621
virittäjä 4/2015 Susanna Shore & Katriina Rapatti (toim.):
Tekstilajitaidot. Lukemisen ja kirjoit- tamisen opetus koulussa. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 2014. Helsinki:
Äidinkielen opettajain liitto 2014. 184 s.
isbn 978-951-9062-77-8.
Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja vuodelta 2014 johdattaa lukijansa genre- pedagogiikan eli tekstilaji pohjaisen teksti- taitojen opetuksen maail maan. Kirjan ovat toimittaneet Helsingin yli opiston suomen kielen dosentti, yliopiston- lehtori Susanna Shore ja Hakunilan kou- lun äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori ja suomi toisena kielenä -opettaja Katriina Rapatti. Genrepedagogisessa lähestymis- tavassa analysoidaan tavallisesti teksti- lajien kokonais jäsentelyä ja kielellisiä piir- teitä (ks. esim. Luukka 2004).
Artikkeli kokoelman käsittelyn keskiös sä on Australiassa kehitetty Rea- ding to Learn -pedagogiikka (jatkossa R2L), koska se on kirjan toimittajien mu- kaan hyvin sovellettavissa oleva genre- pedagogiikan muoto suomalaiseen peru s- ja lukio-opetukseen. Vaikka teksti taitojen opetusta on käsitelty muutamassa aiem- massakin liiton vuosi kirjassa (Luukka &
Jääskeläinen toim. 2004; Harmanen & Ta- kala toim. 2009), R2L-näkökulma tuo jat- kumoon tervetulleen lisän. Vuosikirja on suunnattu lähinnä äidinkielen opettajille, ja sen teksti on pääosin kirjoitettu yleista- juisesti sekä esittelevään sävyyn.
Vuosikirja jakautuu kolmeen osioon.
Se sisältää 10 artikkelia, genrepedago- giikan vaikuttajien James Martinin, Da- vid Rosen ja Claire Acevedon haastattelut sekä toimittajien kirjoittaman R2L-me- todia pohjustavan ja esittelevän johdan- non. Ensimmäinen ja laajin osio ”Lähtö- kohtia ja näkökulmia” esittelee R2L-peda-
gogiikan teoreettista, kielitieteellistä taus- taa sekä teksti- ja tekstilajitaitoja opetuk- sessa. Toinen osio sisältää nimensä mu- kaisesti ”Kokeiluja ja kokemuksia” genre- pedagogiikan soveltamisesta eri koulu- asteilla ja oppi aineissa sekä ehdotuksen R2L-arvioin nin kriteeristöksi suomalai- sessa koulu opetuksessa. Kirjan kolman- nessa osiossa ”Tekstit ja tekstilajit muut- tuvassa maailmassa” tarkastellaan sekä uutisgenren ja oppimateriaalien muuttu- mista että kielitietoisuutta ja tekstilajeja muissa oppiaineissa kuin äidinkielessä.
Tällaisenaan vuosikirjan jaottelu on toi- miva.
R2L-metodin mukaisen opetus- tilanteen sisältö ja menetelmät esitellään yksityiskohtaisesti sekä johdannossa että toisen osion kolmessa opettajakokemuk- sia esittelevässä artikkelissa (Suvi Kai- painen; Henna Pirskainen & Salla Kurki;
Katri Takko). Vaiheittain toteutettavan opetussyklin voi muokata omiin tarpei- siinsa sopivaksi, mutta yksinkertaistet- tuna sillä on neljä osaa: tiettyä tekstilajia edustavan tekstin lukemiseen valmistau- tuminen (esim. taustatietoon ja konteks- tiin tutustuminen), mallitekstin yksityis- kohtainen lukeminen, tekstilajin kirjoit- taminen yhdessä ja oman tekstin kirjoit- taminen itsenäisesti. Menetelmässä siis vuorottelevat lukemisen, puhumisen ja kirjoittamisen vaiheet. (Ks. myös Vuori- järvi 2013: 222–225.) Artikkeleissa opet- tajat korostavat, että mallitekstin valinta on tärkein onnistumisen edellytys. Myös mallitekstin tarkan lukemisen vaihetta pi- detään olennaisena (ks. erit. Kaipainen).
