1 (1987):2
Työväenliikkeen kirjasto Ammattiyhdistysarkisto
Kansan Arkisto
Työväen Arkisto
Leena Saarinen
IHMINEN H ISTO R IAN N Ä Y T T Ä M Ö L L Ä
Erkki Tuomioja
K U IN K A T U O M IO J A N ERKKI K.H. WIIKIN LÖYSI
Leena Saarinen
H E N K IL Ö H IS TO R IA T V UO N N A 1986. MITÄ L Ö Y T Y Y H ISTO R IA LLISESTA B IBLIOGRAFIASTA
Maria Lähteenmäki
L Y Y L I ROSA T A K K I - V A L IS T A JA
Kirsti Salmi-Niklander
P E R H E D R A A M O JA JA S A L A P O L IIS ITY Ö TÄ
H E N K IL Ö A R K IS T O T T Y Ö V Ä E N ARKISTOISSA
Pekka Kalliokoski
A M M A T T I Y H D IS TY S A R K ISTO N YKSITYIS A R K IS T O T
Anna-Maija Nirhamo & Pirjo Kaihovaara KA N SA N A R K ISTO N H EN K ILÖ A R K IS TO T
Esa Lahtinen & Maria Lähteenmäki
H E N K IL Ö A R K IS T O T T Y Ö V Ä E N ARKISTOISSA
T Y Ö V Ä E N L IIK K E E N K IR JA S TO N KUULUM ISIA
IHMINEN H ISTORIAN N Ä Y T T Ä M Ö L L Ä
Työväentutkimusjulkaisun tämän numeron aiheena on henkilöhistoria, poliitti
set muistelmat ja poliittinen elämäkerta. Eli ihminen historian näyttämöllä.
Arkistot ovat laatineet luettelot henkilöarkistoistaan ja Työväenliikkeen kir
jasto on poiminut vuoden 1986 Historiallisesta bibliografiasta henkilöhistoriat, poliittiset elämäkertatutkimukset ja artikkelit sekä teoksia koskevat arvoste
lut jne.
Erkki Tuomioja kertoo kuinka päätyi poliittiseen elämäkertatutkimukseen K.H.
Wiikistä. Maria Lähteenmäki kirjoittaa Naiset Mukaan liikkeen vaikuttajasta Lyyli Rosa Takista. Kirsti Salmi-Niklander on sukeltanut Lydia Arppen arkis
toon. Kolme kirjoitusta, kolme erilaista kuvausta ja alkua aiheeseen ihminen historian näyttämöllä.
Loiko Napoleon aikakautensa vai aikakausi Napoleonin? Tätä miettii Päiviö Tommila Historiallisen aikakauskirjan numerossa 3 viime vuodelta ja päätyy vastaamaan, että Napoleonia ei olisi korvannut kukaan muu "ajan tyyppi".
Napoleon loi aikakautensa ja ylipäänsä yksilön merkitys historian kuluessa on oleellista.
Onko näin työväenliikkeen historiassa? Onko se suurmieshistoriaa? Mikä on yksilön merkitys Työväenliikkeen historiankulussa?
Suuri yleisö on innostunut elämäkerroista, poliittisista muistelmista ja poliit
tisista elämäkertatutkimuksista. Ne ovat historiankirjoituksen luetuinta aineis
toa.
30.11.1987
Leena Saarinen
K U IN K A T U O M IO J A N ER K K I K.H . WIIKIN LÖYSI
K.H. Wiik oli minulle vain yksi sinänsä mielenkiintoisen tuntuinen ja aatteel
lisesti läheinen hahmo Suomen työväenliikkeen historiaan kuuluneiden johta
jien joukossa, kunnes jouduin muiden töiden vuoksi tutustumaan hänen laajaan kokoelmaansa valtionarkistossa. Kirjastot ja arkistot ovat yleensäkin minulle vaarallisia paikkoja, joihin saatan unohtua tunti- ja päiväkausiksikin ilman varsinaista päämäärää vain tarttumalla aina lähimpään mielenkiintoisen näköi
seen tekstiin ja antautumalla sen johdettavaksi. Erityisen vaaralliseksi tässä mielessä osoittautui Wiikin kokoelma, johon tein aluksi lukuisia päämäärättö
miä löytöretkiä.
Lisenssiaattityöni aiheeksi en kuitenkaan alunperin suunnitellut Wiikin henki
löhistorian kirjoittamista sittemmin toteutuneessa muodossa. Lähtökohtani oli yhtä paljon kiinnostus vasemmistososialistiseen suuntaukseen Suomen työväen
liikkeessä jota ajattelin valottaa erityisesti Wiikin elämänvaiheiden valossa.
Suunnitelmani muuttuivat pian ja antauduin kokonaan Wiikin pariin. Melko alussa jouduin myös rajaamaan opinnäytteeni Wiikin elämänvaiheisiin ennen kansalaissotaa, lopun jäädessä muutamaa vuotta myöhemmin valmistuneeseen elämäkerran II osaan.
Ruotsalainen Alvar Alsterdal kirjoitti jo vuosia sitten, että on vaikea löytää toista yhtä epäoikeudenmukaisesti unohdettua henkilöä kuin Wiik. Monia mer
kitykseltään vähäisempiä työväenliikkeemme johtohahmoja on tutkittu ja esi
telty useissakin henkilöhistorioissa, mutta Wiikin osuus rajoittui pitkään vain Kalevi Pihanurmen ja Aimo Poutiaisen lyhyeen artikkeliin Tiennäyttäjät-ko- koelmassa. Raoul Palmgren tosin suunnitteli Wiik-elämäkerran kirjoittamista 1950-luvulla, mutta sisällyshahmotelmaa pitemmälle hän ei hanketta vienyt.
70-luvun loppupuolella tuli sitten pieni Wiik-renesanssi Alsterdalin ja Seppo Hentilän artikkeleiden ja muutaman yliopistollisen harjoituskirjoituksen mer
keissä samoihin aikoihin kun minäkin Wiik-kirjani työn alle saatoin.
Wiikin unohdus selittyy pitkälle siitä tosiasiasta, ettei kumpikaan työväenliik
keen valtavirtauksista ole häntä omakseen kokenut. Wiikin välirikko SDP:n kanssa oli ehdoton, mutta yhtä perusteellisesti hän ehti myös pettyä ja kyl
lääntyä yhteistyöhön kommunistien kanssa ennen vuonna 1946 tullutta kuole
maansa.
Vaikka Wiik-kirjani ovat henkilöhistorian muotoon tehdyt, olen silti koittanut kirjoittaa samalla niiden asioiden ja liikkeiden yleistä historiaa joissa Wiik oli osallisena. En ylipäänsä tunnusta periaattellista ristiriitaa sosiaalisiin ja kol
lektiivisiin voimiin ja niiden vuorovaikutukseen perustuvan historiankirjoituksen ja sellaisen historiankirjoituksen välillä, jonka muotona on jonkun henkilön elämäkerta. Tässä suhteessa vaikuttavin esimerkki on kai marxilaistutkija Isaac Deutscherin loisteliaat Trotski- ja Stalin elämäkerrat.
Myötätuntoni on monessa asiassa ollut Wiikin puolella, mikä varmaan näkyy tekstistäkin, mutta kaikkea sankarikirjoittamista tai nimenomaista kunniapa- lautustakin koitin silti välttää. Työn kestäessä Wiik tuli ihmisenä ja sosialis
tina minulle varsin läheiseksi, mutta kuten työn jälkisanoissa totesin, "lähei
syys paljastaa tietenkin myös puutteet ja virheet armottomammin kuin etäi- sempi tarkastelu".
Omakohtaisena yhteenvetona Wiik-suhteestani käy edelleen se mitä näissä jälkisanoissa kirjoitin: "Wiikin henkilökohtaisten ominaisuuksien suhteen on kunnioitukseni kuitenkin vain lisääntynyt. Vaikka Wiik sosialismin teoreettik- kona ei jättänytkään pysyviä jälkiä aatehistoriaan ja vaikka hänen toimintan
sa merkityksestä ja vaikutuksesta voidaankin yhä esittää erilaisia arvioita ja niitä arvostaa eri tavoin, Wiik antaa meille henkilökohtaisesta vallankäytöstä ja sen tavoittelusta riippumattomana sekä vakaumukselleen rehellisenä ja us
kollisena poliittisena johtajana edelleen kestävän ja aivan liian harvinaisen esikuvan".
Olen syntynyt kolme päivää Wiikin kuoleman jälkeen ja vaikka olen haasta
tellut joitakin Wiikin tunteneita henkilöitä, on kuvani hänestä perustunut jok
seenkin kokonaan kirjallisiin lähteisiin. Sitäkin tyytyväisempi olen ollut saa
tuani myös Wiikistä maalaamastani henkilökuvasta myönteistä palautetta hä
net tunteneilta aikalaisilta.
Leena Saarinen
H E N K IL Ö H IS TO R IA T V UO N N A 1946
M ITÄ L Ö Y T Y Y HISTORIALLISESTA BIBLIOGRAFIASTA?
Työväenliikkeen kirjaston hankintakohteina on erityisesti poliittinen historia, sosiaali- ja taloushistoria sekä kulttuurihistoria. Siinä on perusjäsentely tähän
"nypittyihin" viitteisiin aiheesta henkilöhistoriat. Lähteenä on käytetty Histo
riallista bibliografiaa 1986, sen mikrokorttimuotoa.
Saatteeksi elämäkertaan tarttuvalle lukijalle tai tutkijalle voi mainita pari viitettä Historiallisesta aikakauskirjasta numerosta 3 vuodelta 1986.
Paavolainen, Jaakko
Poliittisen elämäkertatutkimuksen ongelmia. Historiallinen aikakauskirja 84 (1986):3, s. 203-207.
Virrankoski, Pentti
Elämäkerrallisen tutkimuksen lähdekriittisiä ongelmia. Historiallinen aikakaus
kirja 84 (1986):3, s. 207-210.
BLOMQVIST Blomqvist, Anni
Vandring i barndomslandet / Anni Blomqvist. - (Stockholm): LT, (1986). - 162, (1) s. -
BONSDORFF
Bonsdorff, Göran von
Av den blir det ingenting: mitt liv 1918-1939 / Göran von Bonsdorff.
