• Ei tuloksia

b Video Opetuksen ja oppimisen suunnittelu - teksti

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "b Video Opetuksen ja oppimisen suunnittelu - teksti"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

1

LEARNING DESIGN

Videon tekstikäsikirjoitus

Slide2

Opetuksen ja oppimisen suunnittelussa asetetaan ensiksi oppimiselle tavoitteet. Ne ovat sekä oppimisprosessin lähtökohta ja pyrkimys. Tavoitteiden avulla suunnitellaan ensinnäkin oppimisprosessi vaiheineen ja oppimistilanteineen.

Slide3

Oppimisen tavoitteiden avulla pohditaan toisekseen sitä, millaisin keinoin oppiminen mahdollistuu eli mitkä tavoitteet voidaan saavuttaa missäkin vaiheessa ja miten.

Slide4

Oppimisprosessissa on aina useita oppimistilanteita. Suunnittelu etenee luontevasti oppimistilanne kerrallaan. Jokaiselle yksittäiselle oppimistilanteelle pohditaan tavoitteet. Ne johdetaan kokonaistavoitteista.

Slide5

Oppimistilanteessa tarvitaan erilaisia opetuksen ja oppimisen elementtejä. Tässä tarkastellaan suunnittelua viidestä eri näkökulmasta käsin pohtien mitä mahdollisuuksia ne tuovat opetukseen ja oppimiseen.

Slide6

Ensimmäisenä näkökulmana on aihealueen opetus ja siihen liittyvä sisältö.

Slide7

Opetuksen ja sisältöjen kautta opittava tieto välittyy oppijoille. Opetus ja sisältöelementit voivat olla eri muotoisia luennosta videoon tai kirjoihin.

Slide8

Toisena näkökulmana on oppimisen aktivointi.

Slide9

Oppimisaktiviteettien avulla opiskelija voi saavuttaa oppimisen tavoitteena olevan. Verkko-opetuksessa oppimistehtävä on eräs keskeinen tapa vaikuttaa oppimiseen pedagogisesti mietitysti ja mielekkäästi. Oppimistehtävä on

oppimisaktiviteetti.

Slide9

On paljon muitakin oppimisaktiviteetteja ja niillä on omanlaisensa tehtävä oppimisessa. Aktiviteetteja voivat portoliot, diagnostiikka, kyselyt, pelit, keskustelut, käsitekaaviot, itsearviointi, päiväkirja, ja muu sisältöalueen mukainen toiminta, vaikka kirjoittaminen, ruoanlaitto, maalaus, rakentaminen. Pääasiana on pohtia minkä aktiivisen toiminnan tuloksena yksilö oppii tavoitteena olevan.

Slide10

Kolmantena näkökulmana ovat oppimisen ympäristöt.

Slide11

Verkko-opiskelussa puhutaan usein verkosta oppimisen ympäristönä. Se saattaa olla sitä, jos siellä toimitaan, vaikka yhdessä muiden kanssa oppimisalustalla, tekemällä jotakin samanaikaisesti tai eriaikaisesti. Ihminen kuitenkin

työskentelee aina myös jossakin fyysisessä oppimisympäristössä: kirjastossa, kotona, työpaikalla, luokassa jne. Projekti on myös oppimisympäristö, samoin jotkin oppimateriaalipalvelut.

Slide12

Neljäs näkökulma on ohjaus.

(2)

2 Slide13

Ohjasta on helpointa pohtia ajallisena prosessina, mitä missäkin oppimisprosessin vaiheessa ohjataan ja miten. Mitä ennen, alussa, aikana, lopussa ja jälkeen. Mikä sopii mihinkin kohtaa. Minkälaista ohjausta tarvitaan missäkin vaiheessa.

Slide14

Ohjaus voidaan suunnitella ja strukturoida kokonaan ennakkoon. Ohjaus voi olla työskentelyohjeina, oppimistehtävinä, aineistoina, aikatauluina. Eräs keskeisin verkko-ohjauksen keino on tehdä oppimisprosessi ennakkoon näkyväksi oppijoille. Näin he tietävät miten prosessi etenee ja mitä missäkin vaiheessa on tarkoitus tehdä.

