Työväentutkimus vuosikirja 1990: 1

(1)

4 ( 1990 ) :1

Työväenliikkeen kirjasto Ammattiyhdistysarkisto

Kansan Arkisto

Työväen Arkisto

(2)

SISÄLTÖ

Sivu Eero Ollikainen

ONKO KULUTTAJATUTKIMUKSESSA JOTAIN MIELTÄ 1

Timo Niitemaa

EDISTYSMIELISEN OSUUSTOIMINTALIIKKEEN HISTORIA VALMISTEILLA 3

Ulla Tapiovaara-Harpf TÄLTÄ SE TUNTUU.

125 METRIÄ SEKASORTOA 60 METRIKSI JÄRJESTYSTÄ 6

Nina Degerstedt

OSUUSTOIMINTAKOKOELMA TYÖVÄENLIIKKEEN KIRJASTOSSA 9

Marjaliisa Hentilä

SUOMEN KULUTTAJALIITON ARKISTO 11

OPINNÄYTTEET I989. VASEN 1/1990 13

Tämän numeron kirjoittajat

Nina Degerstedt, kirjastosihteeri, Työväenliikkeen kirjasto Marjaliisa Hentilä, tutkija, Työväen Arkisto

Timo Niitemaa, toimikunnan sihteeri, Eka-yhtymän historiatoimi

kunta

Eero Ollikainen, tiedotussihteeri, Suomen Kuluttajaliitto ry Ulla Tapiovaara-Harpf, tutkija, Työväen Arkisto

(3)

Eero Ollikainen

ONKO KULUTTAJATUTKIMUKSESSA JOTAIN MIELTÄ

Verisen pihvin ja muutenkin laadukkaan päivällisen jälkeen on kahvin ja konjakin ääressä mielenkiintoista sukeltaa köyhyyden ongelmaan, kuvaili sosiologi kongressikokemuksiaan.

Maksamalla velkansa vapaaehtoisesti heti perimistoimiston ensim

mäisen yhteydenoton jälkeen velallinen voi välttyä perinnän ede

tessä kasvavilta perintäkuluilta, kirjoitti perimistoimistojen työtä selvittänyt tutkija.

Kun kirjoitin edellä olevat enemmän ja vähemmän aidot sitaatit aloin miettiä uudestaan kuluttajatutkimuksen ja työnväentutkimuk- sen olemusta ja suhdetta. Onko kuluttajatutkimus tai pitäisikö sen olla köyhien ja syrjäytyneiden kuluttajien elämän ja ongelmien selvittämistä? Ovatko köyhät ja syrjäytyneet työväkeä? Vanhana järjestöihmisenä nousee mieleen vielä kysymys siitä, onko köyhillä ja syrjäytyneillä jotain tekemistä työväenliikkeen kanssa?

Suomalaisen kuluttajapolitiikan alkutaipaleella 1960-luvun puoli

välissä oli silloisilla harvoilla kuluttajapolitiikan ammatti virka

henkilöillä epätietoisuutta siitä, onko Suomessa merkittäviä tulo

eroja eri kuluttajaryhmien välillä ja onko kuluttajien välillä eturistiriitaa. Hiljaisesti päätettiin, ettei ole ja julistettiin kuluttajien edut yhteisiksi.

Tällä hetkellä kuluttajien erilaisuus tunnetaan ja tunnustetaan.

Elinkeinoelämä tutkii ja on kiinnostunut niistä kuluttajista, joilla menee hyvin. Heillä on rahaa ja sen voi saada. Kuluttaja- ja sosiaaliviranomaiset jossain määrin ja jotkut järjestöt kuten Suomen Kuluttajaliitto ovat taas olleet kiinnostuneita niistäkin kuluttajista, joilla ei mene hyvin ja joilla ei ole rahaa.

Mitä sitten pitäisi tutkia? Mihin kysymykseen kuluttaja haluaisi saada vastauksen? Jos kuluttajalla on taloudellisia kulutusvoima-

(4)

varoja, hän haluaa tietää, miten hän saa parhaan vastineen rahal

leen. Kysymykset ovat mallia, mikä on paras silitysrauta, pesu

kone, paras auto 100 000 markan hintaluokassa. Jos kuluttaja on vielä valistuneempi, hän kysyy hyödykkeen hinta/laatusuhdetta. Jos kuluttaja on ympäristöasioista kiinnostunut, hän haluaa tietää tuotteen ympäristövaikutukset. Jos kuluttajalla on ylimääräisiä taloudellisia voimavaroja, hän haluaa tietää, miten saa parhaan tuoton rahoilleen.

Osaan luetelluista kysymyksistä on saatavissa tutkimustuloksiin perustuvia vastauksia. Tämä on kuitenkin melko harvinaista. Osa tutkimustuloksista on sellaisia, ettei niissä kerrota mitään olennaista tai tähdellistä hyödykkeen ominaisuuksista. Monien uutuustuotteiden tutkiminen, testaaminen, palvelee niiden markki

nointia eikä sitten mitään muuta. Jo tuotteen testaaminen antaa sille hyväksytyn ja suorastaan välttämättömän tavaran leiman.

Riippumatta tuloksista. Hyödyketutkimuksella ja tulosten julkaise

misella on toistaiseksi pääasiassa viihteellistä arvoa. Osa ihmi

sistä on kiinnostunut eniten maailmassa julkkisten perhe-elämästä, osa taas tavaroista ja niiden hankkimisesta.

Toki hyödyketutkimuksella on myös myönteinen puolensa. Se liittyy tavaroiden käyttökelpoisuuden, kestoiän ja turvallisuuden tutki

miseen ja varmistamiseen. Nämä seikat ovat kuitenkin vaikeasti selvitettäviä. Niillä ei ole edes yleistä viihteellistä merkitystä, ellei sitten onnistuta osoittamaan merkittävää tahallista tuote- huononnusta tai muuta yksittäistä skandaalia.

Mitä sitten pitäisi tutkia? Olennaisinta olisi tietenkin koko huijauksen paljastaminen. Ei siis yksittäisiä skandaaleja vaan markkinatalouden nimellä tarjotun järjestelmän petokseen perus

tuvan luonteen selvittäminen.

Tätä odotellessa voidaan tietenkin selvitellä osasia. Järkevästi tutkittavia asioita on kuluttajien elämän todellisuudessa runsaas

ti. Yhteiskunnallisesti ja miksei kuluttajapoliittisestikin järke

vää on tutkia tietenkin niiden kuluttajien asioita, joiden elämää olisi tarpeen jotenkin parantaa. Tällöin olisi ensisijaisiksi

(5)

asetettava niiden kuluttajien asiat, joiden kulutusvoimavarat ovat vähäisimmät. Näitä hienosti ilmaistuja voimavaroja ovat tiedolli

set, taidolliset ja taloudelliset kulutusvoimavarat. Jonkin verran vaikuttaa kuluttajien edellytyksiin asuinpaikka ja mahdollisuudet säädellä itse ajankäyttöään.

Tähänastinen tutkimus on osoittanut, että kulutusvoimavarat yleen

sä kasaantuvat yksille kuluttajille ja ongelmat taas sitten toisil

le. Oikeuksiaan puolustavat ja niitä myös lisää vaativat yleensä kiivaimmin ne kuluttajat, joilla jo muutenkin menee hyvin. Köyhyy

den tai tietämättömyyden aiheuttamia ongelmia torjutaan tietenkin parhaiten poistamalla köyhyys ja tietämättömyys. Kun tämä ei liene kovin nopea prosessi, on jo nyt vaikeutettava niiden toimintaa, jotka pyrkivät hyötymään toisten puutteellisista edellytyksistä valvoa etujaan. Keinojen keksimisessä on työtä tutkimuksellakin.

Timo Niitemaa

EDISTYSMIELISEN OSUUSTOIMINTALIIKKEEN HISTORIA VALMISTEILLA

Yksityisen talouselämän voimakas esiinrynnistäminen viime aikoina on saanut tilanteen näyttämään siltä kuin osuustoiminnan "suuret ajat" olisivat jo takanapäin. Sanonta "Näin tekee osuuskauppaväki"

kuulostaa vanhanaikaiselta.

Osuustoiminta onkin viime aikoina joutunut syvällekäyvien uudel

leenarviointien eteen: vanhoilla konsteilla ei enää 80-luvun kil

pailussa pärjätty. Tästä oli hyvänä osoituksena se prosessi, joka vuonna 1983 johti edistysmielisen osuuskauppaliikkeen - silloisen E-liikkeen - voimien kokoamiseen suurfuusion avulla, valtakunnal

lisen Eka-osuuskunnan muodostamiseen.

Entisellä osuusliikerakenteella toimineen E-liikkeen jääminen historiaan antoi myös asiallisen perusteen päätökselle, jonka Eka-

(6)

yhtymän edustajisto teki vuonna 1987• Se päätti kirjoituttaa edistysmielisen osuuskauppaliikkeen historian painottaen sitä erityisesti toisen maailmansodan jälkeiseen kehitykseen.

