Naiset mukaan : vähän äänioikeusasiasta

NAISET MIIKAAN

VÄHÄN Ä Ä N IO IKEUSASIAST A

HILJA PÄRSSINEN

/ ‘ C

4 a- r

---

X , A f A / J U U V

M y y d ä ä n t y ö lä is n a is t e n liitto-

hallinnon h y v ä k si

NAISET MUKAAN

VÄHÄN ÄÄN IOI K E U S A S IÄSTÄ

K I R J O I T T A N U T

H I L J A P Ä R S S I N E N

TYÖVÄENLIIKKEEN KIRJASTO VA RA STO / -r ' OC ' -W

1290602080

K O T K A S S A , K IR J A P A IN O „ K O T K A “ 1905.

1290602080

Ä Ä N I O I K E U S AS IÄN T Ä H Ä N A S T I S I S T A V A IH E I S T A .

Yhteiskuntam uotojen m uuttam inen on historiallinen v ä lttä m ä ttö m y y s. Kukin v an h a y h teisk u n ta m u o to sisäl­

tää itsessään uuden siem en et eikä mikään mahti voi p y s ä y ttä ä ja tk u v a a kehity stä, jonka vallitessa v a n h e n ­ tuneet a ikansa palvellee t laitokset la h o av a t ja tois et uud em m an ajan ta rpeita v a s t a a v a t m u odot su k e lta v a t esiin.

N ykyaika iselle yhteiskunnalle on om inaista s u u r ­ teollisuuden ylivalta, v a p a a kilpailu, la usunto- ja k o k o o n ­ tu m isv a p a u s ja kansan edustu s. Yksin v u o sis ato ja i ts e ­ v altiudessa elänyt V enäjäkin on k ohonnut tälle asteelle, jonka p e r u s tu k s elta työkansalle av a u tu u m ahdollis uus v a p a u tu a yläluokan v allanalaisuudesta. J a s e on juuri tuo vallanalaisuus, jo ka on köyhälistö n kaikissa m a issa painanut v uosisatain kuluessa o rju u te e n ja kurjuuteen.

„Jokaisen m a an köyhälistön tulee su o riu tu a o m a sta p o r ­ v a r is t o s ta a n “ lausuu K. M a rx . J a niin pian kuin t y ö ­ väki eri m aissa tä m än käsittää loppuu m y ö s kaikki sellainen veljesviha, joka aiheutuu kansallisuuden tai u sk o n to k äsitteid e n erilaisuudesta ja kaikkein maiden k ö y ­ hälistö liittyy yhte en m u s e rt a a k s e e n p o rv ariv altio t.

N y k y aik a is e s s a yhteisk u n n a ssa siis, missä la in sä ä ­ däntö tapahtu u edustuslaitoksen kautta, p u h k eaa esiin k y s y m y s : o n k o edustuslaitoksen k o k o o n p an o koko k a n ­ sa a ty y d y ttä v ä . J a kuinka m uutoin voisikaan käydä, sillä a s e tt a a h a n y h teisk u n ta jokaiselle sen jäsenelle vei-

vollisuuksia, joiden tä y ttä m is e s s ä s e ei salli tinkimystä.

Kun kaiken lisäksi näm ä v e lv ollisuudet rask aim p a n a p a in a v a t ty ö v ä e s t ö n hartioita tu o tta m a tta silti v a s t a a ­ v a a k o r v a u s ta elin ehdoissa ja to im een tu lo ssa, niin t u n ­ te e viim emainittu k a n s a n a in e s eh d o tto m a k si te h tä v ä k ­ s e en kan s an e d u stu slaito k sen uudistam isen. S e tietää, että nykyise t lait, joita s e on pakoitettu no u d attam aan o v a t laaditut ed u s k u n talaito k s essa , joka kuitenkin on kokoo n p an tu hänelle v ie ra ista ja epäm ieluisista a in e k ­ sista raha ruhtinaista, ty ö n a n tajista tahi r u n sa a sti p a l k a ­ tuis ta virkailijaryhm istä. T ä s s ä s u h te e s s a on vallankin meid än m aam m e ed u s k u n tala ito s s u rk e a . Sen sijaan että m uissa s iv isty sm a issa on kak s ik am arin en ja S a k ­ s a ssa , K reikassa ja N o rj a s s a jo y k sik am arin e n on se meillä nelijakoinen, te h d en siten lakien laadinnan yhä ylim ysvaltaisem m aksi ja hankalaksi. Sen sijaan, että yleinen äänioikeus on jo osaksi s a a v u te ttu useim m issa siv istysm a issa, on meillä äänioikeus vain pienellä v ä ­ hemmistöllä. T ä t ä ilmeistä v ä ä r y y t t ä e iv ä t ota h u o m a ­ takseen ne, jo tk a vieläkin sitkeästi t a h to v a t säilyttää v alta a pienen ry h m än käsissä. J a kumminkin o v a t sad a ttu h a n n et lu kem attom ia k erto ja s e k ä puheilla että kirjoituksilla tu o m in n ee t m e n n e is y y tee n ed u s k u n tam m e, joka on jo aik an sa elänyt ja historiallisen te h tä v ä n s ä suorittanut. Silloin kun aatelit e tu k ä d e s s ä hoitivat m aan puolustusta, p ap it olivat m a ase u tu je n m elk ein ainoat tie­

don levittäjät, p o r v a r i t en im m äk seen pie niä käsityöläisiä ja kauppiaita ja m a a la isv ä estö n en e m m istö pienitilallisia eikä naissivistys vielä m ain ittav aa, s a atto i vielä m aassa sä ätylaitos, olla v a a n n y k y is e s s ä valtiossa , m issä luokka- su h te e t o v a t m u u ttu n eet, lu o k k a v a s t a k o h d a t jyrkisty - n e e t ja naiset m iesten k a n s sa sa m alla henkisellä asteella, ei se enään m iten k ääa v a s ta a tark o itu sta an . Kansan p ohjakerroksille on s ä äty la ito k s e m m e aina ollut v iera s ja taloudellisten olojen ja n y k yaikaisen ta s a-arv o is u u tta tu n n u sta v a n k a t s a n t o k a n n a n v a lo s s a k a tso ttu n a on se su o ra s t a a n h assunkurinen. K a ts o k a a p a v aan aatelissää- tyä, johon jo kaisen s u v u n vanhim m alla on joko itsensä

5 tahi v a ltu u tta m a n s a k au tta oikeus o ttaa osaa. Mitä m e r ­ kitystä n y k y ää n on en ään aatelilla, eikö jokainen suku ole tois en a rv o in e n ja siis voi yhtä hyvällä syyllä v a a ­ tia e d u s t u s o i k e u t t a ? E n tä s „h y v in a r v o i s a “ p ap p is -- sääty , johon pap p ien lisäksi vain oppik oulu jen o p e t ta ­ jat o m is tav a t vaali- ja äänio ik euden. T äm än m ukaan olisi neljäs o sa m a a m m e täysi-ikäisten valtiollisesta älystä k o o ttuna pappien aivoihin, vaikka yleinen mieli­

pid e päinvastoin on heihin s a n g e n a rv o ste le v a lla k a n ­ nalla, vieläpä ta htoo kirkon ja valtion eroittamisella s y rjä y t tä ä heidät siitä kirkkoruhtinaallisesta as em a sta , johon o v a t its en sä pönkittäneet. Kun siis aateli ja p ap isto e iv ät ed u s ta S uom en k an s aa ei ed e s mitään sivistyksellisesti a r v o k a s t a kansanluokka a, tulisi kai p o rv a ris - ja ta lonpoikaissäädyn sitä tehdä. M utta eipä n ä idenkään laita ole toisia p are m p i. V a ltio p ä iv äjä rjes­