Slide15

Ohjaus verkossa tuo opettajan työhön uusia mahdollisuuksia vaikuttaa oppimiseen ja opiskeluun. Erilaisia ohjauksen keinoja voidaankin pohtia kollegojen kanssa ja kehittää yhteisiä käytänteitä. Ohjauksen keinoja ovat palautteet,

arvioinnit, koosteet, yhteenvedot, kannustukset, välitsekkaukset, viestit. Yhdessä valitut opiskelua ohjaavat symbolit ovat yksi tapa ohjata opiskelua.

Slide16

Viides näkökulma on digitaalisuus.

Slide17

Digitaaliset välineet ja keinot laajentavat ohjauksen mahdollisuuksia. Ne sähköistävät opetuksen ja ohjauksen. Voi olla, että aluksi ei pysty hahmottamaan niiden tarvetta ja hyötyjä. Myöhemmin kun digitaaliset välineet ovat käytössä, niin saatetaan pohtia, että miten ennen niitä pystyttiin toteuttamaan ohjaustyötä tehokkaasti ja vaikuttavasti.

Slide17

Ilman digitaalisia keinoja ohjaus saattaa olla pääasiassa opettajan puhutun viestinnän varassa, sen varassa miten hyvin opiskelija muistaa ne. Digitaalisuus jättää jäljen ohjaukseen ja mahdollistaa sen, että opiskelijaa ohjataan oikea-aikaisesti ja hän hyödyntää ohjausta juuri silloin kun se on tarpeellista ja tilanne sitä vaatii.

Slide18

Nämä viisi opetuksen ja oppimisen suunnittelun osa-aluetta voidaan nähdä opettajan suunnittelugalleriana. Tämän gallerian avulla on oppimisprosessin ja sen eri oppimistilanteiden suunnittelu helpompaa. Jokainen oppimisprosessi tarvitsee kaikkia osa-alueita.

Slide19

Suunnittelu etenee oppimistilanne kerrallaan.

Slide20

Oppimistilanteet ovat keskenään erilaisia koska jokaisen suunnittelua ohjaa juuri tuolle tilanteelle asetetut tavoitteet ja sen mukainen oppimistoiminta. Oppimisprosessin eri vaiheet kuljettavat opiskelijaa vaihe vaiheelta koti

kokonaistavoitteiden saavuttamista.

Tämä teos, jonka tekijä on Hanne Koli, on lisensoitu Creative Commons CC BY 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Siten esimerkiksi formaalinen kasvatus ja oppiminen on koulussa vallitsevaa, mutta siihen sisältyvät latentisti myös non- ja informaalisen sekä satunnaisen oppimisen muodot..

Ropo käsittelee opetussuunnitelman ja elinikäisen oppimisen välisiä kytkentöjä.. Elinikäinen oppiminen voidaan nähdä (1)

Samoin jos satunnainen oppiminen on infor- maalisen oppimisen alakäsite, mitä sitten ovat formaalisen ja nonformaalisen oppimisen ala- käsitteet.. Tuntuisi loogiselta,

TALIS-maissa tilastolli- sesti merkitsevät erot olivat kaikkien kolmen ryhmän kohdalla: miesopettajat koki- vat opettajan ammattia arvostettavan noin 4 %-yksikköä enemmän kuin

Kehittämistoiminnan on hyvä rakentua aikaisemman tiedon pohjalle. Kehittä- mistoiminnan pitää myös soveltua opettajan omiin ammatillisiin kehittymisen tarpeisiin ja sen pitää

Opettaminen ja siihen liittyvät tehtävät yhteensä (h/vko) Opettaminen (h/vko). Opettajien

Työyhteisön oppiminen on tulkintani mukaan kehittyvän liiketoiminnan hallinnan prosessi, joka muodostuu määritetyn oppimisen, etsivän oppimisen ja ekspansiivisen

luokittelujärjestelmä, jonka avulla voidaan luokitella kemian opetuksen tavoitteita sekä kemian oppimisen arvioinnissa käytettäviä tehtäviä kognitiivisen.