Kuva 11-17-8� La�du�a�u���, ���������� �a�a��uud�� ���� ����u�a�da� K��a���
�a����u��a� a�u����a�
Kuva 11-17-7� Rau�a��� �a ����u�a��a Mu����� �a����u��a� a�u����a�
11.17.8.6 Vaikutusten lievennystoimet
Riista-aidoilla voidaan estää riistan pääsyä radalle ja näin vähen- tää onnettomuuksia. Ongelmiksi muodostuvat tasoristeysten aiheuttamat aukot sekä aidan toimiminen fyysisenä kulkuestee- nä. Riista-aidat tarvitsevat kunnossapitoa ja niissä olevien port- tien sulkemisesta on muistettava huolehtia. Aidat on kiinnitet- tävä siltarakenteisiin, etteivät eläimet pääse aidatulle alueelle näistä kohdista. Eläimille on järjestettävä kulkureitti aidan toisel- le puolelle ja tätä varten tulee selvittää eläinten luontaiset kul- kureitit (Brask 2010).
Tasoristeyksien aukkojen kohdalle voi laittaa poroeste- sillan, jonka pyöriville kapuloille porot eivät uskalla astua.
Tätä on kokeiltu mm. Norjan ja Suomen välisellä poroaidalla Pulmankijärvellä. Kanankakan ja koivutisleen on todettu kar- kottavan eläimiä tiealueelta, jonka lisäksi on testattu hajusai- ppuakarkotetta. Nämä voivat toimia lisäkarkotteena porttirat- kaisujen yhteydessä. Orajärven paliskunnassa on ollut käytös- sä liiketunnistimella varustettu kovaääninen hälytin kaksipuo- lisen aidan aukkokohdissa, joka säikäyttää lähelle tulevan eläi- men pois. Hälytin käyttää virtalähteenään auton akkua eikä vaa- di juuri kunnossapitoa. Kustannuksiltaan hälytin on edullinen.
Yhden talven kokeilun perusteella tämä on ollut toimiva ratkai- su. Muonion paliskunnassa on kokeiltu kivillä täytettyä betoni- myllyä melulähteenä (Brask 2010, Orajärven paliskunta 2012).
Erilaisia porttiratkaisuja ovat mm. kaksiovinen portti sekä pai- novoimalla toimiva portti. Eläimiä voidaan ohjata pois radalta yksisuuntaisilla porteilla tai rampeilla, jota pitkin ne pääsevät ai- dan yli. Kunnossapitotoimia varten voidaan rakentaa kettinki- portteja, joissa ketjut muodostavat porttiin maahan asti ulottu- van verhon (Brask 2010).
Eläimet pääsevät radan toiselle puolelle joko siltojen tai ali- kulkujen kautta. Ylikulkuja voi maisemoida kasvillisuudella ja nii- den alku- ja loppuosien levennykset houkuttelevat eläimiä käyt- tämään niitä. Alikulkujen suositeltu leveys on vähintään 15 met- riä ja korkeus 4-6 metriä, poroille riittää pienempikin kulkuväylä.
Koko vaikuttaa käyttömäärään ja on todettu, että suurempien alikulkujen käyttöaste on suurempi kuin pienten. Kulkuaukkojen suut on rauhoitettava metsästykseltä, josta sovitaan paikallisen metsästysseuran kanssa (Brask 2010).
Ruotsissa on tutkittu kokoamisaitausten käyttöä porojen siir- tämiseksi aidan toiselle puolelle. Niissä porot kootaan aitauk- seen, josta hoitajat vapauttavat ne radan yli porteista. Tämä toi- mii tilapäisratkaisuna. Ruotsissa on testattu myös varoitusjär- jestelmää, jossa veturinkuljettaja lähettää radalla tai sen lähei- syydessä olevista poroista viestin poronhoitajille. Porot voidaan myös varustaa lähettimillä, jotka lähettävät hoitajille viestin po- rojen lähestyessä rataa (Brask 2010).
Junan nopeus kannattaa pitää alhaisena Rautuvaara–Kolari -rataosuudella. Ratapenkkaa voisi leventää uudistustyön yhtey- dessä, jolloin rata-alueelle joutuneet porot mahtuisivat juokse- maan junan rinnalla. Muonion paliskunnan näkökulmasta aliku- lut olisivat hyvä ratkaisu. Poroille laitetaan seurantapantoja, joi- den avulla pystytään selvittämään reittejä, joita ne käyttävät. Yli- tai alikulut kannattaa sijoittaa niihin kohtiin, joilla eläimet liikku- vat luonnollisesti. Niiden liikkeiden seurantaa kannattaa jatkaa myös liikenteen alettua, jotta tiedetään, missä porot liikkuvat.