- (Helsingfors): Söderström, 1986.
- 277, (1) s., (12) kuvas. -
BROMS Broms, Bengt
Elämää sivusta sisältä sitoutumat
ta / Bengt Broms. - Porvoo; Helsin
ki, Juva: WSOY, 1986 - 314 s., (16) kuvas. -
C A N T H
Niiranen, Timo
Miten Minna Canth asui Kuopiossa / T i mo Niiranen; (julk.: Snellman-insti- tuutti); (Engl. summary by Dora Ku
janen). - Kuopion kaupunki 1986.
- (1), 44 s. (Snellman-instituutin B- sarja: no 7) English summary
Ross, Carl
Minna Canth: Her political, sosial and coltural significance in Finland and America / Carl Ross // Toward equ- ality: proseedings of the American and Finnish Workshop on Minna Canth, June 19-20th, 1985 Kuopio / Sirkka Sinkkonen and Anneli Milön (eds.).
1986 (Kuopion yliopiston julkaisuja.
Yhteiskuntatieteet. Tilastot ja sel
vitykset; 1986, 1), s. 9-20
C H Y D E N IU S
Anders Chydenius: suuri suomalainen valistuskirjailija / toim. Katariina Kare; suom.: V. Malinen, Katariina Kare. - (Helsinki): Alea-kirja, (1986).
- 520 s. - Sis.: 1: Anders Chyde
nius, persoonallisuus ja työt / Ka
tariina Kare. 2: Anders Chydeniuk
sen Valitut kirjoitukset. - 2. p. 3:
Anders Chydeniuksen lehtikirjoituk
sia 1778-1779 Virrankoski, Pentti
Anders Chydenius: demokraattinen poliitikko valistuksen vuosisadalta / Pent
ti Virrankoski. - Porvoo; Helsinki;
Juva: WSOY, 1986. - 497, (1) s., (16) kuvas. -
Knif, Henrik
Anders Chydenius, en präst med mänga ansikten (Pentti Virrankoski, Anders Chydenius: demokraattinen poliitikko valistuksen vuosisadalta.
Kimmo Särje, Anders Chydeniuksen liberaali ajattelu ja sen lähteitä) //
Historisk tidskrift för Finland. 71 (1986):3, s. 404-409
H O LS TI
Pietiäinen, Jukka-Pekka
Rudolf Holsti, lehtimies, tiedemies, poliitikko 1881-1919 / Jukka-Pekka Pietiäinen. - (Espoo): Weilin + Göös, 1986. - 445 s. -
Väitösk.: Helsingin yliopisto Soikkanen, Timo
Rudolf Holstin ulkoministerikaudet 1936-38 / Timo Soikkanen. - Tam
pere: Rauhan- ja konfliktintutkimus- laitos, 1986. - 24 konfliktitutkimus- laitos: no 28)
K A L L IO
Hokkanen, Kari
Kyösti Kallio / Kari Hokkanen. - Porvoo; Helsinki; Juva; WSOY.
1: 1873-1929. - 1986. - 522 s., (80) kuvas. -
Hokkanen, Kari
Kyösti Kallio / Kari Hokkanen. - Porvoo; Helsinki; Juva: WSOY.
2: 1930-1940. - 1986. - 413, (1) s., (80) kuvas. -
K E K K O N E N Repo, Eino S.
Päämies, henkilökuva Uuno Kekko
sesta hänen presidenttikaudellaan. / Eino S. Repo & Ville Repo /.
Häggman, Larserik
Urho Kekkonen - huvudmannen (Ei
no S. Repo & Ville Repo, Päämies:
henkilökuva Urho Kekkosesta hänen presidenttikaudellaan) // Nordisk tidskrift för vetenskap, konst och industri. 63 (1987):1, s. 84-86 Stählberg, Krister
TvS gänger Kekkonen (Eino S. Repo
& Ville Repo, Päämies: henkilökuva Urho Kekkosesta hänen presidentti
kaudellaan. Johannes Virolainen, Yh
den äänen presidentti) // Finsk tids
krift. 219-220 (1986):5, s. 260-265 Suomi, Juhani
Urho Kekkonen / Juhani Suomi. - Helsingissä (Helsinki): Otava. - 2.-3. p. 1986
1936-1944: Myrrysmies. - 1986. - 558 s. -
Häggman, Larserik
Urho Kekkonen - trollkarlen (Juha
ni Suomi, Urho Kekkonen. 1936-1944:
Myrrysmies) // Nordisk tidskrift för vetenskap, konst och industri. 63 (1987):1, s. 82-84
Mylly, Juhani
Juhani Suomen myrrysmies (Juhani Suomi, Urho Kekkonen. 1936-1944:
Myrrysmies) // Historiallinen aika
kauskirja. 84 (1986):4, s. 306-307 Uino, Ari
Nuori Urho Kekkonen: poliittisen ja yhteiskunnallisen kasvun vuodet (1900- 1936)
Mylly, Juhani
Den första avhandlingen om Kekko
nen (Ari Uino, Nuori Urho Kekko
nen: poliittisen ja yhteiskunnallisen kasvun vuodet (1900-1936)) // His- torisk tidskrift för Finland. 71 (1986):3, s. 436-442
Virolainen, Johannes
Vallankäyttö Kekkosen kaudella / Johannes Virolainen. - Helsingissä (Helsinki): Otava, 1986. - 416 s. -
K IA N T O
Nevala, Maria-Liisa
Kianto: Ilmari Kianto, anarkisti ja ihmisyyden puolustaja / Maria-Liisa Nevala. - Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1986. - 322 s., (16) kuvas. (Suomalaisen kirjallisuu
den seuran toimituksia, 432)
Nälkämaan keisari: kuvia Ilmari K i
annon Suomesta 1874-1970 / toim.
Raija-Liisa Kansi. - Helsingissä (Hel
sinki): Otava, 1986. - 157, (2) s. -
KUUSI Kuusi, Matti
Roolit ja särmät: dokumentteja seit
semältä vuosikymmeneltä / Matti Kuusi. - Helsingissä (Helsinki): Ota
va, 1986 - 382 s. -
L E H T IM Ä K I Isotalo, Kaarlo
Konrad Lehtimäki: hehkurinta / Kaar
lo Isotalo. - Hämeenlinna: Karisto, 1986. - 180 s., (8) kuvas. -
LEINO
Oksala, Teivas
Eino Leinon tie Paltamosta Roomaan:
tutkielmia runoilijan suhteesta an
tiikkiin ja klassiseen perintöön / Teivas Oksala. - Helsinki: Suomalai
sen kirjallisuuden seura, 1986. - 288 s. - (Suomalaisen kirjallisuuden seu
ran toimituksia; 442)
LIN D H O L M Lindholm, Pauli
Ratatyömiehen poika / Pauli Lind
holm. - (Lempäälä): (P. Lindholm), 1986. - 158, (8) s. -
LIN D M A N Anckar, Dag
Sven Lindman: hans vetenskapssyn och vetenskapliga gärning / av Dag Ans- kar. Abo akademi: Abo akademis bibliotek (jakaja), 1986. - 238 s. - (Acta Academiae Aboensis. Ser A, Humaniora; voi. 64, nr 2)
N E V A L A IN E N
Tahvanainen, Sakari
Väinö H. Nevalainen: aatteen pitkos
puilla / Sakari Tahvanainen. - Jo
ensuu: Kansan voima, 1986. - 203 (1) s.
PAASIKIVI
Paasikivi, Juho Kusti
Paasikiven linja. - Porvoo; Helsinki;
Juva: WSOY, 1986. - 264, 214 s. - 1. osa 2. p. 1962, 2. osa 3. p 1966 1: Juho Kusti Paasikiven puheita ja esitelmiä vuosilta 1923-1942, (aikai
semmin 2. osa), 3. p. 2: Juho Kus
ti Paasikiven puheita ja esitelmiä vuosilta 1944-1956, (aikaisemmin 1.
osa), 4. p
Paasikivi, Juho Kusti
Paasikiven muistelmia sortovuosilta.
- 2. p. - Porvoo; Helsinki; Juva:
WSOY, 1986. - VIII, 255, (4), 218 s.
1. p. 1957 Osat 1 ja 2
Paasikivi, Juho Kusti
Toimintani Moskovassa ja Suomessa 1939-41 / J.K . Paasikivi. - 5. p. - Porvoo; Helsinki; Juva: WSOY, 1986.
- (6), 217, (3), 221 s. - 4. p. 1979
1: Talvisota, 2: Välirauhan aika
Paasikivi, Juho Kusti
J.K. Paasikiven päiväkirjat 1944-1956 / (toim. Yrjö Blomstedt, Matti Klin
ge). - Porvoo; Helsinki; Juva: WSOY.
- Toinen osa: 25.4.1949-10.4.1956 / (muunkielisten tekstien suom. Kari Vähäpassi). 1986. - 736, (1) s. - Paasikivi, Juho Kusti
J.K. Paasikivis dagböcker 1944-1956 / red. och övers. av Göran Stjernsc- hantz. - (Stockholm): Askelin &
Hägglund. - Alkuteos: J.K . Paasiki
ven päiväkirjat 1944-1956. Första delen: Vid katastrofens rand (26.6.44- 10.2.47). - 1986. - 423 (1) s. - Donner, Jörn
Paasikivis linje - igär och idag (Ju
ho Kusti Paasikivi, J.K . Paasikivis dagböcker 1944-1956. Första delen:
Vid katastrofens and rand (26.6.44-10.2.47) / red. och övers. av Göran Stjernsc- hantz. Juho Kusti Paasikivi, J.K . Paasikiven päiväkirjat. Ensimmäinen osa: 28.6.1944-24.4.1949 / toim. Y r jö Blomstedt ja Matti Klinge) // Nya Argus. 79 (1986):3, s. 40-46
Huldan, Anders
Paasikivi speglad i sitt arkiv / An
ders Huldan. // Nya Argus. 79 (1986):l-2, s. 11-14
Kulju, Vilho
Linja muotoutuu (Juho Kusti Paasi
kivi, JK . Paasikiven päiväkirjat 1944-1956.
