Työväentutkimus vuosikirja 2016

(1)

TYÖVÄENTUTKIMUS

VUOSIKIRJA 2016

MAAHANMUUTTO

(2)

s. 11 Maahanmuuttajien vaaleihin osallistuminen Suomessa

PhD, projektitutkija Merja Jutila Roonin artikkeli.

s. 65 Espanjan sisällissota inspiroi edelleen

tutkimusta Professori Jukka Kekkosen arvio Espanjan sisällisotaa käsittelevistä tutkimuksista.

s. 107 ^ja 112 ^Työtä

rauhan puolesta

muistitietoa ja arkistoaineistoa aseistakieltäytymisestä Työväen Arkistossa ja Kansan Arkistossa.

TYÖVÄENTUTKIMUS ^VUOSIKIRJA 2016

Kuva: Demokraatti. Kari Hulkko

Kansikuva: Kuvaputken halkaisukoneen käyttöä elektroniikan kierrätykseen erikoistuneessa Työ & Toiminta -yhdistyksessä vuonna 2013. Yhdistys tarjoaa työpaikkoja mm. maahanmuuttajille, joiden sijoittuminen avoimille työmarkkinoille on tavallista vaikeampaa.

Kuva: Demokraatti. Kari Hulkko.

Kuva: Aseistakieltäytyjäliitto

(3)

MAAHANMUUTTO HAASTAA

HYVINVOINTIVALTIOTA JA SUOMALAIS- TEN SUVAITSEVAISUUTTA

V

uosikirjamme teema oli viime vuonna naisten työ, ja tänä vuonna se on maahanmuutto. Haluamme käsitel- lä vuoden aikana vahvasti esille nousseita aiheita pintaa syvemmältä. Viime syksyn pako- laisvyöry herätti suomalaiset todellisuuteen, jossa joudumme elämään vielä pitkään. Mervi Leppäkorpi käsittelee tutkimusartikkelissaan ns. paperittomien selviytymisstrategioita ja Merja Jutila Roon maahanmuuttajataustaisten kansalaisten äänestysaktiivisuutta. Vuo- sikirjamme on saanut Tieteellisten seurojen valtuuskunnalta vertaisarviointitunnuksen, joka oikeuttaa meidät pyytämään tieteellisiä artikkeleita hyväksyessämme arvion kahdelta

”nimettömäksi” jäävältä asiantuntijalta. Päivi Uljas muistuttaa kirjoituksessaan siitä, etteivät maahanmuuton vastaiset reaktiot ole uusia.

Samalla tavalla jo niin sanotun ensimmäisen globalisaation aikana 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa työläiset huolestuivat työpaikko- jensa puolesta.

Useat opiskelijat ovat tehneet opinnäyt- teensä maahanmuuttokysymyksestä. Olivia Maury, Riikka Nieminen ja Charlotte Junnila kirjoittivat meille tutkimustuloksistaan tiivis- telmän.

Vuoden 2015 Työväentutkimus-palkinnon saanut Jenni Hokka kirjoittaa siitä, miten TV2:n koko kansalle tarkoitetut viihdesarjat heijastavat suomalaista hyvinvointivaltioker- tomusta. Päivi Uljas on koonnut erittäin hyö- dyllisen katsauksen uusimmasta koti- ja ulko- maisesta hyvinvointitutkimuksesta.

Erittäin ajankohtainen teema on myös työmarkkinoiden uudelleenjärjestäytyminen

”kiky”-sopimuksineen. Kysyimme kahdelta ammattiyhdistysjohtajalta, SAK:n tuoreelta puheenjohtajalta, Jarkko Elorannalta, ja Ra- kennusliiton puheenjohtajalta, Matti Harju- niemeltä, mihin suomalaisilla työmarkkinoilla ollaan menossa. Heidän vastauksensa anta- vat ajattelemisen aihetta.

Pyysimme entiseen malliin muutamilta lu- kuvuoden 2015–2016 aikana pro gradu -tut- kielmansa valmiiksi saaneelta opiskelijalta tiivistelmän työstään.

Suomessa ilmestyy joka vuosi hämmäs- tyttävän paljon kiinnostavia historiallisia ja yhteiskuntatieteellisiä tutkimuksia, tietokir- joja ja muistelmia. Olemme nähneet kovasti vaivaa nostaaksemme runsaasta tarjonnasta esiin mielenkiintoisimmat teokset.

Vuosikirjaamme julkaisevat työväen perinnelaitokset kertovat Tiedonkierto-osas- tossa ajankohtaisista tapahtumista kuluneen vuoden varrelta. Kiitämme vuosikirjamme saamasta taloudellisesta tuesta ja tuki-ilmoi- tuksista. Ilman niitä ei julkaisuamme olisi.

Artikkeleiden ja arvostelujen kirjoittajille, toi- mituskunnalle, toimittajille ja kaikille vuosikirjaamme avustaneille kuuluu jälleen suurkiitos rakentavasta ja pyyteettömästä yhteistyöstä.

Toivotan virkistäviä lukuhetkiä Työväentut- kimus 2016 -vuosikirjan parissa!

Seppo Hentilä päätoimittaja

seppo.hentila(at)helsinki.fi

(4)

PÄÄKIRJOITUS

1

Seppo Hentilä: Maahanmuutto haastaa hyvinvointivaltiota ja suomalaisten suvaitsevaisuutta ARTIKKELIT

4

Mervi Leppäkorpi: Verkostoitumisen merkitys yhteiskuntaan sijoittumisessa ilman oikeutta työhön

11

Merja Jutila Roon: Maahanmuuttajien vaaleihin osallistuminen Suomessa

16

Päivi Uljas: Klassikot ikävien ilmiöiden äärellä

24

Charlotte Junnila: Suomi integroi suuremman osuu- den maahanmuuttajia työmarkkinoilleen kuin Ruotsi parempien käytäntöjen ja valvonnan ansiosta

26

Olivia Maury: Opiskelijasiirtolaiset työssä

27

Riikka Nieminen: Vaikeasti työllistyvät maahanmuuttajat ja työllistymisen esteet

28

Jenni Hokka: Hyvinvointivaltion murenemisen tarina YLE TV2:n sarjoissa: kuulumiseen kutsuminen ja sen torjunta

35

Kirja-arvio: Jenni Hokka: Kakkoselta kaikelle kansalle. Kuulumisen politiikka Ylen TV2:n arkirealistisissa sarjoissa.(Arja Alho)

37

Veijo Himanen ja Risto Reuna: Aika hyvä pankiksi.

STS-pankkikilta perinneyhdistyksenä.

KESKUSTELUA

40

Jarkko Eloranta: Työmarkkinat uuden edessä

42

Matti Harjuniemi: Yhteistä rakennusta uhkaa purku

45

Jorma Kalela: Mehän elämme ihanneyhteiskunnas-

46

Ilkka Kaukoranta: Perustulo – houkutteleva idea, sa!

jonka aika ei koskaan tule OPINNÄYTTEET

49

Laura Metsävainio: Agit-Prop-kvartetin tekstit tais- tolaiskontekstin avaajina

50

Suvi Pietilä: Työläisten lukutottumuksista ja kirjas- ton-

käytöstä 1910-luvun Helsingissä

50

Emmi Varjola: Merkkejä moderneista miehistä ja naisista

52

Ville Eerola: Valtiohistoriasta yhteiskuntahistoriaan KIRJA-ARVIOT

54

Bent Greve: Welfare and the Welfare State. Pre- sent and future.

Pauli Kettunen, Sonya Michel ja Klaus Petersen (toim.): Race, Ethnicity and Welfare States. An American Dilemma?

Johannes Kananen: Hyvinvointivaltion jälleensynty- mä. Luovuutta politiikkaan

Anna-Maria Isola ja Esa Suominen: Suomalainen Köyhyys. (Päivi Uljas)

58

Tuuli Hirvilammi: Kestävän hyvinvoinnin jäljillä.

Ekologisten kysymysten integroiminen hyvin- vointitutkimukseen.

Kajsa Borgnäs, Teppo Eskelinen, Johanna Perkiö ja Rikard Warlenius (toim.): The Politics of Ecoso- cialism. Transforming Welfare. (Yrjö Haila)

60

Jari Leskinen: Kohti Sosialismia! Pirkkalan perus- koulun marxilainen kokeilu 1973–75.

Teemu Jokela: Marxismi ja psykohistoria. Histo- rianfilosofian tutkielmia.

Jukka Heiskanen: Karl Marx filosofina.

(Mikko Lahtinen)

63

Hannu Anttila ja Ville Kaarnakari: Akseli Anttila.

Torpparin pojasta punakenraaliksi.

Martti Backman: Harriet ja Olof. Rakkaus ja kuo- lema Viipurissa 1918.

Marko Paavilainen: Murhatut veljet. Valter, Wil- liam ja Ivar Thomén elämä ja kuolema.

(Mikko Kosunen)

65

Peter Anderson ja Miguel Ángel del Arco Blanco (toim.): Mass Killings and Violence in Spain 1936–1952. Grappling with the Past.

Susana Bayó Belenguer, Ciaran Cosgrove ja Ja- mes Whiston (toim.): Living the Death of Democ- racy in Spain. The Civil War and Its Aftermath.

Susana Bayó Belenguer (toim.): Getting it wrong in Spain. From Civil War to Uncivil Peace (1936–

1975). (Jukka Kekkonen)

68

Jukka Kekkonen: Kun aseet puhuvat. Poliittinen väkivalta Espanjan ja Suomen sisällissodassa.

(Seppo Hentilä )

69

Heikki Hiilamo: Hyvinvoinnin vakuutusyhtiö. Mis- tä Sote-uudistuksessa on kysymys?

Anna-Maria Isola, Elina Turunen, Sakari Hänni- nen, Jouko Karjalainen ja Heikki Hiilamo: Syrjäy- tynyt ihminen ja kunta.

Otso Sandberg: Hallittu syrjäytyminen. Miten syrjäytymisestä muodostuu lähes jokaiseen meis- tä ulottuva riski? (Pentti Arajärvi)

72

Anthony B. Atkinson: Inequality: What Can Be Done?

Branko Milanovic: Global inequality: A New Ap- proach for the Age of Globalization.

(Markus Jäntti)

75

Timo Soukola: Köyhinä pysytään, jos ei toimita.

Kemian Työntekijäin Liiton historia 1970–2009.

(Erkki Vasara)

Sisältö

(5)

76

telli- ja ravintolahenkilökunnan historia. (Erkki Vasara)

77

Maunu Harmo: Suunta on tärkein. Yhteiskunta- poliittisen sosialidemokraattisen yhdistyksen 50-vuotistaival.

