• Ei tuloksia

Työväentutkimus vuosikirja 1987: 2

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Työväentutkimus vuosikirja 1987: 2"

Copied!
44
0
0

Kokoteksti

(1)

1 (1987):2

Työväenliikkeen kirjasto Ammattiyhdistysarkisto

Kansan Arkisto

Työväen Arkisto

(2)

Leena Saarinen

IHMINEN H ISTO R IAN N Ä Y T T Ä M Ö L L Ä

Erkki Tuomioja

K U IN K A T U O M IO J A N ERKKI K.H. WIIKIN LÖYSI

Leena Saarinen

H E N K IL Ö H IS TO R IA T V UO N N A 1986. MITÄ L Ö Y T Y Y H ISTO R IA LLISESTA B IBLIOGRAFIASTA

Maria Lähteenmäki

L Y Y L I ROSA T A K K I - V A L IS T A JA

Kirsti Salmi-Niklander

P E R H E D R A A M O JA JA S A L A P O L IIS ITY Ö TÄ

H E N K IL Ö A R K IS T O T T Y Ö V Ä E N ARKISTOISSA

Pekka Kalliokoski

A M M A T T I Y H D IS TY S A R K ISTO N YKSITYIS A R K IS T O T

Anna-Maija Nirhamo & Pirjo Kaihovaara KA N SA N A R K ISTO N H EN K ILÖ A R K IS TO T

Esa Lahtinen & Maria Lähteenmäki

H E N K IL Ö A R K IS T O T T Y Ö V Ä E N ARKISTOISSA

T Y Ö V Ä E N L IIK K E E N K IR JA S TO N KUULUM ISIA

(3)

IHMINEN H ISTORIAN N Ä Y T T Ä M Ö L L Ä

Työväentutkimusjulkaisun tämän numeron aiheena on henkilöhistoria, poliitti­

set muistelmat ja poliittinen elämäkerta. Eli ihminen historian näyttämöllä.

Arkistot ovat laatineet luettelot henkilöarkistoistaan ja Työväenliikkeen kir­

jasto on poiminut vuoden 1986 Historiallisesta bibliografiasta henkilöhistoriat, poliittiset elämäkertatutkimukset ja artikkelit sekä teoksia koskevat arvoste­

lut jne.

Erkki Tuomioja kertoo kuinka päätyi poliittiseen elämäkertatutkimukseen K.H.

Wiikistä. Maria Lähteenmäki kirjoittaa Naiset Mukaan liikkeen vaikuttajasta Lyyli Rosa Takista. Kirsti Salmi-Niklander on sukeltanut Lydia Arppen arkis­

toon. Kolme kirjoitusta, kolme erilaista kuvausta ja alkua aiheeseen ihminen historian näyttämöllä.

Loiko Napoleon aikakautensa vai aikakausi Napoleonin? Tätä miettii Päiviö Tommila Historiallisen aikakauskirjan numerossa 3 viime vuodelta ja päätyy vastaamaan, että Napoleonia ei olisi korvannut kukaan muu "ajan tyyppi".

Napoleon loi aikakautensa ja ylipäänsä yksilön merkitys historian kuluessa on oleellista.

Onko näin työväenliikkeen historiassa? Onko se suurmieshistoriaa? Mikä on yksilön merkitys Työväenliikkeen historiankulussa?

Suuri yleisö on innostunut elämäkerroista, poliittisista muistelmista ja poliit­

tisista elämäkertatutkimuksista. Ne ovat historiankirjoituksen luetuinta aineis­

toa.

30.11.1987

Leena Saarinen

(4)

K U IN K A T U O M IO J A N ER K K I K.H . WIIKIN LÖYSI

K.H. Wiik oli minulle vain yksi sinänsä mielenkiintoisen tuntuinen ja aatteel­

lisesti läheinen hahmo Suomen työväenliikkeen historiaan kuuluneiden johta­

jien joukossa, kunnes jouduin muiden töiden vuoksi tutustumaan hänen laajaan kokoelmaansa valtionarkistossa. Kirjastot ja arkistot ovat yleensäkin minulle vaarallisia paikkoja, joihin saatan unohtua tunti- ja päiväkausiksikin ilman varsinaista päämäärää vain tarttumalla aina lähimpään mielenkiintoisen näköi­

seen tekstiin ja antautumalla sen johdettavaksi. Erityisen vaaralliseksi tässä mielessä osoittautui Wiikin kokoelma, johon tein aluksi lukuisia päämäärättö­

miä löytöretkiä.

Lisenssiaattityöni aiheeksi en kuitenkaan alunperin suunnitellut Wiikin henki­

löhistorian kirjoittamista sittemmin toteutuneessa muodossa. Lähtökohtani oli yhtä paljon kiinnostus vasemmistososialistiseen suuntaukseen Suomen työväen­

liikkeessä jota ajattelin valottaa erityisesti Wiikin elämänvaiheiden valossa.

Suunnitelmani muuttuivat pian ja antauduin kokonaan Wiikin pariin. Melko alussa jouduin myös rajaamaan opinnäytteeni Wiikin elämänvaiheisiin ennen kansalaissotaa, lopun jäädessä muutamaa vuotta myöhemmin valmistuneeseen elämäkerran II osaan.

Ruotsalainen Alvar Alsterdal kirjoitti jo vuosia sitten, että on vaikea löytää toista yhtä epäoikeudenmukaisesti unohdettua henkilöä kuin Wiik. Monia mer­

kitykseltään vähäisempiä työväenliikkeemme johtohahmoja on tutkittu ja esi­

telty useissakin henkilöhistorioissa, mutta Wiikin osuus rajoittui pitkään vain Kalevi Pihanurmen ja Aimo Poutiaisen lyhyeen artikkeliin Tiennäyttäjät-ko- koelmassa. Raoul Palmgren tosin suunnitteli Wiik-elämäkerran kirjoittamista 1950-luvulla, mutta sisällyshahmotelmaa pitemmälle hän ei hanketta vienyt.

70-luvun loppupuolella tuli sitten pieni Wiik-renesanssi Alsterdalin ja Seppo Hentilän artikkeleiden ja muutaman yliopistollisen harjoituskirjoituksen mer­

keissä samoihin aikoihin kun minäkin Wiik-kirjani työn alle saatoin.

Wiikin unohdus selittyy pitkälle siitä tosiasiasta, ettei kumpikaan työväenliik­

keen valtavirtauksista ole häntä omakseen kokenut. Wiikin välirikko SDP:n kanssa oli ehdoton, mutta yhtä perusteellisesti hän ehti myös pettyä ja kyl­

lääntyä yhteistyöhön kommunistien kanssa ennen vuonna 1946 tullutta kuole­

maansa.

(5)

Vaikka Wiik-kirjani ovat henkilöhistorian muotoon tehdyt, olen silti koittanut kirjoittaa samalla niiden asioiden ja liikkeiden yleistä historiaa joissa Wiik oli osallisena. En ylipäänsä tunnusta periaattellista ristiriitaa sosiaalisiin ja kol­

lektiivisiin voimiin ja niiden vuorovaikutukseen perustuvan historiankirjoituksen ja sellaisen historiankirjoituksen välillä, jonka muotona on jonkun henkilön elämäkerta. Tässä suhteessa vaikuttavin esimerkki on kai marxilaistutkija Isaac Deutscherin loisteliaat Trotski- ja Stalin elämäkerrat.

Myötätuntoni on monessa asiassa ollut Wiikin puolella, mikä varmaan näkyy tekstistäkin, mutta kaikkea sankarikirjoittamista tai nimenomaista kunniapa- lautustakin koitin silti välttää. Työn kestäessä Wiik tuli ihmisenä ja sosialis­

tina minulle varsin läheiseksi, mutta kuten työn jälkisanoissa totesin, "lähei­

syys paljastaa tietenkin myös puutteet ja virheet armottomammin kuin etäi- sempi tarkastelu".

Omakohtaisena yhteenvetona Wiik-suhteestani käy edelleen se mitä näissä jälkisanoissa kirjoitin: "Wiikin henkilökohtaisten ominaisuuksien suhteen on kunnioitukseni kuitenkin vain lisääntynyt. Vaikka Wiik sosialismin teoreettik- kona ei jättänytkään pysyviä jälkiä aatehistoriaan ja vaikka hänen toimintan­

sa merkityksestä ja vaikutuksesta voidaankin yhä esittää erilaisia arvioita ja niitä arvostaa eri tavoin, Wiik antaa meille henkilökohtaisesta vallankäytöstä ja sen tavoittelusta riippumattomana sekä vakaumukselleen rehellisenä ja us­

kollisena poliittisena johtajana edelleen kestävän ja aivan liian harvinaisen esikuvan".

Olen syntynyt kolme päivää Wiikin kuoleman jälkeen ja vaikka olen haasta­

tellut joitakin Wiikin tunteneita henkilöitä, on kuvani hänestä perustunut jok­

seenkin kokonaan kirjallisiin lähteisiin. Sitäkin tyytyväisempi olen ollut saa­

tuani myös Wiikistä maalaamastani henkilökuvasta myönteistä palautetta hä­

net tunteneilta aikalaisilta.

(6)

Leena Saarinen

H E N K IL Ö H IS TO R IA T V UO N N A 1946

M ITÄ L Ö Y T Y Y HISTORIALLISESTA BIBLIOGRAFIASTA?

Työväenliikkeen kirjaston hankintakohteina on erityisesti poliittinen historia, sosiaali- ja taloushistoria sekä kulttuurihistoria. Siinä on perusjäsentely tähän

"nypittyihin" viitteisiin aiheesta henkilöhistoriat. Lähteenä on käytetty Histo­

riallista bibliografiaa 1986, sen mikrokorttimuotoa.

Saatteeksi elämäkertaan tarttuvalle lukijalle tai tutkijalle voi mainita pari viitettä Historiallisesta aikakauskirjasta numerosta 3 vuodelta 1986.

Paavolainen, Jaakko

Poliittisen elämäkertatutkimuksen ongelmia. Historiallinen aikakauskirja 84 (1986):3, s. 203-207.

Virrankoski, Pentti

Elämäkerrallisen tutkimuksen lähdekriittisiä ongelmia. Historiallinen aikakaus­

kirja 84 (1986):3, s. 207-210.

(7)

BLOMQVIST Blomqvist, Anni

Vandring i barndomslandet / Anni Blomqvist. - (Stockholm): LT, (1986). - 162, (1) s. -

BONSDORFF

Bonsdorff, Göran von

Av den blir det ingenting: mitt liv 1918-1939 / Göran von Bonsdorff.

- (Helsingfors): Söderström, 1986.