ty ksen 12 §:n m ukaan valitaan p o rv a ris s ä ä ty y n k a u ­ punkien edusm ie het, ja on vaaliin oik eus osalla v e r o a ­ m a k s a v ia kuntalaisia. Ä änioikeudettom ia o v a t naiset, k au p p am erim ieh e t, s o t a v ä e s t ä s e k ä yleisten ja y k sity is­

ten la itosten ja yhte iskunta in vah tip alv elijat; tois en p a lv e lu k s es s a tahi alituis essa ty ö s s ä olevat, p ä iv ä p a lk k a- laisina ja sa tunnaisella työllä eläjät s e k ä ne, jotk a v aan om aksi ela tu k s e k se en elinkeinoa h arjo ittav a t. Ilmei­

sesti siis ää n io ik e u s ain o astaa n porvareilla. J a sitä paitsi tulkittiin s a n a t „ j o tk a toisen p a lv elu k s e s s a tahi alitui­

s e s s a ty ö s s ä o v a t “ hyvin eri tavoin eri k a u p u n g e is s a . M uutam issa kiellettiin äänioikeus kaikilta k au ppa liikkei­

den ja tehtaiden vakinaisilta työläisiltä toisissa a in o a s ­ taan palkollisilta. Niinikään on s a ttu n u t että henkilö, joka on „ v e r o a m a k s a v a “ on to is en a v u o te n a otettu ääniluetteloon m u tta toisena v u o te n a p y y hitty sieltä pois sen nojalla, e ttä h arjoittaa am m attia „v a in om aksi ela­

t u k s e k s e e n “ . T äydellin en k u k k a ro v a lla n rehoittam inen vallits ee sitä paitsi ääniasteikon*) v a ik u tu k se sta, jonka m ukaan, ellei rajoituksia ole sä äd e tty , kukin ää n e s tä ä

*) O n t a p a u k s i a , e t t ä va l ti o p f t iv ä m ie h e n o n va l in n u t 14 p o r v a r i a .

v e r o ä y rie n s ä luvun nojalla. N iinpä oli vielä viime v a l­

tiopäiväin aik an a julaistun tilaston m u k aan rajaton ääni- asteikko U u d es s a k a u p u n g i s s a , K ristiin assa ja K askisissa ja korkein ä ä n im ä ärä 5 0 P i e t a r s a a r e s s a ja 2 5 u s e im ­ m issa S u o m en k a u p u n g e issa . A inoastaa n O u lu s s a ja K ajaanissa oli 10. Sittemmin on raa stu v a n k o k o u k s ie n päätö ksillä useissa k a u p u n g e is s a r y h d y tty ääniasteikon alenta m iseen. Mutta tällä on asia vielä h yvin vähän korjattu, sillä äänio ikeudettom ain a s e m a jää y h ä e n n a l­

leen. T ä t e n p y s y y yhä p ä ä ttä m is v a lta pienellä väestö n osalla. K aupunkiem m e väkilu ku oli v. 1904 v äe n la s- k u s s a 3 5 9 , 6 4 6 h enke ä ja äänioikeus ain o a sta an 23,469:llä , H els in g issä noin 8,000:llä ja V iipurissa 5,300:llä. T a- lo n p o ik aissääty y n valitaan yksi m a an kunkin tu o m io ­ kunnan puole sta . Vaalit toim itetaan valitsijamiesten k au tta ja on äänioikeus niillä, joilla on manttaaliin p a n ­ tua m a a ta tai o v a t kruununtilojen v u o k raa jia. Siis m a a- la isväestöstäkin enem m istö : kaikki tilattomat, torpparit, naiset, palkollis et y. m. ilman äänio ik eutta. Sitäpaitsi on asteikko rajato n. V uo n n a 1904 oli m aalaisväkiluku 2,421,3 71 henke ä ja oli äänioikeus 102,184:llä. Ei su in k aan ole liioteltu lausunto , että s ä ä d y t e iv ä t ed u s ta S u o m e n k a n s aa vaan o v a t lu o k k a ed u sk u n ta , johon s y n ­ ty p e rä n , hyvätuloisen viran, k u k k aro n ja m aapalstain s e k ä suk u p u o le n etuoikeudella m e n e e o sa nottajia laati­

m aan luokkalakeja, joiden m u k a a n Su o m en köyhälistö on yhä k u rjissa poikke usoloissa. Lainlaadinta ei t y y ­ d y tä sen ta rpeita, se v aan luo sille o rju u tu sta , s e ei siis voi tätä lain la ati m ista paa kunnioittaa eikä ja tkuvaksi h y v ä k s y ä . T ä m än vuoksi pitääkin se p y h ä n ä v elvolli­

s u u te n a a n s e k ä k ärsiv än köyhälistön onnen e ttä k a n ­ s a m m e tu le v aisu u d en vuoksi .taistella lu o k k a ed u sk u n n a n ja äänioikeus-olojen uudistam iseksi. E ttä se tässä p y ­ rin n ö ssä r y h ty y pahoittaviin keinoihin on v ä l ttä m ättö ­ m y y s, jo ka johtuu siitä ky lm äk isk o isu u d esta, millä e t u ­ o ik e u tetu t o v a t tä tä k y s y m y s tä kohdelleet. K y sy m y s oli esillä v u o d e s ta 1882 aikain useilla valtiopäivillä p ä ä s e m ä tt ä likemmä p ä ä m ä ä r ä ä n s ä . Vihdoin tehtiin v.

7 1897 anom us, jo nka jo h d o sta hallitus laati eh d o tu k sen asiasta viime valtiopäiv iä v a r te n . Niin saapui säädyille m ajesteetin esity s v altio p ä iv äjärje sty k se n 12, 13, 14 ja 15 §:n m u u ttam isesta siihen su untaan, että äänioikeus laajentuisi. T ä m ä esitys on ty ö v ä eltä s a an u t hyvin ansaittuja moitteita. K ajo a m m e siihen tässäkin. Ensik- sikään ei siinä o te ta naisten ää nioike utta k y s y m y k s e e n ­ kään v aan la u su ta an : valitse m aa n on oik eutettu jo kai­

nen s ä äty y n ja vaalipiiriin k u u lu v a S u o m en m ies, jo ka on täy ttä n y t 25 v u otta. P a its e naisen s y r jä y t y s tä on te hty ik ärajan kohotu s, siis siinä su h te es s a taka-askel nyk y isy y d e stä .