Jyrki Lohi: Uutta kaupunginosaa rakentamassa.

Vuosaaren Sosialidemokraatit ry:n juhlakirja 1966–2016. (Pete Pesonen)

79

Oula Silvennoinen, Marko Tikka ja Aapo Rose- lius: Suomalaiset fasistit. Mustan sarastuksen airuet.

Jouko Jokisalo: Euroopan radikaali oikeisto.

(Mikko Kosunen)

80

Jaana Kivi: Bryssel myyty. Lobbausparatiisin kauppiaat.

Emilia Kukkala ja Pontus Purokuru: Luokkavallan vahtikoirat. Miten suomalaiset toimittajat autta- vat eliittiä pysymään eliittinä. (Marko Ampuja)

82

Alain Badiou ja Marcel Gauchet: What Is to Be Done? A Dialogue On Communism, Capitalism, and the Future of Democracy. (Alpo Väkevä)

85

Mari Kangasniemi, Markku Lehmus, Eero Lehto, Sakari Lähdemäki ja Sakari Uimonen: Liikenne- verkot ja kilpailutuksen vaikutukset – esimerkki- nä bussiliikenteen kilpailutus. (Minna Salminen)

86

Esko Seppänen: Mistä Suomi vaikenee?

(Seppo Hentilä)

87

Markku Kuisma, Anitra Komulainen, Sakari Sil- tala ja Teemu Keskisarja: Kapinallinen kauppa.

Helsingin Osuuskauppa Elanto 1905–2015.

(Päivi Uljas)

88

Esko Pakkanen: Ankravee! Kirja uitosta.

(Matti Leikola)

89

Riikka Tanner: Kokkola 1970. Tehtaat ja kaupun- ki. (Seppo Hentilä)

90

Heidi Köngäs: Hertta. (Jari Sedergren)

91

Brigitte Studer: The Transnational World of the Cominternians. (Kimmo Rentola)

92

Melanie Ilic ja Dalia Leinarte (toim.): The Soviet Past in the Post-Socialist Present. Methodolo-

TYÖVÄENTUTKIMUS 2016 -vuosikirja

Toimitus: Seppo Hentilä (päätoimittaja), Alpo Vä- kevä (toimitussihteeri), Pertti Ahonen, Raija Kan- gas, Mikko Kosunen, Kari Määttänen, Teija Nor- vanto, Päivi Uljas, Erkki Vasara, Marita Viinamäki Ulkoasu ja taitto: Maija Toropainen

Julkaisijat: Kansan Arkisto, Työväen Arkisto, Työ- väen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Työväenliikkeen kirjasto, Työväenmuseo Werstas,

Työväenperinne – Arbetartradition ry

Kustantaja: Työväenperinne – Arbetartradition ry Painopaikka: Newprint Oy, Raisio 2016

Tilaukset: Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25 A 1, 00500 Helsinki, p. 09 766 429, email: perinne@tyovaenperinne.fi

ISSN: 0784-1272

European Oral History and Memory Studies.

(Pertti Grönholm)

94

Reijo Hämäläinen: Työväenlehden arktinen taival. (Erkki Vasara)

95

Esa Lahtinen: Sata lasissa. Kauklahden Pyrin- nön historia 1914–2015. (Seppo Hentilä)

96

Tiina Peltola: Arkistotyön muutos ja muu- toksen kokeminen 1970-luvulta 2000-luvun alkuun – Tapaustutkimus arkistomassoista, teknistymisestä ja asiantuntijuudesta. (Pirjo Kaihovaara)

97

Kenneth Nordberg: Reinventing the Third Way. Towards New Forms of Economic and Democratic Conduct. (Antti Alaja)

98

Marjo Ylhäinen: Työoikeus ja prekaari yhteis- kunta. (Kirsti Palanko-Laaka)

99

Aleksi Mainio: Näkymätön sota. Suomi vasta- vallankumouksellisen terrorismin ja vakoilun tukialueena 1918–1939. ( Aappo Kähönen)

102

Ritva Savtschenko: Kompuroiden korpora- tismissa. Eheytyneen SAK:n ristipaineet suo- malaisessa korporatismissa 1968-1978. (Kari Teräs)

103

Kaihovirta Matias: Oroliga inför framtiden.

En studie av folkligt politiskt agerande bland bruksarbetarna i Billnäs ca 1900–1920. (Arja Alho)

104

Erkko Anttila: Esikaupunkien vuosisata – Pai- kallinen yhteisöllisyys Helsingin seudun van- hoissa työväen esikaupungeissa 1900-luvulla.

(Matti Kortteinen)

TYÖVÄEN PERINNELAITOKSET

106

Työväenperinne – Arbetartradition ry

107

Työväen Arkisto

112

Kansan Arkisto

116

Työväenliikkeen kirjasto

121

Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura

123

Työväenmuseo Werstas

(6)

Mervi Leppäkorpi

Dipl.-Soz., Itä-Suomen yliopisto, Universidad Autónoma de México, Programa de

Posgrado en Ciencias Políticas y Sociales

Johdanto

E uroopassa elää miljoonia siirtolaisia ilman oikeutta sosiaaliturvaan ja työn- tekoon. Vuonna 2008 EU-alueella eli kokonaan ilman oleskelulupaa ja muo- dollista asemaa yhteiskunnassa 1,9–3,8 mil- joonaa ihmistä

¹

. Talouskriisin myötä monet siirtolaiset menettivät työn ja sosiaaliturvan Etelä-Euroopassa ja lähtivät etsimään uusia mahdollisuuksia muualta. He ovat vastaavas- sa asemassa, vaikka heidän oleskelunsa ei ole luvatonta. Perustarpeiden tyydyttäminen edel- lyttää tällaiseen asemaan joutuneilta epämuo- dollisia, valtiosta riippumattomia järjestelyjä.

Vaihtoehdoiksi jäävät muiden varassa elämi- nen tai erilaiset harmaan talouden muodot ja informaalin talouden aktiviteetit.

Kysymys ilman oikeutta sosiaaliturvaan ja työntekoon oleskelevien ihmisten asettumi- sesta yhteiskuntaan on yhä ajankohtaisempi, kun siirtolaisiin kohdistetaan hallinnan kei- noja, jotka sulkevat heidät muodollisesti ulos

yhteiskunnasta. Suomessa vapaehtoisen pa- luun lain muutoksella luotiin mekanismi, jolla kielteisen päätöksen saanut turvapaikanhakija voidaan poistaa vastaanottokeskuksesta ilman edellytyksiä toimeentuloon, ellei hän suostu palaamaan vapaaehtoisesti eikä häntä voida käännyttää vasten tahtoaan

²

. Ruotsissa on sää- detty vastaava laki

³

.

Tässä artikkelissa analysoin Hampurissa, Tukholmassa ja Helsingissä keräämäni etno- JUDÀVHQ DLQHLVWRQ VHNl 1RUUN|SLQJLQ $UEH- tets museumin keräämien haastattelujen poh- jalta sosiaalisen pääoman vaikutusta mahdolli- suuksiin työskennellä. Esittelen aluksi käsitteet ja kontekstin. Sen jälkeen kuvailen aineistoa MD PHWRGHMD 1HOMlQQHVVl RVDVVD WDUNDVWHOHQ aineiston pohjalta sosiaalisen pääoman mer- NLW\VWl$OXNVLNlVLWWHOHQPDKGROOLVXXNVLDROOD ansaitsematta rahaa, sitten tarkastelen erilais- ten verkostojen vaikutuksia harmaan talouden piiriin sijoittumisessa ja lopuksi kysyn, miten

VERKOSTOITUMISEN

MERKITYS YHTEISKUNTAAN

SIJOITTUMISESSA ILMAN

OIKEUTTA TYÖHÖN

(7)

verkostot vaikuttavat mahdollisuuksiin vaatia oikeuksia työelämässä.

Käsitteet ja konteksti

Keskityn tässä artikkelissa ilman työnteko-oi- keutta maassa oleskeleviin siirtolaisiin. Täysin ilman oleskelulupaa maassa oleskelevista ih- misistä puhuttaessa käytetään suomeksi usein termiä paperittomat (engl. undocumented tai irregular migrant). Ihmisistä puhutaan myös heidän oleskelunsa kautta: he voivat olla luvat- tomasti maassa eli viranomaiskielellä ilmaistu- na laittomasti maassa. Kolmansien maiden kansalaisiin, joilla on oleskelulupa muualla Euroopassa, saatetaan viitata samoin termein.

Heidän oleskelustaan tulee kuitenkin sääntö- jen vastaista vain, jos he rikkovat oleskelun

ehtoja. Esimerkiksi työnteko on sallittu vain rajatuilla aloilla ja lyhyissä jaksoissa

⁴

.

⁵

Siirtolaisia ilman oleskelulupaa ja heidän sijoittumistaan työmarkkinoille on tutkittu HUL(XURRSDQPDLVVD(VLPHUNLNVL1HYD/|Z on analysoinut Rankan Sans Papiers -liikettä

⁶

. Saksassa työtä ilman lupaa ovat tutkineet mm.

1RUEHUW&\UXV

⁷

MD-|UJ$OW

⁸

. Ruotsissa pape- ULWWRPXXWWD WXWNLWDDQ ODDMDVWL $VLDD RYDW Nl- sitelleet siellä mm. Heidi Moksnes

⁹

MD1LNODV 6HOEHUJ

¹⁰

. Suomessa Jukka Könönen tarkaste- lee siirtolaisten prekaaria työmarkkina-asemaa käsittelevässä väitöskirjassaan muun muassa työtä ilman oleskelulupaa

¹¹

MD 5ROOH $OKR VL- vuaa väitöskirjassaan ay-liikkeen ja ilman oles- kelulupaa oleskelevien ihmisten ristiriitaista suhdetta

¹²

.

Rasisminvastainen mielenosoitus Tampereella Itsenäisyydenkadulla 2.10.2015. Kuva: Teemu Ahola. Työväenmuseo Werstas.

(8)

Tässä artikkelissa käytän sosiaalisen pää- RPDQ NlVLWHWWl -DPHV &ROHPDQLQ WDUNRLWWD- massa merkityksessä

¹³

&ROHPDQ WDUNDVWHOHH yksilön käytössä olevia suhdeverkostoja so- siaalisena pääomana, joka on luonteeltaan yhtäältä yksilön ja toisaalta yhteisön yhteis- Nl\W|VVlROHYDUHVXUVVL&ROHPDQLQDQDO\\VLV- sa sosiaalinen pääoma koostuu verkostoista, normeista ja luottamuksesta. Suhteiden kiin- teys on keskeistä.