Ensimmäinen osa: 28.6.1944-24.4.1949 / toim. Yrjö Blomstedt ja Matti Klinge) // Kleio. (1986):1, s. 43-44 Paakkunainen, Kari
Suomalainen "Staatsräson" yöpäivä- kirjana: Paasikiven muistiinpanojen lukutavoista ja valtio-opillisesta re
levanssista / Kari Paakkunainen. //
Politiikka. 28 (1986):2, s. 144-154 Saarinen, Aarne
Paasikivi ja kommunistit (Juho Kus
ti Paasikivi, J.K . Paasikiven päivä
kirjat 1944-1956. Ensimmäinen osa:
28.6.1944-24.4.1949 / toim. Yrjö Blomstedt ja Matti Klinge) // Kom
munisti. 42 (1986):1, s. 12-13
Soikkanen, Timo
Paasikiven päiväkirjojen vastaanotto:
historiantutkijoiden, sanomalehtimies
ten ja poliitikkojen dialogi / Timo Soikkanen.//Ulkopolitiikka. 23 (1986):1, s. 15-22
Tiihonen, Seppo
J. K. Paasikivi hallituksen ja hallin
non johtajana (Juho Kusti Paasikivi, J. K. Paasikiven päiväkirjat 1944-1956.
Ensimmäinen osa: 28.6.1944-24.4.1949 / toim. Yrjö Blomstedt ja Matti Klinge) // Hallinto. (1986):3, s. 21-23 Ikonen, Kimmo
Juho Kusti Paasikivi: Linjanraken- tajan tie 1870-1941 / Kimmo Iko
nen. - (Lahti): Lahden Paasikivi-seu- ra, 1986. - 171 s. -
PAASIO
Sivonen, Lauri
Viimeinen proletaari, Rafael Paasio Helenius, Henrik
Den siste proletären (Lauri Sivonen, Viimeinen proletaari, Rafael Paasio) // Nya Argus. 79 (1986):5-6, s. 118-119
SALMI
Kylmälä, Timo
Kutsetin mies / Timo Kylmälä. - Helsinki: Kirjayhtymä, 1986. - 243, (1) s. -
Enso-Gutzeitin toimitusjohtajan Pent
ti Salmen elämäkerta
SALO Salo, Arvo
Kirjavat päivät: vaellus eilisessä / Arvo Salo. - Helsinki: Tammi, 1986.
- 390 s., (16) kuvas. -
S C H A U M A N Zetterberg, Seppo
Viisi laukausta senaatissa: Eugen
Schaumanin elämä ja teko / Seppo Zetterberg. - Helsingissä (Helsin
ki): Otava, 1986,. - 363 s., (32) ku- val. -
Zetterberg, Seppo
De första skedena av kulten kring Eugen Schauman / Seppo Zettenberg.
// Historisk tidskrift för Finland. 71 (1986):3, s. 353-372
SEYN
Luntinen, Pertti
F . A . Seyn: a political biograpny of a tsarist imperia - list as aclminist- rator of Finland
Jussila, Osmo
Diverse om generalguvernör F.A . Seyn (Pertti Luntinen, F .A . Seyn: a political biogrphy of a tsarist im- perialist as administrator of Finland) // Historiallinen aikakauskirja. 84 (1986):3, s. 239-240
S N ELLM A N
Alavuotunki, Jouni
J .V . Snellman Ruotsissa 1839-1840:
aatteet yhteiskunnallisessa ja histo
riallisessa miljöössä / Jouni Alavuo
tunki. - Oulu: (Oulun yliopisto), 1986.
- (2), 183 s. - (Oulun yliopiston his
torian laitoksen julkaisuja. Yleinen aate- ja oppihistoria; 1986, no 1)
SORSA
Koski, Markku
Sorsa-diagnoosi: politikon julkiset kasvot / Markku Koski. - Helsinki:
Odessa, 1986. - 173 s., 16 kuvas. -
ST A H L B E R G
Ester Stählbergin kauniit katkerat vuodet: presidentin rouvan päiväkir
ja 1920-25 / toim. Hilkka ja Olli Vitikka
Ahto, Sampo
Ester Stählbergin päiväkirja (Ester Stählberg, Ester Stählbergin kauniit, katkerat vuodet: presidentin rouvan päiväkirja 1920-25 / toim. Hilkka ja Olli Vitikka // Sotilasaikakauslehti.
61 (1986):3, s. 265-266 Huldan, Anders
John ja Ester (Ester Stählberg, Es
ter Stählbergin kauniit, katkerat vuodet: presidentin rouvan päiväkir
ja 1920-1925 / toim. Hilkka ja Olli Vitikka) // Nya Argus. 79 (1986):3, 2. 56-57
Laamanen, Hilkka
Kirja-arvostelu (Ester Stählberg, Es
ter Stählbergin kauniit, katkerat vuodet: presidentin rouvan päiväkir
ja 1920-1925 / toim. Hilkka ja Olli Vitikka) // Kleio. (1986):1, s. 39-40 Stählberg Ester
Ester Stählbergin voittojen ja tap- pio(i)den vuodet: päiväkirja 1926-1934 / toim. Hilkka ja Olli Vitikka. - Porvoo; Helsinki; Juva: WSOY, 1986.
- 375 s., (24) kuvas. - 2. p. 1986 Niinivaara, Eeva
Ester Stählberg - kirjalija / Eeva Niinivaara. // Karjalan heimo. (1986):l-2, s. 20-21
SVINHUFVUD
Svinhufvud, Pehr Eving
Ukko-Pekka puhuu: P.E. Svinhufvudin puheita, kirjeitä ja muistelmia / toimituskunta: Eino Jutikkala....(et ai.). - Helsingissä (Helsinki): Otava, 1986. - 124, (1) s., (32) kuvas. - s. 7-21: Pehr Evind Svinhufvud 15.12.1861- 29.2.1944 / Eino Jutikkala
T A N N E R
Paavolainen, Jaakko: Nuori Tanner, menestyvä sosialisti. Elämäkerta vuoteen 1911. Helsinki 1977 Tammi, 528 s.
Paavolainen, Jaakko
Väinö Tanner, senaattori ja rauhan
tekijä. Elämäkerta vuosilta 1912-1923.
Helsinki 1979, Tammi 591 s.
Paavolainen, Jaakko
Väinö Tanner, sillanrakentaja. Elä
mäkerta vuosilta 1924-1936. Helsin
ki 1984 Tammi 441 s.
Kirby, David
Tanners väg (Jaakko Paavolainen, Nuori Tanner, menestyvä sosialisti:
elämäkerta vuoteen 1911, Väinö Tan
ner, senaattori ja rauhantekijä: elä- mäkrta vuosilta 1912-1923, Väinö Tanner, sillanrakentaja: elämäkerta vuosilta 1924-1936) // Historisk tidsk
rift för Finland. 71 (1986):3, s. 430-435 Uino, Ari
Tannerin elämäkerta: esimerkki bio
grafisen tutkimuksen ongelmista (Jaak
ko Paavolainen, Nuori Tanner, me
nestyvä sosialisti: elämäkerta vuo
teen 1911, Väinö Tanner, senaatto
ri ja rauhantekijä: elämäkerta vuo
silta 1912-1923, Väinö Tanner sillan
rakentaja: elämäkerta vuosilta 1924-1936) // Historiallinen aikakauskirja. 84 (1986):3, s. 242-243
T A P IO V A A R A Toiviainen, Sakari
Nyrki Tapiovaaran tie / Sakari Toi
viainen. - (Helsinki): Valtion paina
tuskeskus, 1986. - 165 s. - (Julkai
susarja / Suomen elokuva-arkisto. A;
7)
T U G L A S
Tuglas, Friedeberg
Muistelmat vuosilta 1895-1910 / Frie- debert Tuglas; suom. Raili Kilpi. - Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1986. - 416 s., (16) kuvas. - (Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia; 430)
Alkuteos: Mälestused.
T U O M IN E N Tuominen, Arvo
Stalins Schatten uber Finnland: Erin- nerungen des ehemaligen Fiihrers der finnischen Kommunisten / Arvo Tuo
minen; tibers. von Hans Jiirgen Baron vonKoskull. - Freiburg: Herderbuche- rei, 1986. - 222 s. - (Europäische Zeit-Zeugen)
Alkuteos: Kremlin kellot
Käännetty engl. laitoksesta: The bells of the Kremlin
T U O M IO J A Tuomioja, Erkki
Sakari Tuomioja: suomalainen sovit
telija / Erkki Tuomioja. - Helsinki:
T a m m i, 1986. - 390 s., (16) kuvas.
2. p. 1986
T U R J A Turja, Ilmari
Arkisto auki / Ilmari Turja. - Hel
sinki: Kirjayhtymä, 1986. - 363, (1) s., (8) kuvas. -
Turja jo eläessään / toim. Aino Rä- ty-Hämäläinen. - Porvoo; Helsinki;
Juva: WSOY, 1986. - 135, (1) s., (8) kuvasi. -
URSIN
Rahikainen Marjatta
N .R . af Ursin: aatelismies Suomen työväenliikkeessä / Marjatta Rahi
kainen. - Helsinki: Suomen histo
riallinen seura, 1986. - 332 s. - (His
toriallisia tutkimuksia; 135) Diss.:
Helsingin yliopisto Summary
Hentilä, Seppo
Anti-Ursin (kirja-arvostelu) (Marjat
ta Rahikainen, N.R. af Ursin, aate
lismies Suomen työväenliikkeessä) //
Historiallinen aikakauskirja. 85 (1987):1, s. 54-56
V ER K K O
Jaakkola, Risto
Veli Verkko: moraalistatistikko ja Suomen ensimmäinen kriminologi = Veli Verkko: a moral statistician and the first Finnish criminologist / Ris
to Jaakkola. - Helsinki: Oikeuspo
liittinen tutkimuslaitos: Valtion pai
natuskeskus (jakaja), 1986. - (8), 110 s. - (Oikeuspoliittisen tutkimuslai
toksen julkaisuja; 81) English summary
V U O L IJO K I Wuolijoki, Hella
Nuoruuteni kahdessa maassa / Hel
la Wuolijoki. - (Espoo): Weilin + Göös, 1986. - 556 s. -
Ilm. ensi kerran 1945
Sisältö: koulutyttönä Tartossa 1901-1904;
Yliopistovuodet Helsingissä 1904-1908.