Edistysmielisen kuluttajaosuustoiminnan historiassa onkin sodan

jälkeiseltä ajalta melkoinen aukko. Esko Aaltosen laaja yleisteos Kuluttajat yhteistyössä ulottuu 50-luvun alkuun ja Kyösti Suonojan - Sinikka Vepsän neliosainen Kuluttajat rakentavat 60-luvun puoli

väliin. Eri osuusliikkeistä on toki tehty historioita ja historiik

keja melko runsaastikin. Mutta esimerkiksi Jouko Siiven Elannosta kirjoittama laaja sosiaalihistoriallinen teos ulottuu vain vuoteen 1955- Viimeisin julkaistu osuusliikehistoria on Jaakko Mäkelän kirjoittama Tannola, Turun työväen osuuskauppa 1902 - 1982. S0K:n puolella on puolestaan ilmestynyt Touko Perkon kirjoittama his

toriateos vuonna 1979* Varsinaisten historiateosten lisäksi on aiheellista mainita myös Kaj Ilmosen sosiologinen tutkimus E-osuustoiminnasta joukkoliikkeenä.

Historian kirjoittajaksi nimettiin dosentti Jorma Kallenautio, joka aloitti työnsä kesällä 1988. Ekan hallintoneuvosto asetti työtä valvomaan historiatoimikunnan, johon kuuluvat ministeri Veikko Helle (puheenjohtaja), pankinjohtaja Ele Alenius, kansan

edustaja Matti Luttinen, pääjohtaja Eero Rantala, dipl.ins. Lennart Kivi ja suhdetoimintapäällikkö Aulikki Litz&n sekä pysyvinä asian

tuntijoina professori Hannu Soikkanen ja fil.kand. Teemu Oinonen.

Toimikunnan sihteerinä toimii valt.kand. Timo Niitemaa.

Teos keskittyy sodanjälkeiseen aikaan, mutta sen melko laaja johdanto-osa käsittelee yleiskatsauksen omaisesti edistysmielisen osuuskauppaliikkeen syntyvaiheet ja kehityksen toisen maailmansodan päättymiseen saakka.

Aihepiirin syvällisempi käsittely kattaa ajanjakson vuodesta 19^5 aina vuonna 1983 tapahtuneeseen suurfuusioon saakka. Varsin kes

keisenä tarkastelukohteena teoksessa on juuri tämä fuusioprosessi ja siihen johtanut E-liikkeen taloudellinen kriisi.

(7)

Aika sodan päättymisestä 60-luvun puoliväliin muodostaa teoksessa oman jaksonsa, jolle on E-liikkeen osalta ominaista suhteellisen tasainen kasvu ja myymäläverkoston sekä osuusliikkeiden muun toiminnan levittäytyminen maan kaikkiin kolkkiin.

60-luvun puoliväliin tultaessa alkoi sekä vähittäiskaupan että koko yhteiskunnankin rakennemuutos vaikuttaa täydellä voimallaan myös E-liikkeen toimintaan. Syrjäkylien myymälät tulivat kannat

tamattomiksi, ryhdyttiin rakentamaan isoja marketteja ja tavara

taloja asutuskeskuksiin.

E-liike jäi tässä kehityksessä kilpailijoistaan jälkeen. Seurauksena oli osuusliikkeiden ja myöhemmin myös keskusliike OTK:n kannatta

vuuden heikkeneminen ja lopulta jyrkkenevä taloudellinen kriisi, joka 80-luvulle tultaessa pakotti etsimään liikkeen pelastamiseksi todella radikaalejakin ratkaisuja.

Eka-yhtymän kausi vuodesta 1983 eteenpäin käsitellään teoksessa lähinnä siltä kannalta, miten kymmeniin paikallisiin osuusliik

keisiin ja keskusliikkeeseen jakautunut hajanainen E-liike orga

nisoitui valtakunnalliseksi liikeyritykseksi sekä miten sen liike

toiminnat muotoutuivat nykyiseen asentoonsa.

Teoksessa esitetään liikkeen taloudellisen toiminnan kehittyminen laaja-alaisesti sekä paikallisella, osuusliikkeiden muodostamalla tasolla, että valtakunnallisesti keskusjärjestöjen (OTK ja KK) tasolla. Lisäksi käsitellään edistysmieliseen osuuskauppaliikkeeseen vuodesta 1919 sisältynyttä vakuutustoimintaa (Kansa-yhtiöt) sekä 30-luvulta alkaen kehittynyttä Haka-rakennustoimintaa.

Oman erityispiirteensä ja sisäisen jännitteen edistysmielisen osuustoiminnan koko historiaan luo sen kaksinainen rooli toisaalta taloudellista toimintaa harjoittavana liikeyrityksenä ja toisaalta työväenliikkeeseen tukeutuvana kuluttajien joukkojärjestönä, jossa jäsenten vaikutus liikkeeseen on kanavoitunut pitkälti työväen

puolueiden kautta.

(8)

Kirjoitustyö on edennyt tällä hetkellä 50- ja 60-luvuille. Tämän kuvineen runsaat 400-sivuiseksi suunnitellun teoksen on määrä valmistua syksyllä 1992, jolloin on kulunut 75 vuotta Osuustukku- kaupan (OTK) perustamisesta (12.12.1917)*

Ulla Tapiovaara-Harpf

TÄLTÄ SE TUNTUU.

125 METRIÄ SEKASORTOA 60 METRIKSI JÄRJESTYSTÄ

Tulin Työväen Arkistoon järjestämään Kulutusosuustoiminnan Keskus

liitto KK r.y:n (jäljempänä KK) arkistoa keväällä 1988. Aineisto oli Työväen Arkiston makasiinissa hyllyille ladottuna, joten sain heti varsin realistisen kuvan työn laajuudesta; hyllymetrejä oli noin 1 2 5.

KK:n arkisto tuhoutui pommituksessa vuonna 1944. Tiesin siis, että aineistoni tulisi olemaan tuota myöhemmiltä vuosilta.

Ensimmäinen tunne oli, että tätähän riittää eläkeikään asti. Tämän jälkeen aloin olla utelias. Mitähän täältä löytyy? Seurasi kävely

retkiä hyllyjen välissä. Kansioiden selkälappujen tutkistelua, kansioihin kurkistelua. Jännittävää, mutta voiko tästä saada syntymään siistin arkistokansiometsän, selkeän arkistoluettelon?

Sitten pölyisten kansioiden pariin. Tässä vaiheessa tarvitsin esi

liinan ja hengityssuojaimen. Osa aineistosta oli siististi kansiois

sa, joiden selkämyksessä oli erilaisia koodeja. Pyrin ryhmittelemään samoin koodatut kansiot peräkkäin ja aloin tutkia, mitä ne sisäl

tävät. Toimintaperiaatteekseni otin, että ensin mennään yli siitä, mistä aita on matalin, ts. päätin järjestää ensin suuret kokonai

suudet. Se osoittautuikin hedelmälliseksi menettelytavaksi.

(9)

Työ edistyi hyvän matkaa jo pelkillä rutiinitoimenpiteillä. Asia

kirjat arkistokansioihin ja hyllyyn odottamaan paikkaansa arkisto- kokonaisuudessa ja arkistoluettelossa. Tämä vaati muiden ponnis

telujen lisäksi tyypillistä arkistotyöntekijän hyvettä: pölyn ja noen sietokykyä. Tähän on onneksi nykyaikaisessa arkistossa jo apuneuvoja: nuo ihanat ilmanpuhdistimet.

Työväenliikkeen kirjastossa Nina Degerstedt painiskeli samoihin aikoihin osuuskauppakinjallisuuden kanssa. Hänen kanssaan neuvot- telimme moneen otteeseen ja jaoimme töitä. KK:n arkistossa oli suuri joukko eri osuusliikkeiden toimintakertomuksia. Näihin sain täydennystä Työväenliikkeen kirjaston kokoelmista. Toisaalta arkistoaineiston joukossa oli paljon sellaista, mikä kuului yksi

selitteisesti kirjaston toimialaan.

Työn lomassa tutustuin osuuskauppaliikkeen historiaan. Käsissä ku

luivat esimerkiksi lukuisten osuusliikkeiden historiat sekä tietys

ti Kyösti Suonojan ja Sinikka Vepsän neliosainen teos "Kuluttajat rakentavat".

Seuraavaksi otin käsittelyyn ne kansiot, joiden sisältö oli arvoi

tuksellinen. Selkälaput antoivat suuntaviittoja, mutta tosiasial

linen sisältö oli silti useimmiten yllätys.

Aineiston joukosta löytyi myös kokonaisuuksia, jotka oli katsotta

va aivan omiksi arkistonmuodostajikseen. Tässä vaiheessa törmäsi välillä arkisto-opillisiin kiistakysymyksiin. Esimerkiksi yksittäis

ten osuusliikkeiden aineisto sijoittui luontevasti ko. osuusliikkeen muun aineiston yhteyteen, vaikka toisenlainenkin ratkaisu olisi ollut hyvin perusteltavissa. Paikoitellen oli vaikea määritellä, mistä yhteydestä mitkäkin kansiot olivat peräisin.

Arvoituksellisten kansioiden joukossa oli koko joukko iloisia yllä

tyksiä. Esimerkiksi KK:n Mainoskeskuksen asiakirjoja löytyi pommi

tuksesta huolimatta jo 1930-luvulta lähtien. Niiden parissa oli hauska työskennellä, koostuuhan suuri osa aineistosta erilaisista piirroksista, ikkunansomistusmalleista, ilmoitusmalleista yms.

(10)

Julisteitakin löytyi aika tavalla kansioituina ja revitettyinä - parempi niinkin kuin ei lainkaan julisteita. Ne siirsin saman tien Työväen Arkiston KK:n julistekokoelmaan, jota Elina Rantapuska tuolloin järjesti.