Työskentely ilman työnteko-oikeutta ta- pahtuu pääsääntöisesti informaalin tai har- maan talouden puitteissa. Markku Hirvonen ym. käyttävät kansantaloudellista määritel- mää: ”Harmaassa taloudessa [...] on kysymys sellaisten hyödykkeiden tuotannosta, joka on sinänsä laillista, mutta toiminta halutaan salata viranomaisilta tai sen laajuus ilmoitetaan tar- koituksella väärin [...]”

¹⁴

. Harmaan talouden muodot ovat aineistossa hallitsevia ansainta- keinoja. Rahanansaintaa voi tapahtua myös informaalin talouden piirissä esimerkiksi jät- teitä kierrättämällä tai asuntoa vuokraamal- OD 1lN\Yl LQIRUPDDOLOOD VHNWRULOOD WDSDKWXYD toiminta voi olla suljettu pois ilman oleske- lulupaa maassa oleskelevilta ihmisiltä. Pulloja keräävien oleskeluoikeus saatetaan tarkastaa.

Myös kadulla tapahtuva seksityö sisältää kont- rolliuhan. Hirvonen ym. käyttävät laittomista taloudellisista aktiviteeteista suomeksi termiä musta talous

¹⁵

. Useampi haastateltava kertoo, että heitä on yritetty rekrytoida myymään huumeita, mutta he painottavat kieltäytyneen- sä tästä.

Aineisto ja metodit

Käytän tämän artikkelin pohjana väitöskirjaa- ni varten vuosina 2014–2016 keräämäni ai- neiston rajattua osaa: 18:aa Helsingissä, Tuk- holmassa ja Hampurissa tekemääni haastat- WHOXDVHNl1RUUN|SLQJLQ$UEHWHWV0XVHXPLQ aineiston kahdeksaa haastattelua. Haastattelu- ja on perusteltua tarkastella kokonaisuutena

yhtäältä anonymiteetin ja toisaalta aineiston samankaltaisuuden vuoksi. Molemmissa työtä käsitellään osana laajempaa elämäntilannetta.

Kaikki haastattelut ovat avoimia ja puolistruk- turoituja.

$QDO\VRLQ KDDVWDWWHOXW DLQHLVWROlKW|LVHVWL

$LQHLVWRRQNRRGDWWXDOXVWDYDQDQDO\\VLQMlO- keen kategorioihin. Prekaarin työn kategoriaa määrittelevät ala, palkka, työn kesto ja suhde työnantajiin. Verkoston merkityksen arvioin- nissa olen ottanut huomioon työllistymisen yleensä, työn prekaariuden sekä kuulumisen yhteisöön. Oikeuksien vaatimista tarkastelen työhyväksikäytön, vastarinnan ja yhteisöön kuulumisen kautta.

Toimeentulo ilman lupaa

/lKHV NDLNNL KDDVWDWHOWDYDW RYDW ROOHHW (X- roopassa useilla erilaisia oikeuksia sisältävillä oleskelustatuksilla. Oleskelutilanteiden vaih- telu on tyypillistä heikossa asemassa oleville siirtolaisille

¹⁶

.

Työstä ilman lupaa voi seurata sanktioita sekä työntekijälle että työnantajalle. Yrityksiin ja niiden työntekijöihin kohdistetaan erilaisia kontrollin menetelmiä, joiden tarkoituksena on varmistaa työntekijöiden oikeuksien toteu- tuminen sekä ulkomaalaisten kohdalla varmis- taa työnteko-oikeuden voimassaolo. Työnteko ilman lupaa voi johtaa käännytykseen. Haasta- telluista suurin osa mainitsee kontrollien uhan olevan stressiä tai pelkoa aiheuttava tekijä. Työ voi olla näennäisesti virallista. Helsingin Sano- mat uutisoi vuonna 2014 tapauksesta, jossa työntekijä ja työnantaja luulivat, että kaikki on tehty oikein, kunnes poliisi haki työntekijän.

*DPELDODLQHQNRNNLROLVDDQXWYHURWRLPLVWRV- ta verokortin, ja kaiken piti olla kunnossa

¹⁷

.

Taloudellisen toiminnan ulkopuolella

Osa haastateltavista on pystynyt jättäytymään taloudellisten aktiviteettien ulkopuolelle.

Tämä on mahdollista, jos taustalla on yhteisö,

(9)

tyypillisesti perhe, joka tu- kee elämisen kustannuksissa.

Kun taloudellinen turva on sidottu parisuhteeseen, riski- nä on suhteen päättyminen ja sitä kautta taloudellisen tur- vallisuuden menettäminen.

Jos turvapaikanhakija ei ole saanut hakemaansa kansain- välistä suojelua ja tämä pää-

tös koetaan epäoikeudenmukaiseksi, uskon- nolliset yhteisöt tai poliittiset ryhmät saattavat tukea turvapaikanhakijaa taloudellisesti ja aut- taa hänen oleskelunsa laillistamisessa. Tällöin yhteisö määrittelee, kuka ”ansaitsee” tukea ja kuka ei

¹⁸

. Esimerkiksi ”erityisen haavoittuva asema” voi olla tuen peruste.

Haastatelluilla siirtolaisaktivisteilla, jotka eivät tehneet työtä, oli jonkinlainen yhteisö huolehtimassa elinkustannuksista. Tiiviissä yhteisössä tuki voi jatkua, kunnes oleskelu- tilanne muuttuu tai henkilö käännytetään.

Esimerkiksi ystävää voidaan tukea vuosia. Vä- hemmän tiiviin yhteisön tuki, joka perustuu lahjoituksiin poliittista kamppailua käyville, on aineiston valossa enemmänkin lyhytaikais- ta. Joissain tapauksissa tuki voi päättyä, ellei henkilö toimi pitkäjänteisesti toivotulla tavalla vaikkapa jatkamalla poliittista aktivismia tai ryhtymällä tavoittelemaan integraatiota.

Osa ihmisistä valitsi työn, vaikka heillä oli yhteisön taloudellinen tuki. Tätä perustellaan esimerkiksi sukupuolirooleilla (”Man has to ZRUNµVHNlW\|QLWVHLVDUYROOD7\|QNDXWWDWD- voitellaan myös oleskelun laillistamista riippu- matta siitä, miten realistinen tämä tavoite on kansallisessa kontekstissa.

Työssä

Työn löytämiseen on kolme strategiaa: mak- sullinen työnvälitys, vertaisverkostoituminen sekä auttavien tahojen solidaarisuus

¹⁹

. Työn- välityksestä voi maksaa esimerkiksi ihmissa-

lakuljetuksen hinnassa.

Tällöin paikallinen kon- takti välittää työt ja sosi- aalista pääomaa ei tarvita – ainakaan oleskelun al- NXYDLKHHVVD $LQHLVWRVVD ei ole näkyvissä piirteitä ihmissalakuljetuksesta tai muusta ihmiskaup- parikollisuudesta, vaikka työntekijät tuovatkin siinä esiin, että erilaista hyväksikäyttöä esiintyy.

Työtä voi etsiä tuttujen kautta, jotka tun- tevat työnantajia ja suosittelevat töihin. Tämä vaatii hakeutumista ihmisten pariin, joilla on pääsy työmarkkinoille joko työnantajan tai luottotyöntekijän roolissa. Työsopimus tai suosittelu saattavat maksaa. Hankitun sosiaa- lisen pääoman merkitys korostuu siinä, mil- laisiin työsuhteisiin voi päästä. Pisimmilleen vietynä työntekijä voi rakentaa verkostot sekä lopulta johtaa yritystä toisen nimissä ja palkata virallisesti työntekijöitä. Tällöin yritys on yri- tys muiden joukossa. Järjestely voi toimia, ellei virallinen omistaja keskeytä sitä.

Hampuriin on alkanut muodostua päivä- W\|OlLVWHQUHNU\WRLQWLSLVWHLWl1lLGHQSLVWHLGHQ tunteminen edellyttää jonkinlaista verkostoa, jonka kautta on mahdollista saada tieto niiden sijainnista. Työn löytäminen niiden kautta ei edellytä vastaavaa sosiaalista sitoutumista kuin mikä tarvitaan, jos töitä hankitaan tuttavien kautta.

Työmahdollisuus voi tarjoutua ihmisten kautta, jotka haluavat auttaa. Solidaarisuuteen perustuva taloudellinen aktiivisuus edellyttää poliittista aktiivisuutta tai avun hakemista ta- hoilta, joiden kautta solidaarisen työn mark- kinoille voi päästä. Ihmiset saattavat palkata huonossa asemassa olevan työntekijän, koska haluavat tukea tätä. Työn solidaariseen luon- teeseen suhtauduttiin haastateltavien keskuu- dessa kahtalaisesti: osa piti työn tarjoamista

Jos turvapaikanhakija ei ole saa-

nut hakemaansa kansainvälistä suojelua ja tämä päätös koetaan epäoikeudenmukaiseksi, uskon- nolliset yhteisöt tai poliittiset ryhmät saattavat tukea turvapaikanhakijaa taloudellisesti ja auttaa hänen oleskelunsa laillistamisessa.

(10)

hyvillä ehdoilla palveluksena, joka auttoi säi- lyttämään arvokkuuden vaikeassa tilanteessa.

Osa kiinnitti huomiota siihen, että harmaa talous hyödyttää aina enemmän työnantajaa kuin työntekijää. Yritysmuotoinen toiminta on usein ruuan myyntiä. Tämä edellyttää ver- kostoitumista ihmisten kanssa, joilla on yhte- yksiä maksukykyisiin asiakkaisiin.

Yksi haastateltava kertoo saaneensa töitä kiertämällä yritysten ovilla ja jättämällä pu- helinnumeroita. Tämä on ainoa esimerkki työllistymisestä ilman verkostoja, mutta se osoittaa, että verkostoitumatonkin voi selvitä työmarkkinoilla.

Työolosuhteet

/lKW|NRKWDLVHVWL LOPDQ W\|K|Q RLNHXWWDYDD oleskelulupaa työskentelevät ovat malliesi- merkki prekariaatista

²⁰

. Heidän työsuhteen- sa ovat lyhyitä ja heidän työnsä jatkuvuus on epävarmaa. Heille maksetaan pääsääntöisesti alempaa palkkaa kuin niille, joilla on työehto- VRSLPXV/LVlNVLKHLGlQSDONNDYRLGDDQPDN- saa vain osin tai jättää kokonaan maksamatta.

