Työväentutkimus vuosikirja 1990: 2

(1)

'.**V *

* ' >■

TYÖVÄENTUTKIMUS

4 ( 1990):2

Työväenliikkeen kirjasto Ammattiyhdistysarkisto

Kansan Arkisto

Työväen Arkisto

(2)

TYÖVÄENTUTKIMUS 4(1990):2

SISÄLTÖ

Tapio Bergholm

KOLMESTA LIITOSTA YHTEEN

- KULJETUSALAN HAJAANNUS JA EHEYTYMINEN

Leena Rantamäki

TYÖVÄENTUTKIMUKSEN HAKEMISTO

Tarja Nikander

ARKISTON KOKOELMASTA ITSENÄISEKSI KIRJASTOKSI

VASEN-TIETOKANTA 2/1990 : ARTIKKELIT 1989-90

(3)

Tapio Bergholm:

KOLMESTA LIITOSTA YHTEEN

- KULJETUSALAN HAJAANNUS JA EHEYTYMINEN VAHVA TAIPUMUS HAJAANNUKSEEN

Ammattiyhdistystoiminnan liittorajat eivät ole Suomessa eivät

kä kansainvälisesti vakiintuneet. Kuljetusalalle on historial

lisesti tarkasteltuna tyypillistä mitä moninaisimpien rinnak

kaisten, limittäisten ja kilpailevien järjestöjen kirjo. Voi

daan väittää, että juuri kuljetusalalle on ominaista järjestö- rajojen jatkuva uudelleenluonti. Tämä on merkinnyt paitsi

muuttuvia liittoryhmityksiä kuljetusalalla myös jatkuvia liit- torajarettelöitä muiden alojen ammattiliittojen kanssa. Tämä artikkeli käsittelee Suomen kuljetusalan järjestötoiminnan yh

tä kuuminta ja sekavinta vaihetta.

HAJAANNUKSEN ESIHISTORIAA

Vuodesta 1944 alkaen agressiivisesti kasvanut ja voimistunut Suomen Kuljetustyöntekijäin Liitto hankki jo jäsenkalastelul- laan useita ja vaikutusvaltaisia vihamiehiä SAKrssa ja SAK:n keskeisissä jäsenliitoissa.

SAK:n sosialidemokraattien tuella toteutettiin vuonna 1948 jo vuonna 1936 herännyt ajatus erillisestä autoalan työntekijä- liitosta. Suomen Autoalan Työntekijäliitto koetti olla ammat- tikuntaliitto, mutta haali kaikkia mahdollisia autojen kanssa työskenteleviä j äsenyyteensä.

Kun kuljetusliitto osallistui vuoden 1949 lakkoliikehdintään, erotti SAK sen jäsenyydestään. Jo syksyn lakkojen aikana

SAK:lie ja sosialidemokraattiselle vähemmistöhallitukselle lo

jaaleille tai muista syistä satamatöihin tulleille työläisille perustettiin Suomen Työläisliiton alaisia ammattiosastoja. Tä

ten yksityisellä kuljetusalalla toimi 1949 alkaen kolme eri ammattiliittoa. SAK:ssa näistä toimivat Suomen Työläisliitto ja Suomen Autoalantyöntekijäliitto. Suomen Kuljetustyönteki

jäin Liitto oli ja pysyi omista paluupyrkimyksistään huolimat

ta "villinä" liittona.

Suomen Autoalan Työntekijäliitossa puheenjohtaja Siivo Roution ja sihteerin Henry Paimenin ristiriidat johtivat Paimenin

eroon vuonna 1954. Paimenin perässä erosi liittotoimikunnan jäsen Edvin Willför ja pian he olivat johtamassa liiton ulko

puolelle Helsingin Bensiini- ja Öljyalantyöntekijät ammattio

saston. Saman tapainen ammattiylpeys, joka oli synnyttänyt SAL:n, ajoi liiton hajaannukseen. Vuonna 1955 perustivat lii

tosta eronneet Öljytyöntekijäin Liiton, joka anoi myös SAK:n jäsenyyttä. SAK torjui päättäväisesti öljytyöläisten oman

"kääpiöliiton" jäsenyydestään ja kehotti öljytyöläisiä pysy

(4)

2 **mään SAL:n piirissä.'*'**

Varsinaisen "ammattiyhdistysliikkeen hajaannuksen" alkuryhmi- tyksiä voi nähdä siinä, että SAK:n sisälle muodostuneet junt- taporukat kilvoittelivat Paimenin eron jälkeen tyhjäksi jää

neestä SAL:n sihteerin paikasta. SAK:n johdon epäsuosioon jää

nyt Olavi Lindblom omasi erittäin läheiset suhteet Siivo Rou

tioon ja Olavi Aarnioon. Kun SAL:n liittotoimikunta oli aset

tanut Aarnion sihteeriehdokkaaksi, koettivat SAK:n johdon lin

joilla olleet toimitsijat2juntata SAL:n valtuuston jäseniä va

litsemaan Tauno Kaivolan.

Kuten tästä hajaannuksen melko ylimalkaisesta esihistoriasta käy ilmi kuljetustyöntekijäin järjestökenttä oli lähes pysy

vässä sekaannuksen tilassa. Ammattikunta!suus ja omapäisyys ovat kuljetusalan työntekiöiden ominaispiirteitä, jotka luovat otollisen hajaannusten ja rajariitojen kasvualustan.

HAJAANNUKSEN UUSI VAIHE

Kuljetusalalla hajaannus ei ollut uutta, kun SAK:n sisäinen ja ulkoinen kriisi kuumeni vuodesta 1956 alkaen. Oikeastaan on kummallista se, että alalle erilaisten uudelleen ryhmistysten, jäsensiirtymien ja järjestösotien jälkeen jäi vuodesta 1960 alkaen toimimaan edelleen kolme vakavasti otettavaa ammatti

liittoa.

Suomen Autoalantyöntekijä Liitto suhtautui jo ennen kriisin puhkeamista kriittisesti teollisuusliittojen ajamaan sopimus

politiikkaan. Puheenjohtaja Siivo KoutiOokommentoi syksyllä 1955 saman vuoden työehtosopimuksia näin :

...Menneen sopimuskierroksen yhteydessä tuli selvästi esille myöskin se, että kaikilla niillä teollisuuden aloilla, joilla on nimen omaan sovittu myöskin auton palkoista, jäävät kuljettajat huonompaan asemaan kuin liiton sopimxjkset edellyttäisivät. Huippunsa muodos

tavat erikseen ne tapaukset, jolloin juuri käydessäm

me neuvotteluja kuljettajain ohjepalkan saamisesta 130 markaksi, sopivat eräät liitot autohkuljettäjäin ohjepalkaksi 100 markkaa, riistäen täten pohjan pois liittomme neuvotteluilta. Tälläinen menettely johtuu n.k. "teollisuusliittoperiaatteesta". ..."

Muiden ammattiliittojen kanssa käydyt liittorajariidat olivat eräs rakennetekijä, joka vei SAL:n ulos SAK:sta vuonna 1957.

SAK:n johto, erityisesti Vihtori Rantanen, korosti ennen SAK:n edustajakokousta teollisuusliittoperiaatteen käytäntöön saat

tamista. SAK:n edustajakokouksessa vuonna 1956 eivät järjestö- rajat selvenneet. Järjestäytymisalaa koskevat kysymykset oli

vat kuumimpia, kun SAL:n ja SAK:n välirikko tapahtui vuonna 1957.

Kuljetusalalla voidaan nähdä ensimmäiset merkit ammattiyhdis

tysliikkeen kriisin muuttumisesta järjestösodaksi. Eri ammat

tiliittojen kanssa käydyt rajariidat kuumenivat jo vuonna

(5)

3 1956, kun SAL ryhmittyi tukemaan Merimies-Unionia ylgislakkoa- vustusrahoista ja TTK-lehteen liittyvissä riidoissa.

Suomen työväenliikkeen legendaarinen häirikkö Niilo Wälläri oli keulakuvana, kun Kuljetusalan Ammattiliittojen Federaatio

(KAF) perustettiin 4.4.1956 eli lähes välittömästi yleislakon jälkeen. KAF:n perustivat Autoa1antyöntekijä Liitto, Luotsi- ja Majakkamiesliitto, Merimies-Unioni, -.Rautatieläisten Liitto, Työläisliitto ja Veturimiesten Liitto.

KAF muodostui hajaannuksen ja uusien ryhmitysten temmellysken

täksi jo hyvin varhain. Veturimiesten Liitto ja Työläisliitto riitautuivat KAF:n kanssa jo tammikuussa 1957 ja liitot erosi

vat vajaan vuoden jäsenyyden jälkeen Federaatiosta.

SAL ja Merimies-Unioni olivat perustamassa Suomen Satamamiehet r.y:tä, jota kutsuttiin myös Wällärin satamamiehiksi. Työläis- liiton entisistä ammattiosastoista perustettu järjestö oli vä

livaihe siinä kehityksessä, jossa pyrittiin "länsimaiseen" sa

tamatyöläisten ja autoalan työntekijäin yhteiseen ammattiliit

toon. Toiminta Suomen Satamamiehet r.y:n perugtamisessa oli toinen peruste Unionin erottamiselle SAKrsta.

Satamatyöntekijäin piirissä nousi yleislakkoa seuranneen jär

jestöllisen nousun myötä jälleen ajatus erillisen satamatyön

teki jäin ammattiliiton perustamisesta. Tämä ehdotus kuitenkin tyrmättiin aluksi Työläisliiton satamajaostossa ja SAK:n työ

valiokunnassa. Kun "porvariston agentti" eli Helsingin sata

man pääluottamusmies Eino Peltosen puheet näyttivät johtavan osan satamatyöläisistä ulos Työläisliitosta, lämpenivät SAK ja Työläisliitto nopeasti erillisen satamatyöläisliiton perusta

miseen.