Kolarin ja Muonion paliskuntien välille olisi hyvä rakentaa oh- jaava raja-aita Kolarin kylän kohdalle Ylläsjokisuun varteen, jol- loin porot ohjautuvat pois kylältä. Alue on yksityisten omistuk- sessa, joten rakennusluvan saamiseksi tarvitaan neuvotteluapua eri tahoilta, kuten kaivosyhtiöltä.
Orajärven paliskunnan mielestä alikulut olisivat paras keino siirtää porot radan toiselle puolelle.
Mikäli aita rakennettaisiin yksipuoleisena Lohijärven palis- kunnan alueelle, se olisi parempi rakentaa radan itäpuolelle, jolloin se estäisi Ruotsista tulevien porojen pääsyn paliskun- nan alueelle. Paliskuntien tulisi saada paremmin tietoa onnet- tomuuksista. Nykyinen järjestelmä, jossa junan kuljettaja soit- taa hälytysnumeroon ja tieto tulee poliisin kautta, on hankala.
Paliskunnan kannalta olisi parasta, jos junan kuljettaja ilmoittaisi onnettomuudesta suoraan isännälle
Aitavaihtoehtoa valittaessa on tarpeen tutkia, liikkuvatko po- rot radan läheisyydessä koko ajan, vai kulkevatko ne radan yli lai- dunkierron myötä tiettyinä aikoina. Mikäli ne ovat alueella jatku- vasti, radan aitaaminen voi olla järkevin vaihtoehto. Mikäli eläi- met siirtyvät radan yli tiettyinä aikoina, voisi kokooja-aidan ra- kentaminen ja radan yli ajaminen olla edullisempi vaihtoehto.
11.17.8.7 Sulkemisvaiheen jälkeiset jäännösvaikutukset Rautuvaara–Kolari -välisen rataosuuden liikenne poistuu, jolloin porot voivat jälleen liikkua rata-alueella ilman onnettomuusris- kiä. Mahdolliset radalle pääsyä estävät aitarakenteet on puret- tava. Kolarista etelään liikenne vähenee ja myös onnettomuus- riski pienenee.
11.17.8.8 Epävarmuustekijät
Olosuhteilla, kuten lumimäärillä, laitumilla, poromäärillä sekä lii- kenteellä, on suuri merkitys onnettomuuksien määrään ja tä- män vuoksi vuosittaiset erot tilastoissa ovat suuret. Tästä syys- tä myös paliskuntien kannat aitaratkaisun hyödyistä ja haitoista vaihtelevat.
11.18 Yhteisvaikutukset
11.18.1 Johdanto
Lappiin on toiminnassa olevien kaivosten lisäksi valmisteilla ja suunnitteilla useita uusia kaivoksia, kaivoshankkeisiin liittyviä lii- kenteen infrastruktuurihankkeita sekä hankkeita mm. matkai- luun, metsätalouteen sekä energiantuotantoon liittyen.
Kaivoshankkeet ovat suuria ja Lapin kannalta hyvin merkittä- viä hankkeita, joiden alueellisia vaikutuksia on tutkittu eri näkö- kulmista mm. Ruralia Instituutin toimesta (Törmä & Reini 2009a, 2009b). Kaivoshankkeiden toteutuminen on lisäksi sidoksissa rautatie-, satama- ja tieinvestointeihin. Infrastruktuuriin liitty- en on valmistumassa Liikenneviraston tilaama selvitys kaivos- toiminnan kuljetustarpeista pohjoisella alueella ja niiden arvi- oiduista vaikutuksista liikennejärjestelmään (ks. Luku 11-17-4).
Liikenne- ja viestintäministeriö antoi Liikennevirastolle tehtä- väksi selvittää, mitkä ovat yritysten ja viranomaisten näkemykset Pohjois-Suomen kaivostoiminnan kuljetustarpeista ja toimivista kuljetusreiteistä. Tehtävää varten Liikennevirasto perusti työryh- män selvittämään Suomen ja naapurimaiden kaivostoiminnan kuljetustarpeet ja näiden edellyttämän liikennejärjestelmän ly- hyellä ja pitkällä aikajänteellä. Työryhmä koostui ministeriöiden, alueen maakuntaliittojen ja ELY-keskusten edustajista. Työn ai- kana muodostetaan yhteinen kansallinen näkemys kaivostoi- minnan tarvitsemista kuljetusreiteistä ja näiden vaikutuksista lii- kennejärjestelmälle. Työssä huomioitiin myös Suomen rajojen ulkopuolella tapahtuvien investointien ja liikenneratkaisujen vaikutus Suomen liikennejärjestelmälle ja kuljetusreiteille. Työ valmistuu maaliskuussa 2013 ja työ luovutetaan liikenneminis- terille maalis-huhtikuussa.