Heidän neuvotteluasemansa on huono, sillä heidät voidaan korvata helposti uusilla työn- tekijöillä. Työn tekeminen ilman oleskelulupaa rajoittuu aineistossa muodollisesti pienyrityk- siin ja kotitalouksiin. Työskentely julkishallin- non tehtävissä perustuu alihankintaketjutuk- seen.

+DDVWDWHOWDYLHQSDONNDWDVRYDLKWHOHH$OLP- millaan ihmisille on maksettu vain noin eu- ron tuntipalkkaa. Ylimmillään ihmiset ovat voineet saada työehtosopimuksen mukaista SDONNDDPXWWDLOPDQVLYXNXOXMD-|UJ$OWWXR esiin kansalaisuuksien väliset palkkaerot koti- talouksissa tehtävässä siivous- ja hoivatyössä

²¹

. Kansalaisuuteen perustuvia palkkaeroja on selitetty tutkimuskirjallisuudessa esimerkiksi HWQLVHOOl VWUDWLÀNDDWLROOD

²²

. Yhteisön asemoi- tumisella voi olla merkitystä. Tukholman lati- nalaisamerikkalaisen yhteisön verrattain hyvää

yhteiskunnan ja työoikeuksien tuntemusta ja haluttomuutta hyväksyä alimpia palkkoja pe- rustellaan latinalaisamerikkalaisten pakolaisten yhteiskuntaan sitoutumisella 1970-luvulla

²³

.

(WQLQHQ VWUDWLÀNDDWLR HL DLQHLVWRQ YDORVVD riitä yksinään selittämään eroja. Haastateltavat kertovat palkkarakenteen liittyvän oleskelus- tatukseen: mitä huonompi oleskelustatus, sen alempi palkka

²⁴

. Bernhardt ym. esittävät sijoit- tumisen matalapalkka-alojen eri töihin olevan osa kompleksia hierarkiaa, johon vaikuttavat sukupuoli, etnisyys, ”rotu” sekä yhteisöjen sisäiset verkostot

²⁵

. Moksnes näkee, että jär- jestäytyminen vaikuttaa palkkaan ja että se voi toisaalta myös estää työllistymisen

²⁶

.

Oikeuksien vaatiminen

Työntekijöillä, joilla ei ole oleskelulupaa, on vi- rallisen järjestelmän puitteissa heikot mahdol- lisuudet vaatia oikeuksiaan ristiriitatilanteissa.

Työnantajan ilmiantaminen on käytännössä mahdollista vain, jos henkilö on päättänyt jo poistua maasta. Oikeuksien vaatiminen voi johtaa käännytykseen. Euroopassa ammatti- yhdistysliike ei ole järjestelmällisesti pyrkinyt sitouttamaan ilman oleskelulupaa työsken- televiä osaksi varsinaista toimintaansa

²⁷

. Yk- sittäisissä tapauksissa on tehty poikkeuksia.

Hampurissa ammattiyhdistysliike tuki itsensä VLLUWRW\|OlLVLNVL PllULWWHOHYll /DPSHGXVD LQ +DPEXUJU\KPll+HLVWlWXOLDPPDWWLOLLWWR- jen jäseniä, ja ammattiliitto on eri tavoin tuke- nut ryhmän kamppailua, joskaan ei yksimieli- sesti tai osana ammattiosastoja. Kaupungissa on myös neuvontapiste ilman oleskelulupaa työtä tekeville. Papperslösa Stockholm -ryh- män järjestäytyminen toimi sysäyksenä Tuk- holman ammattiliittojen organisoiman neu- vontapisteen järjestämiselle, mutta neuvonta on irrallaan muusta toiminnasta.

²⁸

$PPDWWL\KGLVW\VOLLNH YRL YDDWLD RLNHXN-

sia pehmein keinoin, esimerkiksi soittamalla

työnantajalle. Tämä ei aina ole todellinen vaih-

(11)

toehto. Työntekijä saattaa menettää asemansa luotettuna työntekijänä:

H(aastateltava): Se työnantaja maksoi jo muu- tenkin huonosti ja sitten ei vaan enää maksa- nut. Ei voi mitään.

0/2OHWNRNXXOOXW>SDLNDOOLVHVWDD\OLLNNHHQ neuvontapisteestä]?

H.: Joo. Mutta ei se auta. Jos joku soittaa työnantajalle, en saa enää ikinä töitä sieltä, tai keneltäkään muulta [samalla alalla].²⁹

Työntekijöiden omaehtoinen järjestäytymi- nen on onnistunut esimerkkikaupungeista Tukholmassa. Paperittomat siirtolaiset järjes- Wl\W\LYlW VLHOOl DQDUNRV\QGLNDOLVWLVHQ 6$&Q 6YHULJHV $UEHWDUHV &HQWUDORUJDQLVDWLRQ itsenäiseksi ryhmäksi. Järjestäytyminen pie- nemmässä kontekstissa ei anna toimijoille institutionaalista valtaa

³⁰

. Sen sijaan strate- giat on mietittävä uudelleen. Vaihtoehtoisia strategioita voivat olla esimerkiksi kielteinen julkisuus

³¹

tai kiristäminen ilmiantamisella

³²

. Myös lakot ovat mahdollisia, jos mukana on tarpeeksi ihmisiä kuten Ranskan Sans Papiers -liikkeen tapauksessa

³³

.

Lopuksi

$LQHLVWRWXNHHDLHPSLHQWXWNLPXVWHQNlVLW\N- siä siitä, että siirtolaiset ilman oleskelulupaa tai työnteko-oikeutta muodostavat heterogee- nisen ryhmän. Sosiaalisen pääoman tiedetään olevan siirtolaisille ilman oleskeluoikeutta tär- NHll$LQHLVWRQYDORVVDVHYDLNXWWDDNHVNHLVHV- ti siihen, onko työtä pakko tehdä.

Korkea sosiaalinen pääoma saattaa mah- dollistaa kokonaan taloudellisten aktiviteet- tien ulkopuolelle jättäytymisen. Ideologisella tai avun ”ansaitsemiseen” sidotulla tuella, joka saadaan vähemmän tiiviillä yhteistyöllä, on UDMRLWXNVLD 1lPl UDMRLWXNVHW OLLWW\YlW VLLKHQ miten hyvin henkilö täyttää hänelle asetetut odotukset.

Sijoittuminen työmarkkinoille on tulos- ta yksilön osaamisen lisäksi monesta muusta tekijästä. Verkostot ovat yksi näistä tekijöis-

tä. Mitä korkeampi sosiaalinen pääoma hen- kilöllä on, eli mitä paremmin sijoittuneeseen yhteisöön tai verkostoon hän kuuluu ja mitä luotetumpi hän on yhteisössään, sitä parem- min hänellä on mahdollisuuksia sijoittua työ- markkinoille. Palkkatason muotoutuminen on monimutkaisten sosiaalisten tekijöiden summa. Yritysmuotoinen työskentely vaatii riittävän laajan ja luotettavan asiakaskunnan keräämistä. Tämä edellyttää verkostoitumista maksukykyisten ihmisten kanssa.

Ilman työntekoon oikeuttavaa lupaa työs- kentelevät ihmiset eivät kuulu ammattiyh- distysliikkeen ydinkohderyhmään. Omien oikeuksien vaatiminen vaatii toisenlaista jär- jestäytymistä. Työnantajiin voidaan vaikuttaa esimerkiksi painostamalla kampanjoilla tai uh- kailemalla viranomaisilla, mikä voi vaikeuttaa työllistymistä jatkossa.

Myös yksilölliset strategiat nousevat hete- URJHHQLVHVWl DLQHLVWRVWD HVLLQ 1H RVRLWWDYDW että sosiaalinen pääoma auttaa sijoittumises- VDW\|PDUNNLQRLOOH/LVlNVLQHRVRLWWDYDWHWWl työmarkkinoille sijoittumisen strategioita voi kehittää myös verkostojen ulkopuolella.

Viitteet

&ODQGHVWLQR3URMHFWFinal reportKWWSZZZJOD DFXNPHGLDPHGLDBBHQSGI/XHWWX 2 HE 170/2014. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi

kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain ja ulkomaalaislain muuttamisesta. KWWSZZZÀQOH[ÀÀ esitykset/he/2014/20140170/XHWWX )LQDQVXWVNRWWHQVEHWlQNDQGH)L8Extra

ändringsbudget för 2016 – Ändring av rätten till bistånd för vis- sa utlänningar. KWWSVGDWDULNVGDJHQVHÀO)%&

'%)&(&'/XHWWX 4 Maahanmuuttovirasto: Oikeus työntekoon ilman oleskelulu-

paa. KWWSZZZPLJULÀW\RVNHQWHO\BVXRPHVVDW\RQWH- ko_ilman_oleskelulupaa/XHWWX

$LQHLVWRVVDHLNHUllPLVDMDQNRKGDQYXRNVLQl\XXVLHQ lakien vaikutuksia.

/|Z1HYDWir leben hier und wir bleiben hier! Die Sans Papiers im Kampf um ihre Rechte. Münster, Westfälisches 'DPSIERRW

&\UXV1RUEHUW0HQVFKHQRKQH$XIHQWKDOWVVWD- WXVLQGHU(UZHUEVDUEHLW(LQHVR]LDOZLVVHQVFKDIWOLFKH (LQIKUXQJ7HRNVHVVD$QGUHDV)LVFKHU/HVFDQR(YD .RFKHUMD*KD]DOHK1DVVLELWRLPArbeit in der Illegalität.

Die Rechte der Menschen ohne Aufenthaltspapiere. Frankfurt, 1HZ<RUN&DPSXV

$OW-|UJLeben in der Schattenwelt. Problemkomplex ”il- legale” Migration..DUOVUXKH9RQ/RHSHU/LWHUDWXUYHUODJ

(12)

0RNVQHV+HLGL3DSSHUVO|VDDUEHWDUHRFKP|M- ligheterna för facklig organisering. Teoksessa Sager, 0DMD+ROJHUVVRQ+HOHQDMDgEHUJ.ODUDWRLPIr- reguljär migration i Sverige: Rättigheter, vardagserfarenheter, motstånd och statliga kategoriseringar.*|WHERUJ'DLGDORV 6HOEHUJ1LNODV7KHODZVRI ·LOOHJDO·ZRUNDQG

GLOHPPDVLQLQWHUHVWUHSUHVHQWDWLRQRQVHJPHQWHGODERU PDUNHWV$SURSRVLUUHJXODUPLJUDQWVLQ6ZHGHQ&RP- SDUDWLYH/DERU/DZ 3ROLF\-RXUQDO² 11 Könönen, Jukka 2014: Tilapäinen elämä, joustava

työ: rajat maahanmuuton ja työvoiman prekarisaation mekanis- mina. Joensuu: Itä-Suomen yliopisto.