Kaikkein mieluisin löytö oli kokoelma vanhoja etikettejä. Sieltä löytyi Ukko-kaljaa, hehkumehua, metsäviiniä, jääjuoma. Meidänkin aikanamme mainiota sekä kuvallista että sanallista ilmaisua löytyi paljon.

Pitkin matkaa sain tarpeellisia tietoja Pertti Tuomiselta, KK:n entiseltä tiedotuspääliköltä. Hänen myötävaikutuksellaan sain yh

teyksiä myös muihin KK:n entisiin toimihenkilöihin. Heidän apunsa oli monessa kohdin todella merkittävää.

Lopulta oli jäljellä vain aineiston kaoottisin osa. Pahvilaatikoita, muovikasseja, epämääräisiä paperipinoja. Työ edistyi toivottoman hitaasti. Suurimmaksi osaksi työ oli "upottamista", valmiisiin kan

sioihin oli lisäiltävä yksittäisiä asiakirjoja tai tarkistettava, oliko kyseinen asiakirja jo aikaisemmin kansioitu.

Vihdoin aineisto alkoi olla järjestyksessä. Yllättävästi paperit löysivät paikkansa. Arkistoluettelo valmistui ja teetti tietokone

järjestelmällemme uusia haasteita laajuutensa takia. Hyllymetreinä aineistoa oli lopulta vain runsaat 60.

Työn kestoa on vaikea täsmällisesti määritellä. Tein sitä osa- aikaisena ja välillä oli välttämättä saatava tehdä muuta, hoitaa esimerkiksi asiakaspalvelua. Vaihtelu on sekä työtehon että -moti

vaation kannalta tärkeää. Ihminen ei ole kone. Jouluna 1989 työ sitten valmistui.

Ja kun kaikki oli valmista luetteloa myöten, alkoi pöydälleni ilmestyä pieniä paperipinoja, lisää KK: n aineistoa. Mikä lie arkiston haamu oli ne piilottanut minulta kaapunsa laskoksiin.

Elämä siis jatkuu ja sehän on ihanaa!

(11)

Nina Degerstedt

OSUUSTOIMINTAKOKOELMA TYÖVÄENLIIKKEEN KIRJASTOSSA

Maaliskuussa 1988 tulin EKA:n projektirahoituksella Työväenliikkeen kirjastoon järjestämään kirjaston osuustoimintakokoelmaa. Alku

tilanne oli - lievästi liioitellen - se, että kirjaston varaston hyllyillä makasi pölyinen röykkiö kirjoja. Tästä "röykkiöstä" oli tarkoitus rakentaa nykyisten kirjastostandardien mukaan järjestetty osuustoimintakirjallisuuden erikoiskokoelma. Suurin osa näistä jul

kaisuista oli kotoisin Kulutusosuuskuntien Keskusliiton lakkaute

tusta kirjastosta, mutta mukana oli myös Työväen Arkiston osuus

toimintakin j allisuuden luokka.

Ensimmäiset kuukaudet kuluivat varastossa kokoelman karsinta- ja järjestelytyössä. Samanaikaisesti kirjastossa suunniteltiin luet- telointialustaa, eräänlaista kaavaketta, jonka avulla voisin tal

lentaa tiedot yksittäisistä julkaisuista atk-rekisteriin. Kokoelman luokittamiseen valittiin UDK, jonka osuustoiminnan luokan lukua käyttäisin 13 alaluokan tarkkuudella.

Tällä hetkellä kokoelman luokitus- ja luettelointityö on loppu

suoralla. Laser-tulosteiden oikoluku; luokituksen viimeistely ja kirjoitusvirheiden korjaus ovat vielä kesken. Koko aineisto on syötetty kirjaston omaan tietokantaan. Luettelon nimekkeiden lopullinen määrä tulee olemaan noin 3500. Se saadaan käyttöön'sekä painettuna julkaisuna että atk-rekisterinä. Atk-hakuja kokoelmasta voi tehdä ainoastaan Työväenliikkeen kirjaston omilta mikrotieto

koneilta.

Kokoelma sisältää osuustoimintaa käsittelevää kirjallisuutta noin 36:sta eri maasta. Mukana on myös paljon pienpainatteita ja jonkin verran sarjoja, jotka on yleensä luetteloitu monografioiksi. Olen jakanut julkaisut 36:n maan ryhmään periaatteella "sisältö ratkai

see". Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi Ruotsin osuustoimintaa käsittelevä julkaisu on Ruotsin luokassa riippumatta siitä missä maassa teos on julkaistu ja kuka on julkaisija. Laajin yksittäinen

(12)

maaluokka on Suomen luokka (1320 viitettä). Seuraavaksi tulee Ruotsi (396 viitettä). Pohjoismaat yhdessä kattavat yli puolet aineistosta (1866 viitettä). Paljon aineistoa on myös Saksasta (265 viitettä) ja Isosta-Britanniasta (287 viitettä). Muut maat ovatkin sitten nimekemäärältään huomattavasti pienempiä.

Kokonaisuudessaan kokoelman kirjallisuus on melko vanhaa. Käyttäjä, joka lähestyy kokoelmaa mielessään näkökulma osuustoiminnan histo

riaan, sen syntyyn ja varhaiseen teoriaan, löytää varmasti enemmän antoisia lähteitä kuin se, joka etsii tietoa osuustoiminnan teorian

"viimeisestä sanasta". Suurin osa teoksista on julkaistu 1900- ja 1950“lukujen välissä. 1960-1980-luvuilla julkaistua kirjallisuutta on vähän. Esimerkiksi Saksan luokassa on aineistoa aivan vuosi

satamme alusta ja paljon 1920- ja 1930-luvuilla julkaistua kirjal

lisuutta, josta löytyy mm. jonkin verran kansallissosialistien osuustoimintajulkaisuj a .

Yleisen teorian ja historian luokasta löytyy osuustoiminnan klassik

koja. Esimerkkeinä voisi mainita Charles Giden, jolta löytyy 27 nimekettä ja Herman Schulze-Delitzschin, jonka neliosainen kootut kirjoitukset sekä muutamia tutkielmia hänen ajattelustaan kuuluvat kokoelmaan. Englannin osuustoiminnan uranuurtajan, G.J. Holyoaken, teoksia löytyy Englannin luokasta. Suomen luokassa pellervolainen osuustoiminta on hyvin edustettuna. Pellervon julkaisuja on Suomen luokassa eniten KK:n jälkeen. Hannes Gebhardin teoksia Suomen luo

kasta löytyy yli 30 nimekettä. Tärkeän osan kokoelmasta muodosta

vat eri maiden osuustoiminnan keskusliittojen vuosikirjat, vuosi

kertomukset ja kokousasiakirjat. Näiden sarjojen kattavuus vaihtelee melkoisesti, mutta esim. Englannin ja Saksan luokista löytyy melko pitkät yhtenäiset sarjat keskusjärjestöjen vuosikirjoja.

Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälisen Osuustoimintaliiton (Inter

national Co-operative Alliance) osalta on omana luokkanaan. Se sisältää kokousasiakirjoja, tutkimuksia, tilastoja ja historiikkeja.

ICA on myös julkaissut tutkielmia kehitysmaiden osuustoiminnasta.

Osuustoiminta on tärkeässä asemassa monissa nykypäivän kehitysmaissa ja yli puolet ICA:n jäsenjärjestöjen jäsenistä on Aasian maista.

Myös YK:n ILO on julkaissut tilastoja ja tutkielmia kehitysmaiden

(13)

osuustoiminnasta, mutta ILO:n julkaisuilla ei ole omaa luokkaa, vaan ne on sijoitettu lähinnä yleisen teorian ja historian luokkaan.

Osuustoimintakirjallisuuden kokoelmaluettelo valmistuu kesän 1990 aikana ja sitä voi tilata Työväenliikkeen kirjastosta.

Marjaliisa Hentilä

SUOMEN KULUTTAJALIITON ARKISTO .

- 1924-1957 Sos.dem. Työläisnaisliiton kodinhoitokurssit, - " - kotitalousjaosto - 1957-1979 Kotineuvontaliitto

- 1979-1987 Kuluttajaneuvontaliitto - 1987- Suomen Kuluttajaliitto

Suomen Kuluttajaliiton historia perustuu Sosialidemokraattisen Työläisnaisliiton lastenhoidon- ja kodinhoidon valistus- ja kurssi

toimintaan. Kotineuvontatyö, ts. kodin hygienian, terveellisen ruuan, käsityötaidon ja pienten lasten hoidon neuvontatyö kuului alusta pitäen Työläisnaisliiton toimintaan. Vuonna 1924 se vakiin

tui, kun siihen alettiin myöntää valtionapua. Hanke oli sekä jatkoa jo aloitetulle toiminnalle että reaktio erityisesti Marttaliitolle myönnettyä valtionapua kohtaan.

Suomen Kuluttajaliiton esihistoriaa 1920-luvulta 1950-luvun lopulle asti voidaan tutkia Työväen Arkistossa säilytettävän Sosialidemo

kraattisen Työläisnaisliiton aineiston avulla. Suomen Kuluttaja

liiton arkisto käsittää pääasiassa vuoden 1957 jälkeistä aineistoa.

Työläisnaisliiton kotitalousjaosto vastasi vuoteen 1957 asti työ

väenliikkeessä harjoitetusta kotitalousneuvonnasta. Tällöin toi

minta itsenäistettiin ja Kotineuvontaliitto aloitti toimintansa.