Esittelen ja ar vioin seuraavaksi vuosi- kirjan antia lähinnä tekstilaji opetuksen näkökulmasta.
Genrepedagogiikkaa kouluihin
622 virittäjä 4/2015
Kirjan aloittaa johdannon ja haastattelu- jen jälkeen Shoren perusteellinen artikkeli
”Reading to Learn -genre pedagogiikan kielitieteellinen perusta”. R2L:n juuret ovat systeemis-funktionaalisessa (SF) kie- liteoriassa ja erityisesti sen sydneyläisessä koulukunnassa. Koulu kunnan merkit- tävimpiä hahmoja ovat James Martin ja David Rose. Artikkeli valottaa SF-kieli- teorian taustoja ja R2L-pedagogiikassa käytettyjä tärkeimpiä käsitteitä. Tärkein niistä on luonnollisesti genre eli teksti- laji. Niin sanottu yksinkertainen teksti- laji määritellään SF-teoriassa ja yleisem- minkin kielellisesti toteutuneena, keskei- seen pää määrään tähtäävänä, vaiheittain etenevänä sosiaalisena toiminta tyyppinä, joka on enemmän tai vähemmän va- kiintunut eli prototyyppinen. Tekstilajin proto tyyppisyyden havainnoiminen näh- dään kirjoittamisen opetuksen olennai- sena lähtökohtana ja myös luovuuden perustana. Tähän kiinnittää huomiota omassa artikkelissaan Toini Rahtu. Hän näkee genreopetuksen nimenomaan luo- vuuden opetuksena, joka harjaannuttaa muokkaamaan vanhoista, tyypillisistä ainek sista uusia yhdistelmiä. Myös Kai- painen nostaa omassa artikkelissaan esiin R2L-metodin hyödyllisyyden oppilaiden luovuuden kehittämisessä.
Shoren artikkelin esiin nostamista käsitteistä hyödyllisiä kouluopetuk- sessa ovat nähdäkseni tekstilajin määri- telmä kokonaisuudessaan (luokka-asteit- tain soveltaen) ja genrekompleksi eli tekstilaji yhdistelmä, joka esitetään ero- tuksena yksin kertaisesta tekstilajista.
Genre kompleksia kutsutaan koulu- opetuksessa usein myös genrehybridiksi (ks. esim. Valtonen 2012: 290–291). Tie- tynlaisia genre komplekseja käsittelevät omissa artikkeleissaan myös Katriina Ra- patti ja Pirjo Hiidenmaa (oppikirjateksti) ja Reetta Räty (nykyuutinen). Tekstilajin
kokonais jäsentelyä rakentavat vaiheet ja jaksot soveltuvat tekstien analysoimi- sen työ kaluiksi hyvin myös koulussa, ku- ten Kaipaisen sekä Pirskaisen ja Kurjen luokkahuonekokeiluja esittelevistä ar- tikkeleista voi huomata. R2L-pedagogii- kassa keskeinen genreperheen käsite lie- nee myös toimiva kouluopetuksessa. Sitä käyttävät artikkeleissaan paitsi Kaipainen sekä Pirskainen ja Kurki, myös arviointi- kriteeristöä esittelevät kirjan toimittajat.
Shoren artikkelissa esitetty päämäärän ja kokonaisjäsentelyn mukainen jako eri genreperheisiin (kertomuksiin, tietoteks- teihin ja kantaa ottaviin teksteihin) on si- nänsä hyödyllinen. Jaottelu ei kuitenkaan anna mitään uutta ja mullistavaa opetuk- seen vaan ennemmin hämmentää teks- tilajinimityksillään (esim. tulkittu kerto- mus ja ilmiön selitys) ja luokitteluperus- teillaan, kuten Shorekin toteaa. Genreper- hejaottelu onkin tarkoitettu lähinnä ope- tuksessa sovellettavaksi työkaluksi, tie- tynlaiseksi kokonais kuvaksi koulun teks- tilajeista.