- s. 5-28: Ennen Niskavuorta: Hella Wuolijoen taustaa ja nuoruudenvai
heita / Kristiina Koskivaara
Maria Lähteenmäki
L Y Y L I ROSA T A K K I - V A L IS T A JA
"NM-kuvia" luki ruskeassa pahvilaatikossa Työväen Arkiston makasiinissa. NM?
Niin todellakin - kirjaimet tarkoittavat edistysmielisen osuuskauppaliikkeen noin 40 vuotta kestänyttä Naiset Mukaan -toimintaa; valistusiltoja,
perheenemäntien havaintotunteja, kotitalous- ym. kursseja, äitienpäivien ja lastenjuhlien järjestelyjä, näytelmäkerhotoimintaa, ompeluiltoja, myyjäisiä jne.
Kulutusosuuskuntien Keskusliitossa (KK:ssa) pohdittiin jo 20-luvun alussa eril
lisen osuustoiminnallisen naisvalistuksen järjestämistä, mutta tosi toimiin ryh
dyttiin vasta 1927, jolloin Kuluttajain lehden toimittaja Lyyli Takki (s. Ero
nen) ja Laina Vesterlund Tampereelta osallistuivat Tukholmassa osuustoimin- tanaisten kansainvälisen killan kokoukseen.
Tästä innostuneina järjestettiin Tampereella yleinen naisten kokous, josta tu
li lähtösysyäys NM-toiminnalle. Seuraavana vuonna KK:ssa perustettiin NM- keskustoimikunta organisoimaan paikallistoimikuntia osuuskauppojen yhteyteen.
Naisille ostosten tekijöinä haluttiin antaa tietoja myytävistä tavaroista, niiden laadusta, käytöstä sekä hintapolitiikasta ja saada heidät sitä kautta tekemään ostoksensa "omissa" kaupoissa ja ymmärtämään osuuskauppojen toimintaperi
aatteita.
Ensimmäinen osuusliike, joka lähetti toimintasuunnitelmansa ja pyysi kotita
louskursseja oli OI. Lapinmaa. Valistajaksi nimetty Lyyli Takki ja talousopet
taja Aili Huotari lähtivätkin kohti pohjoista (tosin Raja-Karjalan kautta) KK:n Fordilla. Lyyli hoiti puhumiset ja Aili piti huolen käytännön opetuksesta. L yy
li oli taitava kameran käyttäjä ja pahvilaatikosta sukeutui esiin kuvia valko- hilkkaisista työläisnaisista ruoanlaitossa, pikkutyttöjä uusissa koltuissaan, per
hekuvia ja kyläkuvia. Osa näistä kuvista julkaistiin Kuluttajain lehdessä, johon L y y li Takki kirjoitti nimimerkillä Pirkko innoittavia matkakertomuksia kurs
seilta; hän suorastaan piiskasi naisia osallistumaan kehittävään toimintaan.
Iskulauseena oli "Hallitse kauppaa ja tuotantoa".
KK alkoi julkaista 1930 myös Koti-nimistä vuosikirjaa perheenemännille, joka ajoi samaa asiaa kuin NM-toimikunnatkin. Vuosikirja oli vastaveto porvarilli
sen naisliikkeen vuosikirjoille. Haluttiin kansannaisten pitäytyvän tässäkin suh
teessa työväenliikkeen linjoilla. Katsottiin, että valistuksen ja toimintamuo
tojen tuli olla mahdollisimman lähellä naisten omaa työkenttää so. kotia ja perhettä. Kotitalouskursseista muodostuikin hyvin suosittuja naisten keskuudes
sa, ne olivat paljon muutakin kun "soppakursseja". Niiden sosiaalinen merkitys naisille oli valtava. Tätä innostusta oman työnsä kehittämiseen Lyyli Takki ja Aili Huotari agiteerasivat ja hyvällä menestyksellä, sillä osanottajien ja kurs
sien määrät kasvoivat huikeasti muutamassa vuodessa.
Lyyli Takin poliittinen toiminta alkoi työväenliikkeen historian dramaattisina vuosina. Hän tuli työmieheen toimittajaksi 1917 ja jatkoi Suomen Sosialide
mokraatissa 1918-19. Samaan aikaan hän toimi sos.dem. naisliiton sihteerinä.
Hän oli tuolloin 19-vuotias ylioppilastyttö. Vallankumouksellinen mieliala ja aatteellinen palo heijastui vielä vuosia hänen kirjoituksissaan. Hän kirjoitti myös sos.dem. naisliiton lehteen Toverittareen ja sittemmin Tulevaisuuteen.
Myös muu yhteiskunnallinen toiminta vei hänen vapaa-aikansa, hän oli mm.
20-luvun alussa kaupunginvaltuustossa ja osallistui aktiivisesti Ensi-Koti-toi- mintaan. Hän avioitui 1922 osuuskauppamies Uuno Takin kanssa ja heillä on yksi tytär, Inka Taina.
L y y li Rosa Takki pysytteli julkisuuden valokeilan ulkopuolella. Hän ei ollut niitä ihmisiä, jotka (Yrjö Kallista mukaellen) "suurieleisesti nostattavat itsen
sä julkisiin asemiin". Kallinen luonnehti Lyyli Takin persoonaa muistopuhees
saan 1957 seuraavasti:
"Hänen sielullinen ulkoasunsa ei suinkaan ollut pehmyt, leppoisa, sinne ja tän
ne taivuteltava. Mutta juuri siksi hänen oikeudentuntonsa, hänen tahtonsa aut
taa, nostaa, valaista oli aitoa ja kirkasta kuin syvältä maan uumenista kum
puava lähdevesi."
Huomasin unohtuneeni ruskean pahvilaatikon ääreen maan uumeniin valokuvien avaamaan maailmaan. Suljin laatikon kannen ja kannoin sen ylös päivänvaloon.
Kirsti Salmi-Niklander
P E R H E D R A A M O JA JA SALAPOLIISIT Y Ö T Ä
Henkilöarkistot ovat mielenkiintoisia pähkinöitä purtaviksi niin järjestäjilleen kuin käyttäjilleenkin. Jos järjestöt eivät useinkaan ole erityisen tunnollisia aineistonsa tallentamisessa, ovat henkilöarkistojen kohtalot vielä kirjavampia.
Arkistotyöntekijä voi saada eteensä muutaman muovikassillisen ao. henkilön ullakolta ja pöytälaatikoista koottua tavaraa tai sitten kylläkin huolellisesti mutta omaperäisesti ja käsittämättömin merkinnöin järjestetyn aineiston.
Mikäli arkistomuodostaja on jo kyselyjen tavoittamattomissa, ei auta muu kuin yrittää mahdollisuuksien mukaan hahmottaa hänen elämänsä kokonaisuuk
sia. Liian malttamaton järjestäjä saattaa hajottaa arkistokaavan perusteella erilleen paperit, jotka voivat olla ymmärrettäviä vain yhdessä. Kirjeenvaih
dossa tuttujen ja läheisten ihmisten kanssa käytetään yleensä vain etu- tai lempinimiä, joten järjestäjä joutuu arvailemaan, kuka Yrjö, Elli, Väiski tai Lyyli on tällä kertaa kysymyksessä. On kuitenkin pidettävä erillään tosiasiat ja järjestäjän "luullun arvaamiset". Henkilöarkiston järjestämisessä voi olla yllättävää hyötyä jopa dekkariharrastuksesta: itse arvioin kerran kahden do
kumentin kuuluvan yhteen, koska molemmissa oli samalla kohdalla kahvitahra.
Kansan Arkiston henkilöarkistojen laajuus ja sisältö vaihtelevat suuresti: toi
set antavat kyllä kuvan henkilön julkisten toimien moninaisuudesta, mutta jättävät itse ihmisen pimentoon. Joukossa on myös monia arkistoja, joiden muodostajat eivät ole jääneet historiaan poliittisina merkkihenkilöinä. Nämä henkilöarkistot luovat paremminkin kuvaa siitä maaperästä, josta poliittinen toiminta ja aatteet nousevat.
Yksi esimerkki jälkimmäisestä arkistotyypistä on Lydia Arppen (1903-1986) arkisto, joka kuvaa myös koko Arppen perheen vaiheita. Tämä perhe oli sa
malla tavalla tyypillinen työläisperhe kuin se, jota Elvi Sinervo kuvaa näytel
mässään "Maailma on vasta nuori". Perheen viidestä lapsesta kaksi vanhinta, Kontrad ja Lydia, omistautuvat kokonaan poliittiselle toiminnalle ja siirtyivät 1920-luvulla Neuvostoliittoon. Perheen toukolalaistalon salalokerossa säilyivät kirjeet, joita lapset salanimillä ja usein salaisen postin välityksellä lähettivät
kotiväelle 1920- ja 1930-luvuilla. Lydia palasi Suomeen 1934 joutuakseen pian vangituksi. Hän istui vankilassa lyhyitä vapausjaksoja lukuunottamatta lähes kymmenen vuotta. Kontrad puolestaan menehtyi vaimoineen vankileirillä so
tien aikana.
Arppen perheyhteisö säilyi kiinteänä huolimatta siitä, että muut perheenjäse
net eivät aina jakaneet vanhimpien sisarusten aatteita. Vuosikausia perheyh
teydet olivat kirjeiden, pakettien ja lyhyiden tapaamisten varassa. Sotien jäl
keen tuli tavallaan perheen uudeksi jäseneksi Itä-Karjalassa asuva Vilinä Nah- kala, joka oli ottanut kasvatikseen Kontradin orvoksi jääneen Nina-tyttären.
Nina jäikin Arppen perheen ainoaksi lapsenlapseksi.
Millaista arvoa voi sitten olla tällaisella perhearkistolla, paitsi elävänä ja koskettavana dokumenttina? Historiantutkimus on kiinnittänyt päähuomion jouk
koihin, ja perhe poliittisen toiminnan näyttämönä on jäänyt lähinnä kaunokir
jallisuuden kuvauskohteeksi (Sinervo, Salama). Kuitenkin näkökulman suuntaa
minen perheeseen voisi olla antoisaa erityisesti maanalaisen poliittisen toimin
nan tutkimisessa: siinä poliittisten aktivistien perheenjäsenillä oli tärkeä vaik
kakin näkymätön rooli tukijoina ja salaisina apureina.