Työläisliittoon tyytyväiset ammattiosastot ja SAK:n ulkopuoli

sen Kuljetustyöntekijäin liiton eräiden satamaosastojen edus

tajat päättivät 26.1.1957 perustaa satamatyöläisille oman lii

ton. Neuvottelukokous oli selkeästi vastaveto KAF:n ja SAL:n jäsenkalastelulle. Kokous päätti nimittäin yksimielisesti,

"että Autoalantyöntekijäin liittoon ei siirrytä ja päättivät olla Työläisljjton jäsenyyydessä siksi kun oma liitto alkaa toimintansa".

Katkera ja kuuma järjestösissisota jatkui satamapuolella aina vuoteen 1970 saakka. Katkeruus, rikkuruussyytteet ja muut ka

hinat, jopa fyysinen väkivalta hioivat työväenluokan yhtenäi

syyttä" Suomen satamissa noina vuosina.

Vanhojen vihollisten hankala sovinto näkyi, kun Suomen Kulje

tustyöntekijäin Liitto (SKL) lakkautti toimintansa ja sulautui Satamatyöntekijäin Liittoon ja teollisuusliittoperiaatteen mu

kaisesti automiesten osalta eri liittoihin. Yleislakon jälkeen lämpenivät SAK:n johdon ja kommunistien välit. Vuoden 1956 ke

väällä aloitti Työläisliitto keskustelut yhteistyöstä vanhan arkkivihollisen Kuljetustyöntekijäin Liiton kanssa. Vaikka neuvotteluja oli käyty, ohitettiin Kuljetustyöntekijäin Liitto 26.1.1957 järjestetyn neuvottelukokouksen järjestelyissä.

Loukkauksen nieltyään SKL päätti yhtyä uuteen liittoon. Kun

(6)

4 SKL:n jäsenet liittyivät SAK:n alaisiin liittoihin, vetivät useat sosialidemokraattien johtamat liitot välistä eivätkä an

taneet SKL:n jäsenien siirtyä vanhoin jäsenoikeuksin. SKL puo

lestaan siirsi omaisuutensa Kuljetustyöntekijäin opint<j>gää- tiöön eikä tukenut omaisuudellaan uuden liiton syntyä.

Työläisliitto ja SAL alkoivat kiistellä jo vuoden 1956 alussa kasvavasta öljyalan työntekijöiden ryhmästä. Tämä kiista päät

tyi aluksi SAL:n selkävoittoon, mutta kilpailu tämän alan jär

jestämisestä jatkui. Neste Oy:n öljynjalostamojen työnteki

jöiden kuuluminen^kahteen liittoon teki vuoden 1967 Nesteen lakosta kiihkeän. Työläisliiton toimintakertomuksessa ar

vioitiin lakkoa näin:

..."Koko neuvotteluvaihe ja lakon johto oli vaikeasti hoidettavissa, sillä SRJ:n jäsenjärjestö AKT pyrki kaikin keinoin liittomme syrjäyttämiseen vaikka sen edustama jäsenmäärä ei ollutkaan sanottavasti suurem

pi. "...

AKT:n toimintakertomuksen loppulausunto vuoden 1967 lakosta oli vieläkin myrkyllisempi:

..."Järjestöllisesti tämä lakko osoitti sen, että pienemmän järjestövoiman omaava rinnakkaisliitto

(Työläisliitto) voi turmella orastavan yhteistyön vaaran hetkellä. Tämä on vaarallinen asia, sillä sii

nä "pelaa" pienempi liitto työnantajan kanssa suurem

paa liittoa vastaan. AKT on saanut tämän kokea aikai

semminkin sak-laisten rinnakkaisliittojen taholta. Se on synkkä ajan kuva, eikä varmasti tasoita tietä am

mattiyhdistysliikkeen eheyttämiselle."

Muina hajaannuskohteina on syytä mainita noin 800 postiauto- miehen siirtyminen SAL:sta Postiliittoon vuonna 1957 SAK:n pu

heenjohtaja Antikaisen ja VY:n lakimies Laaksosen tehokkaan junttauksen tuloksena. Eräänä yksityiskohtana on mielenkiin

toista todeta, että Suomen llmakuljetus Unionin synty vuonna 1957 saattoi olla SAL:oon kohdistettu hajoitustoimi, sillä SAL oli vuonna 1954 tehnyt AERO Oy:n palveluksessa oleville lento

koneen lastaajille., työehtosopimuksen, joka tosin irtisanottiin seuraavana vuonna.

Hieman koomisena voi pitää sitä, että ammattikuntahengessä pe

rustettu Suomen Autoalantyöntekijäin Liitto alkoi puhua sata- mamiesten ja automiesten yhtymisestä ja yleiskuljetusliiton puolustaja Suomen Kuljetustyöntekijäin Liitto ammattikuntaisen satamatyöläisjärjestön tarpeellisuudesta. SKL yhtyi Satama- työntekijäin Liittoon vuonna 1957. SAL ja Suomen Satamamiehet sulautuivat vuonna 1960 Suomen Auto- ja Kuljetustyöntekijäin liitoksi (S.AKT).

SAK:sta erotettiin Suomen Merimies-Unioni jo vuoden 1957 alus

sa. Työväenliike, erityisesti sosialidemokraattinen työväen

liike, oli 1950-luvulla täynnä huonoja häviäjiä. SDP:n puolue

kokouksessa 1957 oppositioon jääneet marssivat ulos. Samoin

tekivät SAK:ssa oppositioon jääneet ammattiliitot. Vuonna

(7)

5 1957-1958 lähtivät ensimmäiset ammattiliitot ja vuonna 1960 alkoi toinen eroamisaalto. Välittömänä syynä oli silloisten eheytyrnisneuvottelujen epäonnistuminen.

Vaikeissa neuvotteluissa Reino Heinosen johdolla oli sovittu, ettei uusia rinnakkaisliittoja perusteta ja että eronneet lii

tot otetaan takaisin SAK:n jäsenyyteen. Varhaisella eroamisel- laan olivat Eheyttämisvaliokunnan ja Ammattiliittojen Yhteis

työjärjestön perustajat (mm. SAL ja Unioni) pelanneet valtit Rantasen käsiin. Liittoutumalla kommunistien kanssa, jotka ku

ten Rantasen ryhmä pelkäsivät "puolueuskollisten" sosialide

mokraattien ylivaltaa SAK:ssa, SAK:n skogilaiset onnistuivat kaatamaan suunnitellun sovun. Vanhojen järjestöjen jäsenyyteen ottamisen sijasta perustettiin uusia rinnakkaisliittoja. Teol- lisuusliittoperiaatteella intoillut Vihtori Rantanen toimi am

mattikuntaisen Auto- ja Kuljetustyöläisten Liiton kätilönä.

Tämä Kaivolan autokouluksi haukuttu liitto oli kolmas niistä, jotka yhtyvät vuonna 1970.

Vuoden 1956 yleislakosta varsinaisen ponnevoimansa ammentaneen ammattiyhdistysliikkeen hajaannuksen ryhmityksiin vaikuttivat varmasti myös henkilösuhteet. Siivo Routio oli Lindblomin "op

pipoika" ja SAL oli öljytyöntekijäselkkauksessa saanut erityi

sesti tukea Limpulta. Auto- ja Kuljetustyöläisten liiton pe

rustajaksi tuli taas SAL:n johdon hylkimä, mutta SAK:n järjes

tösihteeri Järvelän suosima Tauno Kaivola.

Kuljetusalalla rinnan toimineet liitot olivat kaikki heikkoja hajaannusvuosina 1960-1968. Tilanteen sekavuutta ja kuljetusa

lan eri työntekijäryhmien ammattikuntaisuutta kuvaa osaltaan se, että vuosina 1962-1964 toimi keskusliittojen ulkopuolella Suomen Linja-autohenkilökunnan Liitto, joka lyhyen ja heikon toimintansa jälkeen päätti sulautua SAK:laiseen Auto- ja Kul

jetustyöläisten Liittoon. Useat kuljetusalan työläiset pysyi

vat syrjässä hajaannuksen^uoksi ja "aktiivisimmat" saattoivat siirtyä liitosta toiseen.

VAIKEA EHEYTYS

Kuljetusalan ammattiliitot heittivät yhteistyötarjouksia toi

silleen yli keskusjärjestörajan, mutta yhteistoiminta oli niukkaa. Vain satama-alan työehtosopimustoiminnassa tapahtui alustavaa lähentymistä 1960-luvun lopulla. Toisaalta uusia

kin riitoja syntyi. Liiketyöntekijäin Liitto tunkeutui vuonna 1969 S.AKT:n aiemmin yksin hallitsemaan huoltoasemien työehto- sopimustoimintaan. Liikeliiton tunkeutuminen eheytysneuvot

telu j en loppusuoralla kuljetusalan ammattiliittojen järjestä- misalalle yhdisti AKL:n SAK:sta ja S.AKT:n SAJ:stä yhteiseen vastalauseeseen. Ne tuomitsivat kggkusjärjestöjen ulkopuolisen Liikeliiton "epäsolidaarisuuden".

Kuljetusalalle ominaisen hajaannusherkkyyden kääntöpuolena oli hitaus eheytysneuvotteluissa. S.AKT:n sisällä alkoi kuumempi keskustelu ammattiyhdistysliikkeen voimien kokoamisesta vuonna 1967, kun jaostosihteeri Lasse Halme arvosteli liiton puheen

johtajaa Olavi Aarniota sitoutumisesta SAJ:n hallituksen kan-

(8)

6 £<j>ihin ja arkuudesta lähteä mukaan asiallisiin keskusteluihin.

Kiista ratkesi Sj 2 AKT:n valtuustossa, jossa Aarnion ryhmä voitti äänin 11-4. Oppositioryhmän olemassaolo vaikutti kui

tenkin todennäköisesti niin, että Aarniokin näki välttämättö

mäksi sopeutua etenevään eheytyskehitykseen. Niilo Koljosen paljastusten vaikutusta Aarnion kantoihin on vaikeampi arvioi

da.

Kantona kaskessa oli sopimustoiminta ja S.AKT:n lakkovalmis jäsenistö, jota ei keskusjärjestön säännöt suitsinneet. S.