Shoren artikkelissa käsitellään SF-teo- riasta tuttuja, sosiaalista kontekstia mää- rittäviä muuttujia eli osallistuja rooleja, alaa ja ilmenemismuotoa sekä lause opissa keskeisiä merkityksen tuottamisen pääla- jeja eli ideationaalista, interpersoonaista ja tekstuaalista metafunktiota. Sekä muut- tujat että metafunktiot kuvataan hyvin ha- vainnollisesti ja yksityis kohtaisesti ja suh- teutetaan koulu opetukseen esimerkein.
Edellä mainitut käsitteet eivät kuitenkaan ole kovin konkreettisia eivätkä käyttö- kelpoisia kouluopetuksessa, eikä kukaan vuosikirjaan kirjoittaneista opettajista- kaan hyödynnä niitä artikkelissaan kir- jan toimittajia lukuun ottamatta. Genre- pedagogiikassa ja kaikessa kirjoittami- sen ja lukemisen opetuksessa on toisaalta hyvin tärkeää johdattaa oppija kielen eri kerrostumien ja pedagogisen meta- kielen, esimerkiksi kieliopin ja teksti- taitojen käsitteiden ja eri oppiaineiden erikois kielten äärelle, kuten lähes kaikista Reading to Learn -pedagogiikan
teoriataustaa
623
virittäjä 4/2015
vuosi kirjan artikkeleista voi lukea. Sho- ren artikkeli toimiikin tärkeänä teoria- ja käsite pohjana R2L-genre pedagogiikkaan ja muihin tekstilaji pohjaisiin lähestymis- tapoihin.
Genreopetus tekstitaitojen kulma kivenä
Toini Rahdun selkeä ja käytännönlähei- nen artikkeli ”Genre opetus – tekstitaito- jen kahle vai kulmakivi?” toimii johda- tuksena genren perimmäiseen olemuk- seen ja esittelee kootusti suomalaista gen- retutkimusta (s. 68). Rahtu vastaa otsik- konsa kysymykseen seuraavasti: ”Kun genre käsitetään tekstin piirteitä selittä- väksi ja ohjaavaksi toiminta tyypiksi, jolla on tyypilliset käyttö yhteytensä, sen ope- tus on yksi äidinkielen opetuksen kul- makivistä” (s. 66). Rahdun mukaan gen- reopetuksen tavoite on sama kuin koko äidinkielen opetuksenkin eli harjaannut- taa oppilas niihin tekstitaitoihin, joilla selvitä koulun jälkeisessä elämässä. Rahtu nostaa myös esiin käsitteen tekstilajin taju, joka tarkoittaa tekstin kirjoittajan ja lukijan jakamaa intuitiivista tekstilaji- tietoisuutta (ks. myös Kalliokoski 2002;
Valtonen 2012). Jokaisessa luku- ja kirjoi- tustehtävässä tarvitaan tekstilajin tajua, ja opiskelijan oma impli siittinen tietämys ja genre repertuaari olisikin tärkeä tiedostaa, huomioida ja tehdä näkyväksi kouluope- tuksessa (ks. Valtonen 2012: 306).
R2L-genrepedagogiikka osoittautuu vuosikirjan perusteella yhdeksi varteen- otettavaksi vaihtoehdoksi kirjoitus- ja luku taitojen eli tekstitaitojen opetuksessa.
Opettajavetoiseen tekstilajien mallinta- miseen, tuottamiseen ja tulkintaan poh- jaava pedagogiikka soveltuu selvästi var- sinkin heikoimpien oppilaiden opetuk- seen ja pääosin perusasteelle ja S2-ope- tukseen. Tämä käy ilmi kaikista neljästä opettajakokeiluja esittelevästä artikkelista (Kaipainen; Pirskainen & Kurki; Takko;
Ann-Christin Lövstedt). R2L-metodi on
herättänyt myös kritiikkiä liian kaava- maisesta ja genren variaation sivuutta- vasta lähestymis tavasta. Rahdun mukaan tämä kompastuskivi on mahdollista kier- tää antamalla opiskelijoille mahdollisim- man realistinen näkemys genreistä. Osa genreistä on kohtalaisen vakaita, osa epä- vakaita ja sekoittuneita, mutta jokaisen tekstilajin ydintä on sen kielellisesti il- maistu tyypillinen toiminta.