P ah im p ia heikkouksia on vielä v aa lis en su s 8 0 0 mkan tulo k a u p u n g e is s a ja 5 0 0 m kan tulo maalla, t ä y ­ delleen k u k k a r o v a lta a ta v o itte le v a korjaus. K au p u n ­ g is s a s e u ra is i' vielä ään io ik e u s kiinteimistön ja m a alla maatilan om is tu sta . M utta vieläkin jäisi äänioike udetta kaikki vähätuloiset, naiset, so ta v äk i, palkolliset, läänin- vir k ak u n taan k u u lu v a t v irk a - ja palvelusm iehet, jotka siis edelleen jäisiv ät holhuunalaisten ja paham aineisten tahi rikollisten kanssa s a m a a n arv o lu o k k a a n . E sityksen ainoa etu onkin se, e t t ’ei siinä ole enään ääniasteikkoa v aan noja utu u se yhden ää n en perusteella. Kolme t y ö v ä e n ­ puolueen m iestä, jotka olivat valtiopäivillä, julk aisivat v a l­

tiopäiväin aikana kirjasen „ P e l ä t ä ä n k ö kahdenkin säädyn k a n s an v a ltais tu ttam is ta“ , jo ss a osoittivat, m itenkä es i­

tetty uudistus oli riittäm ätö n. V uositulot eiv ät su in ­ kaan ole valtiollisen k y p sy y d e n mitta „ja v aik k ap a v o i­

taisiin todis taa, että yksilöjen siv i s ty s m ä ä rä e h d o t to ­ masti riippuu heidän tulo istaan, niin ei yhteiskunnalla sitten k ä än ole mitään o ik eu tta a s e tt a a polkeena laisee n a s em a an niitä yksilöitä, jotka o v a t jostain s y y s t ä jä ä­

nee t siv isty stä v aille“ . P o issu lk e m ise n sijaan on p äin ­ va stoin r y h d y ttä v ä an tam a a n .heille oik euksia, v o id a k ­ se en to te u tta a to iv eitaan yhteiskunnallisten sä äd ö ste n laatim isessa, koulunkäynnin h elpoittam isessa y. m. N a is ­ ten sy rjä y ttäm in en on mitä su urin k o h tu uttom uus. P e ­ rusteltak o o n sitä millä syillä tah an sa , niin voidaan nuo

s y y t kum ota. J o s nainen a stuu v aaliuurnalle niin hän tä ten on m y ö s tilais uudessa suojelem aan pe rh e ttä ä n , niiltä yhteiskunnallisilta epäkohdilta, jo tka s a a tt a v a t tuhota p e rh e o n n ea (esim. väkijuomat!. H äntä ei ole suinkaan v e d e tty julk isuuteen p erh e e n s ä turmioksi, p ä i n ­ vastoin on k a sv a tta ja lle su otu m y ö s kansalaisen oik eus ja velvollis uus. Tällöin k as v attaja, äiti luonnollisesti parem m in valm istuu pojissaan ja ty ttärissään h e r ä t t ä ­ m ään oike ata v e lvollisuudentuntoa k ansaa ja m a a ta kohtaan. „ O r j a n tunne tta k a n ta v a äiti painaa orjan leiman la p s e e n s a ja sitä tietä kie rtää täm ä orjuuden tunne miehiin, jo tka o v a t kylliksi narrim aisia p itääkseen itseään n aista ete v ä m p in ä . V ä ä ry y s k o s ta a itsensä ja niin s e te k e e tässäkin. M utta jos nainen olisi v a p a a , puhaltaisi hän v a p a u d e n v o itta m a tto m a n h en g e n koko tu le v aan s u k u p o lv e en , ja niin täällä enne n pitkään olisi v a p a u tta r a k a s t a v a ja v a p a a k a n s a “ . Tai sa n o taa n k o , e t f e i v ä t n aiset su o rita a s e v e lvollisuutta. O v a t h a n m o- niaat miehetkin tä s s ä s u h te e s s a v a p a a t ja naisten e n e m ­ mistöllä s u v u n jatk ajan a on kylläkin ra s k a s te htävä , jo sta e iv ä t m itkään la k im ä ä rä y k s e t eikä e d e s „ ra u h an a a t e k a a n “ k au k a ise ssa tu le v aisu u d e ss a k aa n lupaa hel- poitusta. Kunnallinen äänioikeus oli v u o n n a 1900 10,205:llä naisella, m utta v ieläkään ei uskottaisi valtiol­

lista ä änioikeutta kellekään heistä. T ä s t ä huolim atta s u o r itta v a t n aiset k r u u n u n v e r o n s a ja se k ä naidut että n a im atto m a t kunnalliset v e r o n s a tulojen m u k a an , k a n ­ ta v a t n y k y ise ssä yhteisk u n n a ssa usein rask a a m m a n t y ö ­ taakan kuin m ie het tehden s e k ä ansio työ tä e ttä k odin­

hoidon. — Kuten san o im m e olisi hallituksen esityksen m u k a a n jä ä n y t vielä su u ri enem m istö äänio ik eudetta.

Niinpä on erä ä n tilaston m ukaan maalla 16,383 h e n ­ kilöä arvioitu alle 5 0 0 m ark an tulojen. Lisäys olisi tullut p o r v a r i s s ä ä d y s s ä 7,395:lle ja talo n p o ik a issä äd y ssä 85,673:lle hengelle. U udistuksen k au tta olisi k a s v a n u t ään io ik e u te ttu je n luku 2 2 , 0 14:n, joka luku on ain o as­

taan m u r to - o s a m a a m m e täysi-ikäisistä.

P aits i hallituksen e s ity stä oli m y ö s sääd y iss ä

tehty a n o m u k sia ää nio ik eusolo je n m uuttam isesta. Naisten ää nioike udesta ja v aa like lpoisuudesta olivat anojat er it­

täin huolta pitäneet. V aatim usta perusteltiin erittäin sillä, e ttä naiset ollessaan vailla e r ä s tä tä rkeim m istä kansalaisoike uksista o liv a t m y ö s jä ä n e e t muihin oi­

keuksiin nähden lapsipuoliksi. A violiittolainsäädän­

n ö s s ä on naisen yksilöllinen v a p a u s vaillinainen. N a i­

tujen n aisten ■poikkeuslakeina tä y ty y epä ilem ättä pitää niitä lainkohtia, jotka a s e tt a v a t naidun naisen to is e n ­ laiseen as em a an kuin n aim attom an. Niinpä m ä ärittelee laki aviopuolisoiden om aisuus- ja v e l k a s u h t e i s t a : kun m ies j a n a in e n ovat v ih ity t on m ies va im o n sa Gikea edusm ies j a kantakoon sekä vastatkoon hänen p u o ­ lestaan ja hallitkoon p esä ä alem p a n a sääde tyillä r a ­ joituksilla.“ * (Liite n aim isk aarec n 2 luku § 1.) R a jo i­

tuksia pvkälään on m. m. että „ v a im o hallitkoon mitä omalla työllään voi a n s a ita .“ „M ies ei m y öskään saa m y y d ä tai p a n ta ta naisen p erin tö ä, vaikka hän tätä hallitsee“ . Mutta v aik k a m ies on naisen yksityisen om a isuuden holhooja, ei miehen ta rv itse te hdä tiliä ho lhoom a staan o m a isu u d e sta ja tä stä johtuukin, että mies voi tuhlata vaim on p erinnön la skem alla o m a i­

su u d en v ararik k o o n . M yöskin johtaa naidun naisen holhuunalaisuus h än e t sellaiseen riip p u v aisu u te en , että hän on laillisen esim iehensä kotiorja , joka sa a usein kurjan to im eentulon ty ö n sä k o rv au k se k si siitä huoli­

m atta, e ttä mies voi tuhlata v a ro ja suhteettom asti.

Aviom ies voi holhoojan oikeudella tuottaa pois k a r a n ­ neen vaim on v aik k ap a poliisivoimalla kotiin, vaa n m ie hen k a ra tes s a jää äiti lasten k an s sa tu rv atto m ak s i, eikä laki p akoita isää pitäm ään la psistaan huolta.

H olh ooja n oikeudella m ä ä r ä ä isä erim ielisyyksie n s a t ­ tuessa lapsen koulu tuksen ja vas taisen eläm än uran.