AKT:n jäsenet olivat vuonna 1961 töissä, kun AKL oli julista

nut Pohjois-Suomessa voimalaitostyömaiden kuljetukset lakkoon.

SAJ:n jäsenliiton aloittamat lakot, Pohjolan liikenteen lakko vuonna 1968 ja satamalakko samana vuonna, kiristivät suhteita rinnakkaisliittoihin.

Eheytymisneuvotteluissa kuljetusala ei ollut suunnannäyttäjä vaan jarrumies tai peränpitäjä. Kiivaat ja katkerat riidat, kiinteät suhteet oman keskusjärjestön taipumattomiin vaikutta

jiin, hajaannuksen alusta alkaen mukana olleet johtohenkilöt ja Satamatyöntekijäin Liiton muuttuminen kommunistien hallit

semaksi pitivät yllä epäluuloja ja pelkoja, jotka vaikeuttivat neuvottelupöytään asettumista. S.AKT ja AKL suhtautuivat epä

röiden mahdolliseen eheytykseen, mutta Satamatyöntekijäin

Liitto vastusti kaavailtua yleiskuljetusliittoon sulautumista.

Kommunistien ryhmäkuriin tottunut Satamatyöntekijäin Liiton johto alistui eheytykseen vasta vuonna 1969. S.AKT liittyi

"vanhaan" SAK:oon ja erosi SAJ:stä aivan viimetipassa ennen uuden keskusjärjestön perustamista.

Kun S.AKT oli saanut varmat takeet siitä, että eheytyminen ta

pahtuu niin, että pienemmmät liitot sulautuvat uudelleen ni

mettävään liittoon, oli tie eheytykselle auki. Kirjatyönteki- jäin Liiton Aarne Koskisen johtamissa neuvotteluisssa onnis

tuivat kolme kuljetusalan liittoa sopimaan käytännöllisistä kysymyksistä. Vaikein kysymys koski satamajaoston asemaa ja kokoonpanoa uudessa liitossa. Huhtikuussa 1970 kokooontuivat kolmen liiton edustajat yhdistämään järjestönsä. Vaikka uutta liittoa ei perustettu, muuttui eheytyneen liiton nimi nykyi- t ^ ^ A K T ^ y ^ P ä ä 11 muotoon: Auto_ Ja Kuljetusalan Työntekijäliit- Eheyttämistä helpotti se, että kaikki vanhojen liittojen työn

tekijät voitiin sijoittaa yhdistyneen järjestön palkkalistoil

le. Vain puheenjohtaja Aarnio joutui "kultaisen tunkion tiel

le". Ratkaisevaa kuljetusalan eheytymiselle oli kuitenkin yleinen kehitys ja riitapuolten taipuminen muiden suunnittele

maan "pakkoavioon". SDP, SKP, jopa työnantajat kannattivat ehetymistä. Keskitetyn työmarkkinapolitiikan alkutahdit pai- noivat myös työntekijäjärjestöjä yhteen.

Hajaannuksen jättämiä katkeria arpia kuvastaa osaltaan se, et

tä Kuljetustyöntekijäin Liitossa oli enemmän jäseniä vuonna 1947 kuin uudelleen yhdistyneessä kuljetusalan ammattiliitossa vuonna 1970. Eheytys herätti toiveita pikaisesta järjestölli

sestä kasvusta, mutta ruusuisten unelmien tielle tuli esteitä.

(9)

7 AKT:N ILMAVAIVAT

Yhdistyminen oli pakkoavioliitto, joka siirsi ongelmat tule

vaisuuteen. Uudet jäsenet toivat mukanaan vanhojen järjestö

jensä velat ja vanhat kaunat. Aarnion jättämästä puheenjohta

jan paikasta käytiin katkera taistelu eikä puheenjohtajaksi valittu Martti Veirto pystynyt vakiinnuttamaan asemaansa.

Tauno Kaivolan erottaminen vuonna 1971, taipuminen Neste Oy:n työntekijöiden siirtämiseen Kemian liittoon ja huoltokorjaamo- työntekijäin siirtämiseen Metalliliittoon, satamaselkkaukset vuosina 1972 ja 1976, autopuolen katkerat lakot vuosina 1972 ja 1977 sekä jatkuva valtataistelu kuvastavat liiton heikkoa ja vakiintumatonta asemaa.

Katkeruutta ja villejä lakkoja synnyttäneet uuden teknologian mukanaan tuomat työehtosopimusjärjestelyt vuonna 1972 olisivat toisenlaisissa olosuhteissa saattaneet johtaa syvempään jär- jestökriisiin todennäköisesti jopa itsenäisen satamaliiton syntyyn. Eheyjgksen läheisyys sitoi satamamiehet AKT:n rivei

hin tiukasti.

Ammatillinen ja järjestölinen sissisota AKT:n sisällä kesti vuoteen 1978 ja senkin jälkeen vielä makseltiin kalavelkoja.

Kuitenkin vuonna 1978 valitulla liiton uudella johdolla oli monin tavoin paremmat edellytykset korjata eheytyksen sato.

Erityisesti Risto Kuisma, mutta myös Kauko Lehikoinen ja Leo Roppola olivat olleet sivussa katkerimmista hajaannusriIdois

ta. Uuden johdon tapa yhdistää puheet ja teot johti myös no

peaan järjestölliseen menestykseen. Vuonna 1978 valittu johto on myös tiukemmin vahtinut alati liukuvia järjestörajoja ja luovasti yrittänyt etsiä uusia ryhmiä liiton jäsenyyteen.

LOPUKSI

Hajaannuksen ja eheytymisen arviointi on aina aikaan sidottua.

SAK- ja yhdistymishuuman vuosina 1970-luvulla kaikki SAJ:n jä

senet olivat hajottajia ja usein myös "jenkki-imperialistien"

kätyreitä. Tänä päivänä voimme ehkä liiankin ruusuisesti kat

sella noita "omapäisiä ja rohkeita" miehiä, jotka jo 1950-lu- vulla uskalsivat panna SAK:n (tosin kovin erilaisen SAK:n) herroille kampoihin.

Kuljetusalan ammattiyhdistystoiminnan syvää perusjuonnetta on kuitenkin tässä Olavi Aarnion vuoden 1969 kesäpäiväpuheen lop

pukaneetissa :

..."Kun nyt lähdemme eteenpäin eilisen keskusjärjes- töratkaisumme jälkeen, niin meidän on muistettava eräs totuus, joka koskee ammattiliittoamme tässä ja nyt niinkuin tulevaisuudessakin: Olkoon keskusjärjes

tömme mikä tahansa, vain AKT:n oma voima, aktiivisuus

ja sen jäsenistön ammattiyhdistystiedollinen taso voi

taata meille jatkuvan nousun ja jäsenillemme parhaan

mahdollisen palkka- ja sosiaalisien etujen tason".

(10)

8

Viitteet:

1. Suonen Autoalantyöntekijäin Liitto (SAL) r.y:n Toinintakertonue vuodelta 1954. Helsinki 1955, s. 16-17; "Öljyalan tapausten kulku" ja O. Lindblom: "Öljyalan järJestömuotokysymys", Palkkatyöläinen 7.10.1955.

2. SAL toimintakertomus 1958. s. 19-20.

3. S. Routio: "Nykynäkymiä". Palkkatyöläinen 7.10.1955.

4. Vihtori Rantanen: "Järjestömuotokysymys jälleen esillä". Palkkatyöläinen 15.6.1956; Topi (Toivo Pyhältö) :"Hatkahavaintoja", Palkkatyöläinen 23.7.1956; S.Routio: "Teolllsuuslilttope- riaate ja kuljetusala". Auto- Ja kuljetusala näytenumero (1957) Ja SAL toimintakertomus 1958 s. 20-29.

5. SAL:n toimintakertomus 1957. Helsinki 1958, s. 21-27. SAL:n toimintakertomus 1958, Helsinki 1959. s. 20-22.

6. SAL toimintakertomus 1956 s. 31-32; Pauli Kettunen: Anoen, taistellen, neuvotellen - vetu

rimiesten ammattiyhdistystoiminnan kehitys vuoteen 1976, Porvoo 1976, s. 302-303.

7. Kalle Salonen: "Liittomme ja KAP". Palkkatyöläinen 18.1.1957 Ja Kettunen s. 303-304.

8. N. VJälläri: "Satamatyöväen järjestäytyminen". Auto- Ja kulje

tusala näytenumero (1957); Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto (SAK) r.y. Vuosikirja 1957, Helsinki 1958, s. 21 Ja Kuljetustyöntekijäin opintosäätiö: KulJetustyöläisten historia vuoteen 1970, Porvoo 1986. s. 243-245.

9. "Työläisliiton satamajaosto". Palkkatyöläinen 26.10.1956 ja "Satamatyöntekijäin järjestäy

tyminen” , Palkkatyöläinen 8.12.1956. Edellisen kerran erillisen satamatyöntekijäin liiton pe

rustaminen oli esillä Työläisliiton vuoden 1955 edustajakokouksessa.

10. "Satamatyöläiset, varokaa porvariston agenttia". Palkkatyöläinen, 18.1.1956.

11. "Satamatyöläisille oma liitto". Palkkatyöläinen 1.2.1957.

12. Katso esim. Jätkä: "Satamien partailta". Auto- Ja kuljetusala näytenumero (1957); Vaatima

ton souvari: "Turkulaisen satamamiehen mietteitä". Palkkatyöläinen 3.1.1958; "SAK:n alainen Satamamiesten Liitto lakonmurtajana", Auto- ja kuljetusala 4/1958 ja N. Wälläri: Merimies

unioni taistelua ja edistystä, Helsinki 1964. s. 60-61.

13. Sama, s. 245-248.

14. Toimintakertomus vuosilta 1957-1958 Suomen Työläisliitto r.y.. Helsinki 1959. s. 4-6 ja 24; S AL:n toimintakertomus 1958 s. 21: "Suuri öljyalan työntekijöitä edustava kokous Helsin

gissä", Palkkatyöläinen 14.9.1956 ja T. Ahonen: "Öljy on nyt astiassa". Palkkatyöläinen 21.12.1956.