- 277, (1) s., (12) kuvas. -

BROMS Broms, Bengt

Elämää sivusta sisältä sitoutumat­

ta / Bengt Broms. - Porvoo; Helsin­

ki, Juva: WSOY, 1986 - 314 s., (16) kuvas. -

C A N T H

Niiranen, Timo

Miten Minna Canth asui Kuopiossa / T i ­ mo Niiranen; (julk.: Snellman-insti- tuutti); (Engl. summary by Dora Ku­

janen). - Kuopion kaupunki 1986.

- (1), 44 s. (Snellman-instituutin B- sarja: no 7) English summary

Ross, Carl

Minna Canth: Her political, sosial and coltural significance in Finland and America / Carl Ross // Toward equ- ality: proseedings of the American and Finnish Workshop on Minna Canth, June 19-20th, 1985 Kuopio / Sirkka Sinkkonen and Anneli Milön (eds.).

1986 (Kuopion yliopiston julkaisuja.

Yhteiskuntatieteet. Tilastot ja sel­

vitykset; 1986, 1), s. 9-20

C H Y D E N IU S

Anders Chydenius: suuri suomalainen valistuskirjailija / toim. Katariina Kare; suom.: V. Malinen, Katariina Kare. - (Helsinki): Alea-kirja, (1986).

- 520 s. - Sis.: 1: Anders Chyde­

nius, persoonallisuus ja työt / Ka­

tariina Kare. 2: Anders Chydeniuk­

sen Valitut kirjoitukset. - 2. p. 3:

Anders Chydeniuksen lehtikirjoituk­

sia 1778-1779 Virrankoski, Pentti

Anders Chydenius: demokraattinen poliitikko valistuksen vuosisadalta / Pent­

ti Virrankoski. - Porvoo; Helsinki;

Juva: WSOY, 1986. - 497, (1) s., (16) kuvas. -

Knif, Henrik

Anders Chydenius, en präst med mänga ansikten (Pentti Virrankoski, Anders Chydenius: demokraattinen poliitikko valistuksen vuosisadalta.

Kimmo Särje, Anders Chydeniuksen liberaali ajattelu ja sen lähteitä) //

Historisk tidskrift för Finland. 71 (1986):3, s. 404-409

H O LS TI

Pietiäinen, Jukka-Pekka

Rudolf Holsti, lehtimies, tiedemies, poliitikko 1881-1919 / Jukka-Pekka Pietiäinen. - (Espoo): Weilin + Göös, 1986. - 445 s. -

Väitösk.: Helsingin yliopisto Soikkanen, Timo

Rudolf Holstin ulkoministerikaudet 1936-38 / Timo Soikkanen. - Tam­

pere: Rauhan- ja konfliktintutkimus- laitos, 1986. - 24 konfliktitutkimus- laitos: no 28)

K A L L IO

Hokkanen, Kari

Kyösti Kallio / Kari Hokkanen. - Porvoo; Helsinki; Juva; WSOY.

1: 1873-1929. - 1986. - 522 s., (80) kuvas. -

Hokkanen, Kari

Kyösti Kallio / Kari Hokkanen. - Porvoo; Helsinki; Juva: WSOY.

2: 1930-1940. - 1986. - 413, (1) s., (80) kuvas. -

(8)

K E K K O N E N Repo, Eino S.

Päämies, henkilökuva Uuno Kekko­

sesta hänen presidenttikaudellaan. / Eino S. Repo & Ville Repo /.

Häggman, Larserik

Urho Kekkonen - huvudmannen (Ei­

no S. Repo & Ville Repo, Päämies:

henkilökuva Urho Kekkosesta hänen presidenttikaudellaan) // Nordisk tidskrift för vetenskap, konst och industri. 63 (1987):1, s. 84-86 Stählberg, Krister

TvS gänger Kekkonen (Eino S. Repo

& Ville Repo, Päämies: henkilökuva Urho Kekkosesta hänen presidentti­

kaudellaan. Johannes Virolainen, Yh­

den äänen presidentti) // Finsk tids­

krift. 219-220 (1986):5, s. 260-265 Suomi, Juhani

Urho Kekkonen / Juhani Suomi. - Helsingissä (Helsinki): Otava. - 2.-3. p. 1986

1936-1944: Myrrysmies. - 1986. - 558 s. -

Häggman, Larserik

Urho Kekkonen - trollkarlen (Juha­

ni Suomi, Urho Kekkonen. 1936-1944:

Myrrysmies) // Nordisk tidskrift för vetenskap, konst och industri. 63 (1987):1, s. 82-84

Mylly, Juhani

Juhani Suomen myrrysmies (Juhani Suomi, Urho Kekkonen. 1936-1944:

Myrrysmies) // Historiallinen aika­

kauskirja. 84 (1986):4, s. 306-307 Uino, Ari

Nuori Urho Kekkonen: poliittisen ja yhteiskunnallisen kasvun vuodet (1900- 1936)

Mylly, Juhani

Den första avhandlingen om Kekko­

nen (Ari Uino, Nuori Urho Kekko­

nen: poliittisen ja yhteiskunnallisen kasvun vuodet (1900-1936)) // His- torisk tidskrift för Finland. 71 (1986):3, s. 436-442

Virolainen, Johannes

Vallankäyttö Kekkosen kaudella / Johannes Virolainen. - Helsingissä (Helsinki): Otava, 1986. - 416 s. -

K IA N T O

Nevala, Maria-Liisa

Kianto: Ilmari Kianto, anarkisti ja ihmisyyden puolustaja / Maria-Liisa Nevala. - Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1986. - 322 s., (16) kuvas. (Suomalaisen kirjallisuu­

den seuran toimituksia, 432)

Nälkämaan keisari: kuvia Ilmari K i­

annon Suomesta 1874-1970 / toim.

Raija-Liisa Kansi. - Helsingissä (Hel­

sinki): Otava, 1986. - 157, (2) s. -

KUUSI Kuusi, Matti

Roolit ja särmät: dokumentteja seit­

semältä vuosikymmeneltä / Matti Kuusi. - Helsingissä (Helsinki): Ota­

va, 1986 - 382 s. -

L E H T IM Ä K I Isotalo, Kaarlo

Konrad Lehtimäki: hehkurinta / Kaar­

lo Isotalo. - Hämeenlinna: Karisto, 1986. - 180 s., (8) kuvas. -

LEINO

Oksala, Teivas

Eino Leinon tie Paltamosta Roomaan:

tutkielmia runoilijan suhteesta an­

tiikkiin ja klassiseen perintöön / Teivas Oksala. - Helsinki: Suomalai­

sen kirjallisuuden seura, 1986. - 288 s. - (Suomalaisen kirjallisuuden seu­

ran toimituksia; 442)

LIN D H O L M Lindholm, Pauli

Ratatyömiehen poika / Pauli Lind­

(9)

holm. - (Lempäälä): (P. Lindholm), 1986. - 158, (8) s. -

LIN D M A N Anckar, Dag

Sven Lindman: hans vetenskapssyn och vetenskapliga gärning / av Dag Ans- kar. Abo akademi: Abo akademis bibliotek (jakaja), 1986. - 238 s. - (Acta Academiae Aboensis. Ser A, Humaniora; voi. 64, nr 2)

N E V A L A IN E N

Tahvanainen, Sakari

Väinö H. Nevalainen: aatteen pitkos­

puilla / Sakari Tahvanainen. - Jo­

ensuu: Kansan voima, 1986. - 203 (1) s.

PAASIKIVI

Paasikivi, Juho Kusti

Paasikiven linja. - Porvoo; Helsinki;

Juva: WSOY, 1986. - 264, 214 s. - 1. osa 2. p. 1962, 2. osa 3. p 1966 1: Juho Kusti Paasikiven puheita ja esitelmiä vuosilta 1923-1942, (aikai­

semmin 2. osa), 3. p. 2: Juho Kus­

ti Paasikiven puheita ja esitelmiä vuosilta 1944-1956, (aikaisemmin 1.

osa), 4. p

Paasikivi, Juho Kusti

Paasikiven muistelmia sortovuosilta.

- 2. p. - Porvoo; Helsinki; Juva:

WSOY, 1986. - VIII, 255, (4), 218 s.

1. p. 1957 Osat 1 ja 2

Paasikivi, Juho Kusti

Toimintani Moskovassa ja Suomessa 1939-41 / J.K . Paasikivi. - 5. p. - Porvoo; Helsinki; Juva: WSOY, 1986.

- (6), 217, (3), 221 s. - 4. p. 1979

1: Talvisota, 2: Välirauhan aika

Paasikivi, Juho Kusti

J.K. Paasikiven päiväkirjat 1944-1956 / (toim. Yrjö Blomstedt, Matti Klin­

ge). - Porvoo; Helsinki; Juva: WSOY.

- Toinen osa: 25.4.1949-10.4.1956 / (muunkielisten tekstien suom. Kari Vähäpassi). 1986. - 736, (1) s. - Paasikivi, Juho Kusti

J.K. Paasikivis dagböcker 1944-1956 / red. och övers. av Göran Stjernsc- hantz. - (Stockholm): Askelin &

Hägglund. - Alkuteos: J.K . Paasiki­

ven päiväkirjat 1944-1956. Första delen: Vid katastrofens rand (26.6.44- 10.2.47). - 1986. - 423 (1) s. - Donner, Jörn

Paasikivis linje - igär och idag (Ju­

ho Kusti Paasikivi, J.K . Paasikivis dagböcker 1944-1956. Första delen:

Vid katastrofens and rand (26.6.44-10.2.47) / red. och övers. av Göran Stjernsc- hantz. Juho Kusti Paasikivi, J.K . Paasikiven päiväkirjat. Ensimmäinen osa: 28.6.1944-24.4.1949 / toim. Y r ­ jö Blomstedt ja Matti Klinge) // Nya Argus. 79 (1986):3, s. 40-46

Huldan, Anders

Paasikivi speglad i sitt arkiv / An­

ders Huldan. // Nya Argus. 79 (1986):l-2, s. 11-14

Kulju, Vilho

Linja muotoutuu (Juho Kusti Paasi­

kivi, JK . Paasikiven päiväkirjat 1944-1956.