J o s on yksityisiä hyviä miehiä, jotka a n t a v a t vaim o l­

lekin p ä ä ttä m isv a lta a , niin se ci ole lain ansio. Lakiin

*) A v i o e h d o n n o ja ll a p ä ä s e e naitu n ai ne n h a l l i t s e m a a n y k s it y i s t ä om a is u u tt a a n .

tu rv a u t u e n voi julm a mies kid uttaa v aim o aa n „ h o lh o t­

t a v a a n s a . “ O ik e u s sa lissa ei vaim o k elp aa o m a a as iaan sa ajam a an „m ies kan tak o o n ja v as tatk o o n hänen p u o le s ta a n .“ A inoastaa n silloin kun asia k o s k e e „ o m a i­

suutta, jota nainen itse hallitsee“ — sa a hän asiassaan esiinty ä. Vielä s a n o ta a n Liitteessä n aim isk aaren 2 luku § 5. ,,V aim o älköön m ieh en sä su o stu m u k se tta tehkö velkaa, p a its i k u n h ä n hallitsee k iin te ä tä om ai­

s u u tta n s a ja jo s sa m a lla m ä ä r ä y s on teh ty sellaisen o m a isu u d en h a llin n o sta , olkoon se n o u d a te tta v a “.

T äm äk in m ä ä r ä y s on s a n g e n lo u k k a a v a esim. naiselle, joka a n saitsee jollakin toimella ehkä enem pi kuin hänen m ie hensä. Vaim o ei sa a itse n o staa o m a a p e r i n ­ tö ä än k ä än . Vielä sa n o taa n L iitteessä (elinkeinolakiin) 1 Luku § 3. „Elinkeinon harjoittam iseen — —■ olkoon m y ö s laillisesti naitu vaim o se k ä holhuunalainen o ik e u ­ tettu, kun v a a n ilmoitusta te h täe ssä se lv itetään , että va im o n m ies ta h i holhunalaisen hoitom ies siih en lu v a n an taa ja että h ä n va sta a n iistä sito u m u k sista , jo ita liik e ttä v a rte n te h tä n e e n “. Siis k at s o ta a m p a sam a nainen naim isissa ollessaan vähem piä lyise ksi kuin les- kenä, jolloin hän on h o lh oukse sta v a p a a . M yöskin on hassua, . että m ies v a s ta a naisen sitoum uksista, v aik k a nainen on liikkeen hoitaja. Vaim o ei m y ö s k ä ä n sa a o ikeutta an taa sa n o m aleh te ä. N aidun naisen p o ik k e u s ­ as em a v aik u tta a m y ö s sen, e t t’ei hän k elp aa lu o tt a ­ mustoim iin sellaisiin kuin esim. holhoojaksi su k u la is­

tensa tahi muid en lapsille. Myöskin sattu u tapauksia, jolloin vaim o n äidinoikeus on v a a ras s a . Sellaisia o v a t e rä ä t av io e ro t. V u o d e- ja a s u m u s - e r o s ta m ä ä rätä ä n naim iskaaren 15 lu v u ss a 2 ¿?:ssä. „jos he m ole m m at o v a t ero o n s y y p ä ä t, hoitakoon se p e s ä ä ja lapsia, joka siihen on sovelia am pi. — .— Jo s he o v a t yhtä s o v e ­ liaat olkoon m ies lä h e m p i“. T äm ä n m u k a an on s a t ­ tunut, että m ies on ottan u t kaikki la p set h u o s t a a n s a ja vaim o o ik e u d en k ä y n n eis tä huolim atta m e n että n y t äidin- o ikeutensa. N aidun naisen epäoikeudellisuus k u v as tu u m y ö s kunnallislainsäädännössä. N aidun naisen tuloista

11 vero iteta a n h ä n en m ie stä ä n ja vaim olla ei ole k u n ­ n a llista ä ä n io ikeu tta . Hän siis k a rtu tta a kunnan tu ­ loja, m u tta ei kelpaa pä ä ttä m ä ä n kunnan asioista, om istaa sa m o ja velvollis uuksia kuin m u u y v aa n ei oi­

keuksia ed e s sa m a a n m ä ärää n , kuin naim aton nainen, jolla on kunnallinen äänioikeus.

R iittäkööt näm ä mainitut esim erkit o soittam aan naidun naisen p o ik k e u s-a se m a a , joka johtuu miehen e d u s m ie h y y d e s tä h än e en nähden. Koska V altio p äiv ä­

jä rjesty k sen 14 §:ssä lausutaan, e ttä ää nioikeudettom ain jo ukossa olkoon m y ö s se, joka on „holhuun alla“ niin vaikka naiselle myönnettäisiin äänioikeus jäisi vaim o

„ h o lh u u n ala ise n a“ tätä oikeutta ilman. *) T äm än seikan k orjaam iseksi tulisi siis m y ö s tehdä m u u to s laissa, joka k o sk e e naidun naisen as e m a a ja poistaa miehen edus- m iehyys, se k ä kaikki siitä jo h tu v a t poikkeuslait. N äitä m uutoksia olivatkin e rä ä t valtio p ä iv äm ieh et a n o m u k ­ s issaan vaatineet.

N aisten äänio ik eutta p eru ste liv a t anojat vielä m.

m. sillä, että naisten o m a ssa k e s k u u d e ssa kaikissa kan- s a k crro k s is s a on p y rk im y s valtiolliseen äänioikeuteen v oittanut alaa, joten sille olisi lain laatijain jo a n n e t­

ta v a senkin vuoksi arv o a .

Kun sitten ää n io ik e u sk y sy m y s , jo nka ratk aisu a S u o m en s y v ä t rivit jännityksellä odottivat, joutui p e ­ rustuslakivaliokunnalle, niin tulivat siellä sek ä esitykset, että a n o m u k se t harkinnan alaiseksi. Esiintyi mielipi­

teitä, jotk a p u o lsiv at naisen ää nioike utta katsoen, että nainen on m en esty k sellä toim inut ju lk isuudessa sekä siihen, että naissivistys jo m a a s s a m m e on melkoinen.

Ei m y ö s k ä ä n luultu naisen äänioikeuden jo h ta v an h äntä

„pois k u ts u m u k s e s t a a n “ .

*) T ä s s ä e s i t e t y l l ä t a v a l l a o n tä h ä n s a a k k a k ä s it e tt y naitu je n n ai st en s u h d e ä ä n i o i k e u s k y s y m y k s e e n , Kumminkin on v ii m e p ä i\ inä il m e s ­ ty ny t m. m. „ S u o m a l a i s e n la k im i es te n y h d i s t y k s e n “ la u s u n t o , j o s s a tul ki ta an a j a tu s , e t tä m ie he n e d u s m i e h y y s ei mu ka t a r k o i t a n a i s e n h o lh u u n a la i s u u t ta . Asi an tu l k it s e m in e n r ii p p u u kuit enk in n y k y i s e s t ä tulkits ij ani m i e li v a ll a s ta , jo ten laki e p ä i l e m ä t t ä on n u r ja ol letik in, kun s e lo n k k a a n a i tu a n a i s t a ia h ä n e n t a s a - a r v o i s u u t t a a n m i e h e e n nä h d e n .

T e k ijä .