15. Toimintakertomus vuosilta 1966-1967 Suomen Työläisliitto r.y.. Helsinki 1968. s. 26, 31 ja 34 Ja Suomen Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto r.y:n Toimintakertomus vuodelta 1967, Hel

sinki 1968. s. 13-16 ja 73.

16. S AL:n toimintakertomus 1954 s. 8; SAL:n toimintakertomus 1955, s . 16; S A L :n toimintakerto

mus 1958. s. 16-31 ja SAK:n vuosikirja 1957 s. 21 ja 68. Ilmakuljetus Unioni hyväksyttiin S AK:n Jäseneksi lähes samaan aikaan kuin Olavi Lindblom irtisanottiin. Merimies Unioni erotet

tiin SAK:sta Ja Satamatyöntekijäin Liitto hyväksyttiin SAK:n Jäsenyyteen.

(11)

9

17. Tapio Bergholm: Kovaa peliä kuljetusalalla. Hajanainen ja sekava sukupuu - kuljetusalan ammattiliitot 1905-1985, Joensuu 1985 ja Kuljetustyöläisten Opintosäätiö s. 252-255 ja 263.

Opintosäätiön mukaan Linja-autohenkilökunnan Liitto yhtyi AKL:oon vuonna 1963. s. 263.

18. Kuljetustyöntekijäin Opintosäätiö, s. 254-255 Ja 265.

19. Lasse Halme: "Happonen veti välistä". Auto- Ja Kuljetusala 1/1969 ja Lasse Halme: "Liike- liiton Ja A K T :n palkat öljyalan sopimuksissa", Auto-ja kuljetusala 2/1969.

20. "Varoittava esimerkki epäsolidaarisuudesta". Auto- ja kulje

tusala 3/1969.

21. O. Aarnio: "Vuosi vaihtui". Auto- ja kuljetusala 1/1967; Lasse Halme: "Eheytyykö ammat

tiyhdistysliike?" ja Olavi Aarnio: "Reunahuomautuksia L. Halmeelle", Auto-ja kuljetusala 2/1967.

22. O. Aarnio: "Liittovaltuustomme päätökset". Auto- Ja kulje

tusala 4/1967.

23. Timo Herranen: Petsamosta Hankoon, Pohjolan Liikenteen 50 vuotta. Jyväskylä 1990, s.

150-151: "Minkä Pohjolan Liikenne Oy:n automiehet hylkäsivät sen S AK:n liitto hyväksyi". Auto

ja kuljetusala 1/1968 ja S. Tompuri: "Satamatyöntekijäin lakko". Auto- Ja kuljetusala 3/1968.

24. "Uusi keskusjärjestö perustettu..." ja "AKT:n liittotoimikunnan päätös SAJ:sta eroamises

ta", Auto- ja kuljetusala 6-7/1969; Bergholm 1985 s. 33-34 ja Kuljetustyöntekijäin Opintosää

tiö s. 264-266.

25. Bergholm 1985 s. 34.

26. Ruotsissahan syntyi itsenäinen Hamnarbetareförbundet vuonna 1972. Katso Sven E. Olsson:

"Hamnarbetarna ooh Transportarbetareförbundet 1897-1972". Arkiv för studier i Arbetarrörelsens historia 7-8/1975.

Artikkeli perustuu Vaasassa 11.8.1990 pidettyyn esitelmään.

TYÖVÄENPERINTEEN UUSIA JULKAISUJA:

Internationaalit : kokoelmaluettelo sisältää runsaat 400 viitettä Työväenliikkeen kirjaston kokoelmiin kuuluvista työväen internationaalien julkaisuista. Hinta 45 mk.

Osuustoiminta : kokoelmaluettelo sisältää yli 3500 viitettä Työväenliikkeen kirjaston osuustoiminta- kirjallisuuden kokoelmasta. Hinta 50 mk

Molempia julkaisuja myy Työväenliikkeen kirjasto,

Paasivuorenkatu 5 B, 00530 Helsinki, puh. 90-766 429

ja 90-765 428.

(12)

10

Sa+airff4>iStr4tkiiai liiHo '1‘bO^'- • ”

Sienen TieliiUwicoNilNitM|

U H o 1% a - m 1

Tämän numeron kirjoittajat:

Tapio Bergholm, koulutussihteeri, AKT

Tarja Nikander, kirjastonhoitaja, Murikka-Opisto

Leena Rantamäki, kirjastonhoitaja, Työväenliikkeen kirjasto

(13)

11 Leena Rantamäki:

TYÖVÄENTUTKIMUKSEN HAKEMISTO

Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura ja Työväen

liikkeen kirjasto ovat yhteistyössä keränneet tietoja työväen tutkijoista ja harrastajista. Hakemiston aihepiiriksi on ra

jattu

1) työväenliike (ammatillinen, poliittinen, kulttuurinen ja taloudellinen)

2) työväenkulttuuri, myös nykykulttuuri ja elämäntapa 3) työväestöä koskeva ammatti- ja luokkarakennetutkimus 4) köyhyys- ja heikompiosaisuustutkimus.

Hakemiston tarkoituksena on edistää harrastajien ja tutkijoi

den välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua. Hakemistosta voi näh

dä, millaista tutkimusta on tehty ja millaisia intressejä työ

väen tutkijoilla ja harrastajilla on. Hakemiston tietoja käy

tetään myös apuna seuran seminaariteemojen suunnittelussa ja kirjaston kirjavalinnassa.

Tiedot on kerätty tutkijoille ja harrastajille lähetetyllä lo

makkeella, joka julkaistaan myös tässä lehdessä. Tiedot on ke

rätty syys-lokakuussa 1990. Tietoja tallennettaessa ja jul

kaistaessa on säilytetty vastaajien omat sanamuodot.

Hakemistoa ylläpitää Työväenliikkeen kirjasto, jonne voi lä

hettää hakemistoon tulevia muutoksia ja lisäyksiä. Kirjasto ottaa myös vastaan uusia tietoja, jotka julkaistaan keväällä 1991 ilmestyvässä Työväentutkimus-lehdessä. Tiedot voi lähet

tää osoitteella : Työväenliikkeen kirjasto, Paasivuorenkatu 5 B, 00530 Helsinki.

KIRJASTON KUULUMISIA

Työväenliikkeen kirjaston johtavaksi kirjaston

hoitajaksi on nimitetty 1.12.1990 lähtien

informaatikko, FK Kirsti Lumiala SDP:n

tietopalvelusta.

(14)

TYÖVÄENTUTKIMUKSEN HAKEMISTO

NIMI

OSOITE______________ PUHELIN

AMMATTI

(nykyinen tai entinen, ei eläkeläinen)

TIETEENALA_____ OPPIARVO

TYÖPAIKKA

OSOITE PUHELIN

TUTKIMUKSEN AIHEPIIRIT Aikaisemmat

Nykyiset

TEKEILLÄ OLEVAT TUTKIMUKSET

KIINNOSTUKSEN KOHTEET

(15)

001 Ahponen Pirkkoliisa

Kuikankatu 4, 80160 Joensuu PUH: 973-821300

AMMATTI: tutkija TIETEENALA: sosiologia OPPIARVO: FL TYÖPAIKKA: Joensuun yliopisto, yhteiskuntapolitiikan ja

filosofian laitos

OSOITE: PL 111, 80101 Joensuu PUH: 973-1514075 TUTKIMUKSEN AIHEPIIRIT

- AIKAISEMMAT: Elämäntavan muutos -projekti

mm. Kylä muutoksen objektina ja subjektina (1979) ; Maalta kaupunkiin, pientilalta tehtaaseen (Marja

Järvelän kanssa) (1983) ; Teollisuustyöläisen elämäntapa, sen muuttuminen ja merkitys yhteiskunnallisessa muutos

prosessissa (P. Koistisen toim. julkaisussa) (1982) ; Elämänfilosofiasta elämänhallintaan (1984)

- NYKYISET: kulttuuripoliittinen väitöskirjatutkimus TEKEILLÄ OLEVAT TUTKIMUKSET: ks. ed

KIINNOSTUKSEN KOHTEET:

kulttuuripolitiikka modernisaatioprosessissa 002 Alin Esa

Sääjärvi, 13330 Harviala AMMATTI: opettaja

TIETEENALA: kirjallisuustiede, folkloristiikka OPPIARVO: FM TYÖPAIKKA: Sirola-opisto OSOITE: 13330 Harviala

PUH: 917-19561

TUTKIMUKSEN AIHEPIIRIT

- AIKAISEMMAT: vankileirilaulut ; johtajakulttirunous (NL) - NYKYISET: metsästystaikuus

TEKEILLÄ OLEVAT TUTKIMUKSET: metsästystaikuus

KIINNOSTUKSEN KOHTEET: kulttuurinen viestintä, mm. ruoka 003 Anttila Olavi

Jukolank. 14 O 46, 33560 Tampere PUH: 931-634713 AMMATTI: tutkija TIETEENALA: Suomen historia OPPIARVO: fil.maist.