Ensimmäinen osa: 28.6.1944-24.4.1949 / toim. Yrjö Blomstedt ja Matti Klinge) // Kleio. (1986):1, s. 43-44 Paakkunainen, Kari

Suomalainen "Staatsräson" yöpäivä- kirjana: Paasikiven muistiinpanojen lukutavoista ja valtio-opillisesta re­

levanssista / Kari Paakkunainen. //

Politiikka. 28 (1986):2, s. 144-154 Saarinen, Aarne

Paasikivi ja kommunistit (Juho Kus­

ti Paasikivi, J.K . Paasikiven päivä­

kirjat 1944-1956. Ensimmäinen osa:

28.6.1944-24.4.1949 / toim. Yrjö Blomstedt ja Matti Klinge) // Kom­

munisti. 42 (1986):1, s. 12-13

(10)

Soikkanen, Timo

Paasikiven päiväkirjojen vastaanotto:

historiantutkijoiden, sanomalehtimies­

ten ja poliitikkojen dialogi / Timo Soikkanen.//Ulkopolitiikka. 23 (1986):1, s. 15-22

Tiihonen, Seppo

J. K. Paasikivi hallituksen ja hallin­

non johtajana (Juho Kusti Paasikivi, J. K. Paasikiven päiväkirjat 1944-1956.

Ensimmäinen osa: 28.6.1944-24.4.1949 / toim. Yrjö Blomstedt ja Matti Klinge) // Hallinto. (1986):3, s. 21-23 Ikonen, Kimmo

Juho Kusti Paasikivi: Linjanraken- tajan tie 1870-1941 / Kimmo Iko­

nen. - (Lahti): Lahden Paasikivi-seu- ra, 1986. - 171 s. -

PAASIO

Sivonen, Lauri

Viimeinen proletaari, Rafael Paasio Helenius, Henrik

Den siste proletären (Lauri Sivonen, Viimeinen proletaari, Rafael Paasio) // Nya Argus. 79 (1986):5-6, s. 118-119

SALMI

Kylmälä, Timo

Kutsetin mies / Timo Kylmälä. - Helsinki: Kirjayhtymä, 1986. - 243, (1) s. -

Enso-Gutzeitin toimitusjohtajan Pent­

ti Salmen elämäkerta

SALO Salo, Arvo

Kirjavat päivät: vaellus eilisessä / Arvo Salo. - Helsinki: Tammi, 1986.

- 390 s., (16) kuvas. -

S C H A U M A N Zetterberg, Seppo

Viisi laukausta senaatissa: Eugen

Schaumanin elämä ja teko / Seppo Zetterberg. - Helsingissä (Helsin­

ki): Otava, 1986,. - 363 s., (32) ku- val. -

Zetterberg, Seppo

De första skedena av kulten kring Eugen Schauman / Seppo Zettenberg.

// Historisk tidskrift för Finland. 71 (1986):3, s. 353-372

SEYN

Luntinen, Pertti

F . A . Seyn: a political biograpny of a tsarist imperia - list as aclminist- rator of Finland

Jussila, Osmo

Diverse om generalguvernör F.A . Seyn (Pertti Luntinen, F .A . Seyn: a political biogrphy of a tsarist im- perialist as administrator of Finland) // Historiallinen aikakauskirja. 84 (1986):3, s. 239-240

S N ELLM A N

Alavuotunki, Jouni

J .V . Snellman Ruotsissa 1839-1840:

aatteet yhteiskunnallisessa ja histo­

riallisessa miljöössä / Jouni Alavuo­

tunki. - Oulu: (Oulun yliopisto), 1986.

- (2), 183 s. - (Oulun yliopiston his­

torian laitoksen julkaisuja. Yleinen aate- ja oppihistoria; 1986, no 1)

SORSA

Koski, Markku

Sorsa-diagnoosi: politikon julkiset kasvot / Markku Koski. - Helsinki:

Odessa, 1986. - 173 s., 16 kuvas. -

ST A H L B E R G

Ester Stählbergin kauniit katkerat vuodet: presidentin rouvan päiväkir­

ja 1920-25 / toim. Hilkka ja Olli Vitikka

(11)

Ahto, Sampo

Ester Stählbergin päiväkirja (Ester Stählberg, Ester Stählbergin kauniit, katkerat vuodet: presidentin rouvan päiväkirja 1920-25 / toim. Hilkka ja Olli Vitikka // Sotilasaikakauslehti.

61 (1986):3, s. 265-266 Huldan, Anders

John ja Ester (Ester Stählberg, Es­

ter Stählbergin kauniit, katkerat vuodet: presidentin rouvan päiväkir­

ja 1920-1925 / toim. Hilkka ja Olli Vitikka) // Nya Argus. 79 (1986):3, 2. 56-57

Laamanen, Hilkka

Kirja-arvostelu (Ester Stählberg, Es­

ter Stählbergin kauniit, katkerat vuodet: presidentin rouvan päiväkir­

ja 1920-1925 / toim. Hilkka ja Olli Vitikka) // Kleio. (1986):1, s. 39-40 Stählberg Ester

Ester Stählbergin voittojen ja tap- pio(i)den vuodet: päiväkirja 1926-1934 / toim. Hilkka ja Olli Vitikka. - Porvoo; Helsinki; Juva: WSOY, 1986.

- 375 s., (24) kuvas. - 2. p. 1986 Niinivaara, Eeva

Ester Stählberg - kirjalija / Eeva Niinivaara. // Karjalan heimo. (1986):l-2, s. 20-21

SVINHUFVUD

Svinhufvud, Pehr Eving

Ukko-Pekka puhuu: P.E. Svinhufvudin puheita, kirjeitä ja muistelmia / toimituskunta: Eino Jutikkala....(et ai.). - Helsingissä (Helsinki): Otava, 1986. - 124, (1) s., (32) kuvas. - s. 7-21: Pehr Evind Svinhufvud 15.12.1861- 29.2.1944 / Eino Jutikkala

T A N N E R

Paavolainen, Jaakko: Nuori Tanner, menestyvä sosialisti. Elämäkerta vuoteen 1911. Helsinki 1977 Tammi, 528 s.

Paavolainen, Jaakko

Väinö Tanner, senaattori ja rauhan­

tekijä. Elämäkerta vuosilta 1912-1923.

Helsinki 1979, Tammi 591 s.

Paavolainen, Jaakko

Väinö Tanner, sillanrakentaja. Elä­

mäkerta vuosilta 1924-1936. Helsin­

ki 1984 Tammi 441 s.

Kirby, David

Tanners väg (Jaakko Paavolainen, Nuori Tanner, menestyvä sosialisti:

elämäkerta vuoteen 1911, Väinö Tan­

ner, senaattori ja rauhantekijä: elä- mäkrta vuosilta 1912-1923, Väinö Tanner, sillanrakentaja: elämäkerta vuosilta 1924-1936) // Historisk tidsk­

rift för Finland. 71 (1986):3, s. 430-435 Uino, Ari

Tannerin elämäkerta: esimerkki bio­

grafisen tutkimuksen ongelmista (Jaak­

ko Paavolainen, Nuori Tanner, me­

nestyvä sosialisti: elämäkerta vuo­

teen 1911, Väinö Tanner, senaatto­

ri ja rauhantekijä: elämäkerta vuo­

silta 1912-1923, Väinö Tanner sillan­

rakentaja: elämäkerta vuosilta 1924-1936) // Historiallinen aikakauskirja. 84 (1986):3, s. 242-243

T A P IO V A A R A Toiviainen, Sakari

Nyrki Tapiovaaran tie / Sakari Toi­

viainen. - (Helsinki): Valtion paina­

tuskeskus, 1986. - 165 s. - (Julkai­

susarja / Suomen elokuva-arkisto. A;

7)

T U G L A S

Tuglas, Friedeberg

Muistelmat vuosilta 1895-1910 / Frie- debert Tuglas; suom. Raili Kilpi. - Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1986. - 416 s., (16) kuvas. - (Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia; 430)

Alkuteos: Mälestused.

(12)

T U O M IN E N Tuominen, Arvo

Stalins Schatten uber Finnland: Erin- nerungen des ehemaligen Fiihrers der finnischen Kommunisten / Arvo Tuo­

minen; tibers. von Hans Jiirgen Baron vonKoskull. - Freiburg: Herderbuche- rei, 1986. - 222 s. - (Europäische Zeit-Zeugen)

Alkuteos: Kremlin kellot

Käännetty engl. laitoksesta: The bells of the Kremlin

T U O M IO J A Tuomioja, Erkki

Sakari Tuomioja: suomalainen sovit­

telija / Erkki Tuomioja. - Helsinki:

T a m m i, 1986. - 390 s., (16) kuvas.

2. p. 1986

T U R J A Turja, Ilmari

Arkisto auki / Ilmari Turja. - Hel­

sinki: Kirjayhtymä, 1986. - 363, (1) s., (8) kuvas. -

Turja jo eläessään / toim. Aino Rä- ty-Hämäläinen. - Porvoo; Helsinki;

Juva: WSOY, 1986. - 135, (1) s., (8) kuvasi. -

URSIN

Rahikainen Marjatta

N .R . af Ursin: aatelismies Suomen työväenliikkeessä / Marjatta Rahi­

kainen. - Helsinki: Suomen histo­

riallinen seura, 1986. - 332 s. - (His­

toriallisia tutkimuksia; 135) Diss.:

Helsingin yliopisto Summary

Hentilä, Seppo

Anti-Ursin (kirja-arvostelu) (Marjat­

ta Rahikainen, N.R. af Ursin, aate­

lismies Suomen työväenliikkeessä) //

Historiallinen aikakauskirja. 85 (1987):1, s. 54-56

V ER K K O

Jaakkola, Risto

Veli Verkko: moraalistatistikko ja Suomen ensimmäinen kriminologi = Veli Verkko: a moral statistician and the first Finnish criminologist / Ris­

to Jaakkola. - Helsinki: Oikeuspo­

liittinen tutkimuslaitos: Valtion pai­

natuskeskus (jakaja), 1986. - (8), 110 s. - (Oikeuspoliittisen tutkimuslai­

toksen julkaisuja; 81) English summary

V U O L IJO K I Wuolijoki, Hella

Nuoruuteni kahdessa maassa / Hel­

la Wuolijoki. - (Espoo): Weilin + Göös, 1986. - 556 s. -

Ilm. ensi kerran 1945

Sisältö: koulutyttönä Tartossa 1901-1904;

Yliopistovuodet Helsingissä 1904-1908.

- s. 5-28: Ennen Niskavuorta: Hella Wuolijoen taustaa ja nuoruudenvai­

heita / Kristiina Koskivaara

(13)

Maria Lähteenmäki

L Y Y L I ROSA T A K K I - V A L IS T A JA

"NM-kuvia" luki ruskeassa pahvilaatikossa Työväen Arkiston makasiinissa. NM?

Niin todellakin - kirjaimet tarkoittavat edistysmielisen osuuskauppaliikkeen noin 40 vuotta kestänyttä Naiset Mukaan -toimintaa; valistusiltoja,

perheenemäntien havaintotunteja, kotitalous- ym. kursseja, äitienpäivien ja lastenjuhlien järjestelyjä, näytelmäkerhotoimintaa, ompeluiltoja, myyjäisiä jne.