Joka tapauksessa henkilöarkistot tarjoavat herkullisia ajankuvia, esimerkkinä intomielisen Kontrad Arppen kirjeen lopputervehdys 1920-luvulta: "Pysykää terveellä luokkataistelupohjalla"!
Pekka Kalliokoski
A M M A T T I Y H D IS TY SA R K IS TO N YKSITYIS A R K IS T O T
Heikki Wariksen arkisto
Ammattiyhdistysliikkeen eheyttämi
seen liittyviä asiakirjoja.
Arkisto sisältää neuvottelupöytäkir- joja, muistioita, kirjeenvaihtoa sekä lehtileikkeitä.
Arkisto käsittää neljä kansiota. A i
neiston salaisuusraja on 25 vuotta.
Eero A . Wuoren arkisto
Aineistoa SAK:n puheenjohtajakau
delta vuosilta 1937-45.
Arkisto sisältää puheita, muistioita, kirjekonsepteja. Mielenkiintoisin ai
neisto on hänen vuosien 1943-44 aikana tekemissään ulkopoliittisissa pohdinnoissa, jotka koostuvat katsauk
sista ja puheluonnoksista.
Arkisto käsittää 12 kansiota. Arkis
to on tutkijoiden vapaasti käytettä
vissä.
KORJAUS T Y Ö V Ä E N T U T K IM U S JULKAISUSSA 1 (1987):1 O LLEESEEN T IE T O O N .
Painovirhe paholainen nuorensi Kansan Arkiston esittelyssä mainittuja Helsin
gin karvarikisällien asiakirjoja lähes 200 vuodella. Kuvassa olevat karvariki- sällien pöytä- ja kassakirjat alkavat jo vuodesta 1785.
Anna-Maija Nirhamo & Pirjo Kaihovaara
KAN SAN AR K ISTO N H EN K ILÖ A R K IS T O T
Kansan Arkiston tärkein henkilöhistoriallinen lähdeaineisto ovat henkilöarkis- tot. Ne sisältävät työväenliikkeen toimihenkilöiden, kirjailijoiden, taiteilijoi
den, työläisaktivistien, työläisperheiden tai -sukujen omia arkistoja. Nämä arkistot on saatu Kansan Arkiston kokoelmiin asianomaisten henkilöiden omi
na lahjoituksina tai testamenttaamina, omaisten tai ystävien luovuttamina.
Henkilöarkistot muodostuvat asianomaisen henkilön (arkistotermein arkiston- muodostajan) laatimista, hänelle osoitetuista tai hänen keräämistään asiakir
joista ja muista dokumenteista. Henkilöarkistot ovat syntyneet spontaanisti muodostajansa toiminnan ympärille; niissä olevat asiakirjat muodostavat or
gaanisen kokonaisuuden, joka vastaa kyseisen henkilön toimintaa. Usein hen
kilöarkistot sisältävät kuitenkin vain osia henkilön toiminnan tuloksena syn
tyneestä aineistosta, ne dokumentit, jotka henkilö tai hänen omaisensa ovat katsoneet tarpeellisiksi säilyttää.
Henkilöarkistot sisältävät monenlaista aineistoa: kirjeenvaihtoa, käsikirjoituk
sia, puhekonsepteja, päiväkirjoja, muistilehtiöitä, työtodistuksia, joulukortteja, kouluvihkoja, vieraskirjoja, piirustuksia jne. Hyvin säilynyt henkilöarkisto hei
jastaa henkilön toimintaa leipätyön, arkielämän ja harrastusten parissa kaikes
sa elämän kirjossaan. Henkilöarkistojen hienous on siinä, että ne ovat - kuten ihmisetkin - kaikki erilaisia.
Tämä luettelo on koottu henkilöarkistoista, jotka sisältävät tämän elämän kirjon kaikessa moninaisuudessaan. Luetteloon ei ole voitu kirjata yksityiskoh
taisia tietoja henkilöarkistojen sisältämistä asiakirjoista, vaan on jouduttu käyt
tämään yleisempiä käsitteitä. Useimmiten on ilmaistu, mihin ryhmään kuulu
via asiakirjoja arkisto sisältää. Lähes kaikkiin henkilöarkistoihin sisältyy pai
notuotteita ja lehtileikkeitä, joten tämä ryhmä on jätetty luettelosta pois.
Käyttörajoitukset, joihin eräiden arkistojen kohdalla viitataan perustuvat useim
miten siihen, ettei kyseistä arkistoa ole vielä järjestetty. Muutamissa tapauk
sissa käyttörajoitus perustuu arkiston luovuttajan asettamiin ehtoihin ja koh
distuu usein vain osaan aineistoon.
Tässä luettelossa mainittujen henkilöarkistojen (arkistotunnus 5) lisäksi Kansan Arkistossa on henkilöhistoriallista aineistoa seuraavissa kokoelmissa:
Biographica-kokoelma (7A)
Henkilötietoja työväenliikkeen toimihenkilöistä sekä politiikan ja kulttuu
rielämän vaikuttajista (lehtileikkeitä, pienpainatteita, tutkielmia, yms.).
Noin 900 henkilöä.
Biographica-kokoelma (7B)
Lehtileikekokoelma poliittisista puheista ja artikkeleista vuosilta 1952-1973.
376 henkilöä.
Luokkasota 1918 (3A), erikoiskokoelma
Sisältää aakkosellisen henkilöosan, jossa punakaartilaisten kirjeenvaihtoa, asiakirjoja, vankilavihkoja muuta aineistoa. 203 henkilöä.
Poliittiset vangitsemiset (3E) 1919-1944, erikoiskokoelma
Sisältää aakkosellisen henkilöosan, jossa poliittisiin vangitsemisiin liittyvää kirjeenvaihtoa, asiakirjoja, vankilavihkoja ja muuta aineistoa. 186 henkilöä.
Muistelmat (6A-6E)
Elämäkerrallisia muistelmia, vuosien 1917-1918 tapahtumiin liittyviä muis
telmia, järjestötoimintaan liittyviä muistelmia sekä työväestön elämään liittyviä muistelmia. 950 henkilöä.
Äänitteet (8A-8E)
Äänitteitä noin 450 henkilöltä.
Tämä luettelo on koottu loka-marraskuussa 1987 ja siinä ovat mukana 15.11.1987 mennessä tulleet henkilöarkistot. Luettelon tiedot eivät ole lopullisia, luette
lo pyritään julkaisemaan erillisenä täydennettynä painatteena myöhemmin.
Henkilöarkistojen keruu ja järjestäminen on jatkuvasti Kansan Arkiston kes
keisiä tehtäväalueita, sillä tulevaisuuden historiantutkimus tarvitsee näin saa
tua monipuolista lähdeaineistoa.
KANSAN A R K ISTO
L U E T T E L O H EN K IL Ö A R K IS TO IS TA
A H M A L A , KÖSSI (1889-1918) mat- kaposteljooni, työläisrunoilija
Käsikirjoituksia, puheiden konsepte
ja.
2 kansiota.
A A L T O , ARVO (s. , 1932-) puheen
johtaja, työvoimaministeri
Puheita yms. aineistoa työvoimami- nisterikaudelta 1977-81
46 kansiota. Käyttörajoitus.
A M P U J A , M IKKO (1882-1947) vii- laaja, kansanedustaja
Käsikirjoituksia, puheiden konsepte
ja, kirjeenvaihtoa ja poliittiseen van
keuteen liittyvää aineistoa.
3 kansiota.
A N T I K A I N E N , TO IVO (1898-1941) Helsingin työväen toimeenpanevan komitean sihteeri, punaupseeri NL:ssa Asiakirjajäljennökset oikeudenkäyn
nistä (1935-37), vangitsemiseen ja vankila-aikaan liittyvää aineistoa.
4 kansiota. Luettelo.
ARPPE, L Y D IA (1903-1986) toimit
sija
Kirjeenvaihtoa, runo-, puhe- ja muis- telmakonsepteja, poliittiseen vankeu
teen liittyviä asiakirjoja, piirroksia.
Valokuvia. Äänitteitä.
8 kansiota. Luettelo
EN N E , Y R J Ö (1898-1961) insinööri, pääsihteeri, kansanedustaja
Saapuneita kirjeitä, konsepteja, yh- tiskunnalliseen toimintaan liittyviä asiakirjoja.
11 kansiota. Luettelo
E R Ä N E N , M IKKO (1910-1987) toi
mittaja, kirjailija
Kirjeenvaihtoa, käsikirjoituksia, pe- rinteenkeruuseen liittyvää aineistoa.
Valokuvia.
12 kansiota.
FRIMAN, K A L L E (1910-1978) opet
taja
Käsikirjoituksia.
2 kansiota.
G R Ö N LU N D , A A R N O (1895- ) maa
lari
G R Ö N L U N D , K A T R I (1906-1985) tehdastyöläinen
Puhekonsepteja, vankilavihkoja, muis
telmat, todistuksia.
1 kansio.
H A A R A L A , H I L D U R (1890-1974) toimistoapulainen
Saapuneita kirjeitä, muistelmia, kou
lu- ja työtodistuksia.
1 kansio.
H A K A L A , K O S T I järjestöaktiivi Teuvan Peräkylältä, Vaasan prj.
Saapuneita kirjeitä, muistelmia, van- kilavihkot, muistiinpanoja vuosilta 1940-41. Valokuvia.
1 kansio.
H A R J U L A , A B R A H A M (1880-1961) myymälätarkastaja, kansanedustaja Biografica, vankilavihkot, kirjeenvaih
toa, muistiinpanoja, yhteiskunnalli
seen toimintaan liittyviä asiakirjoja.
5 kansiota.
H A R J U L A , O N N I (1905-) räätäli Kirjeenvaihtoa, oikeudenkäyntiasia
kirjoja. Valokuvia.
12 kansiota.
H A R J U N P Ä Ä , ID A (os. Aho)
H A R J U N P Ä Ä , U R H O (1903-) kivi- työmies
Vankilavihkoja, käsikirjoituksia, muis
telmia.
2 kansiota.
H A U T A L A , ARVO (1917-1985) pu
heenjohtaja
Saapuneita kirjeitä, konsepteja ja yhteiskunnalliseen toimintaan liitty
viä asiakirjoja.
18 kansiota.
H EIN O , T IM O -E R K K I (1945-) toi
mittaja
Käsikirjoituksia.
2 kansiota.