TYÖPAIKKA: vapaa tutkija (Tampereen sähkölaitos)

OSOITE: Satakunnankatu 13 B, 33100 Tampere PUH: 931-155344 TUTKIMUKSEN AIHEPIIRIT

- järjestöhistoriat Salosta ja Lahdesta sekä artikkeli Nurmon työväen Järjestötoiminnasta vuosina 1972-1975 - Pro gradu aiheesta Sosialidemokraattisen puolueen

suhtautuminen maanpuolustukseen Ja puolustuslaitoksen perushankintaohjelmaan vuonna 1938

- osa Sotien välinen aika Salon sos.dem. työväenyhdistyk

sen 80-vuotishistoriasta Väki voimakas, Turku 1972 - 75 vuotta sosiaalidemokratiaa Lahdessa. Lahden sos.dem.

työväenyhdistys, Turenki 1975

- osa Kunnallishallinto ja politiikka Lahden historiassa, - 110 kehityksen Ja kasvun vuotta - Kangasalan historia

1980

III v. 1865-1975, 1986

- lisäksi artikkeleita. Parhaillaan painettavana

Jokioisten pitäjänhistoria. Kaikki nämä teokset sivuavat luonnollisesti myös työväestöä ja työväenliikettä

TEKEILLÄ OLEVAT TUTKIMUKSET: Tampereen Sähkölaitos 1888-1988

KIINNOSTUKSEN KOHTEET: aate- ja varsinkin poliittinen historia

004 Beyer-Thoma Hermann _

Oberascherstrasse 5, D 8000 MUnchen 71 PUH: 089-7559611 AMMATTI: tutkija

(16)

TIETEENALA: Itä-Euroopan historia OPPIARVO: tohtori TYÖPAIKKA: Osteuropa-Institut MUnchen

OSOITE: Scheinerstrasse 11, D 8000 Munchen 80 PUH: 089-983821

- AIKAISEMMAT: kommunistien ja sosialidemokraattien väliset suhteet vuosina 1944-1948

- NYKYISET: kolmen suuren julistuksen synty vuonna 1945 TEKEILLÄ OLEVAT TUTKIMUKSET: sama kuin ed.

KIINNOSTUKSEN KOHTEET: SKP:n ja vasemmistolaisen työväenliikkeen historia

005 Blomster Pontus

Messukyläntie 37 H 74, 33700 Tampere PUH: 931-634611 AMMATTI: suunnittelija

TIETEENALA: yleinen historia OPPIARVO: FK TYÖPAIKKA: Työväen keskusmuseo

OSOITE: Hämeenkatu 16, 33200 Tampere PUH: 931-121277 TUTKIMUKSEN AIHEPIIRIT

- NYKYISET: Köyhyys- ja heikompiosaisuus / Julkisen sektorin tukitoimet työväestölle tarkoitettujen asuntojen tuotannossa 1848-1914 Tampereella, Göteborgissa ja Manchesterissa

TEKEILLÄ OLEVAT TUTKIMUKSET: ks. ed.

KIINNOSTUKSEN KOHTEET: ks. ed.

006 Bogdanoff Orvo

Lasilaaksontie 16, 02780 Espoo PUH: 90-811725 AMMATTI: postikortin historian tutkija

TIETEENALA: visuaalinen kuvakulttuuri OPPIARVO: elämä itse opettanut

- AIKAISEMMAT: rauhanliikkeen historia, Amerikan

siirtolaisten historia, työväenliikkeen postikorttien historia, äitienpäivän historia, pääsiäisen vieton historia, suomalaisten taiteilijoiden nimimerkki- tutkimus, suomalainen kansanperinne

- NYKYISET: iltamaposti, amorinposti, haaliposti ja basaariposti, venäläisen postikortin historian tutkimus, rauhanliikkeen postikorttien jatkotutkimus. Eestin postikortin historian tutkimus ja vertaileva tutkimus kansainvälisistä postikorttiaiheista ; valokuvahistorian tutkimus mikäli se liittyy postikortteihin

TEKEILLÄ OLEVAT TUTKIMUKSET: ks. ed.

KIINNOSTUKSEN KOHTEET: ks. ed.

007 Bäsk Katia

Sjundeägatan 2 A 8, 00510 Helsingfors PUH: 90-1484014 AMMATTI: ledande arkivarie TIETEENALA: etnologi OPPIARVO: FM TYÖPAIKKA: Folkkultursarkivet OSOITE: Sörnäs strandväg 25, 00500 Helsingfors PUH: 90-7731077

- AIKAISEMMAT: Oravais fabrik (textilfabrik) pro gradu / publikation Masunin 1982, utg. Studiecirkeln Arbetar- kultur ; i samband med mitt arbete vid Abo landskaps- museum olika mindre undersökningar av arbetarrörelsen, 1976-1983 ; publikation: Suomen työväentaloja koskeva selvitys 1982, utgiven av undervisningsministeriet / Abo landskapsmuseum ; i samband med mitt arbete vid Dalsbruks Bruksmuseum smärre intervjuundersökningar 6

(17)

fotodokumentatlon av samhället. Uppbyggandet av Dalsbruks Bruksmuseum 1983-86

- NYKYISET: Skogby säg (sägverksamhälle), Tenala kommun.

Under arbete skall bli licenciatavhandling, Etnologiska lnstltutlonen vid Helsingfors universitet

TEKEILLÄ OLEVAT TUTKIMUKSET: se ovan

KIINNOSTUKSEN KOHTEET: industrisamhällen pA landsbygden, bruksorter, svensksprAkig arbetarrörelse ; arbetarkultur i en mycket vid bemärkelse ; Sven minoritetsforskning 008 Erkkola Jouko

Nuolikuja 1-3 B 6, 36200 Kangasala PUH: 931-771687 AMMATTI: toimittaja

TIETEENALA: historia, tiedotusoppi OPPIARVO: HuK TYÖPAIKKA: Vasama-lehti / Sähköliitto

OSOITE: Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere TUTKIMUKSEN AIHEPIIRIT

- AIKAISEMMAT: suomalaisen ay-liikkeen Ja työväen

liikkeen historia

- NYKYISET: ay-liikkeen lähihistoria, 50- Ja 60-luvut ; työpaikkoj en tiedotusorganisaatiot

TEKEILLÄ OLEVAT TUTKIMUKSET: Sähköliiton Kotkan osaston historiikki

KIINNOSTUKSEN KOHTEET: työpaikkojen tiedotusorganisaatiot ; ay-liikkeen toiminnan muutos

009 Haapala Pertti

Kokintie 3, 36760 Luopioinen PUH: 936-61232

AMMATTI: dosentti TIETEENALA: historia OPPIARVO: FT TYÖPAIKKA: Helsingin yliopisto, Tampereen yliopisto TUTKIMUKSEN AIHEPIIRIT

- AIKAISEMMAT: työväestön sosiaalihistoria (Tampere, Suomi) ; historian metodologia

NYKYISET: Suomi 1917-1918 ; ns. teollisen yhteiskunnan vertaileva historia (1900-luku) Suomi - USA - Venäjä TEKEILLÄ OLEVAT TUTKIMUKSET: edellä mainitut

KIINNOSTUKSEN KOHTEET: kaikki 010 Hako Jukka

Kellastuvantie 2, 01760 Vantaa PUH: 90-899055 AMMATTI: markkinointijohtaja

TIETEENALA: historia OPPIARVO: HuK TYÖPAIKKA: STS-Pankki Oy

OSOITE: Siltasaarenkatu 12, 00530 Helsinki PUH: 90-73182375 TUTKIMUKSEN AIHEPIIRIT

- AIKAISEMMAT: Vantaan työväenopiston historia 1957-1982 ; Vantaan kunnalliselämän eri vaiheita (useita artikke

leita Helsingin pitäjä -Julkaisussa) ; Vantaan työväen

järjestöjen historiaan liittyviä artikkeleita

- NYKYISET: Rekolan Raikas 1929-1989 ; olen mukana useissa työväenliikkeen historiaa sivuavissa suullisen perinteen keruun projekteissa

TEKEILLÄ OLEVAT TUTKIMUKSET: Rekolan Raikas 60-vuotis- historiikki

KIINNOSTUKSEN KOHTEET: Vantaan urheiluelämä ; Tikkurilan työväenyhdistys ; Korson työväenyhdistys

011 Hako Matti

Haltiantie 8 N 108, 01600 Vantaa PUH: 90-535571 AMMATTI: suomen kielen lehtori

TIETEENALA: folklore OPPIARVO: FT

(18)

TYÖPAIKKA: Helsingin teknillinen oppilaitos (vuoden 1990 loppuun, sitten eläkkeelle)

OSOITE: Bulevardi 31, 00180 Helsinki PUH: 90-648727 TUTKIMUKSEN AIHEPIIRIT

- AIKAISEMMAT: kansanperinne, etenkin kansanlääkintä, kansanlaulut, työväenperinne

- NYKYISET: sama kuin yllä, lisänä Savon kansanperinne, mukaan lukien työväenperinne, sekä Vantaan kansanperinne TEKEILLÄ OLEVAT TUTKIMUKSET: juuri nyt ei mitään, mutta

eläkkeelle lähdön Jälkeen (1.1.91) kyllä. Vrt yllä.

012 Hanki Marjaana

Taitoniekant. 9 D 704, 40740 Jyväskylä PUH: 941-607629 TIETEENALA: kansatiede OPPIARVO: FK

- AIKAISEMMAT: pro gradu -tutkielma: Kouliintuminen muurarin ammattiin Jyväskylässä 1800-luvun puoli

välistä 1980-luvulle (ammattikulttuuri, ammatti

yhdistys, työpaikkakulttuuri)

KIINNOSTUKSEN KOHTEET: ammattikulttuuri, elämäntapa, työ

013 Heino Timo-Erkki

Niitynperönt. 6-8 C 10, 00440 Helsinki PUH: 90-5624325 AMMATTI: toimittaja TIETEENALA: historia OPPIARVO: VTK TYÖPAIKKA: Oy Yleisradio Ab, TV 1

OSOITE: JA 61, TV 1, 00241 Helsinki PUH: 90-14802655 TUTKIMUKSEN AIHEPIIRIT: työläisten ja muiden "unohdettujen"

väestöryhmien (sosiaali)historiaa esittelevien televisio-ohjelmien tekeminen

014 Helavuori Hanna-Leena

Museok. 27 C 35, 00100 Helsinki PUH: 90-497402

AMMATTI: vs. museonjohtaja TIETEENALA: teatterintutkimus OPPIARVO: FK TYÖPAIKKA: Teatterimuseo

OSOITE: Snellmanink. 17 A 6, 00170 Helsinki PUH: 90-1356047

TUTKIMUKSEN AIHEPIIRIT - AIKAISEMMAT:

työväenteatterin historia

- Väkevämmän tiellä. Työväenteatteritoiminta Porissa (pro gradu 1984)

- TyöväennäyttämÖBtä kaupunginteatteriksi. Hämeen

linnan kaupunginteatteri 1903-1983 (julkaisematon) ryhmäteatteriliike ja sen historia

- Pennissä alku. Hurja joukko Ja Penniteatteri 1970-1986 (yhdessä Raija-Liisa Sellon kanssa) 1989

- NYKYISET:

- suomalaisen työväenteatterin historia

- kansanomaisuus ja politiikka. Suomalainen työväen

teatteri 1920- ja 1930-luvulla TEKEILLÄ OLEVAT TUTKIMUKSET: ks. ed.