$OKR5ROOHInclusion or Exclusion? Trade Union Strate- gies and Labor Migration. Turku: Siirtolaisuusinstituutti.

&ROHPDQ-DPHV66RFLDO&DSLWDOLQWKH&UHDWLRQ RI +XPDQ&DSLWDOAmerican Journal of Sociology, 94, Supplement. 95-130.

+LUYRQHQ0DUNNX/LWK3HNNDMD5LVWR:DOGHQ Suomen kansainvälistyvä harmaa talous. Eduskunnan tarkas- tusvaliokunnan julkaisu 1/2010.

15 Hirvonen ym. 2010, 27.

(VLP$QGHUVRQ%ULGJHWMD5XKV0DUWLQ5H- VHDUFKLQJ,OOHJDOLW\DQG/DERXU0LJUDWLRQ*XHVW(GLWR- rial. Population, Space and Place 16, 175–179.

+6/XSDMlUMHVWHOPlVHNRLWWDDSllW²%DED-DE- ELMRXWXLMlWWlPllQW\|SDLNNDQVDYllUlQW\|OXYDQWDNLD KWWSZZZKVÀNDXSXQNLD/XHWWX 19.7.2016.

9UW/HSSlNRUSL0HUYL2LNHXGHWWRPDVVDDVH- massa olevat siirtolaiset kolmannen sektorin asiakkaina.

1lN|NXOPLDWDSDXVHVLPHUNLQNDXWWDKansalaisyhteiskunta 1/2015, 74–96.

.WVP\|V$OWSS

(VLP0RNVQHV.|Q|QHQ$OW

$OW0P$OKR 23 Moksnes 2016.

9UWP\|V$OKR

%HUQKDUGW$QQHWWH0F*UDWK6LREKiQ'H)LOLSSLV James 2008: The State of Worker Protections in the 8QLWHG6WDWHV8QUHJXODWHG:RUNLQ1HZ<RUN&LW\

International Labour Review, 147 (2-3), 135–162.

26 Moksnes 2016.

0RNVQHV$OKR

28 Myös Helsingissä avattiin neuvontapiste ”maahanmuut- tajataustaisille työntekijöille” aineiston keruun päättymi- sen jälkeen.

29 Haastattelu on tehty toisella kielellä ja suomennettu pu- hekieliseksi kuten alkuperäisessä sitaatissa.

9UW%ULQNPDQQ8OULFK&KRL+DH/LQ'HWMH5LFKDUG Dörre, Klaus; Hajo, Holst; Karakayali, Serhat; Schmals- WLHJ&DWKDULQDStrategic Unionism. Aus der Krise zur Erneuerung? Umrisse eines Forschungsprogramms:LHVEDGHQ 969HUODJIU6R]LDOZLVVHQVFKDIWHQ

31 Moksnes 2016.

$OW/|Z

Paasivuorenkatu 5 A FIN – 00530 Helsinki p. 09-7089 611 Fax 09-7089 658 myynti.paasitorni.fi www.paasitorni.fi keskellä Helsinkiä, Siltasaaressa 30 kokoustilaa 8-800 hengelle nykyaikainen kokoustekniikka korkeatasoiset ravintolapalvelut

keskustan palvelut kävelymatkan etäisyydellä

Paasitorni

Paasitorni Kokous- ja kongressikeskus

(13)

MAAHANMUUTTAJIEN

VAALEIHIN OSALLISTUMINEN SUOMESSA

Merja Jutila Roon

PhD, projektitutkija, Kalevi Sorsa -säätiö

Suomessa asui noin 230 000 ulkomaan kansalaista vuonna 2015.

Luku on lähes yhdeksänkertainen vuoteen 1990 verrattuna.

¹

Lisäksi vuosina 1990–2015 Suomen kansalaisuus on myönnetty 103 214 henkilölle.

²

Ylivoimaisesti suurin ryhmä ulkomaan kansalaisia Suo- messa vuoden 2015 lopussa olivat Viron kansalaiset (50 367). Suo- messa asuvista ulkomaan kansalaisista heitä on enemmän kuin joka viides (21,9 %). Toiseksi eniten Suomessa asui Venäjän kansalaisia (30 813) ja kolmanneksi eniten Ruotsin kansalaisia (8 174).

³

8/ %" <7:=>

9/ ! :7?8:

:/ ("'& ?8>;

;/ ! ?7;9

</ " >9=8

=/ >99@

>/ % >7>:

?/ !' ;@@9

@/ (% ;<@<

87/ '! ;<<9

88/ %'!! ;;9>

89/ & ;889

8:/ (" :@<@

8;/ !&'! :>;8

8</ !'!!%"!'!%" :<:<

8=/ %! ::@9

8>/ +&)'23 9@;=

8?/ %! 9@8:

8@/ ##!' 9=??

97/ # 9=:?

/&'"&(&978=/

''#.00)%'!'9/&''/0)%'0%#0%#&%)%/' -A$('&0! (('''0!&194!A:4*A<?=4&+A9/

''(9@/>/978=/

U lkomaan kansalaisten osuus oli vuoden 2015 lopussa 4,2 prosent- tia Suomen koko väestöstä.

⁴

Vaikka ulkomaalaisten määrä on kasvanut vauhdilla, on maahanmuuttajien osuus maan väestöstä kuitenkin vielä eurooppalaisesti alhainen.

³

Ulkomaalaisista äänioikeus Suomen kun- tavaaleissa on Euroopan unionin jäsenvalti- RLGHQ VHNl ,VODQQLQ MD 1RUMDQ NDQVDODLVLOOD sekä muiden maiden kansalaisilla, kun he ovat asuneet Suomessa vakinaisesti yli kaksi vuotta.

⁶⁷

Kotouttamisen tavoitteena on edistää maahanmuuttajien osallisuutta yhteiskun- nassa. Tämä tarkoittaa osallisuutta kaikilla elämänalueilla – niin poliittisessa, yhteis- kunnallisessa, taloudellisessa, sosiaalisessa kuin kulttuurielämässä. Keskusteluissa ko- toutumisesta yhteiskunnallinen ja poliittinen

osallisuus ovat kuitenkin jääneet vähemmälle

http://vertinet2.stat.fi/verti/graph/Graphser- ver.htm?ifile=quicktables/Maahanmuuttajat/

kansa_2&lang=3&x=586&gskey=2. Haettu 29.7.2016.

(14)

huomiolle.

⁸

Yhteiskunnan eheyden kannalta on tärkeää, että kaikki Suomessa asuvat ko- kevat voivansa vaikuttaa omiin elinoloihinsa ja osallistua yhteisistä asioista päättämiseen.

⁹

Äänestysaktiivisuus onkin keskeinen kotou- tumisen ja osallisuuden mittari.

¹⁰

Maahanmuuttajat äänestäjinä

Maahanmuuttajien äänestysaktiivisuus on pysynyt Suomessa alhaisena siitä asti, kun ulkomaan kansalaiset saivat äänestysoikeu- den kunnallisvaaleissa vuonna 1992. Myös muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomessa asuvien maahanmuuttajien äänestysprosentti on alhainen.

¹¹

Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa Suomessa oli 137 000 äänioikeutettua ulkomaan kansa- laista (noin 3 % kaikista äänioikeutetuista).

Heistä lähes puolet (44 %) oli EU-maiden kansalaisia.

¹²

$LQRDVWDDQ SURVHQWWLD käytti äänioikeuttaan.

¹³

Äänestysprosentti koko maassa (58,2 %

¹⁴

) oli kolminkertainen ulkomaan kansalaisten äänestysaktiivisuu- teen verrattuna.

Äänioikeuttaan käyttäneistä Somalian kan- salaiset erottuivat muita korkeimmalla äänes- tysprosentilla (39 %). Toisena olivat Ruotsin kansalaiset (36 %).

¹⁵

Eri tilastoja vertaillessa tulee olla tarkkana, sillä maahanmuuttajat saattavat olla luokitel- tu kielen, syntymämaan tai vanhempien syn- tymämaan mukaan. Siten tuloksetkin vaihte- levat määritelmästä riippuen.

Kansalaisuuden saaminen nostaa ää- nestystodennäköisyyden kaksinkertaiseksi.

Kansalaisuuden saaneista noin 39 prosent- tia käytti äänestysoikeuttaan. Myös silloin, kun kansalaisuuden saaneet lasketaan mu- kaan, Ruotsissa ja Somaliassa syntyneet ovat maahan muuttaneista ahkerimpia äänestäjiä.

Tällöin luvut olivat 45 prosenttia Ruotsissa syntyneistä ja 40 prosenttia Somaliassa syn- tyneistä.

¹⁶

Suurimmat ryhmät, Venäjältä ja Virosta tulleet, erottuvat puolestaan muita alhaisem- malla äänestysaktiivisuudella. Viron kansa- laisista 12 prosenttia ja Venäjän kansalaisista 16 prosenttia käytti äänioikeuttaan. Suomen kansalaisuuden saaneet mukaan laskettuna luvut olivat hieman korkeammat: Virossa syntyneistä äänioikeutetuista 14 prosenttia ja Venäjällä syntyneistä 19 prosenttia äänesti vuoden 2012 kuntavaaleissa.

¹⁷

Suomeen tulevat maahanmuuttajat ovat taustaltaan hyvin erilaisia, ja he tulevat maa- han hyvin erilaisista syistä. Mahdollisia syitä heidän alhaiselle osallistumiselleen vaaleissa on useita. Kaikki eivät ole tietoisia äänioikeu- destaan. Suomalainen poliittinen järjestelmä on myös voinut jäädä heille vieraaksi. Joille- NLQ NLHOL WXRWWDD RQJHOPLD /LVlNVL SXROXHHW eivät välttämättä ole osanneet tuoda esiin maahanmuuttajia kiinnostavia aiheita ja akti- voida heitä osallistumaan.

¹⁸

Tutkimusten mukaan maassaolon kesto

¹⁹

, suomalainen puoliso, alaikäisten lasten mää- rä, aikaisempi äänestyskokemus ja lähtömaan demokraattisuus vaikuttavat äänestysaktii- visuuteen. Kun äänioikeutettu tulee demo- kraattisesta maasta, hän äänestää uudessa kotimaassaan todennäköisemmin kuin ei- demokraattisesta maasta tullut.