Hannukaisen hankkeen ympäristövaikutusten arviointi kat- taa myös yhteisvaikutukset. Yhteisvaikutuksissa on otettu huo- mioon kaivoshankkeiden lisäksi myös muita joko alueellisesti tai maakunnallisesti merkittäviä hankkeita, jotka on lyhyesti kuvattu seuraavissa kappaleissa. Lisäksi lähinnä Kolarin ja Muonion kun- tien tasolla on selvitetty alueella olemassa olevia ja suunniteltu- ja maa- ja metsätalouteen sekä vesihuoltoon liittyviä hankkeita, joiden vesistövaikutukset voivat esimerkiksi kohdistua samaan vesistöön kuin Hannukaisen kaivoshankkeessa. Hankkeiden ar- vioidut yhteisvaikutukset on koottu yhteen ja esitetty seuraa- vassa taulukossa (Taulukko 11-18-1).
11.18.2 Northlandin kaivoshankkeet
Northland kehittää samanaikaisesti Hannukaisen kanssa Ruotsin puolella Kaunisvaaran kaivoshanketta, joka tulee lopulta käsittä- mään kolme avolouhosta (Tapuli, Sahavaara ja Pellivuoma) sekä rikastamon. Suunnitelman mukaan tuotanto Tapulissa aloitet- taisiin keväällä 2013, ja Sahavaarassa vuoden 2014 lopussa.
Tapulin avolouhoksen ja Kaunisvaaran rikastamon rakentamiset alkoivat alkuvuodesta 2011.
Ruotsin ja Suomen esiintymien täysi vuosituotantokapa- siteetti tulisi olemaan 7–9 miljoonaa tonnia rautarikastei- ta. Ruotsin puolella rikasteet tullaan kuljettamaan maanteitse Svappavaaraan, josta rikaste kuljetetaan edelleen rautateitse Narvikiin, Norjaan.
Edellä esitettyjen hankkeiden tärkein yhteisvaikutus tulee olemaan vesiin liittyvä. Ympäristövaikutusten arvioinnissa (Luku 11.9) on arvioitu Tapulin ja Hannukaisen päästöjen yhteisvaiku- tukset Muonionjokeen.
11.18.3 Muut kaivoshankkeet
Lapin maakunnan alueella kaivostoiminta on muutoinkin vilkas- ta, malmeja etsitään ja kaivostoimintaan investoidaan laajasti useiden toimijoiden toimesta. Kuvassa (Kuva 11-18-1) on esitet- ty kaivostoimintaan liittyvien valtaus-, varaus- ja kaivospiirialuei- den sijainnit Pohjois-Suomessa.
Tällä hetkellä Lapin maakunnassa on neljä toimivaa metalli- malmikaivosta (Kemi, Suurikuusikko, Pahtavaara, Kevitsa) sekä Hannukaisen kaivoshankkeen lisäksi vireillä useita uusia hank- keita (Nordkalk tarkasti ottaen ei metallimalmi- vaan mineraa- likaivos, Sakatti, Sokli, Suhanko ja Mustavaara). Lisäksi muuta- mat jo olemassa olevat kaivokset aikovat laajentaa toimintaan- sa. Yhteenveto toiminnassa olevista kaivoksista on esitetty tau- lukossa (Taulukko 11-18-2) sekä toiminnassa olevien kaivosten ja vireillä olevien hankkeiden sijainnit kuvassa (Kuva 11-18-2).
Vireillä olevat kaivoshankkeet:
• Nordkalk Oy, Ruonanoja kalkkikivikaivos
• Anglo American, useita metallikaivosvarauksia
• Sokli, fosforikaivos
• Mustavaara, vanadiini–rauta–titaani -kaivos
• Suhanko, Ranuan palladium, nikkeli, kupari, platinakaivos
Muut hankkeet Yhteisvaikutukset Vaikutuskohde Northland Resources,
Kaunisvaaran kaivos- hanke
• Alueellinen talouskasvu
• Positiiviset työllisyysvaikutukset
• Kaunisvaara–Svappavaara ratahanke
• Kolarin radan kehittäminen ml. Kolari–Rautuvaara ja Kolari–Äkäsjokisuu ratojen perusparannus
• Vesistövaikutukset, erityisesti Muonionjokeen. Haitallisten yhdisteiden ja aineiden kokonaiskuormi- tus Muonionjokeen voi kasvaa.