Itsenäistymisen takana oli pyrkimys "epäpoliittisena" järjestönä päästä osalliseksi suuremmasta valtionavusta. Toisaalta myös Työ-

(14)

läisnaisliikkeen sisällä harjoitettiin kritiikkiä yhä laajenevaa kotitaloustoimintaa vastaan.

Suomen Kuluttajaliiton arkisto luovutettiin Työväen Arkiston suojiin 9.8.1989 (luovutus 107/1989) ja se käsittää yli 50 kansiollista aineistoa, n. 5 hyllymetriä. Järjestämistyössä Suomen Kuluttaja

liiton kirjanpitäjän Reija Aarnion asiantuntemus oli suureksi avuksi.

TYÖVÄENARKISTON UUSI TUTKIJASALI

Työväen Arkiston tutkijasali on uusittu. Uusi, äänieristetty tutkijasalimme on ollut asiakkaiden käytössä maaliskuusta alkaen.

Tervetuloa tutustumaan ja tutkimaan!

Työväen arkiston yleisöpalveluajät kesällä (kesä - elokuu):

maanantai, keskiviikko, perjantai: klo 1 0 - 1 6 tiistai, torstai: klo 1 0-1 9.

(15)

OPINNÄYTTEET I989. VASEN 1/1990

1 A A T E H I S T O R I A JA T E O R E E T T I S E T K Y S Y M Y K S E T

1 x z 01 54 4

H e i k kilä, J ouko

S o s i a a l i d e m o k r a a t i t ja S u o m e n k a n s a l l i s e n a u t o n o m i a n p u o l u s t u s 1906-1914. - T a m p e r e : T a m p e r e e n y l i o p i s t o » 1909. - 316 s. -

S u o m e n h i s t o r i a n l i s e n s i a a t i n t y ö . . VAS : 1

VAS: 3.3

* s o s i a a l i d e m o k r a a t t i s e t p u o l u e e t

»SDP

» n at i o n a l ismi

» a u t o n o m i a UDK : 329 U D K : 323.1

1 x z O 1548

H u r s k a in en » Kai K a l e v a

R os a L u x e m b u r g ja m i l i t a r i s m i . - H e l s i n k i : H e l s i n g i n y l i op is to » 1989. - 59 s. -

P o l i i t t i s e n h i s t o r i a n l a u d a t u r - t u t k i e l m a . . V A S : 1

VAS : 2

»m a r x is mi

»mi 1 i t arismi

» k a n s a i n v ä l i n e n t y ö v ä e n l i i k e UDK: 329

1 x z O 1557

L e h t i n e n » Heikki

K o m m u n i s t i s e n p u o l u e e n p u o l u e t e o r i a ja p o r v a r i l l i s e n

y h t e i s k u n n a n t o d e l l i s u u s . - H el s i n k i : H e l s i n g i n y l i op i s t o » 1989. - 134 s . -

Y l e i s e n v a l t i o - o p i n pro g r a d u - tu t k i e l m a . . VAS : 1

VAS: 3.4

» m a r x i s m i

» v a l t i o

» k o m m u n i s t i s e t p u o l u e e t UDK: 321

UDK: 329

1 x z 0 1 5 5 8

L i p s a n e n » Esa

P ä ä o m a ja t y ö a i k a . - T a m p e r e : T a m p e r e e n y l i o p i s t o » 1988. - 359 s. -

S o s i a a l i p o l i t i i k a n l i s e n s i a a t i n t u t k i m u s . . VAS : 1

VAS : 4

» t y ö a i k a

» marx ismi

» s o s i a a l i h i s t o r i a UDK: 331.3

1 x z 0 1 5 6 5

L u u k k a n e n » Arto

L e n i n i n a s e n n e u s k o n to o n» o r t o d o k s i s e e n k i r k k o o n ja

u s k o n n o l l i s i i n y h t e i s ö i h i n v u o s i n a 1895-1917. - H el s i n k i : H e l s i n g i n y l i o p i s t o, 1989. - 106 s. -

Y l e i s e n k i r k k o h i s t o r i a n pro g r a d u - t u t k i e l m a . . V A S : 1

VAS : 2

»marx i s m i - l e n i n i s m i

» u s k o n t o UDK: 329 UDK : 2

(16)

N i k k i lä » J u k k a

S a k s a n s o s i a a l i d e m o k r a a t t i s e n p u o l u e e n i d e o l o g i n e n k r i is i e n s i m m ä i s e n ä m a a n p a k o l a i s u u s v u o t e n a 1933. - H e l s i n k i : H e l s i n g i n y l i o p i st o, 1988. - 84 s. -

Y l e i s e n h i s t o r i a n pro g r a d u - t u t k i el ma ..

VAS : 1 VAS : 2

* s o s i a a l i d e m o k r a a t t i s e t p u o l u e e t S a k s a 1933

*SPD

»fas ismi

* i d e o l o g i a UDK: 329 UDK: 943

1 x z 0 1 5 8 3

T y r v ä i n e n , Timo

P a l k a t ja t y ö l l i s y y s j ä r j e s t ä y t y n e i l l ä t y ö m a r k k i n o i l l a :

k a t s a u s a m m a t t i l i i t t o j e n t a l o u s t e o r i a a n ja e m p i i r i n e n t ut k i m u s y k s i t y i s e n s e k t o r i n p a l k k o i h i n ja t y ö l l i s y y t e e n v a i k u t t a v i s t a t e k i j ö i s t ä S u o m e s s a . - H e l s i n k i : H e l s i n g i n y l i o p i s to , 1987. - 2 1 0 s . -

K a n s a n t a l o u s t i e t e e n l i s e n s i a a t i n t u t k i m u s ..

V A S : 1 VAS : 4

* a m m a t t i 1i itot

» t y ö m a r k k i n a t

» p a l k a t

» t y ö l1 isyys

» p e l i t e o r i a UDK: 330 UDK: 331.5

2 K A N S A I N V Ä L I N E N T Y Ö V Ä E N L I I K E JA T Y Ö V Ä E N L I I K E ERI M A I S S A

x z 0 1 5 4 8 H u r s k a i n e n , Kai K a l e v a

R o s a L u x e m b u r g ja m i l i t a r i s m i . - H e l s i n k i : H e l s i n g i n y l i o p i s t o , 1989. - 59 s. -

P o l i i t t i s e n h i s t o r i a n l a u d a t u r - t u t k i e l m a . . V A S : 1

VAS : 2

» m a r x ismi

»mi 1itar ismi

» k a n s a i n v ä l i n e n t y ö v ä e n l i i k e UDK: 329

x z O 1552 K a un o n e n , K a i s a

F u t u r i s t i t ja b o l s e v i k k i e n k u l t t u u r i p o l i t i i k k a 1917-1921. - H el si n k i : H e l s i n g i n y l i o p i s to , 1988. - 128 s. -

Y l e i s e n h i s t o r i a n pro g r a d u - t u t k i e l m a . . VAS : 2

VAS: 5.1

» k o m m u n i s t i s e t p u o l u e e t

»NKP

» k u l t t u u r i p o l i t i i k k a N e u v o s t o 1 iitto

»t a i d e

» f ut ur ismi UDK: 329 UDK: 7.0

(17)

Y l e i s e n k i r k k o h i s t o r i a n pro g r a d u - t u t k i e l m a . . VAS : 1

VAS : 2

» marx i s m i - l e n i n i s m i

» u s k o n t o UDK: 329 UDK : 2

x z O 1562 Molina, S e i j a

S i e r r a M a e s t r a s t a S i k o j e n l a h t e e n : K u u b a n v a l l a n k u m o u s ja s e n a l k u v a i h e e t t ä r k e i m p i e n s u o m a l a i s t e n s a n o m a l e h t i e n k u v a a m a n a

1 . 1 . 1 9 5 9 - 3 1 . 5 . 1 9 6 1 . - H el s i n k i : H e l s i n g i n y l i o p i s t o , 1988. - 143 s. + 5 liites. -

P o l i i t t i s e n h i s t o r i a n pro g r a d u - tu t k i e l m a . . VAS : 2

VAS : 6

» v a l l a n k u m o u k s e t K u u b a 1959-61

* lehd istök ir jo it t e l u

» s a n o m a l e h d e t UDK: 323

UDK: 07

x z O 1564 N i k k i l ä , J u k k a

S a k s a n s o s i a a l i d e m o k r a a t t i s e n p u o l u e e n i d e o l o g i n e n k r ii si e n s i m m ä i s e n ä m a a n p a k o 1a i s u u s v u o t e n a 1933. - H e l s i n k i : H e l s i n g i n y l i op is t o , 1988. - 84 s . -

Y l e i s e n h i s t o r i a n pro g r a d u - t u t k i e l m a . . VAS : 1

VAS : 2

» s o s i a a l i d e m o k r a a t t i s e t p u o l u e e t S a k s a 1933

»SPD

» f as i s m i

» i d e o l o g i a UDK: 329 UDK: 943

x z O 1581 T a r v ai ne n, V e i k k o

T o u k o k u u n 1968 t a p a h t u m a t ja R a n s k a n k o m m u n i s t i n e n puolue. - H el si nk i : H e l s i n g i n y l i o p i s to , 1988. - 360 s. -

Y l e i s e n v a l t i o - o p i n pro g r a d u - t u t k ie lm a. . VAS : 2

VAS: 3.4

» k o m m u n i s t i s e t p u o l u e e t R a n s k a

»RKP

» v a s e m m i s t o l i i k k e e t R a n s k a 1968

* leg i t i m i t e e t t i

» v a s e m m i s t o p u o l u e e t R a n s k a 1968 UDK: 329

S U O M E N P O L I I T T I N E N E L Ä MÄ JA P O L I I T T I N E N H I S T O R I A

.1 V A L T A K U N N A L L I N E N N Ä K Ö K U L M A

(18)