²⁰

Myös kansalaisuuden saamisesta kulunut aika lisää maahanmuuttajien äänestysaktiivi- suutta. Kansalaisuuden saaminen ei kuiten- kaan kasvata maahan muuttaneiden äänes- tysaktiivisuutta yhtä korkealle tasolle kuin se on niillä, jotka ovat syntyneet Suomen kan- salaisiksi.

²¹

Koulutuksen ja iän vaikutukset äänestys-

aktiivisuuteen eivät ole maahanmuuttajilla

yhtä suuret kuin syntyperäisillä äänioikeute-

tuilla.

²²

Sen sijaan sosioekonominen asema,

joka on maahanmuuttajilla keskimäärin alhai-

sempi kuin syntyperäisillä, vaikuttaa vahvasti

äänestyskäyttäytymiseen.

²³

(15)

Maahanmuuttajien keskimääräinen työl- lisyysaste ja käytettävissä olevat tulot ovat selvästi alemmat kuin Suomessa syntynei- den. Ulkomaiden kansalaisten työttömyys- prosentti on noin kaksinkertainen Suomessa syntyneisiin verrattuna.

²⁴

He työskentelevät suomalaistaustaisia harvemmin asiantuntija- tehtävissä ja ovat ”yliedustettuina palvelu- ja myyntityössä samoin kuin muissa työntekijä- ammateissa.”

²⁵

Maahanmuuttajat ovat myös suomalaistaustaisia useammin määräaikaisis- sa työsuhteissa sekä vuokratyössä. Käytän- nössä maahanmuuttajien käytettävissä olevat keskitulot ovat noin kaksi kolmasosaa kan- taväestön keskimääräisistä tuloista. 38 pro- senttia maahanmuuttajista eli köyhyysrajan alapuolella vuonna 2011, kun taas syntype- räisten kohdalla tämä luku oli 14 prosenttia.

²⁶

Ehdokkaat ja valituksi tulleet

Puolueet ovat pyrkineet lähestymään maa- hanmuuttajia muun muassa monipuolista- malla ehdokastarjontaansa. Tietoa on pyritty jakamaan myös muilla kuin kotimaisilla kielil- Ol/LVlNVLSXROXHLOODVDDWWDDROODHULOOLVLlPDD- hanmuuttajille tarkoitettuja valtakunnallisia yhdistyksiä ja paikallisosastoja.

²⁷

Maahan- muuttajia on myös pyritty nostamaan puo- lueiden yleiseen toimintaan, jolloin ei synny erottelua ”meidän ja muiden välillä.”

²⁸

Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa oli 680 ehdokasta, joiden äidinkieli oli muu kuin suomi, ruotsi tai saame. He edustivat 1,8 :aa prosenttia kaikista ehdokkaista. Vieraskieliset olivat näissä vaaleissa siten prosentuaalisesti aliedustettuina. Eniten vieraskielisiä ehdok-

Nasima Razmyar keskustelemassa Helsingin Rautatientorilla vuoden 2012 kuntavaalien aikaan. Kuva: Demokraatti. Kari Hulkko.

(16)

kaita oli Uudellamaalla, jossa 5,5 prosenttia oli vieraskielisiä. Vuoden 2012 kunnallisvaa- leissa valituksi tuli 43 vieraskielistä ehdokasta (0,4 % valituista).

²⁹

Vain kansalaisuuden saaneilla on äänioi- keus eduskuntavaaleissa. Eduskuntavaaleissa 2011 vieraskielisiä oli 1,3 prosenttia äänioi- keutetuista.

³⁰

Vieraskielisiä ehdokkaita oli 52. Heistä yksikään ei tullut valituksi. SDP:n 1DVLPD5D]P\DUWRVLQQRXVLWXROORLQHQVLP- mäiselle varasijalle. Eniten vieraskielisiä eh- dokkaita oli määrällisesti vihreillä (10), mutta prosentuaalisesti eniten Suomen ruotsalai- sella kansanpuolueella (8,4 %). Ehdokkaista suurimmat kieliryhmät olivat venäjää (9) ja somalia puhuvat (8).

³¹

Vieraskielisten ehdokkaiden osuus nousi 2,2 prosenttiin vuoden 2015 eduskuntavaa- leissa. Suhteellisesti eniten vieraskielisiä eh- dokkaita oli jälleen RKP:llä (4,8 %) ja toiseksi eniten SDP:llä (3,2 %). Vähiten vieraskielisiä ehdokkaita oli Kokoomuksella ja Perussuo- malaisilla (0,9 % kummallakin). Vieraskieli- sistä ehdokkaista yli puolet oli ehdokkaana Helsingin tai Uudenmaan vaalipiirissä.

³²

Vuoden 2015 vaaleissa eduskuntaan tuli YDOLWXNVL 6'3Q $IJDQLVWDQLVVD V\QW\Q\W 1DVLPD 5D]P\DU VHNl 9LKUHLGHQ 7XUNLV- VD V\QW\Q\W 2]DQ <DQDU

³³

Vieraskielisten osuus valituista (1 %) oli kuitenkin pienem- pi kuin heidän osuutensa äänioikeutetuista (1,7 %).

³⁴

/XYXW YRLYDW ROOD PDDKDQPXXW- tajaväestön osuutta alhaisemmat useastakin syystä. Ensiksi maahanmuuttajataustaisten äänestysaktiivisuus on alhainen. Toiseksi eh- dokasvalinnat eivät ole helposti pääteltävis- sä. Maahanmuuttajat eivät välttämättä valitse maahanmuuttotaustaista ehdokasta, ja myös Suomessa syntyneet voivat yhtä hyvin antaa äänensä maahanmuuttotaustaiselle ehdok- kaalle.

Katse tulevaan

Äänestysaktiivisuus puhuu vahvasti kotou- tumisen ja yhteisöön kuulumisen puolesta.

Äänestämättömyys kertoo todennäköisesti tiedon puutteesta tai ulkopuolisuuden koke- muksesta yhteiskunnassa.

Ulkomaan kansalaisia oli Suomessa vuo- den 2015 loppuun mennessä noin 35 000 enemmän kuin vuoden 2012 lopussa

³⁵

. Vuo- sina 2013–2015 kansalaisuuden saaneita oli Suomessa noin 25 000.

³⁶

Maahanmuuttaja- äänioikeutettujen määrä tulee siten olemaan kevään 2017 kuntavaaleissa huomattavasti HGHOOLVLl YDDOHMD VXXUHPSL /XYXW HLYlW ROH vielä kovin suuria, mutta maahanmuuttajien määrän todennäköisesti kasvaessa tulee maa- hanmuuttajat pyrkiä integroimaan hyvissä ajoin osaksi Suomen poliittista järjestelmää.

Maahanmuuttajien sosioekonominen asema on yksi tekijä, johon tulisi kiinnittää huomiota, kun mietitään keinoja maahan- muuttajien osallisuuden parantamiseksi pit- källä tähtäimellä. ”Erilaisilla koulutuksen ja työelämään liittyvillä toimilla voi olla tärkeä vaikutus osallistumiselle.

^”37

Myös tiedotukseen suomalaisesta järjes- telmästä, vaaleista ja äänestämisestä tulisi pa- nostaa entistä enemmän. Tiedotusta suunni- teltaessa on otettava huomioon, että esimer- kiksi kotoutumiskoulutuksen kautta tavoite- taan vain työttömät maahanmuuttajat. Siten esimerkiksi työn perässä muuttaneet eivät välttämättä edes saa tietoa äänioikeudestaan.

Tällä hetkellä ilmoitus äänioikeudesta laadi- taan vain suomeksi tai ruotsiksi.

³⁸

On hyö- dytöntä toimittaa äänioikeutetulle ilmoitus äänioikeudesta kielellä, jota hän ei ymmärrä.

Myös poliittisten puolueiden kannattaa

pyrkiä tavoittamaan maahanmuuttajat entis-

WlSDUHPPLQ1LLGHQNDQQDWWDDP\|VWDUMRWD

maahanmuuttajille tietoa puolueiden välisis-

(17)

tä eroista. Pelkkä maahanmuuttotaustaisten ehdokkaiden asettaminen ei ole puolueilta riittävä keino maahanmuuttajaäänestäjien aktivoimiseksi. Erityisesti työväenliikkeen kannattaisi panostaa maahanmuuttajien akti- voimiseen uurnille sillä ”nykytiedon valossa Euroopan maahanmuuttotaustaiset ihmiset tukevat useammin vasemmistopuolueita.”

³⁹ Viitteet

1 Väestö kansalaisuuden mukaan 1990–2015, Ul- komaan kansalaiset yhteensä. Tilastokeskus 2016.

KWWSYHUWLQHWVWDWÀYHUWLJUDSK*UDSKVHUYHU KWP" LÀOH TXLFNWDEOHV0DDKDQPXXWWDMDWNDQVDB ODQ J ULQG JVNH\ [ +DHWWX 12.7.2016.

2 Suomen kansalaisuuden saaneet edellisen kansalaisuuden mukaan 1990-2015. Tilastokeskus 2016.

KWWSYHUWLQHWVWDWÀ9(57,JUDSKJUDSKVHUYHU KWP"LÀOH TXLFNWDEOHV0DDKDQPXXWWDMDWNDQVDOBVDDQHHW B ODQJ ULQG [ \ +DHWWX 12.7.2016.

3 Ulkomaan kansalaiset. Tilastokeskus 2016. KWWSVZZZ VWDWÀWXSPDDKDQPXXWWRLQGH[KWPOPDDKDQPXXWWD- jat-vaestossa/ulkomaan-kansalaiset. Haettu 12.7.2016.

4 Suomen kansalaisuuden saaneet edellisen kansalaisuuden mukaan 1990-2015. Tilastokeskus 2016.

5 )LOH,PPLJUDQWVSHULQKDELWDQWV(X- rostat 2016. http://ec.europa.eu/eurostat/statis- WLFVH[SODLQHGLQGH[SKS)LOH,PPLJUDQWVBB SHUBBBLQKDELWDQWVB<%SQJ. Haettu 26.7.2016.

6 Kun kyseinen kunta on ollut heidän kotikuntansa 51 päivää ennen vaalipäivää ja heillä on ol lut koti kun ta Suo mes sa yh tä jak soi ses ti kah den vuo den ajan las ket tu na 51. päi väs tä en nen vaa li päi vää.

blQLRLNHXV9DDOLWÀKWWSZZZYDDOLWÀÀLQGH[

aanestajalle/aanioikeus.html. Haettu 26.7.2016.

8 Pirkkalainen, Päivi; Wass, Hanna; Weide, Marjukka 2016: Suomen somalit osallistuvina kansalaisina.

Yhteiskuntapolitiikka, 81 (1), 72.

