoksiviesti 2: 2012, 21.

2013

Ortodoksinen pääsiäinen ja kasteen ilo. Suuri lauantai oli Vanhan Kirkon kastepäivä.

– Analogi 1: 2013, 12–13.

Ortodoksinen perhe yhteiskunnassa. Lasten kasvatuksen suuret haasteet.

– Analogi 3: 2013, 28–29.

Joulupaaston aikaan. Mielen varjeleminen.

– Analogi 5: 2013, 14–15.

Pyhittäjä Maksimos Tunnustaja kristillisen rakkauden opettajana.

– Hehkuva Hiillos 2013, 8–14.

Pyhä Romanos Melodos – Kristuksen syntymäjuhlan runoilija.

– Kainuun Joulu 2013.

Bysanttilainen nainen yhteiskunnan voimavarana ja heikkoutena.

– Oinon Neon 2013, 10–14.

2014

Bysantin sota ja rauha.

– Kainuun Joulu 2014, 5–6.

Ristin Pääsiäinen ja kasteen ilo.

– Logos 4: 2014.

Nikos Kazantzakiksen romaanien sankarit ovat täynnä yksinäisyyttä ja kapinaa.

– Oinon Neon 2014.

(21)

Ortodoksinen pappeus liittyy Kristuksen palvelutehtävään.

– Paimen-Sanomat 2: 2014, 17–18.

Pyhä Andreas Houkka.

– Paimen-Sanomat 3: 2014.

2015

Kirkon askeesi johtaa kilvoittelijan sielun parantumiseen.

– Hehkuva Hiillos 2015, 21–27.

Feodor Dostojevski persoonallisen ihmisyyden puolustajana.

– Kainuun Joulu 2015, 21–22.

Kristus samastuu köyhiin ja sorrettuihin. Diakonia on Kirkon tehtävä.

– Oinon Neon 2015.

Ortodoksinen piispa on kutsuttu elämään kirkossa Kristuksen ikonina.

– Ortodoksi.net. 8.1.2015.1

Ortodoksisen psykoterapian opetuksia kateudesta ja nautinnonhalusta.

– Ortodoksi.net. 1.6.2015.

Pyhät kanonit ovat pelastuksen lääkkeitä.

– Paimensanomat 3: 2015, 6.

2016

Vanhan kirkon opetuksia katumuksen mysteeriosta.

– AK 1: 2016, 8–9.

Pyhä katumus tarkoittaa Kirkon koko elämää.

– Hehkuva Hiillos 2016, 23–31.

Bysanttilainen luostarielämä julistaa Jumalan valtakunnan kansalaisuutta.

– Kainuun Joulu 2016, 36–38.

Professori John Romanides ja pyhien isien empiirinen teologia.

– Pentti Hakkarainen, Bysantin hengellistä terapiaa Kainuussa II. Jyväskylä 2016, 262–288.

2017

Ortodoksisen psykoterapian opetuksia sielun sairaudesta ja parantamisesta.

– Hehkuva Hiillos 2017, 7–15.

Ortodoksisen kirkon tie itsenäisen Suomen ensimmäisinä vuosikymmeninä.

– Kainuun Joulu 2017, 33–35.

Ortodoksisen teologian opiskelua Holy Crossin teologisessa koulussa.

– Oinon Neon 2017, 13–16.

Rukous kuolleiden puolesta.

– Ortodoksiviesti 7: 2017, 24–26.

1    Ortodoksi.netissä on kaikkiaan noin 300 Jarmo Hakkaraisen kirjoittamaa tekstiä.

(22)

Professori Georges Florovski – uuspatristisen synteesin kehittäjä. – Pentti

Hakkarainen, Bysantin hengellistä terapiaa Kainuussa III. Joensuu 2017, 243–288.

2018

Ortodoksinen teologia on hengellinen parantumisen tiedettä.

– Hehkuva Hiillos 2018, 32–29.

Alexander Kazhdan ja Bysantin monipuolinen kulttuuri.

– Kainuun Joulu 2018.

Kaste ja pääsiäinen.

– Oinon Neon 2018, 8–9.

Jumala on luomakunnan Isä.

– Ortodoksiviesti 5: 2018, 26–28.

2019

Ortodoksinen kirkko terapeuttisena poliklinikkana.

– Hehkuva Hiillos 2019, 76–83.

Kajaanin ortodoksinen kirkko terapeuttisen kohtaamisen paikkana.

– Kainuun Joulu 2019.

Pyhä Eukaristia.

– Oinon Neon 2019, 12–14.

Ortodoksinen psykoterapia metropoliitta Hieroteoksen mukaan.

– Ortodoksia 59. Kaarina, 177–185.

Ortodoksinen rukous on rakkautta.

– Ortodoksiviesti 6: 2019, 26–27.

Lyhenteet

AK Aamun Koitto

OK Ortodoksinen Kulttuuri

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Tässä artikkelissa olemme tutkineet, miten Suomen ortodoksisen kirkon ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon striimattuihin jumalanpalveluksiin osallistuneet suomalaiset

Carlsonin tutkimuksen kehyksessä Kihlmanin koko kirjallista tuotantoa läpäisevä lajirajojen aktiivinen haastaminen tulee sekin näkyväksi, ja sen hahmottaminen

1949 Suomen kreikkalaiskatolisen kirkkokunnan oikeudellisen aseman viimeaikainen kehitys itämaisen ortodoksisen kirkon kanonisen säännöstön ja Konstantinopolin

Tohtorituotannon seurauksena ortodoksisen teologisen tutkimuksen asema on Suomessa vahvistunut ja kirkon mahdollisuudet teologisen asiantuntijuuden hyödyntämiseen ovat

Tässä tutkielmassa selvitetään, ovatko Suomen ortodoksisen kirkon toimessa olevat kanttorit ko- keneet työssään kiusaamista, millaista mahdollinen kiusaaminen on ollut ja

Näin tekee myös Jarmo Hakkarainen, joka JoMan kotipelien katsomossa kan- nattaa Jymyä, vaikka Jymy pelaa samaan aikaan jossain muualla.. Silloin kun Jymy saapuu Joensuuhun, on

1949 Suomen kreikkalaiskatolisen kirkkokunnan oikeudellisen aseman viimeaikainen kehitys itämaisen ortodoksisen kirkon kanonisen säännöstön ja Konstantinopolin

Tohtorituotannon seurauksena ortodoksisen teologisen tutkimuksen asema on Suomessa vahvistunut ja kirkon mahdollisuudet teologisen asiantuntijuuden hyödyntämiseen ovat