P o l i i t t i s e n h i s t o r i a n pro g r a d u - tu t k i e l m a . . VAS: 3.1

VAS: 3.4

» p o l i i t t i n e n h i s t o r i a Suomi 1944-47

» t y ö v ä e n l i i k e S uomi 1 9 4 4 - 1 9 4 7

» s o s i a l i s o i n t i

» k a n s a l1 i s t a m i n e n UDK: 329

UDK: 323

3.1 x z O 1586

Virtamo, T u i j a

L a in v o i m a l l a k o m m u n i s m i a v a s t a a n : L a p u a n i i i k k e e n

p a i n o s t u k s e n v a i k u t u s ns. k o m m u n i s t i l a k i e n s y n t y y n 1929-30. - H e ls i n k i : H e l s i n g i n y l i o pi st o, 1989. - 106 s. + 17 liites. -

P o l i i t t i s e n h i s t o r i a n pro g r a d u - t u t k i e l m a . . VAS: 3.1

VAS : 3.4

» o i k e i s t o l i i k k e e t

» k o m m u n i s m i n v a s t a i s u u s

» l a i t

» L a p u a n liike UDK: 329

3.1 x z O 1587

V ir t a n e n , Ti m o V es a

K o l m e n s u u r e n v ä l i n e n t a i s t e l u h e g e m o n i a s t a s i i r r y t t ä e s s ä s o t a t a l o u d e s t a s ä ä n n ö s t e l y t a l o u t e e n 1945-48. - H e l s i n k i : H e l s i n g i n y l io pi st o, 1990. - 126 s. -

» s i s ä p o l i t i i k k a S u omi 1945-48

» t a l o u s p o l i t i i k k a S u omi 1945-48 UDK: 323

3.2 P A I K A L L I N E N JA A L U E E L L I N E N N Ä K Ö K U L M A

3.2 x z O 1556

K r on l u n d , Jarl E v e r t

H y v i n k ä ä i t s e n ä i s y y s s o d a s s a 1918. - H el s i n k i : H e l s i n g i n y li op is t o , 1989. - 102 s. -

S u o m e n h i s t o r i a n l au da tu rt yö . VAS: 3.2

» k a n s a l a i s s o t a H y v i n k ä ä

» s i s ä l l i s s o d a t Suomi

» p a i k a l l i s h i s t o r i a H y v i n k ä ä UDK

UDK UDK

323 948 908

2 x z O 1577

Ranki, Ta p a n i

K e r a v a n " v i i t o s t e n " s y n ty : s o s i a a l i d e m o k r a a t t i s e n

v a l t u u s t o r y h m ä n r e p e y t y m i n e n v u o d e n 1976 k u n n a l l i s v a a l i e n jälkeen. - H e l s i n k i : H e l s i n g i n y l i o p i s t o , 1989. - 139 s. -

VAS: 3.3

» s o s i a a l i d e m o k r a a t t i s e t p u o l u e e t Suomi

»SDP

» k u n n a l l i s p o l i t i i k k a UDK: 329

UDK: 352

(19)

3.3 x z O 1544 H e i k k i l ä » J ou k o

S o s i a a l i d e m o k r a a t i t ja S u o m e n k a n s a l l i s e n a u t o n o m i a n p u o l u s t u s 1906-1914. - T a m p e r e : T a m p e r e e n y l i o pi st o» 1989. - 316 s. -

VAS: 3.3

» s o s i a a l i d e m o k r a a t t i s e t p u o l u e e t

» n a t i o n a l ismi »SDP

» a u t o n o m i a UDK: 329 UDK: 323.1

3.3 x z O 1569

Pajula» S i m o - P e k k a

P e n n a T er v o : a s e v e l i s o s i a l i s t i . - H e l s i n k i : H e l s i n g i n yl i op is to » 1989. - 160 s. -

» s o s i a a l i d e m o k r a a t t i s e t p u o l u e e t

»SDP

» k o m m u n i s m i n v a s t a i s u u s UDK: 329

3.3 x z O 1577

Ranki» Tapani

K e r a v a n " v i i t o s t e n ” s yn t y : s o s i a a l i d e m o k r a a t t i s e n

v a l t u u s t o r y h m ä n r e p e y t y m i n e n v u o d e n 1976 k u n n a l l i s v a a l i e n jälkeen. - H el s i n k i : H e l s i n g i n y l i op is to » 1989. - 139 s. -

VAS : 3.3

»SDP

» k u n n a l l i s p o l i t i i k k a UDK: 329

UDK: 352

3 . 3 x z O 1582

T u runen» V es a

A s e v e l i s o s i a l i s t i e n p e r i v i h o l l i n e n : a s e v e 1 i s o s i a l i s t i e n K e u v o s t o l i i t t o - k ä s i t y s . - H el si n k i : H e l s i n g i n y l i o p i s t o »

1989. - 104 s . -

»SDP

» v i h o l1 i s k uv a UDK: 329

3.4 K A N S A N D E M O K R A A T T I S E T JA K O M M U N I S T I S E T P U O L U E E T

3.4 x z 01 55 7

L e h t i n e n » Heikki

K o m m u n i s t i s e n p u o l u e e n p u o l u e t e o r i a ja p o r v a r i l l i s e n

y h t e i s k u n n a n t o d e l l i s u u s . - H e l s i n k i : H e l s i n g i n y l i op i s t o » 1989. - 134 s . -

Y l e i s e n v a l t i o - o p i n pro g r a d u - tu t k i e l m a . . VAS : 1

VAS: 3.4

» ma rx is mi

» v al t i o

» k o m m u n i s t i s e t p u o l u e e t UDK: 321

UDK: 329

(20)

P arikka, R a i m o

T y ö v ä e n l i i k e ja y h t e i s k u n n a l l i n e n m u u t o s 1944-1947. - H el si nk i : H e l s i n g i n y l i o p i s to , 1988. - 225 s. -

P o l i i t t i s e n h i s t o r i a n pro g r a d u - t u t k i e l ma ..

VAS: 3.1 VAS: 3.4

» p o l i i t t i n e n h i s t o r i a Suomi 1944-47

» t y ö v ä e n l i i k e Suomi 1 9 4 4 -1947

»sos i a l is oi n t i

» k a n s a l1i s t a m i n e n UDK: 329

UDK: 323

3.4 x z O 1581

T a r v ai ne n, V ei k k o

T o u k o k u u n 1968 t a p a h t u m a t ja R a n s k a n k o m m u n i s t i n e n puolue. - H e ls in ki : H e l s i n g i n y l i op i s to , 1988. - 360 s. -

Y l e i s e n v a l t i o - o p i n pro g r a d u - t u t k i e l m a . . VAS : 2

VAS: 3.4

» k o m m u n i s t i s e t p u o l u e e t R a n s k a

»RKP

» v a s e m m i s t o l i i k k e e t R a n s k a 1968

» l e g i t i m i t e e t t i

» v a s e m m i s t o p u o l u e e t R a n s k a 1968 UDK: 329

3.9 ^ xzO 1586

Virtamo, T u i j a

L a in v o i m a l l a k o m m u n i s m i a v a s t a a n : L a p u a n i i i k k e e n

p a i n o s t u k s e n v a i k u t u s ns. k o m m u n i s t i l a k i e n s y n t y y n 1929-30. - H e ls i n k i : H e l s i n g i n y l io pi st o, 1989. - 106 s. + 17 liites. -

VAS: 3.4

»oike isto li ik k e e t

» k o m m u n i s m i n v a s t a i s u u s

* lait

» L a p u a n liike UDK: 329

3.5 M U U T T Y Ö V Ä E N P U O L U E E T

4 A M M A T T I Y H D I S T Y S T O I M I N T A , T Y Ö M A R K K I N A T , T Y Ö E L Ä M Ä

'* , ^ Autere, Heikki x z 0 1540

A m m a t t i y h d i s t y s o s a l 1 i s t u m i n e n ja s e n e s t eet. - H el s i n k i : H e l s i n g i n y l io pi st o, 1989. - 90 s. + l i i t t e e t -

S o s i a a l i p s y k o l o g i a n pro g r a d u - t u t k ie lm a. . VAS : 4

» a m m a t t i y h d i s t y s t o i m i n t a

» p o l i i t t i n e n o s a l l i s t u m i n e n UDK: 331.1

(21)

B e r g h o l m » T a p i o

S a t a m a t y ö o s u u s k u n n i s t a K u l j e t u s t y ö n t e k i j ä i n l i i t t o o n : S u o m e n s a t a m a t y ö n t e k i j ä i n v a l t a k u n n a l l i s e n j ä r j e s t ö t o i m i n n a n

m u o t o u t u m i n e n ja k e h i t y s v u o t e e n 1912 saakka. - H el s i n k i : H e l s i n g i n y l i o p i st o» 1988. - 236 s. + 16 liites. -

VAS : 9

» a m m a t t i 1 i itot

» s a t a m a t y ö l ä i s e t

» a m m a t i l l i n e n j ä r j e s t ä y t y m i n e n

» t y ö o s u u s k u n n a t

» o s u u s t o i m i n t a UDK: 331.1 UDK: 334

4 x z 0 1 5 4 2

Ekman» P i r jo L i i s a

Ta p a u s V uo s a a r i : V u o s a a r e n t e l a k a n y h t e i s ö n p u r k a u t u m i n e n t e l a k k a t e o l l i s u u d e n r a k e n n e m u u t o k s e n s eu r a u k s e n a . - H el s i n k i : H e l s i n g i n y l i o p i s t o » 1989. - 103 s. -