9 Suurpää, Johanna 2015: Johdanto. Teoksessa Wass, Hanna; Weide, Marjukka: Äänestäminen osana poliit- tista kansalaisuutta, Maahanmuuttotaustaisten äänioike- utettujen osallistuminen vuoden 2012 kunnallisvaaleissa.

Selvityksiä ja ohjeita 26. Helsinki, Oikeusministe- riö, 10.

10 Kariuki, Peter 2015: Äänestysaktiivisuus kertoo kotoutu- misesta. Helsingin Sanomat, Vieraskynä 9.9.2012. http://

ZZZKVÀSDDNLUMRLWXNVHWDHaettu 2.1.2015.

11 Maahanmuuttajien äänestysinnolle potkua. Yle 31.7.2012.

KWWS\OHÀXXWLVHWPDDKDQPXXWWDMLHQBDDQHVW\VLQQRO- le_potkua/6237328. Haettu 26.7.2016 ja Kariuki 2015.

12 Wass, Hanna; Weide, Marjukka 2015: Äänestäminen osana poliittista kansalaisuutta, Maahanmuuttotaustaisten äänioikeutettujen osallistuminen vuoden 2012 kunnallis- vaaleissa. Selvityksiä ja ohjeita 26. Helsinki, Oikeus- ministeriö, 13.

13 Borg, Sami (toim.): Demokratiaindikaattorit 2013, Oikeusministeriö, Selvityksiä ja ohjeita 52, 2013, 14 Ennakkotieto: Kokoomus säilytti asemansa suurimpana 79.

puolueena, Perussuomalaiset lisäsivät kannatustaan eniten kunnallisvaaleissa 2012. Tilastokeskus 2012. http://

WLODVWRNHVNXVÀWLONYDDNYDDBB BWLHBBÀKWPO. Haettu 25.7.2016.

15 :DVV :HLGH 16 Mt., 40.

17 Mt., 39-41.

18 Weide, Marjukka; Saukkonen, Pasi 2013: Maahanmuut- tajien poliittinen osallistuminen. Teoksessa Martikainen, Tuomas; Saukkonen, Pasi; Säävälä, Minna (toim.) Muut- tajat: kansainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta.

Helsinki, Gaudeamus, 272.

19 Mt., 267.

20 :DVV+DQQD%ODLV$QGUp:HLGH0DUMXNND0R- ULQ&KDVVp$OH[DQGUHEngaging immigrants?

Examining the correlates of electoral participation among voters born outside the country. Paper prepared for SUHVHQWDWLRQDWWKH036$FRQIHUHQFH$SULO²

&KLFDJR² 21 Mt., 11.

22 Mt.

23 :DVV :HLGH

24 (URQHQ$QWWL+lUPlOl9DOWWHUL-DXKLDLQHQ6LJ- ne; Karikallio, Hanne; Karinen, Risto; Kosunen,

$QWWL/DDPDQHQ-DQL3HWUL/DKWLQHQ0DUNXV 2014: Maahanmuuttajien työllistyminen, Taustatekijät, työnhaku ja työvoimapalvelut.

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 6/2014, Työ ja yrittäjyys. Helsinki, Työ- ja elinkeinoministeriö, 25 Sutela, Hanna 2015: Ulkomaalaistaustaiset työelämässä. 16.

Tilastokeskus 2015. KWWSVWLODVWRNHVNXVÀWXSPDD- hanmuutto/art_2015-12-17_003.html. Haettu 22.7.2016.

26 9$77W\|U\KPlMaahanmuuttajien integroitu- minen Suomeen9$77$QDO\\VL+HOVLQNL9DOWLRQ taloudellinen tutkimuslaitos, 16–18.

27 $KRNDV/DXUD:HLGH0DUMXNND:LOKHOPVVRQ 1LNODVMaahanmuuttajien yhteiskunnallispoliitti- sen osallistumisen tukeminen alue- ja paikallishallinnossa sekä poliittisissa puolueissa. Selvityksiä ja ohjeita 9/2011. Oikeusministeriö, 50-56.

28 :HLGH 6DXNNRQHQ 29 Mt., 275.

30 Ehdokkaiden tausta-analyysi eduskuntavaaleissa 2011.

Tilastokeskus 2011. KWWSZZZVWDWÀWLOHYDD HYDDBBBNDWBBÀKWPO. Haettu 29.7.2016.

31 Mt., 276-277.

32 Ehdokkaiden tausta-analyysi eduskuntavaaleissa 2015. Tilastokeskus 2015. KWWSZZZVWDWÀWLO evaa/2015/01/evaa_2015_01_2015-04-10_kat_001_

ÀKWPO+DHWWX 13.7.2016.

1DVLPD5D]P\DUMD2]DQ<DQDUQRXVHYDWHGXVNXQWDDQ

”Epätodellinen olo.” Helsingin Sanomat 19.4.2015.

KWWSZZZKVÀSROLWLLNNDD, Haettu 14.7.2016.

34 Ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysi eduskuntavaaleissa 2015. Tilastokeskus 2015. KWWSZZZVWDWÀWLO HYDDHYDDBBBNDWBBÀKWPO.

Haettu 13.7.2016.

35 Maahanmuuton vuosikatsaus 2012. Sisäministeriö 2013.

KWWSZZZLQWHUPLQÀGRZQORDGB0DDKDQPXX- WRQBWLODVWRNDWVDXVBZHESGI"FHFG, Haettu 28.7.2016.

36 Suomen kansalaisuuden saaneet edellisen kansalaisuuden mukaan 1990–2015, Kansalaisuuden saaneet yhteensä.

Tilastokeskus 2016. hWWSYHUWLQHWVWDWÀ9(57, JUDSKJUDSKVHUYHUKWP"LÀOH TXLFNWDEOHV0DDKDQ- PXXWWDMDWNDQVDOBVDDQHHWB ODQJ ULQG [ \ . Haettu 13.7.2016.

37 :DVV :HLGH

38 Tieto vahvistettu sähköpostilla Oikeusministeriön Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksik- östä 1.4.2016.

39 :HLGH 6DXNNRQHQ

(18)

KLASSIKOT IKÄVIEN ILMIÖIDEN ÄÄRELLÄ

Päivi Uljas FT, Helsinki

Viime vuosien maahanmuuton vastainen liikehdintä on lisännyt ilkeän rasistisia sävyjä yhteiskunnassa. Maahanmuuttoa vastus- tavat puolueet ja poliitikot ovat nostaneet kannatustaan lähes kaikissa Euroopan maissa. Yksi vahvimmista maahanmuuton vastaisista argumenteista on ollut se, että tulijat vievät ”meil- tä” työpaikat ja pilaavat työmarkkinat polkemalla palkkoja.

Kuulostaako tutulta? Tällä argumentilla on iät ja ajat koetettu vastustaa muualta – niin kotimaasta kuin ulkomailtakin – työ- markkinoille pyrkivää työvoimaa. Tuon tässä artikkelissa esiin työntekijöiden kokemuksia tällaisista tilanteista jo ennen var- sinaisen sosialistisen työväenliikkeen syntyä sekä tarkastelen edellisen globalisaatiovaiheen opetuksia vuosilta 1860–1913.

Ei uutta...

J o ennen varsinaisen työväenliikkeen syntyä työläiset halusivat vastustaa palkkojen alentamista. Työläisten tavoitteina oli vähentää työntekijöiden kes- kinäistä kilpailua, estää työvoiman ylitarjon- taa sekä sulkea ulos työmarkkinoilta sellaiset työntekijät, jotka syystä tai toisesta polkisivat palkkoja. Syrjinnän perusteena eivät lähes- kään aina ole olleet rodulliset tai uskonnol- liset syyt. Esimerkiksi vuosina 1570–1590 talonpojat, naiset ja muiden ammattien ki- sällit onnistuivat pääsemään kehittyvälle te- ROOLVWXYDOOH DODOOH :UWWHPEHUJLQ YLOODODQND- WXRWDQWRRQ$ODQYDQKHPPDWPHVWDULNXWRMDW

alkoivat oitis kerätä rahaa talosta taloon ja ra- kensivat ruohonjuurikampanjan saadakseen kiltaetuoikeudet hallitukselta ja voidakseen säilyttää uuden houkuttelevan tuotannon- alan itsellään. Paikkakunta toisensa jälkeen myönsi vanhoille kutojille kiltaoikeudet, jot- NDVlLO\LYlWVLLKHQDVWLNXQ:UWWHPEHUJLVVl poistettiin ammattikuntalaitos vuonna 1864.

Killat ja kiltojen kaltaiset kauppiasyhdistyk-

set olivat enemmän sääntö kuin poikkeus

esiteollisessa tuotannossa Euroopassa. Talo-

ushistorian professori Sheilagh Ogilvie arvioi

Economic History Review -lehdessä julkaistussa

artikkelissaan, että killat ja kiltojen kaltaiset

(19)

kauppiasyhdistykset säätelivät tuotteiden laa- tua ja hintoja sekä oppilaskoulutusta.

6LGQH\MD%HWULFH:HEELQWHRVEnglannin am- mattiyhdistysliikkeen historia julkaistiin vuonna 1894. Suomeksi se ilmestyi 1900-luvun al- kuvuosina. Kirjoittajat olivat oman aikansa NULVWLOOLVHHQ W\|YlHQOLLNNHHVHHQ IDELDDQHL- hin, kuulunut aviopari. He keräsivät ympäri Englantia vanhaa käsityöläisten ammattiyh- distystoiminnan aineistoa ja kirjoittivat sen pohjalta ainutlaatuisen teoksensa, jossa he kuvasivat varhaisten ammattiosastojen koke- muksia, kehitystä ja suuntataisteluja. Kirja on polveileva ja täynnä yksityiskohtia, mutta se on edelleen kiehtovinta luettavaa ammattiyh- distystoiminnan varhaisvaiheista. Poliittisten puolueiden toiminta ei vielä sävyttänyt or- ganisaatioita. Silti niin monet tämän päivän tutut ammattiyhdistysilmiöt nousivat ihmeel- lisen kirkkaina erilaisissa tapausselostuksissa.

:HEELHQWHRVRQVDDWDYLVVDQ\WP\|VGLJLWRL- tuna Sosialismi.net sivuilta, ja sen toimittami- nen laajempaan käyttöön on todellinen kult- tuuriteko.