HEIN O N EN , K E R T T U parturi Saapuneita kirjeitä ja käsikirjoituk
sia.
1 kansio.
H E I N O N E N , L Y Y L I (1889-1950) päätoimittaja
Saapuneita kirjeitä, vankilavihkoja ja muuta aineistoa.
2 kansiota.
H E I N O N E N , V E N L A (1894-1984) Saapuneita kirjeitä, muistovihkoja.
Valokuvia. Äänitteitä.
2 kansiota.
H E L I N , J Y R K I (1949-) opettaja, tutk.sihteeri
Käsikirjoitus "SDNL:n historia"
1 kansio.
H ELM IN E N , M A R J U T
Käsikirjoitus "Kommunistit ja hal
litus"
1 kansio.
H U H T A , M A T T I (1905-1967) liike
mies, kansanedustaja
Yhteiskunnalliseen toimintaan liit
tyviä asiakirjoja.
1 kansio.
H U L K K O N E N , A A R N E (1903-) toi
mitsija
Puheiden ja luentojen konsepteja, muistelmat. Äänitteitä.
3 kansiota.
H Y V Ö N E N , A N N A - L I I S A (1926-) apul. kaupunginjohtaja, kansanedus
taja
Konsepteja, vaaliaineistoa.
3 kansiota.
H Y V Ö N E N , A N T T I (1900-) toimit
sija
Käsikirjoitus "Suomen vanhan työ
väenpuolueen historia".
1 kansio.
H Ä M Ä L Ä IN E N , E L IN A (1900-) toi
mitsija
Vankilavihkot ja -kirjeenvaihtoa, muis
telmat. Äänitteitä 2 kansiota.
H Ö L T T Ä , U N O SEVERIUS (1895-) Käsikirjoituksia, muistiinpanoja, piir
roksia.
1 kansio.
J A N H U N E N , M A T T I (1902-1963) sosiaaliministeri, johtaja, päätoimit
taja
Kirjeenvaihtoa, konsepteja ja yhteis
kunnalliseen toimintaan liittyviä asia
kirjoja.
15 kansiota. Luettelo.
J O H T E I N E N , T A IS T O (1929-1981) kaupunginjohtaja
Aineistoa työväenliikkeen toiminnas
ta.
17 kansiota. Käyttörajoitus.
J U N T T I L A , KAISA (1907-) toimit
sija
Kirjeenvaihtoa, runojen ja puheiden konsepteja, muistelmia, poliittiseen vankeuteen liittyviä asiakirjoja, piir
roksia.
5 kansiota. Luettelo.
K A A T R A , KÖSSI (1882-1928) kir
jailija
Kirjeenvaihtoa, käsikirjoituksia.
4 kansiota.
K A R L S S O N , R A G N I (1894-1973) agronomi
Kirjeenvaihtoa, konsepteja, yhteis
kunnalliseen toimintaan (erityisesti juutalaispakolaisten avustuskomitea) liittyviä asiakirjoja.
7 kansiota. Luettelo.
K A S A N E N , H A N N E S (1901-1976) toimitsija
Muistelmia, poliittiseen vankeuteen liittyviä asiakirjoja, leikekirjoja, pos- tikorttialbumeja.
8 kansiota.
KETO, JAAKKO WILHELM (1884-1947) FK , apulaiskaupunginjohtaja, kansa
nedustaja
Kirjeenvaihtoa, käsikirjoituksia, sos.dem.
puoluetta ja ns. rauhanoppositiota koskevia asiakirjoja, koulukirjoja.
Valokuvia.
18 kansiota.
KESKINEN, A U R A (1878-1968) om
pelija, puhuja, kansanedustaja Käsikirjoituksia, muistelmia. Äänite 1 kansio.
KILPI, EINO (1889-1963) päätoimit
taja, kansanedustaja
Käsikirjoituksia, toimitustyöhön ja yhteiskunnalliseen toimintaan liitty
viä asiakirjoja.
10 kansiota.
KILPI, S Y L V I-K Y L L IK K I (os. Siner
vo) (1899-1987) FM, toimittaja, kan
sanedustaja
Käsikirjoituksia, kirjeenvaihtoa, yh
teiskunnalliseen toimintaan liittyviä asiakirjoja.
17 kansiota.
K I N N U N E N , A L I N A (1901-1982) toimitsija
Kirjeenvaihtoa, konsepteja, poliitti
seen vankeuteen liittyvää aineistoa ja piirroksia.
2 kansiota. Luettelo.
K IURU, V EIKKO (1903-) kirvesmies Kirjeitä, muistelmia
2 kansiota.
KIVI, J A A K K O (1892-1983) liikkeen
harjoittaja
Kirjeenvaihtoa, puheiden, luentojen ja muistelmien käsikirjoituksia, po
liittiseen vankeuteen liittyviä asia
kirjoja, muuta aineistoa. Äänitteitä.
6 kansiota.
KOSKINEN, H E R M A N (1903-) muu
rari, kunnanvaltuutettu
Muistiinpanoja, jäsen- ja työkirjoja, muuta aineistoa. Valokuvia.
1 kansio.
K O S K I N E N M A R T T A (1896-1943) ompelija
Kirjeenvaihtoa, käsikirjoituksia, muu
ta aineistoa.
1 kansio.
K O S K I N E N P A A V O (1903-1980) toimitsija
Konsepteja, järjestötoimintaan ja Espanjan sisällissotaan liittyvää ai
neistoa ja muistelmia. Valokuvia.
15 kansiota. Käyttörajoitus.
K O S O N E N , L U D W I G (1900-1933) toimittaja, työläisrunoilija
Kirjeitä, vankilavihkoja.
1 kansio.
K O V A N E N , TO IVO (1904-1987) ka
lastaja, kunnanvaltuutettu
Kirjeenvaihtoa, runojen, puheiden, artikkelien ja muistelmien käsikir
joituksia, yhteiskunnalliseen toimin
taan liittyviä asiakirjoja, poliittiseen vankeuteen liittyviä asiakirjoja. Ää
nitteitä.
3 kansiota.
K U IT T IN E N , K A L L E (1928-) opin
tosihteeri Muistiinpanoja.
5 kansiota.
K U L O , K U S TI (1887-1973) huolto- päällikkö
Aineistoa työväenliikkeen toiminnas
ta.
26 kansiota. Käyttörajoitus.
K U U S I N E N , H E R T T A (1904-1974) toimittaja, kansanedustaja
Kirjeenvaihtoa, vankilavihkoja, kä
sikirjoituksia ym. konsepteja, bio
grafista aineistoa, yhteiskunnalliseen toimintaan liittyviä asiakirjoja, piir
roksia. Valokuvia.
54 kansiota. Luetelo. Käyttörajoitus.
KUUSINEN, O T T O -W IL L E (1881-1964) F K , toimittaja, kansanedustaja Käsikirjoituksia, puhekonsepteja, OWK:n juhlapäiviin ja hautajaisiin liittyvää aineistoa.
7 kansiota. Luettelo.
K U U S I N E N , S A IM A (1873-1950) Saapuneita kirjeitä, muistiinpanoja.
Valokuvia.
2 kansiota.
L A A K S O , B E R T T A (1901-) vaate- tustyöläinen
L A A K S O , VÄINÖ (1901-)
Kirjeenvaihtoa, poliittiseen vankeu
teen liittyvää aineistoa.
2 kansiota.
LAAKSO, EINO (1907-) ilmoitushank- kija
Kirjeenvaihtoa, konsepteja, järjestö
toimintaan ja Espanjan sisällissotaan liittyvää aineistoa.
22 kansiota. Käyttörajoitus.
L A H T I , P E N T T I (1913-1955) kirjai
lija
Käsikirjoitus TU L:n historiasta.
1 kansio.
L A IN E , HELVI (1908-1984) pääsih
teeri, järjestösihteeri
Konsepteja, poliittiseen vankeuteen liittyvää aineistoa, naistoimintaan liittyvää aineistoa. Äänitteitä.
30 kansiota. Käyttörajoitus.
L A I N E , L E E N A (1950-) historian
tutkija
Käsikirjoitus ja aineistoa Jyryn his
toriaan liittyen.
4 kansiota.
L A M M IN E N , ARVO (1900-) metal
lityöläinen
LAM M INEN, HELM I (1900-) tehdas
työläinen
Kirjeenvaihtoa, yhteiskunnalliseen toimintaan ja poliittiseen vankeuteen liittyvää aineistoa, koulu- ja työto
distuksia, muistokirjoja. Valokuvia.
Myös lasten (Liisa s. 1923, Eino s.
1925) ja muiden sukulaisten aineis
toa.
9 kansiota. Luettelo.
L A M M I N E N , O S K A R (1897-1977) urheilutoimittaja
Kirjeenvaihtoa, käsikirjoituksia, muis
tiinpanoja, T U L :n toimintaan liitty
vää aineistoa, Jyryn vuoden 1918 komppanian ja veteraanikerhon ai
neistoa, poliittiseen vankeuteen liit
tyvää aineistoa.
3 kansiota. Luettelo.
LA SSILA , VÄINÖ (1896-1939) ana
tomian professori
Kirjeenvaihtoa, konsepteja, amma
tilliseen ja yhteiskunnalliseen toimin
taan liittyvää aineistoa (mm. Ihmis
oikeuksien Liitto) julkaistuja artik
keleita.
10 kansiota. Luettelo.
L E H E N , T U U R E (1893-1976) kirjal
linen johtaja
Käsikirjoituksia, puheita, saapuneita kirjeitä ja lehtileikkeitä. Äänite.
5 kansiota.
L E P O L A , E V E R T (1895-)
Puheita ja artikkelien käsikirjoituk
sia.
1 kansio.
L E H T IN E N INKERI (1908-) päätoi
mittaja
Saapuneita kirjeitä.
1 kansio.
LEHTINEN, JUHO KUSTAA (1883-1939) toimittaja, kansanedustaja
Kopioita kirjoituksista, leikekirja.
1 kansio.
L E H T I N E N , S A N D R A (1873-1954) ompelija, puhuja, kansanedustaja Muistelmat, lehtileikkeitä, valoku
va-albumi, postikortteja.
3 kansiota.
L E H T O R A N T A , J A A K K O (1911-) toimitsija
Muistelmien käsikirjoitus, alustusten ja puheiden konsepteja, opiskeluai
neistoa ja vankilavihkoja.