• Aluetalous
• Elinkeinot
• Paikalliset asukkaat
• Infrastruktuuri
• Alueen vesistöt
Muut kaivoshank-
keet Lapissa • Alueellinen talouskasvu, joka on arvioitu olevan yhteensä Pajala–Kolarin, Soklin sekä Talvivaaran hankkeilla 1-3 % yli ennakoidun normaalikehityksen.
• Huomattava määrä uusia työpaikkoja. Normaalin työllisyyskehityksen lisäksi Pajala–Kolarin, Soklin ja Talvivaaran myötä syntyy noin 11 000 työpaikkaa lisää suurimman työvoimatarpeen aikana.
• Osaavan työvoiman hyödyntäminen useilla kaivoksilla.
• Merkittävä positiivinen vaikutus rakentamisen toimialaan ainakin väliaikaisesti.
• Yleinen elintason nousu, jonka myötä palvelutoimiala, koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaali- palvelut vahvistuisivat, vaikka toisaalta alussa saattaa olla pulaa palveluista ennen toimialan kehitty- mistä.
• Alueen elinkeinorakenne muuttuu ja kaivosalasta voi muodostua suhteellisen pysyvä uusi toimiala Lapissa.
• Mahdollinen resurssipula muilla toimialoilla, jonka seurauksena mm. alkutuotannon määrä laskee.
• Työvoiman tuonti, heterogeenisyys lisääntyy ja kulttuuristen konfliktien määrä voi lisääntyä.
• Inflaatio ja yleisen hintatason nousu.
• Asuntojen saatavuus heikentyy kasvavan asukasluvun seurauksena.
• Raskaiden kuormien lisääntyessä teiden kantavuusongelmat lisääntyvät.
• Lisääntyvien kuljetustarpeiden myötä rata- ja tieverkoston kehittäminen mahdollistuu.
• Lisääntyvän liikenteen pöly-, melu- ja tärinävaikutukset.
• Vesistö- ja luontovaikutukset.
• Negatiiviset maisemavaikutukset.
• Aluetalous
• Elinkeinot
• Paikalliset asukkaat
• Infrastruktuuri
• Luonnonympäristö
Liikenneinfrastruk-
tuuri • Rata- ja maantieverkoston kehittäminen.
• Liikenteen kasvu rauta- ja maanteillä.
• Seutukuntien taloudellinen kasvu erityisesti rautatieinvestointien myötä.
• Väyläinvestointien positiiviset työllisyysvaikutukset, esimerkiksi Pajala–Kolari kaivoshankkeen rauta- tieinvestoinnit toisivat Tunturi-Lappiin arviolta 147 uutta työpaikkaa.
• Saavutettavuuden ja liikennöintimahdollisuuksien parantuminen parantaa alueen tavoitettavuutta matkailun kannalta ja lisää metsäteollisuuden sekä alueen muiden kaivoshankkeiden (mm. Nordkalk) kuljetusmahdollisuuksia.
• Rata- ja tieverkoston tihentäminen lisää liikenneonnettomuusriskejä
• Lisääntyvän liikenteen pöly-, melu- ja tärinävaikutukset
• Aluetalous
• Infrastruktuuri
• Matkailu
• Porotalous
• Metsätalous
• Muut kaivoshankkeet
• Paikalliset asukkaat
Matkailu • Alueellinen talouskasvu
• Positiiviset työllisyysvaikutukset, toisaalta mahdollisuutena resurssipula
• Yleinen elintason nousu, jonka myötä palvelutoimiala, koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaali- palvelut vahvistuisivat
• Mahdollinen negatiivinen maisemavaikutus
• Negatiiviset vaikutukset alueen erämaaimagoon
• Liikenteen kasvu rauta- ja maanteillä
• Porojen laidunmaiden vähentyminen
• Vesistövaikutukset
• Aluetalous
• Paikalliset asukkaat
• Porotalous
• Infrastruktuuri
• Alueen vesistöt
Energiantuotanto
(tuulivoima) • Porojen laidunalueiden vähentyminen Muonion paliskunnan alueella • Porotalous
�au�u��� 11-18-1� Ha��u�a���� �a������ ������va��u�u���� mu�d�� a�u��� �a�����d�� �a���a�
Energiantuotanto
(muu), metsätalous • Alueellinen talouskasvu
• Positiiviset työllisyysvaikutukset