Kulutusosuuskuntien Keskusliitossa (KK:ssa) pohdittiin jo 20-luvun alussa eril­

lisen osuustoiminnallisen naisvalistuksen järjestämistä, mutta tosi toimiin ryh­

dyttiin vasta 1927, jolloin Kuluttajain lehden toimittaja Lyyli Takki (s. Ero­

nen) ja Laina Vesterlund Tampereelta osallistuivat Tukholmassa osuustoimin- tanaisten kansainvälisen killan kokoukseen.

Tästä innostuneina järjestettiin Tampereella yleinen naisten kokous, josta tu­

li lähtösysyäys NM-toiminnalle. Seuraavana vuonna KK:ssa perustettiin NM- keskustoimikunta organisoimaan paikallistoimikuntia osuuskauppojen yhteyteen.

Naisille ostosten tekijöinä haluttiin antaa tietoja myytävistä tavaroista, niiden laadusta, käytöstä sekä hintapolitiikasta ja saada heidät sitä kautta tekemään ostoksensa "omissa" kaupoissa ja ymmärtämään osuuskauppojen toimintaperi­

aatteita.

Ensimmäinen osuusliike, joka lähetti toimintasuunnitelmansa ja pyysi kotita­

louskursseja oli OI. Lapinmaa. Valistajaksi nimetty Lyyli Takki ja talousopet­

taja Aili Huotari lähtivätkin kohti pohjoista (tosin Raja-Karjalan kautta) KK:n Fordilla. Lyyli hoiti puhumiset ja Aili piti huolen käytännön opetuksesta. L yy­

li oli taitava kameran käyttäjä ja pahvilaatikosta sukeutui esiin kuvia valko- hilkkaisista työläisnaisista ruoanlaitossa, pikkutyttöjä uusissa koltuissaan, per­

hekuvia ja kyläkuvia. Osa näistä kuvista julkaistiin Kuluttajain lehdessä, johon L y y li Takki kirjoitti nimimerkillä Pirkko innoittavia matkakertomuksia kurs­

seilta; hän suorastaan piiskasi naisia osallistumaan kehittävään toimintaan.

Iskulauseena oli "Hallitse kauppaa ja tuotantoa".

(14)

KK alkoi julkaista 1930 myös Koti-nimistä vuosikirjaa perheenemännille, joka ajoi samaa asiaa kuin NM-toimikunnatkin. Vuosikirja oli vastaveto porvarilli­

sen naisliikkeen vuosikirjoille. Haluttiin kansannaisten pitäytyvän tässäkin suh­

teessa työväenliikkeen linjoilla. Katsottiin, että valistuksen ja toimintamuo­

tojen tuli olla mahdollisimman lähellä naisten omaa työkenttää so. kotia ja perhettä. Kotitalouskursseista muodostuikin hyvin suosittuja naisten keskuudes­

sa, ne olivat paljon muutakin kun "soppakursseja". Niiden sosiaalinen merkitys naisille oli valtava. Tätä innostusta oman työnsä kehittämiseen Lyyli Takki ja Aili Huotari agiteerasivat ja hyvällä menestyksellä, sillä osanottajien ja kurs­

sien määrät kasvoivat huikeasti muutamassa vuodessa.

Lyyli Takin poliittinen toiminta alkoi työväenliikkeen historian dramaattisina vuosina. Hän tuli työmieheen toimittajaksi 1917 ja jatkoi Suomen Sosialide­

mokraatissa 1918-19. Samaan aikaan hän toimi sos.dem. naisliiton sihteerinä.

Hän oli tuolloin 19-vuotias ylioppilastyttö. Vallankumouksellinen mieliala ja aatteellinen palo heijastui vielä vuosia hänen kirjoituksissaan. Hän kirjoitti myös sos.dem. naisliiton lehteen Toverittareen ja sittemmin Tulevaisuuteen.

Myös muu yhteiskunnallinen toiminta vei hänen vapaa-aikansa, hän oli mm.

20-luvun alussa kaupunginvaltuustossa ja osallistui aktiivisesti Ensi-Koti-toi- mintaan. Hän avioitui 1922 osuuskauppamies Uuno Takin kanssa ja heillä on yksi tytär, Inka Taina.

L y y li Rosa Takki pysytteli julkisuuden valokeilan ulkopuolella. Hän ei ollut niitä ihmisiä, jotka (Yrjö Kallista mukaellen) "suurieleisesti nostattavat itsen­

sä julkisiin asemiin". Kallinen luonnehti Lyyli Takin persoonaa muistopuhees­

saan 1957 seuraavasti:

"Hänen sielullinen ulkoasunsa ei suinkaan ollut pehmyt, leppoisa, sinne ja tän­

ne taivuteltava. Mutta juuri siksi hänen oikeudentuntonsa, hänen tahtonsa aut­

taa, nostaa, valaista oli aitoa ja kirkasta kuin syvältä maan uumenista kum­

puava lähdevesi."

Huomasin unohtuneeni ruskean pahvilaatikon ääreen maan uumeniin valokuvien avaamaan maailmaan. Suljin laatikon kannen ja kannoin sen ylös päivänvaloon.

(15)

Kirsti Salmi-Niklander

P E R H E D R A A M O JA JA SALAPOLIISIT Y Ö T Ä

Henkilöarkistot ovat mielenkiintoisia pähkinöitä purtaviksi niin järjestäjilleen kuin käyttäjilleenkin. Jos järjestöt eivät useinkaan ole erityisen tunnollisia aineistonsa tallentamisessa, ovat henkilöarkistojen kohtalot vielä kirjavampia.

Arkistotyöntekijä voi saada eteensä muutaman muovikassillisen ao. henkilön ullakolta ja pöytälaatikoista koottua tavaraa tai sitten kylläkin huolellisesti mutta omaperäisesti ja käsittämättömin merkinnöin järjestetyn aineiston.

Mikäli arkistomuodostaja on jo kyselyjen tavoittamattomissa, ei auta muu kuin yrittää mahdollisuuksien mukaan hahmottaa hänen elämänsä kokonaisuuk­

sia. Liian malttamaton järjestäjä saattaa hajottaa arkistokaavan perusteella erilleen paperit, jotka voivat olla ymmärrettäviä vain yhdessä. Kirjeenvaih­

dossa tuttujen ja läheisten ihmisten kanssa käytetään yleensä vain etu- tai lempinimiä, joten järjestäjä joutuu arvailemaan, kuka Yrjö, Elli, Väiski tai Lyyli on tällä kertaa kysymyksessä. On kuitenkin pidettävä erillään tosiasiat ja järjestäjän "luullun arvaamiset". Henkilöarkiston järjestämisessä voi olla yllättävää hyötyä jopa dekkariharrastuksesta: itse arvioin kerran kahden do­

kumentin kuuluvan yhteen, koska molemmissa oli samalla kohdalla kahvitahra.

Kansan Arkiston henkilöarkistojen laajuus ja sisältö vaihtelevat suuresti: toi­

set antavat kyllä kuvan henkilön julkisten toimien moninaisuudesta, mutta jättävät itse ihmisen pimentoon. Joukossa on myös monia arkistoja, joiden muodostajat eivät ole jääneet historiaan poliittisina merkkihenkilöinä. Nämä henkilöarkistot luovat paremminkin kuvaa siitä maaperästä, josta poliittinen toiminta ja aatteet nousevat.

Yksi esimerkki jälkimmäisestä arkistotyypistä on Lydia Arppen (1903-1986) arkisto, joka kuvaa myös koko Arppen perheen vaiheita. Tämä perhe oli sa­

malla tavalla tyypillinen työläisperhe kuin se, jota Elvi Sinervo kuvaa näytel­

mässään "Maailma on vasta nuori". Perheen viidestä lapsesta kaksi vanhinta, Kontrad ja Lydia, omistautuvat kokonaan poliittiselle toiminnalle ja siirtyivät 1920-luvulla Neuvostoliittoon. Perheen toukolalaistalon salalokerossa säilyivät kirjeet, joita lapset salanimillä ja usein salaisen postin välityksellä lähettivät

(16)

kotiväelle 1920- ja 1930-luvuilla. Lydia palasi Suomeen 1934 joutuakseen pian vangituksi. Hän istui vankilassa lyhyitä vapausjaksoja lukuunottamatta lähes kymmenen vuotta. Kontrad puolestaan menehtyi vaimoineen vankileirillä so­

tien aikana.

Arppen perheyhteisö säilyi kiinteänä huolimatta siitä, että muut perheenjäse­

net eivät aina jakaneet vanhimpien sisarusten aatteita. Vuosikausia perheyh­

teydet olivat kirjeiden, pakettien ja lyhyiden tapaamisten varassa. Sotien jäl­

keen tuli tavallaan perheen uudeksi jäseneksi Itä-Karjalassa asuva Vilinä Nah- kala, joka oli ottanut kasvatikseen Kontradin orvoksi jääneen Nina-tyttären.

Nina jäikin Arppen perheen ainoaksi lapsenlapseksi.

Millaista arvoa voi sitten olla tällaisella perhearkistolla, paitsi elävänä ja koskettavana dokumenttina? Historiantutkimus on kiinnittänyt päähuomion jouk­

koihin, ja perhe poliittisen toiminnan näyttämönä on jäänyt lähinnä kaunokir­

jallisuuden kuvauskohteeksi (Sinervo, Salama). Kuitenkin näkökulman suuntaa­

minen perheeseen voisi olla antoisaa erityisesti maanalaisen poliittisen toimin­

nan tutkimisessa: siinä poliittisten aktivistien perheenjäsenillä oli tärkeä vaik­

kakin näkymätön rooli tukijoina ja salaisina apureina.

Joka tapauksessa henkilöarkistot tarjoavat herkullisia ajankuvia, esimerkkinä intomielisen Kontrad Arppen kirjeen lopputervehdys 1920-luvulta: "Pysykää terveellä luokkataistelupohjalla"!

(17)

Pekka Kalliokoski

A M M A T T I Y H D IS TY SA R K IS TO N YKSITYIS A R K IS T O T

Heikki Wariksen arkisto

Ammattiyhdistysliikkeen eheyttämi­

seen liittyviä asiakirjoja.

Arkisto sisältää neuvottelupöytäkir- joja, muistioita, kirjeenvaihtoa sekä lehtileikkeitä.

Arkisto käsittää neljä kansiota. A i­

neiston salaisuusraja on 25 vuotta.

Eero A . Wuoren arkisto

Aineistoa SAK:n puheenjohtajakau­

delta vuosilta 1937-45.