V aliokunnan mietintö, jo ka esitettiin sääty jen h y ­ v ä k s y ttä v ä k s i sisälsi p ää as iass a hallituksen esityksen h y v ä k s y m is e n muutamilla muutoksilla, joista s e u r a a v a t tä rk e im p iä : T u lo se n su s po iste ttav a kuitenkin s ä ily te t­

tä v ä eh to n a kunnallisverojen suorittam inen. P alk o lli­

sille ja naisille äänioikeus (14 gtn jäisi m ä äräy s , jonka m u k a an ed u s m ie h y y d en tai holh uunalainen jää ilman äänioikeutta, siis naitu nainen. — Ikäraja 2 4 vuotta.

Mielintöä se u rasi kolm e v as talau se tta, jois ta I:ssä la u ­ suta an, että „ k o s k a m a an laillinen jä rjesty s ei ole p a ­ lautettu ja säännöllisen v altio p ä iv äty ö n edellytyksiä ei ole ole m assa, valtio sä ä d y t eiv ät voi r y h ty ä asiaa tut­

k im a a n “ . II:ssa v a s ta l a u s e e s s a , joka on prof. R. H er- m ansonin laatim a, huolehditaan erittäin „ v ä h em m istö n ed u i s ta “ . H än p elkää jo u k k o v a ale ja k oska m uka „ k a n ­ s a n jo u k o t helpommin o v a t satu n n aisten v a ikutusten a la is e t“ . S a k s a s s a k a s v a a so siaalidem okraattein ä ä n i­

m ä ä r ä nopeasti. „S ellaiset e sim e rkit o s o tt a v a t kuinka m a se n tav ik si kunnioittaville ja y h teisk u n n a ssa tärkeille ryhmille jo ukkovaalit v o iv a t k ä y d ä “ . T ie tee n ja taiteen edutkin m uka jo u tu v a t v a a ra an . Hän esittääkin siitä s y y stä , että vain o s a valittaisiin yleisissä v aa leissa ja o sa etu o ik eu tettu jen ryhm ien kesken, sitä paitsi v a s ­ tu staa hän äänioikeutta naisille ja palkollisille.

V astalauseen tekijä on siis s a n g e n v a r o v a in e n , se k ä erittäin k u v a a v a sille ryhmälle, jo ka sitkeästi pitää kiinni eduistaan. Illrnen v as tala u se en alla o v a t nim et K. J. S tä h lb e r g ja A. Mikkola se kä toisia siihen y h t y ­ neitä. Siinä erittäin m oititaan v a ra llisu u s se n su sta ja siis on l u o v u tt a v a a s e tt a m a s ta kunnallista v e r o v e l v o l ­ lisuutta äänioikeuden ehdoksi. J o k a in e n kansala in en su o ritta a tullim aksua y. m. .välillistä v e ro a , joten tä m ä velvollisuus jo riittää ä ä n e s ty so ik e u d en sa am iseen . V a ­ rallisuus ja an s io k y k y e iv ä t takaa aina valtiollista älyä.

K ansa m m e tu n tee s y v ä ä yleisen äänioikeuden ta rv e tta , joten ty y ty m ä ttö m y y s , k atk e ru u s ja lu okkaviha y h ty v ä t, jos la aja t k a n s a n k e rr o k s e t pidetään sen o sa llisu u d esta suljettuina. Mitä erittäin tulee n a isten ä änioikeuteen,

13 niin ku n n allisv ero n ollessa eh to n a tulee ää nioike us v a a n v a ra k k aa m m ille naisille v aa n jos se n s u s p oistetaan kaikille naisille ja silloin on, v a s ta lau se e n tekijäin m ie ­ lestä reform i liian jy rkkä, joten e h d o tta v a t he, että n a isille ei m y ö n n e ttä is i ä ä n io ik e u tta ja poistettaisi ku n n a llisv e ro -eb to tahi jos tulo s en su sta edelleen sä ily ­ tetään niin on äänioikeus m y ö s naisille a n n e tta v a ja ikäraja p y s y t e t t ä v ä nykyisellään 21 v u otta . J o s nai­

sille an n e ta an äänioikeus niin m y ö s vaalikelp oisuus.

Näin m u o va iltuna joutui sitten asia se n jälkeen kun sen ra tk a is u a oli m o n ta k u u k au tta jä nnityksellä o dote ttu, säädyille H uhtikuun 14 p.

Siinä v iiv y ty k sess ä , jolla asiaa oli pidetty niin k a u v a n valio k u n n as sa h a u tu m a s sa ilmenee selvästi se va s ta h a n k ais u u s, jolla peru stu s lak iv alio k u n n a n e r ä s r y h ­ mä oli k y s y m y k s e e n nähden. S ä äd y issä oli kyllä sen johdosta lausuttu ty y ty m ä ttö m y y ttä , m ainitsem m e erit­

täin Karin lausunnon jolla hän ilmaisee, että p e r u s t u s ­ lailliset viivyttelyllään ilmeisesti eiv ät tahdo o tta a k a n ­ san sy v iä riv ejä m uka an p e ru stu s lak e ja puoltam aan.

T y ö v ä k i on tukenut perustuslaillisia p y rkim yksiä „lail­

lisiin oloihin“ ja jos äänio ik eus laajentuisi, tu ntisiv at he ny k y ise t p erustuslait om ikseen. M utta ell’ei ää n i­

oikeutta anne ta, heikontaa se v a s ta rin ta a m m e v iera sta so rta ja a kohti.

Kun vihdoin sitten v aliokunnan mietintö v a ltio ­ päiväin viim e t in g a s s a tuli sääty ihin olivat p ää tö k s e t s e u r a a v a t : T a lo n p o ik a issä a d y ssä pitkän keskustelun p e rä s tä hyväksyttiin valio kunnan eh d o tu s muutoksilla, joista tärkein se, että ku n n allisv e ro s e n su s poistettiin.

- P o r v a ri s s ä ä d y s s ä laajan keskustelun p e r ä s tä h y v ä k s y t ­ tiin Heikki R e n v a l l’in ehdotus, että „laillisten olojen ja : säännöllisen v altio p äiv äty ö n ed e llytysten p u u ttu e ssa ly- kätään asia se u raav ille valtiopäiville ja silloin ede llyt­

täen että laillinen jä rjesty s on m a ah a n p alautettu — lopullisesti ratk aista an . P ä ä t ö s t ä puolsi 51 ääntä, 14 säädyn jä sen tä kannatti asian o ttam is ta heti käs ite ltä ­ väksi, 5 j ä s e n t ä m e rk itsiv ä t va s ta lau se e n . S ääty päätti

p y y tä ä , että muutkin sä äd y t y h ty is iv ät ly k k ä y sp ää tö k - seen . T ä m ä p ää tö s siitä huolimatta, että 3 p u o lu e e m ­ m e m iestä lo istavasti olivat pu o lta n ee t yleistä äänioi­

k eu tta ja k u m o n n e e t „ p eru stu sla illisten “ v e ru k k e et.

P a p p is s ä ä d y s s ä alkoi keskustelu S etälän lausunnolla, jo ssa hän tahtoo asian ratk a isu a „ k o s k a tä m ä k y sy m y s jos m ikään kuuluu niihin, jotka ta rk o i tta v a t Suom en k ansan laillisen oikeuden voim aan s a a tta m is ta ja s e l­

laisten asiain käsittelyä o v a t kaikki yksim ielisesti p u o l­

ta n e e t “ . P itk ä n k e skustelun jälkeen h yväksyttiin v alio ­ kunnan la u su n to Ill:n v a s ta l a u s e e n mukaisilla m u u to k ­ silla, joten tu lo sen su s poistettiin, naisille ei annettu äänio ik eutta. A ate lis sää d y ssä puolsi ra tk a isu a a in o a s ­ taan neljä puhujaa, m u u t silittelivät pitkissä puheissa s ä äty je n ja peru stu slak iv alio k u n n a n viiv y ttely ä ly käten s y y n yksin hallituksen niskoille.

k y lm e m m i n s ä ä d y t tuskin olis iv at o sa n n e e t m e ­ netellä k ansan h artain ta to iv o a kohtaan. T alo n p o jat m y ö n siv ät s e k ä naisille että miehille äänioikeuden.