6 kansiota.
L E S K I N E N W ILHELM (1875-1916) agitaattori, taloudenhoitaja
Päiväkirja 1900-1906, virkatodistus, leikkeitä.
1 kansio
L I N D , ARMAS (1923-) kirvesmies Muistelmien käsikirjoitus, muistikir
ja rintamamiesajalta 1943-44, lap
suuteen (huutolaispoika) liittyviä asia
kirjoja.
1 kansio.
L O T H A N D E R , VILH O (1905-) toi
mitsija
Luentojen ja artikkelien konsepteja, muistiinpanoja, todistuksia.
1 kansio.
L U N D E N , A L V A R (1893-1955) puu
seppä, toimitsija
Puhekonsepteja, koulu- ja työtodis
tuksia, poliittiseen vankeuteen liit
tyviä asiakirjoja, yhteiskunnalliseen toimintaan liittyvää aineistoa.
2 kansiota.
L U O T O , L A U R I (1889-k. NL:ssa?) oik. nimi Sjögren, Bruno, kirjailija Käsikirjoituksia.
1 kansio.
L A N G S T R Ö M , TO IV O H J A L M A R (1889-1983) johtaja
Käsikirjoituksia, muistelmia, jäsen- kirjoja ja muuta aineistoa.
2 kansiota.
M U R T O , Y R J Ö (1899-1963) pääsih
teeri, kansanhuoltoministeri, kansan
edustaja.
Yhteiskunnalliseen toimintaan liit
tyviä asiakirjoja, vankilavihkoja.
2 kansiota. Luettelo.
M U S T O N E N , J A N N E (1901-1964) maanviljelijä
Käsikirjoituksia, opiskeluaineistoa ja muuta asiakirja-aineistoa.
5 kansiota.
M Y L L Y M Ä K I , L A U R I (1897-1967) sähköasentaja, kansanedustaja
Puheiden ja muistelmien käsikirjoi
tuksia, poliittiseen vankeuteen liit
tyviä asiakirjoja ja muuta. Äänittei
tä.
1 kansio.
M Ä K E L IN , Y R J Ö (1875-1923) pää
toimittaja, kansanedustaja Kirjeenvaihtoa, käsikirjoituksia.
1 kansio.
MÄKINEN, AILI (1907-) valistussih- teeri
K irja n käsikirjoitus "Demokratian ystävät ja viholliset".
1 kansio.
N E V A L A I N E N , A N N A (1884-1976) F K , kansanedustaja
Käsikirjoituksia, valokuvia.
1 kansio.
N E V A L A I N E N , EIN O (1904-1963) opettaja
Puheiden ja alustusten konsepteja.
3 kansiota.
N U RM IN EN , N ESTORI (1907-1977) kirvesmies, kansanedustaja
Puheiden konsepteja.
1 kansio.
N U R M IN E N , U R H O ( -1949) Poliittiseen vankeuteen liittyvä muis
telma, vankilavihkoja, käsikirjoituk
sia, leikekirja.
1 kansio.
O K S A N E N , Y R J Ö (1884-1978) asi- oitsija
Asiakirjoja, muistelmia. Äänite.
7 kansiota.
P A JU N EN , J E N N Y (1909-1978) toi
mitsija, kirjailija
Käsikirjoituksia, kirjeenvaihtoa, kon
septeja, biografica, Espanjan sisäl
lissotaa koskevaa aineistoa, äänit
teitä JP:n tekemistä haastatteluista ja radio-ohjelmista. Valokuvia.
34 kansiota. Käyttörajoitus.
P A R IK K A , RAIM O (1951-) tutkija
"Se oli toivorikasta aikaa" -teoksen lähde- ja oheisaineistoa, muistiinpa
noja.
1 kansio.
P A R K K A R I, NESTORI (1904-1975) valistussihteeri
Biografica, poliittiseen vankeuteen liittyvää aineistoa, käsikirjoituksia, kirjeenvaihtoa, konsepteja, muisti
oita, puheita. Valokuvia.
PESSI, VILLE (1902-1983) pääsih
teeri, kansanedustaja
Puheita, käsikirjoituksia, muistiinpa
noja, aineistoa työväenliikkeestä.
Äänite.
21 kansiota. Käyttörajoitus.
R A N T A N E N , A N N A opettaja Puheita, alustuksia.
1 kansio.
R A U T E E , ELSA (1897-1987) piiri
sihteeri
Muistelmia, käsikirjoituksia. Valoku
via.
1 kansio.
R A U T E E * E R K K I (1924-) opettaja, valistussihteeri
Käsikirjoituksia, konsepteja.
16 kansiota.
R A U T IO , K O STI (1904-1979) kun
nanvaltuutettu
Kirjeenvaihtoa, puheita, kirjoituksia, sotapäiväkirja, Pyhäjokilaakson osuus
liikkeen ja Haapaveden työväenjär
jestöjen ja muiden yhteisöjen toimin
taan liittyviä asiakirjoja. Muistelmia.
10 kansiota.
R INNE, ALEKSI (1899-1974) pien
viljelijä, kansanedustaja
Saapuneita kirjeitä 1918-1974, bio
grafista aineistoa, puheita, muistiin
panoja, muistelmia, ja valtiopäivä- toimintaan ja Teuvan kunnallistoi- mintaan sekä osuustoimintaan liit
tyviä asiakirjoja.
5 kansiota.
R O IH A , ER K K I (1911-1977) vahti
mestari
Runoja ym. kaunokirjallista aineis
toa, käsikirjoituksia, vankilavihkoja.
R O I H A , M A R T T A (os. Leinonen) (1912-) ompelija
Muistelmia Kajaanin työväenteatte
rista sekä sota-ajalta poliittiseen vankeuteen liittyviä asiakirjoja.
1 kansio.
R O N K AIN EN , VILJO (1923-) puheen
johtaja
Puhekonsepteja 1959-60 ja 1969-80, Puutyöväenliittoa koskevaa aineis
toa. Äänite.
9 kansiota.
ROSENBERG, M A U R IT Z (1879-1941) toimittaja, kansanedustaja
Kirjeenvaihtoa, vankilavihko.
1 kansio.
R Y D B E R G , K A IS U -M IR JA M I (1905- 1959) kirjallinen johtaja, kansanedus
taja
Biografica, puhekonsepteja, lehtikir
joituksia, käsikirjoituksia, Kuutosten oikeudenkäyntiin liittyviä lehtileik
keitä.
3 kansiota.
R Y Ö M Ä , A U K U S T I (HANNES) (1878- 1939) päätoimittaja, kansanedustaja, ministeri
Kirjeenvaihtoa, puhekonsepteja, ja muistiinpanoja, biografista aineistoa, piirroksia. Valokuvia
3 kansiota. Luettelo
RYÖMÄ, MAURI (1911-1958) lääk.lis., kansanedustaja, päätoimittaja
Kirjeenvaihtoa, käsikirjoituksia, kon
septeja, biografista aineistoa, yhteis
kunnalliseen toimintaan liittyviä asia
kirjoja.
33 kansiota. Luettelo.
SALIN, E E T U (1866-1919) suutari, kansanedustaja, toimittaja
Biografica, puheiden ja artikkeleiden konsepteja, vankilavihko, kirjoja.
Valokuvia.
14 kansiota.
S A L L I N E N , A A T T O (1906-1944) sorvaaja
Käännöskonsepteja, käsikirjoituksia, lehtiartikkeleita, oikeuden käynti- asiakirjojen kopioita 1933-34.
1 kansio.
S A L M E L A - J Ä R V I N E N , M A R T T A (1892-1987) kansanedustaja, sosiaa
lineuvos
Käsikirjoituksia.
1 kansio. Valtionarkistossa enin osa aineistosta.
SALOM AA, E R K K I (1917-1971) his
torian tutkija, puheenjohtja
Kirjeenvaihtoa, käsikirjoituksia, muis
telmia, artikkeli- ja puhekonsepteja, muistiinpanoja, biografica, tutkimus
ten oheisaineistoa. Valokuvia.
24 kansiota. Luettelo. Käyttörajoi
tus.
SEILONEN, K A L E V I (1937-) toimit
taja, kirjailija
Vastarinta-ryhmä -kirjan haastatte
lut (äänitteitä, litteroidut haastat
telut).
2 kansiota.
SIEVÄNEN, VÄINÖ L E N N A R T (1911- 1987) liikkeenharjoittaja
Vankilakirjeitä, muistelmia, kopioita sisustuspiirustuksista, oikeudenkäyn
tiasiakirjoja.
2 kansioa.
SIMOLA, A L L I (LOVIISA) (1902-1986) diplomikosmetologi
Kirjeenvaihtoa, puhekonsepteja, po
liittiseen vankeuteen liittyviä asia
kirjoja, tyttären kirjeet joissa L.S:n elämäkerta. Valokuvia. Äänite.
1 kansio.
SINERVO, ELVI (1912-1986) kirjai
lija
Kirjeitä, vankilavihko, käsikirjoituk
sia, biografica. Valokuvia.
1 kansio.
SIROLA, Y R J Ö (1876-1936) toimit
taja, kansanvaltuuskunnan jäsen, opet
taja
Käsikirjoituksia, kopioita artikkeleis
ta ja muistelmista, biografista ai
neistoa. Valokuvia. (Myös Mandi Sirolan valokuvakokoelma.)
13 kansiota.
S O H K A N E N , VILJO (1900-) sosiaa
lijohtaja
Vankila kirjeen vaihtoa, käsikirjoituk
sia, puhekonsepteja.
1 kansio.
SORMUNEN, R IC H A R D (1905-1983) Muistiinpanoja, asiakirjoja, valoku
via, sisältää myös Aili Sormusen aineistoa. Äänite.
1 kansio. Käyttörajoitus.
90RMUNEN, TOIVO ILMARI (1896-1980) toimittaja, kansanedustaja
Käsikirjoituksia, muistelmia.
5 kansiota.
STENBERG, ELLEN (ELLI) (1903-1987) vaatetustyöläinen, kansanedustaja Kirjeenvaihtoa, vankilavihkoja, kä
sikirjoituksia, biografista aineistoa.
Äänite.
4 kansiota.