• Liikenteen kasvu rauta- ja maanteillä
• Aluetalous
• Paikalliset asukkaat
• Infrastruktuuri Teollisuushankkeet • Alueellinen talouskasvu
• Positiiviset työllisyysvaikutukset
• Aluetalous
• Paikalliset asukkaat Jätevedenpuhdis-
tamo • Vesistövaikutukset • Alueen vesistöt
• Virkistyskäyttö, erityi- sesti kalastus
Muut hankkeet Yhteisvaikutukset Vaikutuskohde
Kuva 11-18-1� Ka�v�����m���aa� ������v��� va��au�-, va�au�- �a �a�v�������a�u��d�� ���a����� �������-Su�m���a (�UKES 2012)�
Kaivos Yhtiö Tuote Tuotanto t/a Työntekijät Toiminnan
aloitus Arvioitu toiminnan lopettaminen
Kemin kaivos Outokumpu Chrome Oyj Kromirikaste 2,7 milj. t 210 1966 -
Suurikuusikko Agnico-Eagle Oy Kulta 5 375 2009 2032
Pahtavaara Lappland goldminers Oy Kulta 0,8 - 1996 -
Kevitsa Kevitsa Mining Oy Nikkeli,
kupari 0,15 milj. t - 2012 Toiminta-aika 13–28
vuotta
Kuva 11-18-2� L���������f�a���u��uu��, ���m���a��a ���va� �a�v����� �a uud�� �a�v���a������ (Ramb��� F���a�d O� 2012)�
�au�u��� 11-18-2� Y�����v��� ���m���a��a ���v���a �a�v������a (A���c�-Ea��� 2012, La���a�d G��dm����� 2011, L������m��� 2011, Ou���ummu� �a�v��mu��� 2012, Uu���u� 2010)�
11.18.4 Liikenneinfrastruktuuri 11.18.4.1 Nykyinen liikenneinfrastruktuuri
Nykyisten Pohjois-Suomessa toimivien kaivosten kuljetukset hoidetaan pääsääntöisesti maantiekuljetuksin, poikkeuksena Talvivaaran kaivos, jonka raaka-aineista ja tuotteista suuri osa kuljetetaan rautateitse. Nykyisellä kaivostuotannolla liikenneyh- teydet ovat pääosin riittävät. Kapasiteettiongelmia esiintyy jon- kin verran lähinnä pääradalla välillä Oulu-Kokkola. Uusista kai- voshankkeista suurimmat kuljetusmäärät syntyvät Kolarin ja Soklin kaivoshankkeista, jotka tämän hetkisen tiedon mukaan suuntautuvat jonkin Perämeren sataman kautta laivakuljetuk- sina jatkojalostettavaksi. Molempien kaivosten suurten kulje- tusmäärien tehokas hoitaminen edellyttää rautatiekuljetuksia.
Muissa kaivoshankkeissa rautatieyhteyden tarve ei ole yhtä suu- ri, mutta pitkällä aikavälillä myös Keski-Lapin malmivyöhykkeen kuljetuskysyntä todennäköisesti kasvaa merkittävästi.
Kaivostoiminnan kuljetuksissa satamilla on merkittävä rooli.
Perämerellä Kokkolan sataman meriväylän syvyys on 13 met- riä, muissa satamissa 8–10 metriä. Kokkolaa lukuun ottamatta satamien kapasiteetti mittavien rikastekuljetusten käsittelyyn on tällä hetkellä puutteellista. Suuret kuljetusmäärät edellyt- tävät suuria aluskokoja etenkin merentakaisissa kuljetuksissa.
Perämeren satamien meriväylien syvyydet rajoittavat suurten alusten liikennöintimahdollisuuksia. Lisärajoituksia aiheuttavat myös talvella Perämeren jääolosuhteet ja jäänmurto. Vuonna 2015 on Itämerellä tulossa voimaan rikkidirektiivi, jonka mu- kaan Itämerellä kulkevien alusten käyttämän polttoaineen rikki- pitoisuus laskisi 0,1 prosenttiin nykyisestä 1,5 prosentista. Tämän on arveltu nostavan Suomen merirahtien hintaa jopa 30–50 % ja sillä on erittäin merkittävät vaikutukset Suomen vientiteolli- suuden kilpailukykyyn. Edellä mainittujen asioiden takia kaivos- toiminnan kuljetuksissa on noussut esiin yhteydet Suomesta Jäämeren satamiin (Norjaan), jotka ovat jäättömiä ympäri vuo- den, joiden meriväylät ovat huomattavasti syvemmät kuin Perämerellä, ja jotka eivät ole rikkidirektiivin piirissä.