Arkisto sisältää puheita, muistioita, kirjekonsepteja. Mielenkiintoisin ai­

neisto on hänen vuosien 1943-44 aikana tekemissään ulkopoliittisissa pohdinnoissa, jotka koostuvat katsauk­

sista ja puheluonnoksista.

Arkisto käsittää 12 kansiota. Arkis­

to on tutkijoiden vapaasti käytettä­

vissä.

KORJAUS T Y Ö V Ä E N T U T K IM U S JULKAISUSSA 1 (1987):1 O LLEESEEN T IE T O O N .

Painovirhe paholainen nuorensi Kansan Arkiston esittelyssä mainittuja Helsin­

gin karvarikisällien asiakirjoja lähes 200 vuodella. Kuvassa olevat karvariki- sällien pöytä- ja kassakirjat alkavat jo vuodesta 1785.

(18)

Anna-Maija Nirhamo & Pirjo Kaihovaara

KAN SAN AR K ISTO N H EN K ILÖ A R K IS T O T

Kansan Arkiston tärkein henkilöhistoriallinen lähdeaineisto ovat henkilöarkis- tot. Ne sisältävät työväenliikkeen toimihenkilöiden, kirjailijoiden, taiteilijoi­

den, työläisaktivistien, työläisperheiden tai -sukujen omia arkistoja. Nämä arkistot on saatu Kansan Arkiston kokoelmiin asianomaisten henkilöiden omi­

na lahjoituksina tai testamenttaamina, omaisten tai ystävien luovuttamina.

Henkilöarkistot muodostuvat asianomaisen henkilön (arkistotermein arkiston- muodostajan) laatimista, hänelle osoitetuista tai hänen keräämistään asiakir­

joista ja muista dokumenteista. Henkilöarkistot ovat syntyneet spontaanisti muodostajansa toiminnan ympärille; niissä olevat asiakirjat muodostavat or­

gaanisen kokonaisuuden, joka vastaa kyseisen henkilön toimintaa. Usein hen­

kilöarkistot sisältävät kuitenkin vain osia henkilön toiminnan tuloksena syn­

tyneestä aineistosta, ne dokumentit, jotka henkilö tai hänen omaisensa ovat katsoneet tarpeellisiksi säilyttää.

Henkilöarkistot sisältävät monenlaista aineistoa: kirjeenvaihtoa, käsikirjoituk­

sia, puhekonsepteja, päiväkirjoja, muistilehtiöitä, työtodistuksia, joulukortteja, kouluvihkoja, vieraskirjoja, piirustuksia jne. Hyvin säilynyt henkilöarkisto hei­

jastaa henkilön toimintaa leipätyön, arkielämän ja harrastusten parissa kaikes­

sa elämän kirjossaan. Henkilöarkistojen hienous on siinä, että ne ovat - kuten ihmisetkin - kaikki erilaisia.

Tämä luettelo on koottu henkilöarkistoista, jotka sisältävät tämän elämän kirjon kaikessa moninaisuudessaan. Luetteloon ei ole voitu kirjata yksityiskoh­

taisia tietoja henkilöarkistojen sisältämistä asiakirjoista, vaan on jouduttu käyt­

tämään yleisempiä käsitteitä. Useimmiten on ilmaistu, mihin ryhmään kuulu­

via asiakirjoja arkisto sisältää. Lähes kaikkiin henkilöarkistoihin sisältyy pai­

notuotteita ja lehtileikkeitä, joten tämä ryhmä on jätetty luettelosta pois.

Käyttörajoitukset, joihin eräiden arkistojen kohdalla viitataan perustuvat useim­

miten siihen, ettei kyseistä arkistoa ole vielä järjestetty. Muutamissa tapauk­

sissa käyttörajoitus perustuu arkiston luovuttajan asettamiin ehtoihin ja koh­

distuu usein vain osaan aineistoon.

(19)

Tässä luettelossa mainittujen henkilöarkistojen (arkistotunnus 5) lisäksi Kansan Arkistossa on henkilöhistoriallista aineistoa seuraavissa kokoelmissa:

Biographica-kokoelma (7A)

Henkilötietoja työväenliikkeen toimihenkilöistä sekä politiikan ja kulttuu­

rielämän vaikuttajista (lehtileikkeitä, pienpainatteita, tutkielmia, yms.).

Noin 900 henkilöä.

Biographica-kokoelma (7B)

Lehtileikekokoelma poliittisista puheista ja artikkeleista vuosilta 1952-1973.

376 henkilöä.

Luokkasota 1918 (3A), erikoiskokoelma

Sisältää aakkosellisen henkilöosan, jossa punakaartilaisten kirjeenvaihtoa, asiakirjoja, vankilavihkoja muuta aineistoa. 203 henkilöä.

Poliittiset vangitsemiset (3E) 1919-1944, erikoiskokoelma

Sisältää aakkosellisen henkilöosan, jossa poliittisiin vangitsemisiin liittyvää kirjeenvaihtoa, asiakirjoja, vankilavihkoja ja muuta aineistoa. 186 henkilöä.

Muistelmat (6A-6E)

Elämäkerrallisia muistelmia, vuosien 1917-1918 tapahtumiin liittyviä muis­

telmia, järjestötoimintaan liittyviä muistelmia sekä työväestön elämään liittyviä muistelmia. 950 henkilöä.

Äänitteet (8A-8E)

Äänitteitä noin 450 henkilöltä.

Tämä luettelo on koottu loka-marraskuussa 1987 ja siinä ovat mukana 15.11.1987 mennessä tulleet henkilöarkistot. Luettelon tiedot eivät ole lopullisia, luette­

lo pyritään julkaisemaan erillisenä täydennettynä painatteena myöhemmin.

Henkilöarkistojen keruu ja järjestäminen on jatkuvasti Kansan Arkiston kes­

keisiä tehtäväalueita, sillä tulevaisuuden historiantutkimus tarvitsee näin saa­

tua monipuolista lähdeaineistoa.

(20)

KANSAN A R K ISTO

L U E T T E L O H EN K IL Ö A R K IS TO IS TA

A H M A L A , KÖSSI (1889-1918) mat- kaposteljooni, työläisrunoilija

Käsikirjoituksia, puheiden konsepte­

ja.

2 kansiota.

A A L T O , ARVO (s. , 1932-) puheen­

johtaja, työvoimaministeri

Puheita yms. aineistoa työvoimami- nisterikaudelta 1977-81

46 kansiota. Käyttörajoitus.

A M P U J A , M IKKO (1882-1947) vii- laaja, kansanedustaja

Käsikirjoituksia, puheiden konsepte­

ja, kirjeenvaihtoa ja poliittiseen van­

keuteen liittyvää aineistoa.

3 kansiota.

A N T I K A I N E N , TO IVO (1898-1941) Helsingin työväen toimeenpanevan komitean sihteeri, punaupseeri NL:ssa Asiakirjajäljennökset oikeudenkäyn­

nistä (1935-37), vangitsemiseen ja vankila-aikaan liittyvää aineistoa.

4 kansiota. Luettelo.

ARPPE, L Y D IA (1903-1986) toimit­

sija

Kirjeenvaihtoa, runo-, puhe- ja muis- telmakonsepteja, poliittiseen vankeu­

teen liittyviä asiakirjoja, piirroksia.

Valokuvia. Äänitteitä.

8 kansiota. Luettelo

EN N E , Y R J Ö (1898-1961) insinööri, pääsihteeri, kansanedustaja

Saapuneita kirjeitä, konsepteja, yh- tiskunnalliseen toimintaan liittyviä asiakirjoja.

11 kansiota. Luettelo

E R Ä N E N , M IKKO (1910-1987) toi­

mittaja, kirjailija

Kirjeenvaihtoa, käsikirjoituksia, pe- rinteenkeruuseen liittyvää aineistoa.

Valokuvia.

12 kansiota.

FRIMAN, K A L L E (1910-1978) opet­

taja

Käsikirjoituksia.

2 kansiota.

G R Ö N LU N D , A A R N O (1895- ) maa­

lari

G R Ö N L U N D , K A T R I (1906-1985) tehdastyöläinen

Puhekonsepteja, vankilavihkoja, muis­

telmat, todistuksia.

1 kansio.

H A A R A L A , H I L D U R (1890-1974) toimistoapulainen

Saapuneita kirjeitä, muistelmia, kou­

lu- ja työtodistuksia.

1 kansio.

H A K A L A , K O S T I järjestöaktiivi Teuvan Peräkylältä, Vaasan prj.

Saapuneita kirjeitä, muistelmia, van- kilavihkot, muistiinpanoja vuosilta 1940-41. Valokuvia.

1 kansio.

(21)

H A R J U L A , A B R A H A M (1880-1961) myymälätarkastaja, kansanedustaja Biografica, vankilavihkot, kirjeenvaih­

toa, muistiinpanoja, yhteiskunnalli­

seen toimintaan liittyviä asiakirjoja.

5 kansiota.

H A R J U L A , O N N I (1905-) räätäli Kirjeenvaihtoa, oikeudenkäyntiasia­

kirjoja. Valokuvia.

12 kansiota.

H A R J U N P Ä Ä , ID A (os. Aho)

H A R J U N P Ä Ä , U R H O (1903-) kivi- työmies

Vankilavihkoja, käsikirjoituksia, muis­

telmia.

2 kansiota.

H A U T A L A , ARVO (1917-1985) pu­

heenjohtaja

Saapuneita kirjeitä, konsepteja ja yhteiskunnalliseen toimintaan liitty­

viä asiakirjoja.

18 kansiota.

H EIN O , T IM O -E R K K I (1945-) toi­

mittaja

Käsikirjoituksia.

2 kansiota.

HEIN O N EN , K E R T T U parturi Saapuneita kirjeitä ja käsikirjoituk­

sia.

1 kansio.

H E I N O N E N , L Y Y L I (1889-1950) päätoimittaja

Saapuneita kirjeitä, vankilavihkoja ja muuta aineistoa.

2 kansiota.

H E I N O N E N , V E N L A (1894-1984) Saapuneita kirjeitä, muistovihkoja.

Valokuvia. Äänitteitä.

2 kansiota.

H E L I N , J Y R K I (1949-) opettaja, tutk.sihteeri

Käsikirjoitus "SDNL:n historia"

1 kansio.

H ELM IN E N , M A R J U T

Käsikirjoitus "Kommunistit ja hal­

litus"

1 kansio.

H U H T A , M A T T I (1905-1967) liike­

mies, kansanedustaja

Yhteiskunnalliseen toimintaan liit­

tyviä asiakirjoja.

1 kansio.