Vuosikirjan anti
Shoren ja Rapatin toimittama vuosikirja on tarpeellinen ja monipuolinen katsaus R2L-genrepedagogiikkaan ja sitä kautta tekstitaitojen kouluopetukseen. Teos si- sältää paljon kiinnostavia, tuoreita artik- keleita, jotka antavat opettajille käyttö- kelpoista tietoa, mutta artikkelien hyö- dyllisyys vaihtelee oppiasteittain. Uskon, että eniten vuosikirjan sisällöstä hyöty- vät ne perusasteen opettajat, jotka työs- kentelevät heterogeenisten ryhmien ja S2-oppi laiden kanssa. Lukio-opetukseen R2L-metodi lienee sellaisenaan melko kankea, mutta joitain käsitteitä ja osia voi varmasti hyödyntää. Artikkeleista lu- kio-opettajaa suoraan hyödyttäviä ovat myös Rahdun artikkeli sekä teoksen kol- mas osio, jonka artikkeleissa keskitytään uutisgenren sekä oppimateriaalin muut- tumiseen ja tekstilajitaitoihin, ja kaikissa oppiaineissa tarvittavien tekstilajitaitojen, kuten kielitietoisuuden vahvistamiseen.
Erityisesti Pirjo Hiidenmaan artikkeli
”Miten käy, kun oppikirjan sijaan tai rin- nalle tulee aineistojen kirjo?” on ansiokas ja kiinnostava pohdinta murrosvaiheesta, jossa oppimateriaalit tällä hetkellä ovat.
Kuten Shore ja Rahtu artikkeleissaan toteavat, kaikkia genrepedagogiikkaan liittyviä käsitteitä ja aspekteja ei tarvitse kirjoittamisen tai lukemisen opetuksessa ottaa huomioon, vaan opettaja voi va- lita eklektisesti omaan opetustyyliinsä, kohde ryhmäänsä ja tavoitteeseensa sopi- vat työkalut. Shoren ja Rapatin arviointi-
624 virittäjä 4/2015
kriteeristöä esittelevästä artikkelista- kin voi tekijöiden mukaan löytää kim- mokkeen kehitellä itse eri oppiasteille ja opetustilanteisiin soveltuvia kriteereitä, vaikka ei haluaisi välttämättä soveltaa si- nänsä ansiokasta ja yksityis kohtaista kri- teeristöä suoraan. Tärkeitä ovat kaikki keinot, joita käytetään vastustamaan kou- lulaisten luku- ja kirjoitustaidon heiken- tymistä ja koulujen eriarvoistumista.
Päivi Pekanheimo etunimi.sukunimi@turku.fi
Lähteet
Harmanen, Minna – Takala, Tuija (toim.) 2009: Tekstien pyörityksessä.
Tekstitaitoja alakoulusta yliopistoon.
Helsinki: Äidinkielen opettajain liitto.
Kalliokoski, Jyrki 2002: Tekstilajin taju.
– Ilona Herlin, Jyrki Kalliokoski, Lari Kotilainen & Tiina Onikki-Rantajääskö (toim.), Äidinkielen merkitykset s.
147–159. Helsinki: Suomalaisen Kirjal-
lisuuden Seura.
Luukka, Minna-Riitta 2004: Genrepeda- gogiikka – askelia tekstitaitojen jatku- molla. – Minna-Riitta Luukka & Pasi Jääskeläinen (toim.), Hiiden hirveä hiih- tämässä. Hirveä(n) ihana kirjoittamisen opetus s. 145–160. Helsinki: Äidinkielen opettajain liitto.
Luukka, Minna-Riitta – Jääskeläi- nen, Pasi (toim.) 2004: Hiiden hirveä hiih tämässä: hirveä(n) ihana kirjoit- tamisen opetus. Helsinki: Äidinkielen opettajain liitto.
Valtonen, Päivi 2012: Abiturientti uutis- toimittajana. Tekstilajin taju ja uutisen tuottaminen äidinkielen tekstitaidon ko- keessa. Turun yliopiston julkaisuja, sarja C, osa 350. Turku: Turun yliopisto.
Vuorijärvi, Aino 2013: Tekstilaji ja yhteisö.
Ammattikorkeakoulun opinnäytetyön diskussio tekstinä. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen, suomalais- ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/han- dle/10138/40126/tekstila.pdf?sequence=1.