KIINNOSTUKSEN KOHTEET: työväenkulttuuri / populaari

kulttuuri ; työväenluokan subjektiviteetti työväen

teatterissa ; valta- ja vastadiskursslt ; teatteri- historiankirjoituksen problematiikka ; muistitieto- tutkimus ; työväenteatteri Ja valistuksen projekti 015 Helin Jyrki

Violank. 5 A 6, 00550 Helsinki PUH: 90-714053 AMMATTI: tutkimussihteeri

(19)

TIETEENALA: historia, erityisesti kotimainen OPPIARVO: FK TYÖPAIKKA: SAK OSOITE: PL 157, 00531 Helsinki

PUH: 90-77211

- AIKAISEMMAT: vasemmistolaisen työväenliikkeen nuoriso

toiminta sodan jälkeen ; TKK:n ja sen edeltäjien opiskelijoiden elämä ja Järjestötoiminta ; stalinismi Neuvostoliitossa 30-luvulla ; keskusjärjestötasoisen (työehto)sopimustoiminnan synty Suomessa

- NYKYISET: työehto- ja muun sopimustoiminnan muutokset 30-luvulta sopimustoiminnan vakiintumiseen 1940-luvulla TEKEILLÄ OLEVAT TUTKIMUKSET: ks. ed. kohta, mahdollinen

ikuisuusprojekti

KIINNOSTUKSEN KOHTEET: 30- ja 40-luku, työväenliike, ammattiyhdistystoiminta, työnantajastrategiat ko.

aikana, kansanliikkeet 016 Helsti Hilkka

Hiihtomäentie 40 A 3, 00800 Helsinki PUH: 90-7557075 AMMATTI: tutkija

TIETEENALA: kansatiede ja folkloristiikka OPPIARVO: FK TYÖPAIKKA: Työväen Muistitietotoimikunta, c/o Työväen

Arkisto

OSOITE: Paasivuorenk. 5 B, 00530 Helsinki PUH: 90-736322 TUTKIMUKSEN AIHEPIIRIT

- AIKAISEMMAT: kulttuurin muutos Ja televisio - TV:n ensimmäiset vuosikymmenet suomalaisten kokemina KIINNOSTUKSEN KOHTEET: muistitiedon käyttö tutkimus

aineistona, elämäkertatutkimus, elämäntapatutkimus 017 Hentilä Marjaliisa

Juvansyrjä 5 A, 02920 Espoo PUH: 90-847416 AMMATTI: tutkija

TIETEENALA: talous- ja sosiaalihistoria OPPIARVO: VTL TYÖPAIKKA: Työväen Arkisto

OSOITE: Paasivuorenk. 5 B, 00530 Helsinki PUH: 90-736322 TUTKIMUKSEN AIHEPIIRIT: naishistoria, työläisnaishistoria TEKEILLÄ OLEVAT TUTKIMUKSET: väitöskirja-aihe työläis-

naishishtoria - sosiaalihistoria

KIINNOSTUKSEN KOHTEET: historian lähteistö ; saksalainen ja angloamerikkalainen naishistorian tutkimus ;

metodologia ; arkistot 018 Hentilä Seppo

Juvansyrjä 5 A, 02920 Espoo PUH: 90-847416 AMMATTI: vs. professori

TIETEENALA: poliittinen historia OPPIARVO: valtiot.tri TYÖPAIKKA: Helsingin yliopisto, poliittisen historian

laitos

OSOITE: Aleksanterink. 7, 00100 Helsinki PUH: 90-1912535 TUTKIMUKSEN AIHEPIIRIT

- AIKAISEMMAT: Ruotsin työväenliikkeen historia ; kansain

välisen työväenliikkeen historia ; Suomen poliittisen työväenliikkeen historia ; työläisurheilun historia - NYKYISET: kansainvälisen työläisurheilun historia ; työväenkulttuurin historia (Suomi, Weimarin Saksa, Norja, Itävalta)

TEKEILLÄ OLEVAT TUTKIMUKSET: Arbeitersport und Arbeiter- kultur im internationalen Vergleich

KIINNOSTUKSEN KOHTEET: työväenhistoria "alhaalta", arki

päivän historia ; symbolien (merkkien, lippujen.

(20)

tervehdysten, uni formuj e n , laulujen, muistomerkkien) tutkiminen ; videoitujen dokumenttien käyttö lähteenä 019 Hietiö Reino

Pohjolank. 18-20 A 4, 33500 Tampere PUH: 931-611484 AMMATTI: koneenhoitaj a

TYÖPAIKKA: Metsä-Serla aaltopahvitehdas Tampere TUTKIMUKSEN AIHEPIIRIT

- AIKAISEMMAT: Kymmenen Takon tehtaan pitkäaikaisen työntekijän ura työelämässä. (Paperiliiton osasto 4:n 80-vuotisjuhlakirja.) Takolaisten taipaleelta.

Tampere 1988 020 Hihnala Paula

Hippoksenk. 7 B 8, 33520 Tampere PUH: 931-614198 AMMATTI: toimittaja / tilaustutkija

TIETEENALA: yleinen historia. Suomen historia OPPIARVO: FK TYÖPAIKKA: ks. kotiosoite

- AIKAISEMMAT: urheiluhistoria ; työväenliikkeen historia - NYKYISET: urheiluhistoria

TEKEILLÄ OLEVAT TUTKIMUKSET: Ylöjärven Kirin ja Ylöjärven Ryhdin historia

KIINNOSTUKSEN KOHTEET: urheiluhistoria ; työväenhistoria ; naishistoria

021 Honka-Hallila Helena

Jaanintie 32 C 90, 20540 Turku PUH: 921-374359

AMMATTI: tutkija TIETEENALA: kansatiede OPPIARVO: FL TYÖPAIKKA: free lancer, tavoittaa usein kotiosoitteesta TUTKIMUKSEN AIHEPIIRIT

- AIKAISEMMAT: työväen asuminen (1800-luvun loppu - 1900-luvun alku) ; työväenliikkeen historia (Kotka) - NYKYISET: rakennushistoria (Kerava) ; työväen

sanomalehtihistoria (Eteenpäin / Kotka) TEKEILLÄ OLEVAT TUTKIMUKSET: ks. ed.

KIINNOSTUKSEN KOHTEET: arkielämän historia varsin laajasti ; tekstiilitutkimus (toistaiseksi vain harrastus) ; hakemiston aihepiireistä sopivat kiinnostuksiini kaikki muut paitsi köyhyys- ja heikompiosaisuustutkimus

022 Hoskola Helena

Kortteentie 12 B 4, 33800 Tampere PUH: 931-133970 AMMATTI: tutkija TIETEENALA: yhteiskuntatieteet

(valtio-oppi) OPPIARVO: yht.maist.

- AIKAISEMMAT: työväenliike (ammatillinen ja poliittinen) - Liikeliiton lakko 1984. Tutkimusraportti 1986

- Sata vuotta työsuojelua Suomessa. Työsuojelulain

säädännön synty ja kehitys 1889-1989. Julkaisija Työsuojeluhallitus. Tampere 1989

- NYKYISET: kesällä 1990 tein julkisoikeuden sivulaudatur

tutkielman aiheesta Työsuojelulainsäädännön synty ja kehitys (lähinnä oikeushistoriallinen)

KIINNOSTUKSEN KOHTEET: Luultavasti jatkan työsuojelulain

säädännön parissa. Jatkossa aion paneutua syvällisemmin työväenliikkeen rooliin työsuojelulainsäädännön synnyssä

(miten lainsäädäntö ilmentää työväenliikkeen intressejä ja onko työväenliikkeen intressit otettu huomioon myös lain soveltamiskäytännössä).

(21)

023 Hurrl Olavi

10270 Barösund PUH: 911-35862 AMMATTI: asiamies

TIETEENALA: työväenliike (poliittinen, kulttuuri) OPPIARVO: opetusneuvos

AIKAISEMMAT: ei varsinaisia tutkimuksia. Toimittanut teokset Puuseppä Suomen eduskunnasta, 1981 (Veikko Helle) ; Vapaa talonpoika Pohjanmaalta, 1983 (Matti Lepistö)

TEKEILLÄ OLEVAT TUTKIMUKSET: Pohjanmaan sos.dem työväenliikkeen historia

KIINNOSTUKSEN KOHTEET: työväenliikkeen historia la työväenkulttuuri

024 Hyrkkänen Markku

Kalkun viertotie 1 D 65, 33330 Tampere PUH: 931-431790 AMMATTI: vs. yliassistentti, dosentti

TIETEENALA: yleinen historia OPPIARVO: FT

TYÖPAIKKA: Tampereen yliopisto. Historiatieteen laitos OSOITE: PL 607, 33101 Tampere PUH: 931-156545 TUTKIMUKSEN AIHEPIIRIT

- AIKAISEMMAT: Saksan sosialidemokraattisen puolueen (®rit. E. Bernsteinin) asennoituminen siirtomaa

politiikkaan 1884-1914

- NYKYISET: Eduard Bernsteinin sopimussosialismi (Bernsteinin revisionismin määrittely-yritys) TEKEILLÄ OLEVAT TUTKIMUKSET: ks. ed.