H U L K K O N E N , A A R N E (1903-) toi­

mitsija

Puheiden ja luentojen konsepteja, muistelmat. Äänitteitä.

3 kansiota.

H Y V Ö N E N , A N N A - L I I S A (1926-) apul. kaupunginjohtaja, kansanedus­

taja

Konsepteja, vaaliaineistoa.

3 kansiota.

H Y V Ö N E N , A N T T I (1900-) toimit­

sija

Käsikirjoitus "Suomen vanhan työ­

väenpuolueen historia".

1 kansio.

(22)

H Ä M Ä L Ä IN E N , E L IN A (1900-) toi­

mitsija

Vankilavihkot ja -kirjeenvaihtoa, muis­

telmat. Äänitteitä 2 kansiota.

H Ö L T T Ä , U N O SEVERIUS (1895-) Käsikirjoituksia, muistiinpanoja, piir­

roksia.

1 kansio.

J A N H U N E N , M A T T I (1902-1963) sosiaaliministeri, johtaja, päätoimit­

taja

Kirjeenvaihtoa, konsepteja ja yhteis­

kunnalliseen toimintaan liittyviä asia­

kirjoja.

15 kansiota. Luettelo.

J O H T E I N E N , T A IS T O (1929-1981) kaupunginjohtaja

Aineistoa työväenliikkeen toiminnas­

ta.

17 kansiota. Käyttörajoitus.

J U N T T I L A , KAISA (1907-) toimit­

sija

Kirjeenvaihtoa, runojen ja puheiden konsepteja, muistelmia, poliittiseen vankeuteen liittyviä asiakirjoja, piir­

roksia.

5 kansiota. Luettelo.

K A A T R A , KÖSSI (1882-1928) kir­

jailija

Kirjeenvaihtoa, käsikirjoituksia.

4 kansiota.

K A R L S S O N , R A G N I (1894-1973) agronomi

Kirjeenvaihtoa, konsepteja, yhteis­

kunnalliseen toimintaan (erityisesti juutalaispakolaisten avustuskomitea) liittyviä asiakirjoja.

7 kansiota. Luettelo.

K A S A N E N , H A N N E S (1901-1976) toimitsija

Muistelmia, poliittiseen vankeuteen liittyviä asiakirjoja, leikekirjoja, pos- tikorttialbumeja.

8 kansiota.

KETO, JAAKKO WILHELM (1884-1947) FK , apulaiskaupunginjohtaja, kansa­

nedustaja

Kirjeenvaihtoa, käsikirjoituksia, sos.dem.

puoluetta ja ns. rauhanoppositiota koskevia asiakirjoja, koulukirjoja.

Valokuvia.

18 kansiota.

KESKINEN, A U R A (1878-1968) om­

pelija, puhuja, kansanedustaja Käsikirjoituksia, muistelmia. Äänite 1 kansio.

KILPI, EINO (1889-1963) päätoimit­

taja, kansanedustaja

Käsikirjoituksia, toimitustyöhön ja yhteiskunnalliseen toimintaan liitty­

viä asiakirjoja.

10 kansiota.

KILPI, S Y L V I-K Y L L IK K I (os. Siner­

vo) (1899-1987) FM, toimittaja, kan­

sanedustaja

Käsikirjoituksia, kirjeenvaihtoa, yh­

teiskunnalliseen toimintaan liittyviä asiakirjoja.

17 kansiota.

(23)

K I N N U N E N , A L I N A (1901-1982) toimitsija

Kirjeenvaihtoa, konsepteja, poliitti­

seen vankeuteen liittyvää aineistoa ja piirroksia.

2 kansiota. Luettelo.

K IURU, V EIKKO (1903-) kirvesmies Kirjeitä, muistelmia

2 kansiota.

KIVI, J A A K K O (1892-1983) liikkeen­

harjoittaja

Kirjeenvaihtoa, puheiden, luentojen ja muistelmien käsikirjoituksia, po­

liittiseen vankeuteen liittyviä asia­

kirjoja, muuta aineistoa. Äänitteitä.

6 kansiota.

KOSKINEN, H E R M A N (1903-) muu­

rari, kunnanvaltuutettu

Muistiinpanoja, jäsen- ja työkirjoja, muuta aineistoa. Valokuvia.

1 kansio.

K O S K I N E N M A R T T A (1896-1943) ompelija

Kirjeenvaihtoa, käsikirjoituksia, muu­

ta aineistoa.

1 kansio.

K O S K I N E N P A A V O (1903-1980) toimitsija

Konsepteja, järjestötoimintaan ja Espanjan sisällissotaan liittyvää ai­

neistoa ja muistelmia. Valokuvia.

15 kansiota. Käyttörajoitus.

K O S O N E N , L U D W I G (1900-1933) toimittaja, työläisrunoilija

Kirjeitä, vankilavihkoja.

1 kansio.

K O V A N E N , TO IVO (1904-1987) ka­

lastaja, kunnanvaltuutettu

Kirjeenvaihtoa, runojen, puheiden, artikkelien ja muistelmien käsikir­

joituksia, yhteiskunnalliseen toimin­

taan liittyviä asiakirjoja, poliittiseen vankeuteen liittyviä asiakirjoja. Ää­

nitteitä.

3 kansiota.

K U IT T IN E N , K A L L E (1928-) opin­

tosihteeri Muistiinpanoja.

5 kansiota.

K U L O , K U S TI (1887-1973) huolto- päällikkö

Aineistoa työväenliikkeen toiminnas­

ta.

26 kansiota. Käyttörajoitus.

K U U S I N E N , H E R T T A (1904-1974) toimittaja, kansanedustaja

Kirjeenvaihtoa, vankilavihkoja, kä­

sikirjoituksia ym. konsepteja, bio­

grafista aineistoa, yhteiskunnalliseen toimintaan liittyviä asiakirjoja, piir­

roksia. Valokuvia.

54 kansiota. Luetelo. Käyttörajoitus.

KUUSINEN, O T T O -W IL L E (1881-1964) F K , toimittaja, kansanedustaja Käsikirjoituksia, puhekonsepteja, OWK:n juhlapäiviin ja hautajaisiin liittyvää aineistoa.

7 kansiota. Luettelo.

K U U S I N E N , S A IM A (1873-1950) Saapuneita kirjeitä, muistiinpanoja.

Valokuvia.

2 kansiota.

(24)

L A A K S O , B E R T T A (1901-) vaate- tustyöläinen

L A A K S O , VÄINÖ (1901-)

Kirjeenvaihtoa, poliittiseen vankeu­

teen liittyvää aineistoa.

2 kansiota.

LAAKSO, EINO (1907-) ilmoitushank- kija

Kirjeenvaihtoa, konsepteja, järjestö­

toimintaan ja Espanjan sisällissotaan liittyvää aineistoa.

22 kansiota. Käyttörajoitus.

L A H T I , P E N T T I (1913-1955) kirjai­

lija

Käsikirjoitus TU L:n historiasta.

1 kansio.

L A IN E , HELVI (1908-1984) pääsih­

teeri, järjestösihteeri

Konsepteja, poliittiseen vankeuteen liittyvää aineistoa, naistoimintaan liittyvää aineistoa. Äänitteitä.

30 kansiota. Käyttörajoitus.

L A I N E , L E E N A (1950-) historian­

tutkija

Käsikirjoitus ja aineistoa Jyryn his­

toriaan liittyen.

4 kansiota.

L A M M IN E N , ARVO (1900-) metal­

lityöläinen

LAM M INEN, HELM I (1900-) tehdas­

työläinen

Kirjeenvaihtoa, yhteiskunnalliseen toimintaan ja poliittiseen vankeuteen liittyvää aineistoa, koulu- ja työto­

distuksia, muistokirjoja. Valokuvia.

Myös lasten (Liisa s. 1923, Eino s.

1925) ja muiden sukulaisten aineis­

toa.

9 kansiota. Luettelo.

L A M M I N E N , O S K A R (1897-1977) urheilutoimittaja

Kirjeenvaihtoa, käsikirjoituksia, muis­

tiinpanoja, T U L :n toimintaan liitty­

vää aineistoa, Jyryn vuoden 1918 komppanian ja veteraanikerhon ai­

neistoa, poliittiseen vankeuteen liit­

tyvää aineistoa.

3 kansiota. Luettelo.

LA SSILA , VÄINÖ (1896-1939) ana­

tomian professori

Kirjeenvaihtoa, konsepteja, amma­

tilliseen ja yhteiskunnalliseen toimin­

taan liittyvää aineistoa (mm. Ihmis­

oikeuksien Liitto) julkaistuja artik­

keleita.

10 kansiota. Luettelo.

L E H E N , T U U R E (1893-1976) kirjal­

linen johtaja

Käsikirjoituksia, puheita, saapuneita kirjeitä ja lehtileikkeitä. Äänite.

5 kansiota.

L E P O L A , E V E R T (1895-)

Puheita ja artikkelien käsikirjoituk­

sia.

1 kansio.

L E H T IN E N INKERI (1908-) päätoi­

mittaja

Saapuneita kirjeitä.

1 kansio.

LEHTINEN, JUHO KUSTAA (1883-1939) toimittaja, kansanedustaja

Kopioita kirjoituksista, leikekirja.

1 kansio.

L E H T I N E N , S A N D R A (1873-1954) ompelija, puhuja, kansanedustaja Muistelmat, lehtileikkeitä, valoku­

va-albumi, postikortteja.

3 kansiota.

(25)

L E H T O R A N T A , J A A K K O (1911-) toimitsija

Muistelmien käsikirjoitus, alustusten ja puheiden konsepteja, opiskeluai­

neistoa ja vankilavihkoja.

6 kansiota.

L E S K I N E N W ILHELM (1875-1916) agitaattori, taloudenhoitaja

Päiväkirja 1900-1906, virkatodistus, leikkeitä.

1 kansio

L I N D , ARMAS (1923-) kirvesmies Muistelmien käsikirjoitus, muistikir­

ja rintamamiesajalta 1943-44, lap­

suuteen (huutolaispoika) liittyviä asia­

kirjoja.

1 kansio.

L O T H A N D E R , VILH O (1905-) toi­

mitsija

Luentojen ja artikkelien konsepteja, muistiinpanoja, todistuksia.

1 kansio.

L U N D E N , A L V A R (1893-1955) puu­

seppä, toimitsija

Puhekonsepteja, koulu- ja työtodis­

tuksia, poliittiseen vankeuteen liit­

tyviä asiakirjoja, yhteiskunnalliseen toimintaan liittyvää aineistoa.

2 kansiota.

L U O T O , L A U R I (1889-k. NL:ssa?) oik. nimi Sjögren, Bruno, kirjailija Käsikirjoituksia.

1 kansio.