P ap eilta ei sitä naisille riittänyt. N o in a kireinä aikoina, joina hallitus koetti m a ah a m m e sa a d a b y ro k ra a ti s ta j ä r ­ je ste lm ää ei s e p alau ttan u t „laillisia o lo ja “ siis sieltä päin sorre ttiin k o k o S u o m en kansan oik euksia. Mutta sa m a a n aikaan isänm aallisuudestaan k e r s k u v a t p e r u s ­ tuslailliset e i v ä t r y h ty n e e t tekem ään laillisuutta Su o m en köyhälistölle, v a a n o ttivat so rtajan a s em a n . S uom et- tare laiset olivat tu k e n ee t ulkona ista s o r ta j a a m m e ja perustuslailliset p ö n k ittä v ä t sisällistä so rto a. T y ö v äk i seisoi tällä hetkellä tilaisuudessa, jo s s a se tunsi lu o kka ­ r a ja t selvem m in kuin k o sk a a n ennen. Kansain välisen ty ö väenliikkeen ydina attee t tu n k e u tu iv at herä n n een t y ö ­ v äe s tö n sy d ä m en s y v y y te e n ja yhdellä pyyhkäyksellä horjahti u sk o niihin lähentymisiin, joilla eri p o rv a riry h - m ä t k o e t ta v a t ty ö v ä e n suosiota etsiä ollessaan v a s ta k - k a is ry h m ä ä n s ä nähden tappiopuolella. Kunkin m aan köyhälistö n pyrkim yksillä on siis pahin v a s tu s tu s o m a ssa p o rv a ris to s s a . Perustuslaillisissa, jo tka näillä valtiopäi­

villä asian hylk äsiv ät, on rah av altaisia ja vanhoillisia

15 aineksia, ja näille oli asia vastenm ielinen. Sitä to dis­

taa se, että e r ä ä t sa m an p u o lu e en henkilö t e i v ä t p itä ­ n eet perustuslaillisuuden v a s ta ise n a te k o n a v aa n p ä i n ­ vastoin sen edistäm ise nä sitä, e ttä asia olisi ratkaistu.

T ärkeällä isänmaallisella hetkellä oli p o rv a re in ja a a t e ­ lein m en ettely niin su rk e a , että s e tu lee aikakirjoihin häpeällä p iirrettäväksi. P aljo n on heidän m e n e ttely ä än moitittu, v a a n alati tullaan nuo m o itteet uudistam aan, j a moittijain luku on su uri, he o v a t sittenkin kansan enemmistö ja kuka sitä h erja a hän kärsiköön k erran so k e u ten sa palkan. N. R. af Ursin lausuu tä s tä : „ A a ­ teliston ja p o r v a r is to n p ää tö s viim e valtiopäivillä oli valtiollinen ty h m y y s. Sillä kun he e iv ä t ta htoneet hankkia v o im a a tu k em aa n k ansan e d u s k u n taa ja itse kansan valtaa, p e ttiv ä t he isä n m a an sa ja kansansa.

Se tu lee ole m aa n historian la hjom aton tuomio. M utta se ei ollut a inoastaan valtiollinen ty h m y y s vaan s e oli valtiollista itseJckäisyyttä, tahallista l u o k k a e g o is m ia “ . S am a an aikaan kun asia oli s ä ä d y is s ä ra tk a is ta ­ v a n a oli ty ö v äk i jä rje s tä n y t s u u re m m o is e n m ie le n o so i­

tuksen sä äty talo n ym pärille. Yli 2 0 , 0 0 0 kansalaista m arssi punaliput ylhäällä k u lk u e essa tu n n u ss an a n a „ k a n ­ san tahto on korkein la ki“ , „ a la s laki, jo ka riistää nai­

silta ä ä n io ik e n “ , „yleinen ä ä n io ik e u s “ j. n. e. paikalla o d o tta en ratk a is u a klo 6:sta yli puolen yön. V ak a v issa puheissa tulkittiin H els in gin ty ö v ä e n ja raittiu sv ä en vaa tim ukset. H arv o in e d u s k u n ta sai nähdä todenteolla o le v an sa vain rahavalla n k an n atta m a . „A la s a a te li“

jyrähti m a h ta v a kansan huuto. Eri sääty ihin la itetu t lähetit to iv at kansalle tietoja, joita jännityksellä k u u l­

tiin. Ilta kului m yöhäiseksi. T uskalliseksi tu livat v i ­ lussa v ä rjö t tä v ä n joukon tunteet. Yhä kasvoi kansan joukko. P im e ä ilta, sääty talo n lo is tav a t ikkunat, sisällä itsekästä rah a v altiu tta , ulk ona o sa ttom a in sa n k a t k e r ­ ro k set ja vihdoin m a s e n t a v a , ko h tu u to n v a s ta u s. Kun yönhetkellä kuultiin s y n k k ä s an o m a, k u o h ah teliv at j o u ­ kot. Mutta vielä k e rra n mielen ty y n e y ttä , ja lo ukattu köyhälistö hajaantu i la ulettu aan ty ö v ä e n m arssin — se

hajaantui tosin tällä k e r ta a tappiolle jo u tu n een a , m utta m ie le ssään lujasti v a k u u te ttu n a, että s e toisella kerralla on v o ittava .

Tällainen on ly h y k ä isy y d e ssää n ää n io ik e u sk y sy - m y k s e m m e entisyys. Sen a jam isessa saadulla k o k e ­ muksella on meid än k y s y m y k s e n ratkaisuun n y k y is y y ­ d e s sä ry h d y ttä v ä.

MIKSI T A H D O M M E ÄÄN IO IKE UT TA.

V altav a h erä ty s käy k a u tta m a am m e syvien rivien k es k u u d essa . Ihmiset h u o m a a v a t itsensä t e m ­ matuiksi ark ip ä iv äisy y d en p ain o s ta v a s ta ilmapiiristä h a rra s tu s ten ja innostuksen a a lta v a a n p y ö rtee se e n . K asvoissa, jotka en n en kulkivat uneliaina, elottomin katsein ja välinpitäm ättöm in ilmein y m p ä ristö ssä än , n äk y y elp y n y ttä eloa, sä te ilev ä ä henkistä e läm ä ä ja ed e s v a s tu u n tu n n etta k u v a s te l e v a a huolestum ista. S y v ä t rivit o v a t h e rä n n ee t, n o u sse e t v uosisatain pitk ä stä tyl­

sy y d e s tä , v irkeään taisteluun s o rre tu n tilansa p a r a n ­ tamiseksi.

H e r ä n n y t on m y ö s kan s an n a i n e n : ty öm iehen vaim o, kym m enlukuisen lapsilaum an äiti, m u o n a re n g in rasitettu vaim o, kartan o id en m aid on v e t ä jä t ja to rp an ty tt ä r e t rusth ollarin maatilojen syrjäkolkilla. Mitä p u ­ h u m m ek aan sitten kaupunkilaisköyhälistön naisjäsenis tä.