KIINNOSTUKSEN KOHTEET: Saksan ja Suomen työväenliikkeen suhde vuosisadan vaihteessa

025 Häkkinen Antti

Helsinginkatu 7 B 35, 00500 Helsinki PUH: 931-7539725 AMMATTI: tutkija

TIETEENALA: sosiaalihistoria OPPIARVO: VTK TYÖPAIKKA: Helsingin yliopisto, talous- ja

sosiaalihistorian laitos

OSOITE: Aleksanterink. 7, 00100 Helsinki PUH: 90-1912076 TUTKIMUKSEN AIHEPIIRIT

- AIKAISEMMAT: siirtolaisuus 1870-1930

- NYKYISET: nälkävuodet 1867-1868 ; oikeus- ja kontrolli järjestelmät Suomessa 1800-1990 ; rlkollisuushistoria köyhyys, erityisesti Helsingissä ; irtolaisuushistoria erityisesti Helsingissä

TEKEILLÄ OLEVAT TUTKIMUKSET: väitöskirjatyö työnimellä Korpilaista valtion valtaan

KIINNOSTUKSEN KOHTEET: puute ja kurjuus, ennen ja nyt 026 Häkkinen Viljo

Soraharjunk. 42 B, 33270 Tampere PUH: 931-441244 AMMATTI: tarkastaja

TYÖPAIKKA: työsuojeluhallitus / Hämeen työsuojelupiiri OSOITE: PL 272, 33101 Tampere PUH: 931-608916 KIINNOSTUKSEN KOHTEET: työväenliikkeen eri vaiheet

kaikkialla, mutta erityisesti Suomessa ja eritoten Tampereella

027 Jaakkola Jouko

Lehdokkikatu 5, 37120 Nokia PUH: 931-413437 AMMATTI: yliassistentti

(22)

TIETEENALA: Suomen historia OPPIARVO: FL TYÖPAIKKA: Tampereen yliopisto

OSOITE: PL 607, 33101 Tampere PUH: 931-156551 TUTKIMUKSEN AIHEPIIRIT

- AIKAISEMMAT: työväestön sosiaaliset ongelmat 1800-luvun Tampereella ; Tampellan työväen avustuskassojen historia - NYKYISET: köyhyys sosiaalisena ongelmana teollistumis-

kauden Tampereella

TEKEILLÄ OLEVAT TUTKIMUKSET: ks. ed. Lisäksi aloittelen seuraavia : suomalaisen sosiaaliturvan kehitys 1800- luvulla ; työväen avustuskassojen historia Suomessa 028 Jokisalo Jouko

Virkakatu 3 F 132, 90570 Oulu PUH: 981-562524

AMMATTI: tutkija TIETEENALA: historia OPPIARVO: Dr.phil.

TYÖPAIKKA: Oulun yliopisto, historian laitos OSOITE: Kasarmink. 8, 90100 Oulu PUH: 981-223455 TUTKIMUKSEN AIHEPIIRIT

- AIKAISEMMAT: saksalaisen fasismin ideologia ; Saksan historia 1918-1945

- NYKYISET: Saksan historia ; SKP:n arviot 30-luvulla ; Rautaruukin ammattiosaston historiikki

TEKEILLÄ OLEVAT TUTKIMUKSET: saksalaisen fasismin

ideologia 1919-45 ; Rautaruukin ammattiosaston historia KIINNOSTUKSEN KOHTEET: SKP:n historia (30-luku)

029 Juupaluoma Salomo

Siilinkankaant. 5 D 14, 76850 Naarajärvi PUH: 958-82980 AMMATTI: opettaja TIETEENALA: historia OPPIARVO: FK TYÖPAIKKA: Pieksämäen maalaiskunta. Siilin yläaste OSOITE: Siilinkankaantie, 76850 Naarajärvi

TUTKIMUKSEN AIHEPIIRIT: Suomen itsenäistymisen murros amerikansuomalaisen Raivaaja-lehden mukaan : maalis

kuun vallankumouksesta saksalaissuuntauksen päättymiseen TEKEILLÄ OLEVAT TUTKIMUKSET: kansallisuuskysymys Suomen

ja Saksan työväenliikkeessä

KIINNOSTUKSEN KOHTEET: aatehistoria, kansainvälinen työväenliike

030 Järviluoma Helmi

Paavo Kolin katu 4 B 12, 33720 Tampere PUH: 931-178301 AMMATTI: tutkija, vs. assistentti

TIETEENALA: etnomusikologia OPPIARVO: FL TYÖPAIKKA: Tampereen yliopisto

OSOITE: PL 607, 33101 Tampere PUH: 931-156494 TUTKIMUKSEN AIHEPIIRIT

- AIKAISEMMAT: Musiikki, liikkeet, hillikkeet :

talonpoikais- ja työväestön musiikkiviljely Ylivieskan kolmessa kylässä 1900-1939. KPL moniste 11, Tampere 1986 - NYKYISET: nykypelimannien tutkiminen ; kansanmusiikki-

liikkeen tutkiminen ; kansanmusiikintutkimus tieteenä KIINNOSTUKSEN KOHTEET: työväestön musiikki ; musiikki ja

liikkeet ; työväestö kulttuurinsa tuottajana 031 Kauppi Matti

Kankurink. 7 B 25, 00150 Helsinki PUH: 90-660464 AMMATTI: opiskelija TIETEENALA: Suomen historia TUTKIMUKSEN AIHEPIIRIT

- NYKYISET: vuoden 1918 sotaorpojen huolto Ja kasvatus ; suomalainen sosiaalipolitiikka Ja erityisesti lasten

suojelu n. 1879-1936

(23)

TEKEILLÄ OLEVAT TUTKIMUKSET: vuoden 1918 sotaorpojen huolto ja kasvatus (pro gradu)

KIINNOSTUKSEN KOHTEET: orvot, köyhät, mielisairaat, vangit, ns. laitosväestö, kylähullut ym. surkeat ; suomalainen elämäntapa ja arki (historiaa sivuavana ilmiönä) ; auringon asemasta / vuodenaikojen kierrosta tehtaan- pilliin ja kvartsikelloon (aika elämän jäsentäjänä) ; työn, työläisten ja teknologian / työmenetelmien historia ; ns. kevyen musiikin historia, tanssilavat ym. ; Suomi 1910-luvulta 1930-luvulle ; ja paljon muuta 032 Ketola Eino

Herrakunta, 03400 Vihti PUH: 90-2246119

AMMATTI: historiantutkija OPPIARVO: valtiot.tri TYÖPAIKKA: vuoden 1991 alkuun Hallintohistoriakomitea OSOITE: Vuorikatu 8 A 4, 00100 Helsinki PUH: 90-1602092

TUTKIMUKSEN AIHEPIIRIT J ^ ^

- AIKAISEMMAT: työväenliikkeen historia 1917 ja suhteet Venäjän vallankumoukseen

- NYKYISET: venäläiset kenraalikuvernöörit Suomen

keskushallinnossa m n

TEKEILLÄ OLEVAT TUTKIMUKSET: artikkelikokoelma vuodesta 1917 KIINNOSTUKSEN KOHTEET: Venäjä - Neuvostoliitto - Venäjä

Ja sen lisäksi aivan liian monet asiat 033 Koivisto Johan

Välitalont. 93, 00660 Helsinki PUH: 90-740868 AMMATTI: tutkija, toimitsija, historioitsija TIETEENALA: sosiaalipolitiikka, historia OPPIARVO: valt.kand.

- AIKAISEMMAT: Metallityöväen Liiton historia ; Vakuutusalan organisaatiot ; Tapaturmien torjunta TEKEILLÄ OLEVAT TUTKIMUKSET: haastatteluja

KIINNOSTUKSEN KOHTEET: elämä ja ihmiset 034 Kolanen Risto

Myllykallionrinne 1 G 3, 00200 Helsinki PUH: 90-672051 ja 90-8782847

AMMATTI: vapaa kirjoittaja (tutkija ja toimittaja) TIETEENALA: poliittinen historia OPPIARVO: valt.yo TYÖPAIKKA: keväällä -90 Työväen Akatemia, jonne tekee

edelleen projektikohtaisesti TUTKIMUKSEN AIHEPIIRIT

- AIKAISEMMAT: Suomen ammattiyhdistysliikkeen hajoamis- ja eheytymiskehitys 50- ja 60-luvuilla (v. 1976-81, esitelmiä ja tutkimusartikkeleita, myös ruotsiksi) ; Ylioppilaat, sivistyneistö ja työväenliike Suomessa 1900-luvulla (v. 1976-79 ilmestynyt artikkelisarja) ; Ruotsalaisen sosialidemokratian aatehistoria (v. 1982 jälkeen useita artikkeleita, toimittanut aiheesta kokoomateoksen 1982) ; Politiikka menestyksen Suomessa

(Tammi 1988, yhdessä Bo Ahlforsin kanssa) (suomalainen sisäpolitiikka ja työväenliikkeen tila 80-luvulla, ei varsinainen tutkimus, mutta sisältänee tutkimuksellisia aineksia ja virikkeitä) ; SKP:n periaateohjelmakehitys (esitelmiä Ja artikkeleita v. 1982-87)

- NYKYISET: Mauno Koiviston poliittisen ajattelun muotou

tuminen vuosina 1957-1966 (julkaissut aiheesta lukuisia aikakaus- ja sanomalehtiartikkeleita, toimittanut yhdes

sä Jukka Paastelan kanssa presidenttiyttä ja presiden-

(24)

tinvaltaa Suomessa käsitelleen kokoomajulkaisun, 1987) ; Uusi Eurooppa - haaste vasemmistolle (Tammi 1990, kirja

painossa, toimittanut yhdessä Kalevi Suomelan kanssa, sisältää kirjoittaman artikkelin Sosialidemokratian modernisoitumisen vaihtoehtoja, jossa tarkastellaan eri

tyisesti Britannian, Ruotsin ja Suomen puolueiden tilannetta)

TEKEILLÄ OLEVAT TUTKIMUKSET: em. Koivisto-aihe poliittisen historian opinnäytetutkimuksena

KIINNOSTUKSEN KOHTEET: Eivätköhän ne yllä ole tulleet esille. Haaveilee Joskus kirjoittavansa kokoavan tutki

muksen siitä, miten ja miksi SDP uudisti periaate- ohjelmansa 1980-luvulla.