S o s i a a l i p o l i t i i k a n pro g r a d u - tu t k i e l m a . . VAS : 4

» r a k e n n e m u u t o k s e t

» t e l a k k a t e o l1 isuus

» m e t a l l i t y ö l ä i s e t

» r a t i o n a l i s o i n t i UDK: 331.5

4 x z 0 1 5 5 3

K i v i m ä k i » R i i k k a

T o i m i s t o t y ö n h i s t o r i a a t e o l l i s t u m i s e n a l k u a j o i s t a

t o i m i s t o a u t o m a a t i o o n . - T a m p e r e : T a m p e r e e n y l i o p i s t o » 1988. - 81 s. -

S o s i o l o g i a n pro g r a d u - t u t k i e l m a . . VAS : 4

» t o i m i s t o t y ö

» t o i m i s t o t y ö n t e k i jät

» n a i s e t t y ö e l ä m ä s s ä UDK: 331.1

4 x z 0 1 5 5 5

K o s k e n s a l m i » S a i j a K i r s i - M a r j a A n n a

S u k u p u o l t e n v ä l i s e t p a l k k a e r o t o n g e l m a n a ja p a l k k a e r o j e n sy y t n a i s t y ö n t e k i j ö i d e n k ä s i t y s t e n muka a n . - H el s i n k i : H e l s i n g i n y l i o p i s t o » 1990. - 94 s. + 14 liites. -

VAS : 7

» p a l k a t

»syrj intä

» t e r v e y d e n h u o l t o UDK: 331.2

UDK: 396

t} x z 0 1 5 5 8

L i p s a n e n » E s a . . ,

P ä ä o m a ja työ a i k a . - T a m p e r e : T a m p e r e e n y l i o p i s t o » 1988. - 359 s. -

S o s i a a l i p o l i t i i k a n l i s e n s i a a t i n t u t k i m u s . . VAS : 1

VAS : 4

» t y ö a i k a

» m a r x i s m i

» s o s i a a l i h i s t o r i a U D K : 331.3

(22)

L ö y t t y n i e m i , Raili

N a i s e t m i e s v a l t a i s i l l a t y ö p a i k o i l l a , y l i o pi st o, 1988. - 112 s. -

VAS : 7

♦ n a i s e t t y ö e l ä m ä s s ä

♦ s u k u p u o l i r o o l i t

♦ t y ö o l o t

♦ t y ö v i i h t y v y y s UDK: 331.4 UDK: 396

M el o i i n n a , N i i l o

K u u s a n k o s k i : t y ö t t ö m y y t t ä t e h t a a n v a r j o s s a . T a m p e r e e n y l i op i st o, 1987. - 59 s. -

S o s i a a l i p o l i t i i k a n l a u d a t u r - t u t k i e l m a . . VAS : 4

VAS: 7

♦ t y ö t t ö m y y s K y m e n l a a k s o K u u s a n k o s k i

♦ t e o l 1 i s u u s y h d y s k u n n a t K u u s a n k o s k i UDK: 331.5

* x z O 156 3

Muuri, Anu

T y ö l ä i s n a i s e n e l ä m ä ä v u o s i s a d a n a l u s s a : t u t k i m u s

p u u v i l l a t e h t a a n n a i s t y ö n t e k i j ö i d e n työstä, t o i m e e n t u l o s t a ja a s u m i s e s t a T a m p e r e e l l a . - T a m p e r e : T a m p e r e e n y l i o p i s t o , 1988.

- 1 2 0 s. 7

VAS : 7

♦ e l i n o l o t

♦ t e o l l i s t u m i n e n T am p e r e

♦ t e k s t i i l i t e o l l i s u u s T a m p e r e

♦ t y ö o l o t UDK: 396 UDK: 687 UDK: 908

x z O 1561 - T a m p e r e :

- H e l s i n k i : H e l s i n g i n

. x z O 1567

Orjala, H a n n e l e

T y ö v ä e n l u o k k a r a h a s t o k a p i t a l i s t i k s i ? : r a h a s t o m u o t o i n e n p a l k a n s a a j a p ä ä o m a a m m a t t i y h d i s t y s1 i i k k e e n t o i m i n n a s s a . - T a m p e r e : T a m p e r e e n y l i op i s to , 1987. - 140 s. -

VAS : 9

♦ intress it

♦ a m m a t t i y h d i s t y s l i ike

♦ henk i l ö s t ö r a h a s t o t UDK: 331.1

... x z O 157 1

P a l o m a k i , L i i s a

P a l k k a t y ö n t e k i j ä n t y ö s u h t e e n ja sen v ä h i m m ä i s e h t o j e n k e h i t y k s e s t ä s u o m a l a i s i l l a t y ö m a r k k i n o i l l a . - T a m p e r e : T a m p e r e e n y l i o p is t o , 1987. - 110 s. -

S o s i a a l i p o l i t i i k a n pro g r a d u - t u t k i el ma ..

VAS: 4

♦ t y ö s u h d e

♦ t y ö e h t o s o p i m u k s e t UDK: 331.1

_ 0 . x z 0 157 3

P e l t o m a a , S i r p a

T o i m e e n t u l o t u e n s o s i a a l i t y ö n t e k i j ä n työ : t y ö n t e k i j ä n

n ä k ö k u l m a . - H e l s i n k i : H e l s i n g i n y l i o p i s to , 1990. - 95 s. - S o s i a a l i p o l i t i i k a n pro g r a d u - tu t k i e l m a . .

VAS : 4

♦sos i a a l i t p ö

♦to i m i h e n kilöt UDK: 364.6

(23)

Pukkio, M ä ä r e t t ä

A m m a t t i k u n t a h e n k i s t ä a m m a t t i y h d i s t y s p o l i t i i k k a a : m a a l a r e i d e n a m m a t t i y h d i s t y s t o i m i n t a S u o m e s s a v u o s i n a 1888-1912. - H el si nk i

: H e l s i n g i n y l i o p i s t o, 1989. - 236 s. -

P o l i i t t i s e n h i s t o r i a n pro g r a d u - t u t k ie lm a. . VAS : 9

♦ a m m a t i t

♦ m a a l a r i t

♦ a m m a t t i y h d i s t y s t o i m i n t a UDK: 331.1

4 x z 0 1 5 8 0

Suomi, A rj a

T y ö p a i k k a k u l t t u u r i ja fuusio. - H e l s i n k i : H e l s i n g i n y li o p i s t o , 1988. - 212 s. -

F o l k l o r i s t i i k a n pro g r a d u - t u t k ie lm a. . VAS : 9

VAS: 5.1

♦ t y ö p a i k k a k u l t t u u r i

♦ f o l k l o r i s t i i k k a

♦ e l ä m ä n t a p a UDK: 316.7 UDK: 398

9 x z O 1583

T y rv äi ne n , Timo

P a l k a t ja t y ö l l i s y y s j ä r j e s t ä y t y n e i l l ä t y ö m a r k k i n o i l l a :

k a t s a u s a m m a t t i l i i t t o j e n t a l o u s t e o r i a a n ja e m p i i r i n e n t u t k i m u s y k s i t y i s e n s e k t o r i n p a l k k o i h i n ja t y ö l l i s y y t e e n v a i k u t t a v i s t a t e k i j ö i s t ä S u o m e s s a. - H e l s i n k i : H e l s i n g i n y l i op i s t o , 1987. - 2 1 0 s . -

K a n s a n t a l o u s t i e t e e n l i s e n s i a a t i n t u t k i m u s . . V A S : 1

VAS : 9

♦ am ma tt i 1 i itot

♦ t y ö m a r k k inat

♦ p a l k a t

♦ t y ö l1 isyys

♦pe 1 iteor ia UDK: 330 UDK: 331.5

9 x z O 1589

U us i m ä k i , Anneli

T y ö t t ö m y y s m u u t o s t i l a n t e e n a : m u u t o k s e t 78 t o r n i o l a i s e n t e k s t i i l i t e h t a a s t a t y ö t t ö m ä k s i j ää n e e n a i n e e l l i s e s s a

h y v i n v o i n n i s s a , s o s i a a l i s i s s a s u h t e i s s a ja h e n k i s e l l ä tasolla.

- T a m p e r e : T a m p e r e e n y l i o p i s to , 1988. - 190 s. - S o s i a a l i p o l i t i i k a n pro g r a d u - t u t k ie lm a. .

VAS : 9 VAS: 7

♦ t y ö t t ö m ä t

♦ t e k s t i i1 iteo 1 1 isuus UDK: 331.5

UDK: 687

9 x z0 1 5 8 5

Vireä, H a n n u T a pi o

T y ö n a n t a j a - ja t y ö n t e k i j ä j ä r j e s t ö t ja t u o t a n t o k o m i t e a a ja

y r i t y s d e m o k r a t i a a k o s k e v a t l a i n s ä ä d ä n t ö p r o s e s s i t . - H el s i n k i : H e l s i n g i n y l i op i st o, 1989. - 155 s. -

Y l e i s e n v a l t i o - o p i n pro g r a d u - t u t k i e l m a . . VAS : 9

♦yr i t y s d e m o k r a t i a

♦ yhte isto i m i n t a

♦ t y ö m a r k k i n a j ä r j e s t ö t

♦ lait

UDK: 331.1

5 S I V I S T Y S JA K O U L U T U S

(24)

5.1 x z 0 1 5 47 H e l l sten, Sari

R a k k aus-, p e t t y m y s - ja t a i t e i 1 i j a n k u t s u m u s - m o t i i v i T o i v o P e k k a s e n n ä y t e l m i s s ä . - H el si n k i : H e l s i n g i n y l i op is to , 1938.