He o v a t jo enem pi kuin ky m m e n isen v u o tta olleet tilai­

s u u d e s s a s e u ra a m a a n jä rjesty n e en ty ö v ä e n toimintaa, se u ra n n e e t m ie le nosoitusretkillä j. n. e. O nkin aivan kohtuullinen to ivom us, että naisten ään io ik e u sh arrastu s heidän k e s k u u d essa a n p u h k ea a voim akkaisiin ilm ais u­

muotoihin. J a me to ivom m e ennen pitkää n ä k e v ä m m e kaikki k a upunkiem m e t y ö l ä i s n a i s e t : ompelijattaret, te h ­ taalaiset, pesijät, siliitäjät, p alvelijattaret, a lu s v aa te - ompelijat, tu le nkantaja t, saunapalvelijat, hallien ja k a u p ­ pojen m y y jä ttä re t, v a l o k u v aa m o je n ty ö ntekijätttäret, m odistit, pullonpesijättärct, la tom oissa ja k irjansito­

m oissa ty ö sk e n te le v ä t, teen p ak k a aja t y. m. k o k o o n ­ 2

tu v a n y h ä ja yhä k e s k u ste lem a an tä s tä meille tällä hetkellä tä rk e im m ä s tä asiasta, kes k u ste le m a an ja toim i­

m aan k u n n es k y s y m y s its estä än lakkaa sillä, että s e on s a a v u tt a n u t onnellisen ratka isunsa .

M in kätähden on sitten ään io ik e u sk y sy m y s näin s u u r e s t a m e rk ity k s es tä, m in k ä v u o k si an s aits ee u h rata noin paljon ty ö tä se n h y v ä k s i ?

A jattele lukijani ty ö v ä e s t ö n eläm ä ä ylim alkaan, sen ilotto m uutta, sen s y n k k y y ttä. P e itt ä v ä th ä n siinä s y n k ä t v arjo t n äkym ättöm iin kaiken valon. Nälän ja ty ö ttö m y y d e n m u s ta a a v e luo k a m m o tta v a n läsnäolonsa poljetu n luokan eläm ään. K ohtalon kahleet, v o itt a m a ­ ton v älttä m ä t tö m y y d e n p ak k o m u s e rt a a lahjakkaim m an, to iv o rik k aim m a n k in pienokais en v a s ta ise n eläm än. Hän äidin le m m itty joutuu aikaisin joko tehdasorjaksi tahi maailm an r a n n a n k ie r t o k o u l u u n ; ruhjoutuu koneiden rattaisiin tahi henkisesti m u rsk au tu u vie ttely ste n k a re i­

siin. T u h a n n e t to is ten sa jälkeen s y n t y v ä t autioille r a n ­ noille, joista m y r s k y kuljettaa heitä u p o tta e n kurjuuden s y v ä ä n v altam eree n .

J a työläisnainen o s a s is a re n a muid en lu okka vel- je in sä ja sis a rte n s a kohtaloihin on sa m a a n as em a an sidottu. H än e n k o u lu k a sv atu k se n sa , a m m a ttio p e tu k ­ se n s a eri toimia v a r te n o v a t asioita, jois ta lu o k k a v al- tainen yhte iskunta ei huolta pidä. Eihän se pidä huolta hänen hoidostaan, rav in n o s ta a n , v a a te tu k s e s ta a n k a a n ede s la p su u sv u o sin a . P äin v astoin, miten s y d ä m e ttö - m ästi se an ta a av u tto m ie n lapsien riutua ja kuolla näl­

kään ensi ikävuosina. Kun sitten tuollainen pieni r a u k k a p ää s e e täysi-ikäiseksi, on häne n otsallaan k ö y ­ h yyden kiro u k sen m erkki, on hän h alveksitun s ä ä ty n s ä halveksitu in aines, jonka joku tu rm eltu n u t keikari s a a tt a a vietellä ja jä ttää hätään ja av u tto m u u te en . Tahi milloin h ym yilee tu le v a isu u d e n taiv as köyhälle tytölle. T y ö m ie h en vaim o n a, p e rh e en äitinä alin om ais­

ten leipähuolten m a s e n t a m a n a ajetaan h ä n e t teh taa see n , pyykille, ru u k k ia k an tam a an j. n. e. E n tä s sitten olo orpoin äitinä, tu r v a t to m a n a leskenä. K uka k y s y y tä ssä

19 etujen ristiriitaisessa y h te isk u n n a ssa häne n ö ittensä k y yneleitä ja iltainsa huokauksia. Eli vieläkö ta hdotte k u v a a äidistä, jolla on juoppo m ies ja ju o p p o poika ja joka sittenkin elä ttää joukon esim. alushousujen o m ­ pelulla, jo sta s a a 6 penniä parilta. T ä m ä k u v as arja, jonka v o isim m e v e t ä ä lo p p u m a tto m ak si esiin todelli­

se s ta elä m ä stä on niin m usta, niin sy nkkä , että ei näitä ajatellessa luulisi enään ta rv i ts e v a n kuvitella jo ta ­ kin h au d a n ta k a ista tuskien pätsiä.

M utta mitä on näillä asioilla y h te y ttä äänioikeus- asian k a n s s a ? O n p a niinkin. K oko alalu okan k u r ­ juus, jo ka rask aim m in p ainaa ty öläisnaista johtuu siitä, että lakeja, olevien olojen po h jaa o v a t olleet laati­

m a s s a s o rta jam m e. N uo s o r ta j a t o v a t kyllä olleet y lä ­ lu okan miehiä v aa n heidän n aisen sa o v a t sittenkin heidän hiljaisina n e u v o n a n ta jin a a n ainakin osaksi olleet m u k a n a v ai k u tta m a s s a lu o k k a h erru u d e n sy ntym iseen.

H e v ä i ttä v ä t tä m än ehkä p erä ttö m ä k si v a a n onhan

„va ik e n e m in e n m y ö n ty m y k s en m e rk k i“ ja me em m e ole h u o m a n n e e t ylä lu okan naisten a s tu v a n v aa tim aa n val- lanala iste n taloudellista ja henkistä v ap a u tu sta.

Heille onkin ä ä n io ik e u sk y sy m y s „ n a is - a s ia “ , jolla ta h to v a t s a m a n luokan naisen te hdä täysin ta s a -a rv o i- seksi sa m an luokan miehen rinnalla m utta meille s e on

„ ty ö v ä e n k y sy m ys“, jolla ta h d o m m e n o staa s o r re tu t taloudellisesti k o rk eam m alle s e k ä v e t ä ä etu o ik eu tetu t pilareiltaan keskiviiva n tasalle. E ro itu s heidän ja m e i­

dän p y rk im y s te n välillä ei siis ole „m u o d o llin e n “ v aa n se on oleellinen.

Me ta h d o m m e siis ää nioike utta k an s an e d u sta jaa , m iestä tahi n aista v alitta e s s a ed u s k u n taa n , joka m a an la keja laatii. M e ta h d o m m e olla kuuliaisia laeille v a a n m y ö s v aik u tta a siihen, että lait s y n ty v ä t sellaiset, jotka t u r v a a v a t e läm äm m e , t e k e v ä t oik euksien ja v e l­

vollisuuksie n s u h te e n tasaiseksi. Meidän kotim m e o v a t kurjia luolia, ty ö m m e k ak s inkertainen, ja v an h u u tem m e hoiva ton. P o h a tta in k eittäm ät v ä k iju o m a t ry ö s tä v ä t meiltä puolison, pojan, veljen. P ro stitu tsio o n i painaa

h en k e m m e. Me tah d o m m e valoa, onnea, läm pöä, a v a r ­ tu n u tta a j a tu s e lä m ä ä k ö y h ä i n - mökkeihin. J a sen sa a m m e kun lainlaadinta, ei e n ä ä ole h arv ain käsissä ja aa telisna rrim a isuus ei rehe ntele ed u sk u n n assa m m e.