L A N G S T R Ö M , TO IV O H J A L M A R (1889-1983) johtaja

Käsikirjoituksia, muistelmia, jäsen- kirjoja ja muuta aineistoa.

2 kansiota.

M U R T O , Y R J Ö (1899-1963) pääsih­

teeri, kansanhuoltoministeri, kansan­

edustaja.

Yhteiskunnalliseen toimintaan liit­

tyviä asiakirjoja, vankilavihkoja.

2 kansiota. Luettelo.

M U S T O N E N , J A N N E (1901-1964) maanviljelijä

Käsikirjoituksia, opiskeluaineistoa ja muuta asiakirja-aineistoa.

5 kansiota.

M Y L L Y M Ä K I , L A U R I (1897-1967) sähköasentaja, kansanedustaja

Puheiden ja muistelmien käsikirjoi­

tuksia, poliittiseen vankeuteen liit­

tyviä asiakirjoja ja muuta. Äänittei­

tä.

1 kansio.

M Ä K E L IN , Y R J Ö (1875-1923) pää­

toimittaja, kansanedustaja Kirjeenvaihtoa, käsikirjoituksia.

1 kansio.

MÄKINEN, AILI (1907-) valistussih- teeri

K irja n käsikirjoitus "Demokratian ystävät ja viholliset".

1 kansio.

N E V A L A I N E N , A N N A (1884-1976) F K , kansanedustaja

Käsikirjoituksia, valokuvia.

1 kansio.

N E V A L A I N E N , EIN O (1904-1963) opettaja

Puheiden ja alustusten konsepteja.

3 kansiota.

(26)

N U RM IN EN , N ESTORI (1907-1977) kirvesmies, kansanedustaja

Puheiden konsepteja.

1 kansio.

N U R M IN E N , U R H O ( -1949) Poliittiseen vankeuteen liittyvä muis­

telma, vankilavihkoja, käsikirjoituk­

sia, leikekirja.

1 kansio.

O K S A N E N , Y R J Ö (1884-1978) asi- oitsija

Asiakirjoja, muistelmia. Äänite.

7 kansiota.

P A JU N EN , J E N N Y (1909-1978) toi­

mitsija, kirjailija

Käsikirjoituksia, kirjeenvaihtoa, kon­

septeja, biografica, Espanjan sisäl­

lissotaa koskevaa aineistoa, äänit­

teitä JP:n tekemistä haastatteluista ja radio-ohjelmista. Valokuvia.

34 kansiota. Käyttörajoitus.

P A R IK K A , RAIM O (1951-) tutkija

"Se oli toivorikasta aikaa" -teoksen lähde- ja oheisaineistoa, muistiinpa­

noja.

1 kansio.

P A R K K A R I, NESTORI (1904-1975) valistussihteeri

Biografica, poliittiseen vankeuteen liittyvää aineistoa, käsikirjoituksia, kirjeenvaihtoa, konsepteja, muisti­

oita, puheita. Valokuvia.

PESSI, VILLE (1902-1983) pääsih­

teeri, kansanedustaja

Puheita, käsikirjoituksia, muistiinpa­

noja, aineistoa työväenliikkeestä.

Äänite.

21 kansiota. Käyttörajoitus.

R A N T A N E N , A N N A opettaja Puheita, alustuksia.

1 kansio.

R A U T E E , ELSA (1897-1987) piiri­

sihteeri

Muistelmia, käsikirjoituksia. Valoku­

via.

1 kansio.

R A U T E E * E R K K I (1924-) opettaja, valistussihteeri

Käsikirjoituksia, konsepteja.

16 kansiota.

R A U T IO , K O STI (1904-1979) kun­

nanvaltuutettu

Kirjeenvaihtoa, puheita, kirjoituksia, sotapäiväkirja, Pyhäjokilaakson osuus­

liikkeen ja Haapaveden työväenjär­

jestöjen ja muiden yhteisöjen toimin­

taan liittyviä asiakirjoja. Muistelmia.

10 kansiota.

R INNE, ALEKSI (1899-1974) pien­

viljelijä, kansanedustaja

Saapuneita kirjeitä 1918-1974, bio­

grafista aineistoa, puheita, muistiin­

panoja, muistelmia, ja valtiopäivä- toimintaan ja Teuvan kunnallistoi- mintaan sekä osuustoimintaan liit­

tyviä asiakirjoja.

5 kansiota.

R O IH A , ER K K I (1911-1977) vahti­

mestari

Runoja ym. kaunokirjallista aineis­

toa, käsikirjoituksia, vankilavihkoja.

R O I H A , M A R T T A (os. Leinonen) (1912-) ompelija

Muistelmia Kajaanin työväenteatte­

rista sekä sota-ajalta poliittiseen vankeuteen liittyviä asiakirjoja.

1 kansio.

(27)

R O N K AIN EN , VILJO (1923-) puheen­

johtaja

Puhekonsepteja 1959-60 ja 1969-80, Puutyöväenliittoa koskevaa aineis­

toa. Äänite.

9 kansiota.

ROSENBERG, M A U R IT Z (1879-1941) toimittaja, kansanedustaja

Kirjeenvaihtoa, vankilavihko.

1 kansio.

R Y D B E R G , K A IS U -M IR JA M I (1905- 1959) kirjallinen johtaja, kansanedus­

taja

Biografica, puhekonsepteja, lehtikir­

joituksia, käsikirjoituksia, Kuutosten oikeudenkäyntiin liittyviä lehtileik­

keitä.

3 kansiota.

R Y Ö M Ä , A U K U S T I (HANNES) (1878- 1939) päätoimittaja, kansanedustaja, ministeri

Kirjeenvaihtoa, puhekonsepteja, ja muistiinpanoja, biografista aineistoa, piirroksia. Valokuvia

3 kansiota. Luettelo

RYÖMÄ, MAURI (1911-1958) lääk.lis., kansanedustaja, päätoimittaja

Kirjeenvaihtoa, käsikirjoituksia, kon­

septeja, biografista aineistoa, yhteis­

kunnalliseen toimintaan liittyviä asia­

kirjoja.

33 kansiota. Luettelo.

SALIN, E E T U (1866-1919) suutari, kansanedustaja, toimittaja

Biografica, puheiden ja artikkeleiden konsepteja, vankilavihko, kirjoja.

Valokuvia.

14 kansiota.

S A L L I N E N , A A T T O (1906-1944) sorvaaja

Käännöskonsepteja, käsikirjoituksia, lehtiartikkeleita, oikeuden käynti- asiakirjojen kopioita 1933-34.

1 kansio.

S A L M E L A - J Ä R V I N E N , M A R T T A (1892-1987) kansanedustaja, sosiaa­

lineuvos

Käsikirjoituksia.

1 kansio. Valtionarkistossa enin osa aineistosta.

SALOM AA, E R K K I (1917-1971) his­

torian tutkija, puheenjohtja

Kirjeenvaihtoa, käsikirjoituksia, muis­

telmia, artikkeli- ja puhekonsepteja, muistiinpanoja, biografica, tutkimus­

ten oheisaineistoa. Valokuvia.

24 kansiota. Luettelo. Käyttörajoi­

tus.

SEILONEN, K A L E V I (1937-) toimit­

taja, kirjailija

Vastarinta-ryhmä -kirjan haastatte­

lut (äänitteitä, litteroidut haastat­

telut).

2 kansiota.

SIEVÄNEN, VÄINÖ L E N N A R T (1911- 1987) liikkeenharjoittaja

Vankilakirjeitä, muistelmia, kopioita sisustuspiirustuksista, oikeudenkäyn­

tiasiakirjoja.

2 kansioa.

SIMOLA, A L L I (LOVIISA) (1902-1986) diplomikosmetologi

Kirjeenvaihtoa, puhekonsepteja, po­

liittiseen vankeuteen liittyviä asia­

kirjoja, tyttären kirjeet joissa L.S:n elämäkerta. Valokuvia. Äänite.

1 kansio.

(28)

SINERVO, ELVI (1912-1986) kirjai­

lija

Kirjeitä, vankilavihko, käsikirjoituk­

sia, biografica. Valokuvia.

1 kansio.

SIROLA, Y R J Ö (1876-1936) toimit­

taja, kansanvaltuuskunnan jäsen, opet­

taja

Käsikirjoituksia, kopioita artikkeleis­

ta ja muistelmista, biografista ai­

neistoa. Valokuvia. (Myös Mandi Sirolan valokuvakokoelma.)

13 kansiota.

S O H K A N E N , VILJO (1900-) sosiaa­

lijohtaja

Vankila kirjeen vaihtoa, käsikirjoituk­

sia, puhekonsepteja.

1 kansio.

SORMUNEN, R IC H A R D (1905-1983) Muistiinpanoja, asiakirjoja, valoku­

via, sisältää myös Aili Sormusen aineistoa. Äänite.

1 kansio. Käyttörajoitus.

90RMUNEN, TOIVO ILMARI (1896-1980) toimittaja, kansanedustaja

Käsikirjoituksia, muistelmia.

5 kansiota.

STENBERG, ELLEN (ELLI) (1903-1987) vaatetustyöläinen, kansanedustaja Kirjeenvaihtoa, vankilavihkoja, kä­

sikirjoituksia, biografista aineistoa.

Äänite.

4 kansiota.

SUOSALO, A N N A (os. Kilpeläinen) (1910-) ompelija

SUOSALO, L A U R I (1904-1972) puu­

seppä

Kirjeenvaihtoa, muistelmia, poliit­

tiseen vankeuteen ja opintotoimin­

taan liittyvää aineistoa. Valokuvia.

10 kansiota. Luettelo.

TA IN IO , EINO (1905-1970) kirves­

mies, kansanedustaja

Kirjeenvaihtoa, puhekonsepteja, val- tiopäivätyöhön ja kalottiyhteistyöhön liittyvää aineistoa, oikeudenkäynti­

asiakirjojen jäljennökset.

16 kansiota.

TALVIO, A N T TI (KONSTA) (1892-1970) maanviljelijä, kansanedustaja

Kirjeenvaihtoa, vankilavihko, puhe- ym. konsepteja, maanviljelyä koske­

vaa aineistoa, litteroitu haastattelu, biografista aineistoa, piirustuksia.

Valokuvia.

4 kansiota. Luettelo.

T A P IO V A A R A , TA P IO (1908-1982) taiteilija

Kirjeenvaihtoa, käsikirjoituksia, kon­

septeja, biografista aineistoa, yhteis­

kunnalliseen toimintaan ja taiteel­

liseen työhön liittyvää aineistoa.

Valokuvia. Äänite.

Taiteellinen jäämistö Alvar Aallon museossa, taidegraafikot ry.:n koko­

elmassa.