:HEELHQPXNDDQ(QJODQQLQODWRMLHQOHQ- tolehtisessä valitettiin jo vuonna 1666 oppi- laiden suurta määrää. Tämä valitus jatkui aina 1800-luvun loppuun asti. Englannin alahuo- ne antoi kuninkaallisen asetuksen vuonna QLLWlODLWWRPLDNOXEHMDMD\KGLVW\NVLlYDV- taan, jotka olivat ”salaliitossa lakia vastaan” ja pyrkivät mm. määräämään, kenellä oli oikeus harjoittaa ammattia ja ketä tai kuinka monta apulaista ja palkkatyöläistä he saivat määrät- tynä aikana pitää. Villankarstaajilta tunnetaan vuodelta 1741 käsityöläisseura, jolla oli laajat valtakunnalliset yhteydet. Mikäli joku seuran jäsen oli ilman työtä, hän sai kortin ja rahaa etsiäkseen työtä lähimmästä kaupungista, MRVVDROLNOXELMDUDKDVWR.XWRMDWS\UNLYlWVD-

Piste A viittaa Aasian maiden keskiluokkaan. Kolme neljästä ihmisestä pisteessä B on länsimaiden alempaa keskiluokkaa. Pisteessä C on prosentti maailman suurituloisimmista. Lähde: Kauppalehti.

A A

C C

B B

100 90 80 70 60 50 40 30 20 10

10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

BRUTTOTULOJEN KASVU GLOBAALISTI VUOSINA 1988–2008 Ostovoimakorjattu bruttotulojen kasvu %

Köyhin kymmenys Rikkain kymmenys

(20)

maan, mutta eivät onnistuneet rakentamaan koko valtakuntaa käsittävää järjestelmää.

Vanhan nahkuriliiton jäsenet kertoivat Sid- QH\ MD %HDWULFH :HEELOOH HWWl P\|V KHLGlQ oma yhdistyksensä oli käyttänyt 1700-luvulla saman tyyppisiä kortteja ja kiertokirjeitä jä- sentensä vaellustoiminnan tukemiseksi.

Laissez-faire-ideologia ja teollis- tuminen mullistivat vanhat keinot

Karl Polanyi on kuvannut klassikkoteok- sessaan Suuri murros ja E.P. Thompson kir- joituskokoelmassaan Herrojen valta ja rahvaan kulttuuri, kuinka vapaaseen kilpailuun, lais- VH]IDLUHLGHRORJLDDQ SHUXVWXYDW UDWNDLVXW toteutettiin vähitellen mutta perusteellisesti lainsäädännön ja tuomioistuinten päätöksillä Englannissa 1700- ja 1800-lukujen kuluessa.

Kehittyvä teollistuminen saattoi vanhat käsi- työläisyhdistykset ylipääsemättömien ongel- PLHQ HWHHQ :HEELHQ PXNDDQ OXYXOOD miltei kaikkia ammattialoja ja niiden yhdis- tyksiä yhdisti kysymys siitä, miten palkkatyö- läisiä tulisi suojella tilanteessa, jossa ”uutena käytäntönä oli ostaa työvoimaa markkinoilta niin halvalla kuin mahdollista, aivan samoin kuin raaka-aineita”. ”Kaupunkien ulosoppi- neita tilanne koski siten, että ne säädökset, jotka suojelivat heidän ammattiaan köy- himpäin (pauper) työvoiman tulvimiselta, kumottiin”, kirjoittavat Sidney ja Beatrice :HEE<KWHLVHQlSXROXVWXVNHLQRQDQlPlSH- rinteisten ammattilaisten organisaatiot yritti- YlWVlLO\WWllYDQKRMD(OLVDEHWK,QDLNDLVLDRS- pilassääntöjä. Kyseiset asetukset oli annettu MR MD OXYXLOOD 1H VLVlOVLYlW PP sitovia määräyksiä oppilaspakosta, oppiajasta MDRSSLODLGHQOXNXPllUlVWl:HEELHQPXNDDQ keskiajan käsityöläisille ominaiset säädökset olivat pienimpiä yksityiskohtia myöten so- vitettu yleiseen asetuskokoelmaan, jota pai- kalliset rauhantuomarit sovelsivat. Taistelu vanhojen asetusten säilyttämisen puolesta oli

ankaraa. Kysymys oli siitä, saavatko vanhat käsityöläiset ja heidän yhdistyksensä edelleen määritellä työvoiman tarjonnan ja koulutuk- sen vai saavatko uuden teknologian käyttöön ottaneet yrittäjät palkata vapaasti mieleistään työvoimaa.

Vanhat kiltajärjestelmään perustuneet jär- jestelmät eivät kestäneet kahta yhtäaikaista rajua muutosta: sekä uusien aatteiden että ennen kaikkea uudenlaisen teollistumisen painetta. Suuri kamppailu käytiin 1800-luvun alkuvuosina, jolloin oppilassäädöksien uudis- tamista varten asetettiin valtiollinen komitea.

Se sai vanhojen säädösten puolesta sadoit- tain anomuksia ympäri Englantia, ja niissä oli yhteensä 300 000 allekirjoitusta. Oppilas- säädökset poistettiin kuitenkin asetuskokoel- PDVWDYXRQQD1LLGHQPXNDQDNXPRW- tiin kaikki keskiaikaiset palkkatyöläisten elin- ehtoja suojanneet säädökset. Tämän jälkeen lakkoilu ja muu vastarinta pidettiin kurissa DQNDULOOD WRLPLOOD :HEELHQ PXNDDQ WLODQQH esti ammattiyhdistysten vapaan ja rauhan- omaisen kasvamisen ja ajoi niiden jäsenet väkivaltaisuuksiin ja kapinoihin.

Vapaan kilpailun ideologia – kysynnän ja tarjonnan lait

/DLVVH]IDLUHNDSLWDOLVPLQ OHYLlPLQHQ MD

ankarat tappiot lakkoliikkeissä muuttivat

1800-luvun puolivälissä Englannin ay-joh-

GRQDVHQWHHWODNNRLOXQYDVWDLVLNVL:HEELWWR-

teavat, että tuon ajan ammattiyhdistysjohtajat

hyväksyivät näkemyksen, jonka mukaan palk-

kojen suuruus riippui vain ja ainoastaan ky-

V\QQlQMDWDUMRQQDQYlOLVLVWlVXKWHLVWD1l\WWL

siltä, että ainoa keino vaikuttaa tähän oli pa-

laaminen vanhaan menetelmään eli työvoi-

man tarjonnan vähentämiseen. Vuoden 1847

rautavalimoiden työntekijöiden edustajako-

kous katsoi, että lakkojen hylkäämisen kans-

sa kulkivat rinnan oppilaitten vähentäminen,

ylitöiden poistaminen ja siirtolaisrahaston

(21)

perustaminen. Samaan tulokseen tulivat myös latojat, kirjansitojat, savenvalajat ja koneenrakentajat.

Erityisen tiukasti oppilaiden mää- rän rajoittamisesta pitivät kiinni piilasityöntekijät. Heidän lehdis- sään vaadittiin alituisesti, oppi- poikien vähentämistä: ”… niiden poistaminen on menestyksemme salaisuus, se on se kompassi, jon- ka mukaan yhdistyksemme työs-

kentelee, se on tulevain sukupolvien toivo”.

Koneenrakennusammattien edustajat pe- rustivat koko politiikkansa sille, että säännöl- lisen opin käynyt koneenrakentaja oli yhtä oi- keutettu kuin lääkäri tai asianajaja estämään

”laitonta työntekijää” työskentelemästä am- PDWLVVD+LEEHUWLQMD3ODWWLQVXXUWHQNRQHSD- jojen työntekijät esittivät vuonna 1851 Old- hamissa sarjan vaatimuksia, joissa he eivät pelkästään tahtoneet ylityön lakkauttamista vaan myös ”oppimattomain” työmiesten ja muun ”laittoman” väen poistamista konei- densa ääreltä.

Ammattiyhdistysten siirtolais-rahastot ja käsityöläisvaellukset

3RKMRLV$PHULNNDMD$XVWUDOLDDONRLYDWLPHl ylimääräistä työvoimaa Euroopasta 1800-lu- vulla. Englantilaiset ammattiyhdistykset QlNLYlW WlVVl WLODLVXXWHQVD 1H SHUXVWLYDW siirtolaisrahastoja avustaakseen työttömiä muuttamista pois maasta. Flint Glass Makers Magazine -lehti kirjoitti vuonna 1854: ”Jos teillä on yhtaikaa 50 jäsentä työttömänä, niin tulee näiden saada 1 015 puntaa vuodessa ja työnantajat käyttävät heitä samalla ruoska- naan alentaakseen teidän palkkojanne. Mutta MRV OlKHWlWWH KHLGlW $XVWUDOLDDQ MD PDNVDWWH 20 puntaa hengeltä, niin säästätte 15 puntaa ja olette lähettäneet heidät runsauden maa- han, kun he sen sijaan näkevät täällä näl- Nllµ /HKWL P\|V NHKRWWL µ7RLPLWWDNDD OLLDW

työvoimat pois, niin sorto siirtyy itsestään muinaisaikoihin kuu- luvaksi.” Seuraavien kymmenen vuoden aikana perustettiinkin siirtolaisrahastoja useisiin suuriin ammattiosastoihin, mutta niistä luovuttiin vähitellen, kun hyöty osoittautui lopulta pieneksi.

Käsityöläisten vaellusta on usein tarkasteltu lähinnä kisälli- en oppimisprosessin osana. Sekä :HEELWHWWlPDU[LODLQHQKLVWRULDQWXWNLMD(ULF +REVEDZP NXLWHQNLQ DMDWWHOHYDW HWWl (QJ- lannissa vaellusorganisaation tavoitteena oli useimmiten ammattikunnan työttömi- en avustaminen sekä työvoiman tarjonnan vähentäminen. Vaelluksille lähdettiin myös silloin, kun työtulot loppuivat työtaistelun ta- NLD:HEELHQWHRNVLVVDRQUXQVDDVWLNXYDXN- sia myös tästä. Kun jäsen joutui työttömäksi, KlQ VDL µEODQNHWLQµ MRVVD ROL WLHGRW KlQHQ jäsenyydestään ja päivämäärä, joka kertoi, mihin asti hän oli suorittanut jäsenmaksunsa.

/LVlNVL W\|W|Q VDL OLVWDQ UDYLQWRORLVWD MRLVVD yhdistyksen alaosastot kokoontuivat, sekä lu- ettelon, jossa oli osastojen sihteerien nimiä ja osoitteita. Tallusteltuaan väsynein jaloin uudelle paikkakunnalle työtön jäsen hakeutui yhdistyksen ravintolaan, sai sihteeriltä kuit- WDXNVHQ EODQNHWWLLQVD MD SLHQHQ DYXVWXNVHQ sekä tiedon siitä, oliko paikkakunnalla töitä.