- 86 s. -

K o t i m a i s e n k i r j a l l i s u u d e n pro g r a d u - t u t k i el ma ..

VAS: 5.1

*k ir j a l 1 isuudentutkimus

♦työväenk ir j a l 1 isuus UDK: 82(091) +82.0

1 x z O 1549

Inkinen, T i i na

A r v i d J ä r n e f e l t i n r o m a a n i e n n a i s k u va . - H el si n k i : H e l s i n g i n y l i o p i s t o , 1989. - 104 s. -

K o t i m a i s e n k i r j a l l i s u u d e n pro g r a d u - t u t k i e l m a . . VAS: 5.1

♦ k i r j a l l i s u u d e n t u t k i m u s

♦ n a i s e t

^ e m a n s i p a a t i o UDK: 396

UDK: 8 2 ( 0 9 1 ) + 8 2 . 0

5.1 x z O 1552

K a u n o n e n , K a i s a

F u t u r i s t i t ja b o l s e v i k k i e n k u l t t u u r i p o l i t i i k k a 1917-1921. - H e l s i n k i : H e l s i n g i n y l i o p i s to , 1988. - 128 s. -

Y l e i s e n h i s t o r i a n pro g r a d u - tu t k i e l m a . . VAS : 2

VAS: 5.1

♦ k o m m u n i s t i s e t p u o l u e e t

♦NKP

♦ k u l t t u u r i p o l i t i i k k a N e u v o s t o 1 iitto

♦ta i d e

♦ f u t u r ismi UDK: 329 UDK: 7.0

1 x z O 1570

Palje, E e v a

S a v e n v a l a j a : e r ä ä n v a n h a n k ä s i t y ö a m m a t i n m u o d o n m u u t o k s i s t a . - H el s i n k i : H e l s i n g i n y l i op is to , 1989. - 153 s. + 7 liites. -

S o s i o l o g i a n pro g r a d u - tu t k i e l m a . . VAS: 5.1

♦käs i t y ö l ä i s e t

♦ a m m a t i t

♦ s a v e n v a l a j a t UDK: 39

5.1 x z O 1576

Pöysä, Jyrki

T y ö p a i k k a k u l t t u u r i s e n a n ä y t t ä m ö n ä : f o l k l o r i s t i n e n t u t k i m u s e r ä ä n n a i s y h t e i s ö n t y ö p a i k k a k u l t t u u r i s t a . - H el si nk i :

H e l s i n g i n y l i p i s t o, 1988. - 284 s. + 6 liites. -

S u o m a l a i s e n ja v e r t a i l e v a n k a n s a n r u n o u d e n t u t k i m u k s e n l i s e n s i a a t i n t y ö . .

VAS: 5.1 VAS : 7

♦ f o l k l o r i s m i

♦ t y ö p a i k k a k u l t t u u r i

♦ n a i s e t t y ö e l ä m ä s s ä UDK: 396

UDK: 398

(25)

R i t a m ä k i , Tap a n i

F r ä n o p p o s i t i o n tili p o s i t i o n : s t u d i a r i E l m e r D i k t o n i u s 3 0 - t a l s lyrik. - H el si n k i s H e l s i n g i n y l i o p i s t o , 1988. - 160 s . -

Pro g r a d u - a v h a n d l i n g i s ve n s k litt e r a t u r . . VAS: 5.1

*kir j a l1 i s u u d e n t u t k i m u s

* lyr i ikka

UDK: 8 2 ( 0 9 1 ) + 8 2 . 0

1 x z O 1580

Suomi, A rj a

T y ö p a i k k a k u l t t u u r i ja fuusio. - H e l s i n k i : H e l s i n g i n y li o p i s t o , 1988. - 212 s. -

F o l k l o r i s t i i k a n pro g r a d u - t u t k ie lm a. . VAS : 9

VAS: 5.1

* t y ö p a i k k a k u l t t u u r i

» f o l k l o r i s t i i k k a

» e l ä m ä n t a p a UDK: 316.7 UDK: 398

5.2 K OU L U T U S , O P I S K E L I J A L I I K E , N U O R I S O J Ä R J E S T Ö T

6 L E H D I S T Ö

6 x z 0 1 5 62

Ho Iina, S e i j a

S i e r r a M a e s t r a s t a S i k o j e n l ah t e e n : K u u b a n v a l l a n k u m o u s ja sen a l k u v a i h e e t t ä r k e i m p i e n s u o m a l a i s t e n s a n o m a l e h t i e n k u v a a m a n a

1 . 1 . 1 9 5 9 - 3 1 . 5 . 1 9 6 1 . - H e ls i n k i : H e l s i n g i n y l i o p i s to , 1988. - 193 s . + 5 li i t e s . -

P o l i i t t i s e n h i s t o r i a n pro g r a d u - tu t k i e l m a . . VAS : 2

VAS : 6

» v a l l a n k u m o u k s e t K u u b a 1959-61

* l e h d i s t ö k i r j o i t t e l u

» s a n o m a l e h d e t UDK: 323

UDK: 07

T Y Ö V Ä E S T Ö N E L Ä M Ä N T A P A JA E L I N O L O S U H T E E T

x z O 1595

He i k k i l ä , M a tti , . , . , . .

S u o m a l a i n e n k ö y h y y s ja h u o n o - o s a i s u u s . - H el s i n k i : H e l s i n g i n y li o p i s t o , 1989. - 393 s. -

S o s i o l o g i a n l i s e n s i a a t t i t y ö . . VAS : 7

» k öy h y y s

»hyv invointi

» s y r j ä y t y m i n e n

» e l i n o l o t UDK: 369.2

(26)

Helsti, H i l k k a

K u l t t u u r i n m u u t o s ja t e l e v i s i o : t e l e v i s i o n e n s i m m ä i s e t

v u o s i k y m m e n e t s u o m a l a i s t e n k ok e m i n a . - 120 s. + 3 liites. - S u o m a l a i s - u g r i l a i s e n k a n s a t i e t e e n pro g r a d u - t u t k ie lm a. . VAS : 7

* k u l t t u u r i

» m u i s t i t i e t o

* t e l e v i s i o UDK: 316.7 UDK: 3 9 2/ 39 5

7 x z O 1554

K o i v u n i e m i » Timo

R a u t a t e i d e n r a k e n t a j i e n t a l o u d e l l i s e t ja s o s i a a l i s e t ol o t S u o m e s s a 1857-1913. - H el s i n k i : H e l s i n g i n y l i o p i s t o » 1989. - 75 s . -

T a l o u s - ja s o s i a a l i h i s t o r i a n pro g r a d u - t u t k ie lm a. . VAS : 7

* r a d a n r a k e n n u s

» r a k e n n u s t y ö l ä i s e t

» r a u t a t i e t

»e 1 inolot

» t y ö v ä e s t ö UDK: 656 UDK: 948.0

7 x z0 1 5 5 5

K o s k e n s a l m i » S a i j a K i r s i - M a r j a A nn a

S u k u p u o l t e n v ä l i s e t p a l k k a e r o t o n g e l m a n a ja p a l k k a e r o j e n s y y t n a i s t y ö n t e k i j ö i d e n k ä s i t y s t e n m u k aan. - H e l s i n k i : H e l s i n g i n yl i o pi st o, 1990. - 94 s . + 14 liites. -

S o s i o l o g i a n pro g r a d u - t u t k i el ma ..

VAS : 4 VAS : 7

» p a l k a t

»syrj intä

» t e r v e y d e n h u o l t o UDK : 331 .2

UDK: 396

7 x z O 1559

L ö y t t yn ie mi , Raili

H a i s e t m i e s v a l t a i s i l l a t y ö p a i k o i l l a . - H el s i n k i : H e l s i n g i n y li op i s t o , 1988. - 112 s. -

S o s i o l o g i a n pro g r a d u - tu t k i e l m a . . VAS : 4

VAS : 7

» n a i s e t t y ö e l ä m ä s s ä

» s u k u p u o l i r o o l i t

*työo1 ot

»t yöv i iht y v y y s UDK: 331.4 UDK: 396

7 « , , , • x z O 1560

M a r k k ol a, P ir j o

H a i s t e n a n s i o t y ö m a a t a l o u s y h t e i s k u n n a s s a : t u t k i m u s H ä m e e n

m a a s e u d u n n a i s i s t a 1 8 7 0 - l u v u l t a e n s i m m ä i s e e n m a a i l m a n s o t a a n . - T a m p e r e : T a m p e r e e n y l i o pi st o, 1989. - 188 s. + 2 liites. -

» m a a t a l o u s

» t i l a t o n v ä e s t ö UDK: 396

UDK: 948.0

(27)

M e lo li n na » N i i l o

K u u s a n k o s k i : t y ö t t ö m y y t t ä t a h t a a n v a r j o s s a . - T a m p e r e : T a m p e r e e n y l i op is t o » 1987. - 59 s. -

S o s i a a l i p o l i t i i k a n l a u d a t u r - t u t k i e l m a . . VAS : 4

VAS : 7

» t y ö t t ö m y y s K y m e n l a a k s o K u u s a n k o s k i

* t e o l 1 i s u u s y h d y s k u n n a t K u u s a n k o s k i UDK : 331.5

7 x z O 1563

Muuri» Anu

T y ö l ä i s n a i s e n e l ä m ä ä v u o s i s a d a n a l u s s a : t ut k i m u s

p u u v i l l a t e h t a a n n a i s t y ö n t e k i j ö i d e n työstä» t o i m e e n t u l o s t a ja a s u m i s e s t a T a m p e r e e l l a . - T a m p e r e : T a m p e r e e n y l i o p i s to » 1988.