11.18.4.2 Uudet ratayhteystarpeet Pohjois-Suomessa Eri toimijat ovat esittäneet Pohjois-Suomen alueella useita uusia ratayhteystarpeita (Kuva 11-18-3). Perusteina uusille ratayhteyk- sille ovat olleet lähinnä uusien kaivoshankkeiden kuljetustar- peet ja metsäteollisuuden raaka-ainekuljetukset. Ratayhteyksien rakentamisesta ei ole tehty vielä päätöksiä. Liikennevirasto on käynnistänyt hankkeen, jossa selvitetään kaivostoiminnan kulje- tustarpeet pohjoisella alueella ja arvioidaan niiden vaikutukset liikennejärjestelmään. Työn yhteydessä tutkitaan myös tarpeet liikenneinfrastruktuurin kehittämiselle mukaan lukien uudet ra- tayhteystarpeet. Työ valmistuu vuoden 2013 alussa (ks. Ramboll Finland Oy 2012). Seuraavassa on esitetty Länsi-Lapin alueelle kaavailtuja uusia ratahankkeita, joilla toteutuessaan olisi vaiku- tusta myös Kolarin alueen kaivoshankkeiden kuljetuksille.
Kaunisvaara–Svappavaara -rata: Northland Resources on tehnyt päätöksen kuljettaa Ruotsin puolella sijaitsevien kaivos- ten tuotteet Ruotsin Svappavaaran kautta Narvikin satamaan.
Kuljetukset hoidetaan Pajalasta maanteitse erikoiskalustolla Svappavaaraan, josta ne kuljetetaan rautateitse Narvikiin. Uusi ratayhteys Kaunisvaaran ja Svappavaaran välillä mahdollistaisi kaivostuotteiden kuljetuksen rautateitse. Lisäksi on esitetty, että Kolarin rataa jatketaan Ruotsin raideleveydellä Kaunisvaaraan, mikä mahdollistaisi myös Kolarin alueen kaivosten kuljetukset Narvikiin. Samalla Suomen rataverkolta muodostuisi uusi yhteys Ruotsin rataverkkoon (Kuva 11-18-3).
Läntinen Jäämeren rata Kolari Skibotten: Skibotteniin on mahdollista rakentaa isoille valtamerialuksille sopiva syväsata- ma. Selvityksissä uuden ratayhteyden (Kuva 11-18-3) kuljetus- potentiaali muodostuu mm. Kolari-Pajala -alueen kaivostoimin- nan, Norjan kalateollisuuden, Norjan LNG:n eli nesteytetyn kaa- sun ja muun teollisuuden kuljetuksista. Lisäksi ratayhteyttä voi hyödyntää matkailuliikenteessä.
Keski-Lapin poikittaisrata: Länsi-, Keski- ja Itä-Lapin kaivos- hankkeet yhdistävä Keski-Lapin poikittaisrata on esitetty ra- kennettavaksi Kolarista Ylläksen, Kittilän, Sodankylän, Soklin ja Kemijärven välille (Kuva 11-18-3). Ratayhteys mahdollistaa kaivostuotteiden kuljetukset Suomen tuotantolaitoksiin tai Perämeren satamiin ja mahdollisia uusia ratayhteyksiä pitkin Narvikiin tai muihin Jäämeren satamiin. Rataa voidaan myös hyödyntää metsäteollisuuden raaka-ainekuljetuksissa ja se yh- distää Ylläksen, Levin ja Keski-Lapin matkailukeskukset Suomen rataverkkoon. Keski-Lapin poikittaisradan avulla olisi mahdollis- ta kehittää poikittaisyhteyksiä Ruotsiin ja Venäjälle.
Itäinen Jäämeren rata Rovaniemi–Kirkenes: Itäistä Jäämerenrataa on esitetty toteutettavaksi kahdessa vaiheessa.
Ensimmäinen vaihe Rovaniemi-Sodankylä rakennetaan Keski- Lapin kaivosten ja metsäteollisuuden raaka-ainekuljetusten tar- peisiin. Lisäksi rataa voi hyödyntää alueen matkailuliikenteessä.
Pitkän aikavälin visio on jatkaa rataa Sodankylästä Kirkenesiin (Kuva 11-18-3). Radan kuljetuspotentiaali muodostuu kaivos- ja metsäteollisuuden kuljetusten lisäksi Koillisväylän avautu- miseen liittyvistä kuljetuksista sekä Barentsin- ja Norjanmeren suurhankkeisiin (öljy- ja kaasukentät, kaivokset, jne.) liittyvistä kuljetuksista.