035 Korkeamäki Esko

Koulukatu 2, 37830 Viiala PUH: 937-35579 AMMATTI: kunnanjohtaja

TIETEENALA: historia OPPIARVO: sosionomi TYÖPAIKKA: Viialan kunta OSOITE: 37830 Viiala PUH: 937-34700

TUTKIMUKSEN AIHEPIIRIT: työväenliike TEKEILLÄ OLEVAT TUTKIMUKSET: J. K. Kari

KIINNOSTUKSEN KOHTEET: työväenliikkeen historia

036 Korpinen Pekka _

Relanderinaukio 1 C 21, 00570 Helsinki PUH: 90-6848643 AMMATTI: tutkimuslaitoksen esimies

TIETEENALA: kansantaloustiede OPPIARVO: valtiot.tri TYÖPAIKKA: Työväen taloudellinen tutkimuslaitos

OSOITE: Hämeentie 8 A, 00530 Helsinki PUH: 90-737733 TUTKIMUKSEN AIHEPIIRIT

- AIKAISEMMAT: kriisit ja pitkät syklit ; valtio ja vapauden kasvu ; talouspolitiikka

- NYKYISET: kulttuurin ja talouden vuorovaikutus 037 Kortteinen Matti

Sumatrantie 11, 00560 Helsinki PUH: 90-796301 AMMATTI: Suomen Akatemian tutkimusassistentti TIETEENALA: sosiologia OPPIARVO: valtiot.kand.

TYÖPAIKKA: Helsingin yliopisto, vertailevan sosiologian

tutkimusryhmä ___

OSOITE: Hämeentie 68 B, 00550 Helsinki PUH: 90-7084618 TUTKIMUKSEN AIHEPIIRIT

- AIKAISEMMAT: Lähiö - tutkimus elämäntapojen muutoksesta (Otava 1981) ; Hallittu rakennemuutos? (Hanki ja jää

1987) , J

- NYKYISET: mitä tapahtuu suorittavaa palkkatyötä tekevien ihmisten vanhoille vastakulttuureille töissä, kun työtä kehitetään uuden tekniikan ja uusien tulosvastuullisten organisaatiomuotojen avulla ?

TEKEILLÄ OLEVAT TUTKIMUKSET: väitöskirjatutkimus em. aiheesta

KIINNOSTUKSEN KOHTEET: ks. yllä 038 Kuittinen Kalle

Pirttipolku 14 A, 00630 Helsinki PUH: 90-743716 AMMATTI: opintosihteeri

TIETEENALA: työväenliikkeen historia OPPIARVO: yliopistotutkinto

- AIKAISEMMAT: Suomen työväenliikkeen historia

(25)

039 Kujala Antti

Tiirismaant. 1-3 D 73, 00710 Helsinki PUH: 90-379617 AMMATTI: tutkija TIETEENALA: historia OPPIARVO: FT TYÖPAIKKA: Helsingin yliopisto, historian laitos TUTKIMUKSEN AIHEPIIRIT: Suomen työväenliike 1899-1907 ;

Venäjän vallankumousliike 1899-1907 ; Komintern 1920-luvulla

TEKEILLÄ OLEVAT TUTKIMUKSET: Suomen työväenliikkeen ja Venäjän hallituksen suhteet 1899-1905

040 Kuusanmäki Jussi

Vesakkotle 1 B, 00630 Helsinki PUH: 90-745481 AMMATTI: erikoistutkija TIETEENALA: historia OPPIARVO: FL TYÖPAIKKA: Valtionarkisto

OSOITE: Rauhankatu 17, 00170 Helsinki PUH: 90-176911 TEKEILLÄ OLEVAT TUTKIMUKSET: kunnallispuolueet kaupungeissa

1875-1917 ; Helsingin kaupunginhallinnon innovaatiot 1a ulkomaiset esikuvat 1875-1917

KIINNOSTUKSEN KOHTEET: työväestön kunnallispoliittinen mobilisoituminen Suomen kaupungeissa 1875-1917 ; työväen elokuva ; työväen lippu- ja merkkikulttuuri 041 Lahti Uolevi

Valkiaisvuorent. 35, 20360 Turku PUH: 921-384396 AMMATTI: makeistyöntekijä, elintarviketyöläinen TYÖPAIKKA: Huhtamäki Leaf Hellas makeiset OSOITE: PL 406, 20101 Turku PUH: 921-63341 TUTKIMUKSEN AIHEPIIRIT

- AIKAISEMMAT: Kansalaissota 1918 : syyt ennen sotaa sekä seuraukset sodan jälkeen. Ay-opiston XXIX vuosikurssin tutkielma. Kiljava-arkisto

- NYKYISET: Kansalaissota 1918 : taistelupaikat, veteraanien kuuleminen

TEKEILLÄ OLEVAT TUTKIMUKSET: veteraanien kuuleminen sekä ao. taistelupaikkojen tarkastelu

KIINNOSTUKSEN KOHTEET: vielä elossa olevien kapinallisten tietolähteet ym.

042 Laine Leena

Ahvenisraitti 19 A 6, 33720 Tampere PUH: 931-175481 AMMATTI: tutkija TIETEENALA: historia OPPIARVO: FL TYÖPAIKKA: free lance päätoimen suhteen (OM:n rahoitus

silloin tällöin), tilapäisesti myös Liikuntatieteellinen Seura

- AIKAISEMMAT: työväen urheiluliike (koko urheiluliikkeen ohessa) ; lyhyitä tutkimuksia mm. ay-liikkeestä,

työväenliikkeen poliittisesta historiasta opiskeluaikana - NYKYISET: työläisnaisten voimistelu ja urheilu / TUL:n

naistoiminta (osana koko naisvoimisteluliikettä) ; TUL:n naisten haastattelut (Naistoimikunnan toimeksiannosta) TEKEILLÄ OLEVAT TUTKIMUKSET: väitöskirja naisten liikun

nasta (osana työläisnaiset) ; TUL:n Naistoimikunnan toimeksiannosta haastattelututkimus / aineiston keruu KIINNOSTUKSEN KOHTEET: ks. yllä

043 Leimu Pekka

Juhaninkuja 4 F 3, 21200 Raisio PUH: 921-810511

AMMATTI: lehtori TIETEENALA: kansatiede OPPIARVO: fil.tri - NYKYISET: SKP:n historia, etenkin 1930-luku

(26)

TYÖPAIKKA: Turun yliopisto, kansatiede

OSOITE: Henrikinkatu 3, 20500 Turku PUH: 921-6335261 TUTKIMUKSEN AIHEPIIRIT

- AIKAISEMMAT: Forssan tekstiiliteollisuuden työväki (julkaisu), Helsingin Vallila, Jokioisten naulatehtaan työväki, Pernajan Isnäsin sahayhdyskunta, ynnä muut eri puolilla Suomea toteutetut kenttätutkimukset

- NYKYISET: sauna, saunominen, saunatavat Ja -perinteet, myös työväestön ja teollisuuspaikkakuntien osalta TEKEILLÄ OLEVAT TUTKIMUKSET: sauna, ks. yllä

KIINNOSTUKSEN KOHTEET: kulttuurien kohtaaminen, etniset ryhmät, pakolaiset, siirtolaiset, esim. amerikan

suomalainen työväenkulttuuri 044 Leskinen Ari

Myllytie 12 as. 46, 90500 Oulu PUH: 981-345083 AMMATTI: free lance toimittaja, opiskelija TIETEENALA: historia OPPIARVO: HuK TUTKIMUKSEN AIHEPIIRIT

- AIKAISEMMAT: TUL:n alaisen urheiluseura

Veitsiluodon Kisaveikkojen 50-vuotishistoria, julk. 1988 - NYKYISET: työväenliike Kemin Veitsiluodon alueella

1920-30 -luvuilla

TEKEILLÄ OLEVAT TUTKIMUKSET: työväenliikkeen laillinen toiminta Veitsiluodon alueella 1920-30 -luvuilla KIINNOSTUKSEN KOHTEET: työläisurheilu ja muu työväen

liikkeen järjestötoiminta 045 Lindholm Toivo

Ahoinen, 14300 Renko PUH: 917-769881 AMMATTI: sähkökäytön valvoJa

TUTKIMUKSEN AIHEPIIRIT - AIKAISEMMAT:

- koonnut vuodesta 1973 alkaen Kivistön yksityisen koti- museon, jossa erityisesti Rengon Ahoisten kylän torppa

rien, mäkitupalaisten ja työväestön elämää koskevaa aineistoa: esineitä, asiakirjoja Ja valokuvia. Kokoelmat tutkijoiden ja asianharrastajien käytettävissä.

- koonnut kaikkien seitsemän lakkautetun Rengossa toimi

neen työväenyhdistyksen asiakirjat, jotka nyttemmin luovutettu Työväen Arkistoon

- laatinut historiikin Rengossa toimineista työväen

yhdistyksistä (Työväenyhdistystoimintaa Rengossa

1906-1987. Kustantaja Rengon työväenyhdistys r.y. 1987.) - koonnut kuvateoksen Renkoa isovanhempien aikaan, jossa valokuvia Ja asiakirjoja, 1989

- em. kokoelmiin perustuvia kirjoituksia sanomalehdissä ja alan julkaisuissa (myös nimimerkillä Äijämäkeläinen) - NYKYISET: jatkaa toimintaa edelleen samoilla

periaatteilla 046 Lumme Pentti

Teräsk. 7 A 12, 33720 Tampere PUH: 931-171668 AMMATTI: ent. myymäläintarkastaja

- oma elämäkerta 1913-1970, 77 s., 1984

- Porin Työväen Orkesteri 1924-1980, 43 s., 1984 - Porin Pyrinnön uintijaosto 1920-1940, 39 s., 1985 - historiikki E-osuusliikkeiden sekatavaramyymäläin

toiminnasta 1930-1950 -luvuilla, 131 s., 1987 - 01. Kansan Ja sen Henkilökunnan Kerhon toiminta

Työväentutkimus vuosikirja 1990: 2