- 1 2 0 s . -

S o s i a a l i p o l i t i i k a n pro g r a d u - t u t k ie lm a. . VAS : 4

VAS : 7

* e l i n o l o t

» t e o l l i s t u m i n e n T a m p e r e

» t e k s t i i l i t e o l l i s u u s T a m p e r e

» t y ö o l o t .

UDK: 396 UDK: 687 UDK: 908

7 x z O 1566

Oi t t i n e n » R i i t t a

O m p e l u n a i s t e n t y ö n ä : e s i m e r k k i n ä o m p e l u t y ö t ä t e k e v i e n

h e l s i n k i l ä i s t e n n a i s t e n e l ä m ä n p i i r i 1 8 0 0 - l u v u n lopulla. - 123 s . + 9 s . + 3 4 s . -

T a l o u s - ja s o s i a a l i h i s t o r i a n pro g r a d u - t u t k i el ma ..

VAS : 7

» ko ti t y ö

» a m m a t i t

» om p e l i jät UDK: 396

7 x z O 1568

P a a s iv uo ri » L e e n a

V u o s i s a d a n v a i h t e e n t o r p p a r i l a k o t ja L a u k o n lakko. - H e l s i nk i : H e l s i n g i n y l io pi st o» 1989. - 102 s. -

S o s i o l o g i a n pro g r a d u - t u t k i e l ma ..

VAS : 7

» la k o t

» m a a n o m i s t u s

» to r p p a r it

» L a u k o n lakko UDK: 329

7 x z O 1574

P i i r ai ne n» Timo

A s e m a t y ö m a r k k i n o i l l a ja s o s i a a l i t u r v a n v ä l i i n p u t o a m i n e n . - H el si n k i : H e l s i n g i n y l i op i s to » 1988. - 173 s. -

» t y ö t t ö m y y s t u r v a

» t y ö m a r k k inat

*hyv invo inti UDK: 331.5 UDK: 364

(28)

Pöysä, Jyrki

T y ö p a i k k a k u l t t u u r i s a n a n ä y t t ä m ö n ä : f o l k l o r i s t i n e n t u t k i m u s e r ä ä n n a i s y h t e i s ö n t y ö p a i k k a k u l t t u u r i s t a . - H el s i n k i :

H e l s i n g i n y l i p i s t o , 1988. - 284 s. + 6 liites. -

S u o m a l a i s e n ja v e r t a i l e v a n k a n s a n r u n o u d e n t u t k i m u k s e n l i s e n s i a a t i n t y ö . .

VÄS: 5.1 VAS : 7

» f o l k l o r i s m i

» t y ö p a i k k a k u l t t u u r i

» n a i s e t t y ö e l ä m ä s s ä UDK: 396

UDK: 398

x z O 1579 Rönnb e r g , A nn e- Ma j

Työ, p er h e ja v a p a a - a i k a t a m p e r e l a i s t e n , p e r h e e l l i s t e n m e t a l 1 i m i e s t e n e l äm ä s s ä . - T a m p e r e : T a m p e r e e n yli o p i s t o ,

1988. - 113 s. + 7 liites. -

S o s i o l o g i a n pro g r a d u - t u t k i e l ma ..

VAS : 7

» a m m a t i t

» m e t a l l i t y ö l ä i s e t T a m p e r e

» e l ä m ä n t a p a

»teo 1 1 i s uu s t y ö UDK: 316.7

x z O 1584 U u s i mäki, Anneli

T y ö t t ö m y y s m u u t o s t i l a n t e e n a : m u u t o k s e t 78 t o r n i o l a i s e n t e k s t i i l i t e h t a a s t a t y ö t t ö m ä k s i j ä ä n ee n a i n e e l l i s e s s a

h y v i n v o i n n i s s a , s o s i a a l i s i s s a s u h t e i s s a ja h e n k i s e l l ä tasolla.

- T a m p e r e : T a m p e r e e n y l i o p i s t o , 1988. - 140 s. - S o s i a a l i p o l i t i i k a n pro g r a d u - t u t k i el ma ..

VAS : 4 VAS : 7

» t y ö t t ö m ä t

» t e k s t i i1 i t e o l1 isuus U D K : 331 .5

UDK: 687

8 H E N K I L Ö H I S T O R I A

8 x z O 1543

Hakala, P e r t t i Olof

W ä i n ö W u o l i j o k i : e n s o c i a l d e m o k r a t i B e r l i n 1927-1933. - H e l s i n k i : H e l s i n g i n y l i o p i st o, 1988. - 113 s. -

S u o m e n ja S k a n d i n a v i a n h i s t o r i a n pro g r a d u - t u t k i e l m a . . VAS : 8

* p o1 i it i k o t

» d i p l o m a a t t i s u h t e e t Suomi S a k s a UDK: 327

8 x z O 1546

H e i kk i n e n , P e g g y

En f r ä m m a n d e fAgel : H e l l a W u o l i j o k i som a ktör pÄ F in l a n d s p o l i t i s k a a r e n a u n d e r A r en 1944-1954. - H e l s i n k i : H e l s i n g i n y l i o p i s t o , 1990. - 105 s. + 7 liites. -

Y l e i s e n v a l t i o - o p i n pro g r a d u - t u t k ie lm a. . VAS : 8

»poli it i k o t

» n a i s e t UDK: 929 UDK: 323

(29)

xz01541 B er g h o l m , T apio

S at a m a - t y ö o s u u s k u n n i s t a Kul j e t u s t y ö n t e k i jäin l i i t t o o n : S u o m e n s a t a m a t y ö n t e k i j ä i n v a l t a k u n n a l l i s e n j ä r j e s t ö t o i m i n n a n

m u o t o u t u m i n e n ja k e h i t y s v u o t e e n 1912 saakka. - H e l s i n k i : H e l s i n g i n y l i o p i s t o , 1988. - 236 s. + 16 liites. -

VAS : 9

» am ma t t i 1 i itot

» s a t a m a t y ö l ä i s e t

» a m m a t i l l i n e n j ä r j e s t ä y t y m i n e n

» t y ö o s u u s k u n n a t

» o s u u s t o i m i n t a UDK: 331.1 UDK: 334

x z O 1551

J a n t u ne n, R i i t t a M a r i a ...

O s u u s t o i m i n t a ja sen k e h i t t y m i n e n s e k ä t y ö n t e k i j ö i d e n , . , . v a i k u t u s m a h d o l l i s u u d e t p ä ä t ö k s e n t e k o o n y ri t y k s i s s ä . - H el si n k i

: H e l s i n g i n y l i op is t o , 1990. - 145 s. + 10 liites. - V a l t i o - o p i n pro g r a d u - t u t k i e l m a ..

VAS : 9

» o s u u s t o i m i n t a

» o s u u s t o i m i n t a y r i t y k s e t

» E - 1 i ike UDK: 334

x z O 1567

Orjala, H a n n e l e .

T y ö v ä e n l u o k k a r a h a s t o k a p l t a i i s t i k s l ? : r a h a s t o m u o t o i n e n p a l k a n s a a j a p ä ä o m a a m m a t t i y h d i s t y s l i i k k e e n t o i m i nn as sa . - T a m p e r e : T a m p e r e e n y l i o p i s to , 1 9 8 7 . - 1 4 0 s. -

VAS : 9

» i n t r e s s i t

» a m m a t t i y h d i s t y s li ike

» henk i l ö s t ö r a h a s t o t UDK: 331.1

(30)

Seminaarissa pohditaan myyttien ja symbolien merkitystä suomalai

sessa yhteiskunnassa ja työväen liikkeissä. Sosialismin symbolit kaatuvat - miten käy edistyksen myytin? Tarvitaanko "pyhiä" sym

boleja? Mihin moderni ihminen tarvitsee rituaalia? Katoaako kol

lektiivisuus?

Tiedustelut: seuran sihteeri Aimo Aitasalo puh. 931-196329

Ulla-Maija Peltonen puh. 90-739619 Kirsti Stenvall puh. 90-1917909

IALHIrN KOKOUS HELSINGISSÄ 29.-31.8.1990

IALHI (International Association of Labour History Institutions) perustettiin vuonna 1970 Lontoossa työväenliikkeen arkistojen, kirjastojen ja tutkimuslaitosten kansainväliseksi keskusjärjestöksi.

Järjestössä on tällä hetkellä noin 100 jäsentä eri puolilta maail

maa, suurin osa Länsi-Euroopasta.

IALHI:n 21. konferenssi ja vuosikokous järjestetään Helsingissä 29.-31.8.1990. Konferenssin pitopaikkana on HTY ja isäntinä toimivat suomalaiset jäsenet Työväen Arkisto ja Ammattiyhdistysarkisto.

Kokoukseen odotetaan noin 50 vierasta.

Elokuinen IALHI:n konferenssi on laajin kansainvälinen arkisto- kokous, mitä Suomessa on koskaan järjestetty.

(31)