Sallan rata: Suomen ja Venäjän rataverkko on mahdollis- ta yhdistää rakentamalla uusi rata Venäjän raideleveydellä Kelloselästä Alakurttiin sekä parantamalla Kemijärvi–Kelloselkä sekä Alakurtti–Kantalahti-ratoja. Radan kuljetuspotentiaali muo- dostuu kaivos-, metalli-, konepaja- ja metsäteollisuuden kulje- tuksista.
11.18.5 Muut hankkeet 11.18.5.1 Matkailuhankkeet
Yllästunturin aluetta ollaan kehittämässä sekä Äkäslompolon että Ylläsjärven puolella ympärivuotiseen käyttöön.
Äkäslompolon uusi kehityssuunnitelma julkaistiin tammi- kuussa 2012. Projektin päätekijät ovat Metsähallitus Laatumaa, Lapland Hotels Oy sekä Kolarin kunta. Kehitteillä on suuri, yli 12 km², matkailualuekokonaisuus, joka tuo Ylläkselle 13 000 uut- ta vuodepaikkaa ja noin 350 000 kerrosneliömetriä (Oikarinen 2011).
Ylläsjärveä, Ylläksen eteläpuolta, ollaan myös kehittämäs- sä. Kehityssuunnitelma julkaistiin joulukuussa 2011 ja se kattaa noin 75 hehtaarin kokoisen alueen. Hankkeessa ovat mukana Metsähallitus Laatumaa, Ski Resort Iso-Ylläs/Sport Resort Ylläs Oy ja Kolarin kunta. Hanke on merkittävä Ylläksen kehittämi- sen kannalta, sillä sen myötä rakennetaan useita uusia hotelleja, joissa on yhteensä 8 000 vuodepaikkaa, sekä yli 150 000 kerros- neliömetriä (Luoteis-Lappi 2011).
Mittava rakennustoiminta sekä uuden rakennetun ympäris- tön luominen voivat muuttaa valuntaolosuhteita valuma-alu- eella.
Äkäslompolon kehittämisalue sijoittuu samalle valuma- alueelle kuin Hannukaisen hanke vaikuttaen mahdollisesti Äkäsjokeen. Ylläsjärven kehittämisalue sijoittuu Ylläsjoen valu- ma-alueelle. Yhteisvaikutuksia voi tulla vaihtoehdon 1C kanssa.
Molemmat joet laskevat Muonionjokeen.
11.18.5.2 Energiantuotanto- ja metsätaloushankkeet
Lähimmät tuulivoimahankkeet sijaitsevat Muoniossa (Mielmukkavaara) ja Kittilässä (Kuolavaara, Keulakkopää) yli 50 km päässä. Tuulivoimahankkeilla ja Hannukaisen kaivos- hankkeella ei yleisesti arvioida olevan yhteisvaikutuksia, sil- lä tuulivoimalat sijaitsevat riittävän etäällä hankealueesta.
Yhteisvaikutuksia aiheutuu kuitenkin jossain määrin Muonion paliskunnalle, sillä tuulipuisto, kuten kaivoskin, vie maa-alueita poronhoidolta.
Metsäteollisuus ja energiantuotanto ovat mittavaa toimin- taa Lapissa. Metsäenergian hyödyntämisen myötä kuljetuska- pasiteetin tarve voi lisääntyä. Metsäenergian hyödyntämistä varten on suunnitteilla uusia voimalaitoshankkeita, esimerkik- si Mustikkamaan voimalaitoshanke Rovaniemellä, joka käyttäi- si vuosittain noin 0,5 miljoonaa tonnia puupohjaisia polttoai- neita. Lisäksi Kemiin on suunnitteilla biopolttonestelaitos, jonka vuosituotanto olisi noin 0,2 miljoonaa tonnia ja puupohjaisen raaka-aineen tarve noin 1,5–2,0 miljoonaa m³. Oman haasteen- sa puun kuljetuksille suurempiin aluekeskuksiin asettavat alu- een pitkät välimatkat (Rovaniemen Energia 2012, WSP Finland 2011). Kolari–Laurila -radan kehittäminen (mm. sähköistys, lii- kennepaikat) lisäisi metsäteollisuuden puunkuljetusmahdolli- suuksia. Myös Kolari–Rautuvaara välisen radan kunnostaminen voi parantaa jonkin verran myös metsäteollisuuden puunkulje- tusmahdollisuuksia, vaikkakin Kolari–Rautuvaara välisen radan hyötyjen voidaan katsoa olevan vähäiset, sillä rata on kohtalai- sen lyhyt ja yksiraiteinen.