SUOSALO, A N N A (os. Kilpeläinen) (1910-) ompelija
SUOSALO, L A U R I (1904-1972) puu
seppä
Kirjeenvaihtoa, muistelmia, poliit
tiseen vankeuteen ja opintotoimin
taan liittyvää aineistoa. Valokuvia.
10 kansiota. Luettelo.
TA IN IO , EINO (1905-1970) kirves
mies, kansanedustaja
Kirjeenvaihtoa, puhekonsepteja, val- tiopäivätyöhön ja kalottiyhteistyöhön liittyvää aineistoa, oikeudenkäynti
asiakirjojen jäljennökset.
16 kansiota.
TALVIO, A N T TI (KONSTA) (1892-1970) maanviljelijä, kansanedustaja
Kirjeenvaihtoa, vankilavihko, puhe- ym. konsepteja, maanviljelyä koske
vaa aineistoa, litteroitu haastattelu, biografista aineistoa, piirustuksia.
Valokuvia.
4 kansiota. Luettelo.
T A P IO V A A R A , TA P IO (1908-1982) taiteilija
Kirjeenvaihtoa, käsikirjoituksia, kon
septeja, biografista aineistoa, yhteis
kunnalliseen toimintaan ja taiteel
liseen työhön liittyvää aineistoa.
Valokuvia. Äänite.
Taiteellinen jäämistö Alvar Aallon museossa, taidegraafikot ry.:n koko
elmassa.
54 kansiota. Luettelo. Käyttörajoi
tus.
T A T T A R I , ELL I (1905-1986) talou
denhoitaja
Vankilakirjeenvaihtoa, Väinö Tattarin ja Toini Lindbergin. Itämeren viikon aineistoa, äänitteitä.
2 kansiota.
T A T T A R I , VÄINÖ (1901-1981) toi
mitsija
Käsikirjoituksia, puhekonsepteja, am
mattiyhdistystoimintaan liittyviä asia
kirjoja.
12 kansiota.
T E IR I L Ä , J A L M A R I (1892-) kirves
mies
Kirjeenvaihtoa, käsikirjoituksia Teu
van työväenjärjestöjen historiasta, puhekonsepteja, aineistoa vuoden 1918 tapahtumista poliittiseen van
keuteen liittyvää aineistoa, biogra
fista aineistoa.
1 kansio.
T IH L Ä , H IL D A (1872-1944) kirjai
lija
Käsikirjoituksia, biografista aineistoa ja muistelmia.
1 kansio.
TIM O N E N , A N T T I (1888-1956) toi
mitsija
Käsikirjoitus poliittisten vankien olois
ta, biografista aineistoa.
4 kansiota.
T U O M I N E N , E R K K I (1914-1975) lainopinkandidaatti, K ELAn johtaja Puhekonsepteja, alustuksia, käsikir
joituksia.
7 kansiota. Käyttörajoitus.
T U O M IN E N , JUSSI (1879-1963) suu
tari, Työväen järjestöjen edustajiston puheenjohtaja, Suurlakkokomitean puheenjohtaja
Saapuneita kirjeitä, muistelmia.
4 kansiota.
U K K O N E N , J U H A
Kirjan "O.W. Kuusinen - asian pe
riaatteellinen puoli" -käsikirjoitus ja oheisaineisto.
7 kansiota.
U L A S K A , ONNI (1906-1962) arkis- totyöntekijä
Käsikirjoituksia Suomen työväenliik
keen historiasta, vankilavihkoja ja muistelmia.
2 kansiota.
V A I N I K A I N E N , V EIKKO kirjailija (oik. Rajakoski, Veikko)
Käsikirjoituksia.
1 kansio.
V A IN IO , V ILL E (1882-1956) kansa
nedustaja, liikemies
Näytelmäkäsikirjoituksia, oikeuden
käyntiin liittyviä käsikirjoituksia, biografista aineistoa.
1 kansio.
V A L L I, K A A R L O (1895-1936) rää
täli, työläiskirjailija
Vankilavihkoja, näytelmien käsikir
joituksia, biografista aineistoa.
1 kansio.
W ES TER LUN D , RISTO (1917-1944) kaidetyöntekijä
Kirjeenvaihtoa, päiväkirja, muistiin
panoja, biografica.
1 kansio. Luettelo.
W IR TA N EN , A TO S (1906-1979) toi
m ittaja, kirjailija, kansanedustaja Käsikirjoituksia, artikkeli- ja puhe- konsepteja, muistiinpanoja, poliitti
seen toimintaan ja kirjailijantyöhön liittyviä asiakirjoja, biografista ai
neistoa.
73 kansiota. Luettelo. Kirjeenvaihto ja osa käsikirjoituksista SLSArssa (Svenska Litteratursällskapet i Fin
land, allmänna arkivet)
W IR T A N E N , L Y D I A (1901-1976) ompelija
Kirjeenvaihtoa, vankilavihkoja, pu
hekonsepteja, yhteiskunnalliseen ja teatteritoimintaan liittyviä asiakir
joja, biografica. Valokuvia.
3 kansiota. Luettelo.
V IR T A N E N , VÄINÖ K . (1890-1965) opettaja
Käsikirjoituksia, kirjeitä.
1 kansio.
VUORI, K A IK U (1914-1973) toimit sija
Käsikirjoituksia.
1 kansio.
Ä IK IÄ, ARMAS (1904-1965) toimit taja, runoilija
Kirjeenvaihtoa, käsikirjoituksia, pu he- ja artikkelikonsepteja.
36 kansiota. Käyttörajoitus.
W UOLIJOKI, SULO (1881-1957) toi
m ittaja, kansanedustaja, kirjailija Käsikirjoitus "Työmiehen yhteiskun
taoppi", alustuskonsepti, muistelma.
1 kansio.
Esa Lahtinen & Maria Lähteenmäki
H E N K IL Ö A R K IS T O T T Y Ö V Ä E N ARKISTOSSA
Työväen Arkistoon on vajaan 80 vuoden aikana kertynyt yksityisten henkilöi
den papereita erittäin runsaasti. Eräiltä tunnetuilta työväenliikkeen johtohen
kilöiltä on aineistoa useita kymmeniä kansioita, toisilta vain joku yksittäinen paperi. Yli yhden kansion käsittäviä arkistoja on runsaalta 100 henkilöltä.
Huomattava osa henkilöarkistoista on järjestetämättä, joten niiden käyttö on toistaiseksi hieman hankalaa. Kaikki henkilöarkistot aiotaan kuitenkin järjestää aivan lähivuosina. Suuret henkilöarkistot esim. Martta Salmela-Järvisen, Väi
nö Tannerin, Tyyne Leivo-Larssonin, K .-A . Fagerholmin, Eeno Pusan, Emil Skogin, Väinö Leskisen, Tellervo M. Koiviston ja Matti Paasivuoren arkistot ovat luetteloidut.
Työväen Arkistolla on parhaillaan menossa aktiivinen henkilöarkistojen keruu- projekti. Tarkoitus on kerätä tunnettujen työväenliikkeen johtohenkilöiden ar
kistojen lisäksi aivan tavallisten rivijäsenten sekä myös sellaisten henkilöiden arkistoja, jotka eivät ole lainkaan olleet mukana varsinaisessa järjestötoimin
nassa.
Työväen Arkiston yhteydessä toimii Työväen muistitietotoimikunta, joka on vuodesta 1960 alkaen kerännyt pääasiassa työväenliikkeen veteraanien muis
titietoa yli 6 000 kertojalta yhteensä 140 000 liuskaa. Muistitiedon joukossa on hyvin usein myös arkistoaineistoa kuten päiväkirjoja, valokuvia ja kalen- tereita. Laajimmat muistelmat saattavat käsittää useita tuhansia sivuja.
T Y Ö V Ä E N ARKISTO
L U E T T E L O H E N K IL Ö A R K IS TO IS TA
A A L L E - T E L J O , IIDA (1875-1955) puhuja, kansanedustaja
Historiikki, adresseja, lehtileikkeitä, valokuvia.
1 kansio. Luettelo.
A H D E , A N T E R O amerikansuoma
lainen
Käsikirjoitus: Elämän tragedia, kir
jeitä.
1 kansio. Luettelo.
A H L B Ä C K , F R E D R IK
A H L B Ä C K , S A N N A (os. Anttila) Henkilötodistuksia, työtodistuksia yms. 1917-1937.
1 kansio. Luettelo.
A L A N E N , Y R J Ö (1890-) professori Lehtileikkeitä 1946-1960.
1 kansio. Luettelo.
A L A N N E , SEVERI insinööri
Kemiallista teknologiaa 5 vihkoa 1899-1904.
1 kansio. Luettelo.
A M P U JA , M IKKO (1882-1947) vii- laaja, puhuja, kansanedustaja
Jäsenkirjoja, taskukirjoja, muistiin
panoja, adresseja, lehtileikkeitä yms.
1920-1940-luvuilta.
2 kansiota. Luettelo.
ANDERSSON, G U N N A R (1896-1956) kansanedustaja
Puheita, esitelmiä, lehtileikkeitä 1940-1950-luvuilta.
1 kansio. Luettelo.
A N T I K A I N E N , TO IVO (1898-1941) Oikeudenkäyntiasiakirjoja yms. 1935-1936.
1 kansio. Luettelo.
B O G D A N O F F , O R V O kirvesmies, keräilijä
Ex libris-merkkejä, postikortteja yms.
1 kansio. Luettelo.
F A G E R , OSVVALD (1900-) toimit
taja, toimitsija
Kirjeenvaihtoa, lehtileikkeitä yms.
1950-luvulta.
1 kansio. Luettelo.
FAGERHOLM, K A R L -A U G U S T (1901- 1984) valtioneuvos, pääjohtaja, Edus
kunnan puhemies, ministeri, kansa
nedustaja
Kirjeenvaihtoa, puheita, esitelmiä, muistiinpanoja, lehtileikkeitä yms.
1920-1978.
31 kansiota. Luettelo.
G R Ö N L U N D , V ILJO T U L :n toimit
sija
Sekalaista aineistoa.
1 kansio. Luettelo.
G A M M E L I N , H I L J A (1899-1976) tehdastyöläinen
Laulukirja (keräelmä).
1 kansio.
G O R KI, M AXIM kirjailija Näyttelyaineistoa.
1 kansio.