Kaikki taloudelliset p a ra n n u k s e t, sivistykselliset ed u t s a a v u ta m m e s a a tu a m m e k an s a la isa rv o n ja o ik e u ­ den. M e tied äm m e sam alla että kok o naissu k u p u o le n ta rp e e t näin tu le v a t tyydytetyiksi. N aisten nyk y ään lu onnottom an nuori naim a-ik ä kohoaa, vih kim ättömäin äitein a s e m a korjautuu, miehen su k u p uolipuhtaus ennen avioliittoa tulee välttä m ättöm äksi, orp o lasten ja leskien as e m a tu rv a tu k si j. n. e. N uo kaikki p a r a n n u k s e t o v at tehtäviä, joiden to teuttam iseen heti r y h d y m m e ä änioi­

keuden k au tta lainsäädännössä.

Ä änio ikeus ei siis ole vain p ä ä m ä ä r ä m m e , vaa n se on keino p ää m ä ä rää n p y rittä essä. J a äänioikeuden k a n s s a tä y ty y k äy d ä kä s ik äd e ssä vaalikelpoisuuden, sillä m e uskom m e, että ainoastaan nainen, joka luonnon rak en tam ien erilaisuuksien johdosta on m o n e ssa su h ­ te e s s a miehen v a s ta k o h ta , k y k en e e e d u s k u n n as s a tul­

kitsem aan naisten m ie tteitä ja kokem uksia. — T äm än lisäksi huolehdim m e siitä, millainen ed u sk u n talaito s on ko koonpanoltaan. Nelijakoisen epä k äy tä n n ö llisy y s on ko k em u k sesta tunnettu. Y ksikam arinen ed u s k u n ta on luonnollinen, ellei ta hdota jollekin ryhm älle v a ru s ta a erik o isase m aa v a stapainoksi muille. J a kun m e k e rra n pyrim m e aatelis- y. m. h errain holhuusta v ap a ak s i niin m e em m e salli lu ota van „ka k sik a m arijärje ste lm ällä “ tilaa etuoik eutetu ille luokille. Me tiedäm m e kyllä pitää huolta siitä, että oppi ja kyk y tulevat ole m aan ehtoina e d u s k u n ta a n m u tta m e m y ö s tahdom m e o tta a opin ja k y v y n koko k ansan p a r a s ta valv o m aa n .

Koska ää n io ik e u sk y sy m y s on näin tä rk e ä tule m m e m e sen hyväksi v äs y m ä ttö m äs ti ty ö sk e n telem ä än . J o k a so p u k k a a n s a a ta m m e siitä san o m aa. S e on h e r ä ttä v ä todellisen aa te lu u s-tu n n o n jokaisen palkkala isen m ie­

lessä. M e lä h etä m m e v iestejä salo mökkeih in , h e r r a s -

21 karta noiden alustalaisten k asarm eihin, laitakaupunkien hökkeleihin ja katonrajaisiin ullakkoihin. Me k e s k u s ­ te lem m e asiasta yk sity ises sä se u ru stelu ss a, pidäm m e k o k o u k sia m iele nosoituksia ja v a ru s ta u d u m m e „v iim e i­

se en o tte lu u n .“

L u k ija n i! T ah d o tk o tä s s ä jalossa ty ö s s ä olla m u k a n a ja siihen ty ö h ö n o sa tto m ia sis aria kutsua.

T a h d o t v a rm a a n k in , sillä s e on velvollis uutesi.

V altiopäivät k o k o o n tu v a t ensi joulukuut! 2 0 p:nä ja r y h ty v ä t niille annetun m ä ärä y k s e n m u k a an käs itte­

lem ään edus k u n talaito k s en m u u to s ta ja ään io ik e u sk y sy - m ystä. Meidän on kaikkialla m a a s s a m m e la u su tta v a vaa tim us, että sä ä d y t heti l u o v u tt a v a t v altan s a yksi- kam ariselle eduskunnalle. Jo s ne e iv ät sitä te e tä y ty y m eidän olla valm iita heidät siihen p ak o itta m a a n su u ri- lakolla. Erittäin on peljättäv ä aateliston jä y k k än is k ai­

suutta. Sen m a sen tam isek si on aa te lisk a rta n o n t y ö ­ v ä e s tö n y h d y ttä v ä la kkoon kaikkialla. K arjapalvelijain lakko on o le v a suuri kuritus. J a la k k o rik k u re ita elkööt h e m istään sa a k o , se n vaik u ttak o o n y h teish en ki.

Y ksikam ariseen edu s k u n taa n v aa d im m e yleistä y h ­ täläistä ja salaista äänio ik eutta. N a isille sen vuoksi e t tä :

sitä vaatii heidän ihm isarvonsa;

he itse p arha iten v o iv a t jä rjes tä ä am matilliset ja yhte iskunnalliset velvollis uutensa;

heillä on kasvatuksellisia ja sivistyksellisiä h a r ­ rastuksia, jois ta kodit ja koulu tu lev at h y ö ty m ä än , kuin niitä voidaan la in sä äd än n ö s sä tote uttaa;

heillä on raittius- ja siv eysihanteita, jotka k o h o t­

ta v a t y h te iskunnallista elämää;

heidän m u k a n a a n v irta a uusia voim ia y leishyvän p alv elu k s e en ;

heidän taa ja t k erro k s e n s a t a rv i t s e v a t äänio ik eutta sen k ä y ttäm ise s sä k eh itty ä k see n p erh e e n äiteinä ja k a n ­ salaisina;

heille lu ovutettuja virkoja, lu ottam ustoim ia ja kunnallista äänioikeutta o v a t he k ä y ttä n e et m o it te e tto ­ masti, jo pa m enestyksellä;

k o k em u s joka on sa atu ulkomailla, esim. m u u ta ­ m issa P ohj.-A m erikan valtiois sa ja A ustraa liassa, joissa naisilla on äänioikeus, puhuu asian puolesta;

y le en sä kaipaa naisen, erittäin ty ölä isnaisen a s e m a suuria korjauksia.

N äitä syitä voisi vielä ja tkaa, m utta miettiköön niitä kukin mielessään. P ä ä a s ia on että me tä llä het­

kellä k äy m m e asiaa edistäm ään.

Ensi valtiopäiv ie n aikana kiiruhdam m e kuka k y n ­ nelle k y k e n e e vaikka ja lk ap atik assa k o k o o n tu m a an sata- tu hantisena joukkona lahoa sä ä ty laito s ta piirittämään.

Kun oli viimeinen suurlakko, olimme sen toim issa m u k a n a , elimme in n o stu k sess a nuo historialliset p äiv ät

— v a a n elköön s e him m entäkö m e itä tietoisina ja v a l p ­ paina v a s ta a n o tta m a s ta tulevia uusia historiallisia h e t ­ kiä, aik aa jo na v a p a u d e n tuuli k aa ta a lopullisesti kaikki raja -a id a t eri luokkain ja su kupuolten välillä. Sitä ai­

k a a v a r te n m e toimella v alm ista u tu k a a m m e !

23

f

Hinta 3 0

..- V '

--LXV -

'

.

■ .¿s *j

■ ' ; -

- * . • > . ■ • b ' v :■ •• ..