54 kansiota. Luettelo. Käyttörajoi­

tus.

T A T T A R I , ELL I (1905-1986) talou­

denhoitaja

Vankilakirjeenvaihtoa, Väinö Tattarin ja Toini Lindbergin. Itämeren viikon aineistoa, äänitteitä.

2 kansiota.

T A T T A R I , VÄINÖ (1901-1981) toi­

mitsija

Käsikirjoituksia, puhekonsepteja, am­

mattiyhdistystoimintaan liittyviä asia­

kirjoja.

12 kansiota.

(29)

T E IR I L Ä , J A L M A R I (1892-) kirves­

mies

Kirjeenvaihtoa, käsikirjoituksia Teu­

van työväenjärjestöjen historiasta, puhekonsepteja, aineistoa vuoden 1918 tapahtumista poliittiseen van­

keuteen liittyvää aineistoa, biogra­

fista aineistoa.

1 kansio.

T IH L Ä , H IL D A (1872-1944) kirjai­

lija

Käsikirjoituksia, biografista aineistoa ja muistelmia.

1 kansio.

TIM O N E N , A N T T I (1888-1956) toi­

mitsija

Käsikirjoitus poliittisten vankien olois­

ta, biografista aineistoa.

4 kansiota.

T U O M I N E N , E R K K I (1914-1975) lainopinkandidaatti, K ELAn johtaja Puhekonsepteja, alustuksia, käsikir­

joituksia.

7 kansiota. Käyttörajoitus.

T U O M IN E N , JUSSI (1879-1963) suu­

tari, Työväen järjestöjen edustajiston puheenjohtaja, Suurlakkokomitean puheenjohtaja

Saapuneita kirjeitä, muistelmia.

4 kansiota.

U K K O N E N , J U H A

Kirjan "O.W. Kuusinen - asian pe­

riaatteellinen puoli" -käsikirjoitus ja oheisaineisto.

7 kansiota.

U L A S K A , ONNI (1906-1962) arkis- totyöntekijä

Käsikirjoituksia Suomen työväenliik­

keen historiasta, vankilavihkoja ja muistelmia.

2 kansiota.

V A I N I K A I N E N , V EIKKO kirjailija (oik. Rajakoski, Veikko)

Käsikirjoituksia.

1 kansio.

V A IN IO , V ILL E (1882-1956) kansa­

nedustaja, liikemies

Näytelmäkäsikirjoituksia, oikeuden­

käyntiin liittyviä käsikirjoituksia, biografista aineistoa.

1 kansio.

V A L L I, K A A R L O (1895-1936) rää­

täli, työläiskirjailija

Vankilavihkoja, näytelmien käsikir­

joituksia, biografista aineistoa.

1 kansio.

W ES TER LUN D , RISTO (1917-1944) kaidetyöntekijä

Kirjeenvaihtoa, päiväkirja, muistiin­

panoja, biografica.

1 kansio. Luettelo.

W IR TA N EN , A TO S (1906-1979) toi­

m ittaja, kirjailija, kansanedustaja Käsikirjoituksia, artikkeli- ja puhe- konsepteja, muistiinpanoja, poliitti­

seen toimintaan ja kirjailijantyöhön liittyviä asiakirjoja, biografista ai­

neistoa.

73 kansiota. Luettelo. Kirjeenvaihto ja osa käsikirjoituksista SLSArssa (Svenska Litteratursällskapet i Fin­

land, allmänna arkivet)

(30)

W IR T A N E N , L Y D I A (1901-1976) ompelija

Kirjeenvaihtoa, vankilavihkoja, pu­

hekonsepteja, yhteiskunnalliseen ja teatteritoimintaan liittyviä asiakir­

joja, biografica. Valokuvia.

3 kansiota. Luettelo.

V IR T A N E N , VÄINÖ K . (1890-1965) opettaja

Käsikirjoituksia, kirjeitä.

1 kansio.

VUORI, K A IK U (1914-1973) toimit sija

Käsikirjoituksia.

1 kansio.

Ä IK IÄ, ARMAS (1904-1965) toimit taja, runoilija

Kirjeenvaihtoa, käsikirjoituksia, pu he- ja artikkelikonsepteja.

36 kansiota. Käyttörajoitus.

W UOLIJOKI, SULO (1881-1957) toi­

m ittaja, kansanedustaja, kirjailija Käsikirjoitus "Työmiehen yhteiskun­

taoppi", alustuskonsepti, muistelma.

1 kansio.

(31)

Esa Lahtinen & Maria Lähteenmäki

H E N K IL Ö A R K IS T O T T Y Ö V Ä E N ARKISTOSSA

Työväen Arkistoon on vajaan 80 vuoden aikana kertynyt yksityisten henkilöi­

den papereita erittäin runsaasti. Eräiltä tunnetuilta työväenliikkeen johtohen­

kilöiltä on aineistoa useita kymmeniä kansioita, toisilta vain joku yksittäinen paperi. Yli yhden kansion käsittäviä arkistoja on runsaalta 100 henkilöltä.

Huomattava osa henkilöarkistoista on järjestetämättä, joten niiden käyttö on toistaiseksi hieman hankalaa. Kaikki henkilöarkistot aiotaan kuitenkin järjestää aivan lähivuosina. Suuret henkilöarkistot esim. Martta Salmela-Järvisen, Väi­

nö Tannerin, Tyyne Leivo-Larssonin, K .-A . Fagerholmin, Eeno Pusan, Emil Skogin, Väinö Leskisen, Tellervo M. Koiviston ja Matti Paasivuoren arkistot ovat luetteloidut.

Työväen Arkistolla on parhaillaan menossa aktiivinen henkilöarkistojen keruu- projekti. Tarkoitus on kerätä tunnettujen työväenliikkeen johtohenkilöiden ar­

kistojen lisäksi aivan tavallisten rivijäsenten sekä myös sellaisten henkilöiden arkistoja, jotka eivät ole lainkaan olleet mukana varsinaisessa järjestötoimin­

nassa.

Työväen Arkiston yhteydessä toimii Työväen muistitietotoimikunta, joka on vuodesta 1960 alkaen kerännyt pääasiassa työväenliikkeen veteraanien muis­

titietoa yli 6 000 kertojalta yhteensä 140 000 liuskaa. Muistitiedon joukossa on hyvin usein myös arkistoaineistoa kuten päiväkirjoja, valokuvia ja kalen- tereita. Laajimmat muistelmat saattavat käsittää useita tuhansia sivuja.

(32)

T Y Ö V Ä E N ARKISTO

L U E T T E L O H E N K IL Ö A R K IS TO IS TA

A A L L E - T E L J O , IIDA (1875-1955) puhuja, kansanedustaja

Historiikki, adresseja, lehtileikkeitä, valokuvia.

1 kansio. Luettelo.

A H D E , A N T E R O amerikansuoma­

lainen

Käsikirjoitus: Elämän tragedia, kir­

jeitä.

1 kansio. Luettelo.

A H L B Ä C K , F R E D R IK

A H L B Ä C K , S A N N A (os. Anttila) Henkilötodistuksia, työtodistuksia yms. 1917-1937.

1 kansio. Luettelo.

A L A N E N , Y R J Ö (1890-) professori Lehtileikkeitä 1946-1960.

1 kansio. Luettelo.

A L A N N E , SEVERI insinööri

Kemiallista teknologiaa 5 vihkoa 1899-1904.

1 kansio. Luettelo.

A M P U JA , M IKKO (1882-1947) vii- laaja, puhuja, kansanedustaja

Jäsenkirjoja, taskukirjoja, muistiin­

panoja, adresseja, lehtileikkeitä yms.

1920-1940-luvuilta.

2 kansiota. Luettelo.

ANDERSSON, G U N N A R (1896-1956) kansanedustaja

Puheita, esitelmiä, lehtileikkeitä 1940-1950-luvuilta.

1 kansio. Luettelo.

A N T I K A I N E N , TO IVO (1898-1941) Oikeudenkäyntiasiakirjoja yms. 1935-1936.

1 kansio. Luettelo.

B O G D A N O F F , O R V O kirvesmies, keräilijä

Ex libris-merkkejä, postikortteja yms.

1 kansio. Luettelo.

F A G E R , OSVVALD (1900-) toimit­

taja, toimitsija

Kirjeenvaihtoa, lehtileikkeitä yms.

1950-luvulta.

1 kansio. Luettelo.

FAGERHOLM, K A R L -A U G U S T (1901- 1984) valtioneuvos, pääjohtaja, Edus­

kunnan puhemies, ministeri, kansa­

nedustaja

Kirjeenvaihtoa, puheita, esitelmiä, muistiinpanoja, lehtileikkeitä yms.

1920-1978.

31 kansiota. Luettelo.

G R Ö N L U N D , V ILJO T U L :n toimit­

sija

Sekalaista aineistoa.

1 kansio. Luettelo.

G A M M E L I N , H I L J A (1899-1976) tehdastyöläinen

Laulukirja (keräelmä).

1 kansio.

G O R KI, M AXIM kirjailija Näyttelyaineistoa.

1 kansio.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

"Historiallisesti aika tärkeä asia oli, että Janne alkoi voimakkaasti vetämään mukaan jo viiden- kymmenenkolmen (1953) aikana näitä työväen eri järjestöjuttuja, eli

Julkaisija: Ammattiyhdistysarkisto, Kansan Arkisto, Työväen Arkisto, Työväen Keskusmuseoyhdistys, Työväen Muistitietotoimikunta ja Työväenliikkeen kirjasto

seen, joka siten suuntautuu muullekin Metallityöväen liiton jäsenistölle kuin vain "huippuaktiiveille"... Opiston kirjasto palvelee opiskelijoita, opettajia

AMMATTI: dosentti TIETEENALA: historia OPPIARVO: FT TYÖPAIKKA: Helsingin yliopisto, Tampereen yliopisto TUTKIMUKSEN AIHEPIIRIT. - AIKAISEMMAT: työväestön sosiaalihistoria

Suomen Kuluttajaliiton arkisto luovutettiin Työväen Arkiston suojiin 9. Järjestämistyössä Suomen

yhdistyksen naisjaosto Turun sosialistinen naisosasto Turun sos.dem. kunnallisjärjestön

Myös Wolfgang Kaschuban mielestä Tenfelden tarkoittama vanha työväen- kulttuuri on pirstoutunut mosaiikiksi, joka on olemassa enää vain mu­.. seoissa, mutta

sesti hänen kaksiosainen Saksan sosialidemokratian historiansa^ ovat Grebingin mukaan puolestaan muistutus siitä, että "sitoutuminen on historioitsijalle, ja