11.18.5.3 Teollisuushankkeet lähialueella
Rudus Oy on avannut Äkäsjokisuun vanhan sementtitehtaan alueelle betoniaseman, joka tuottaa betonia mm. Ylläksen alu- een matkailurakentamisen tarpeisiin. Mikäli Hannukaisen hanke käynnistyy suunnitellusti, tullaan betonitehtaan tuotantoa mah- dollisesti laajentamaan (Luoteis-Lappi 2008).
11.18.5.4 Kunnalliset hankkeet
Ylläksen keskuspuhdistamolle Rautuvaaraan kootaan kaikki Ylläksen alueen taajamien ja matkailukeskusten jätevedet pit- killä siirtoviemäreillä. Rautuvaarassa kaivoksen vanha raakavesi- allas toimii jälkiselkeytysaltaana. Jätevedenpuhdistamo on tällä hetkellä mitoitettu 30 000 asukkaan tarpeille (Posanger 2007, YYHT 2012).
Rautuvaaran jätevedenpuhdistamon kapasiteetin lisäämis- tä suunnitellaan jälleen Ylläksen matkailukeskuksen laajenta- miseen liittyen. Vaihtoehtoina ovat keskuspuhdistamon sanee- raus tai uuden keskusjätevedenpuhdistamon rakentaminen jonnekin muualle. Vaihtoehtona on myös jätevesisiirtoviemäri- linjan rakentaminen Kolarin kirkonkylän ja Rautuvaaran välille (Posanger 2007, Lauri 2012).
Ravinteikkaiden ja runsaasti orgaanista ainesta sisältävien jä- tevesien sekoittuminen mahdollisesti happamiin rikastushiek- ka-altaan vesiin voi olla suotuisaa altaan vedenlaadulle.
12. HANKEVAIHTOEHTOJEN VERTAILU
YVA-asetuksen 2006/713 §10/8 mukaan YVA:ssa täytyy vertailla arvioituja hankevaihtoehtoja. Vertailun tarkoituksena on vetää yhteen ja tulkita YVA:ssa esitettyä tietoa ja arviointeja ymmärret- tävällä tavalla. Tällä pyritään tukemaan päätöksentekoprosessia sekä auttamaan sidosryhmiä ymmärtämään eri hankevaihtoeh- tojen eroja.
12.1 Ympäristövaikutukset
Yhteenveto keskeisistä toiminnan aikaisista ympäristövaikutuk- sista eri hankevaihtoehdoissa on esitetty taulukossa 12-1-1.
Ympäristövaikutusten vertailu
Vaikutuksen kohde 0 1A 1B 1C 4 Muita huomioita
Maisema Vaikutukset merkittävimmät
VE1A:ssa Maa- ja kallioperä
Ilmanlaatu - Pöly Ilman pölyntorjuntaa vaikutus mer-
kittävä Melu
Tärinä Räjäytyksistä syntyvän paineaallon
viihtyisyyshaitta kohtalainen
Pohjavedet VE 4 hieman edullisempi
Pintavedet Äkäsjoki Kuerjoki Valkeajoki
Niesajoki Toiminnan aikaiset vaikutukset ve-
den laatuun VE4:ssa lievästi po- sitiivisia
Ylläsjoki
Muonionjoki Vedenlaatu sekoitusvyöhykkeen al-
kuosassa VE4:ssa heikompi kuin muissa vaihtoehdoissa Kalasto (lohen ja taimenen lisääntymis-
alueet) Vaikutukset kalastoon linjassa ve-
sistövaikutuksien kanssa Luonto, elinympäristöt ja lajit
Ei suojellut, yleiset elinympäristöt Uhanalaiset luontotyypit
Metsälain mukaiset arvokkaat elinympä- ristöt
Luonnontilaiset lähteet VE4:ssa tuhoutuvia lähteitä vä-
hemmän Maaeläimistö- ja kasvilajit
Yleiset lajit Suurpedot
Saukko VE4:ssa toimintavaiheessa vaiku-
tus vähäinen, sulkemisen jälkeen kohtalainen
Selkärangattomat Pohjanlepakko Lapinkämmekkä Lettosara Lapinleinikki Velttosara Ketonoidanlukko Linnusto, elinympäristöt
Lintujen pesimäalueet VE4:ssa Rautuvaaran teollisuusalu-
een vaikutus pienempi kuin muissa vaihtoehdoissa
Muuttolintujen elinympäristöt Lepäilevien ja ruokailevien lintujen elin-
ympäristöt Rautuvaaran alue tärkeä leväh-
dyspaikka Linnusto, lajit
Uhanalaiset lajit (EN, VU) ja direktiivilajit Uhanalainen petolintulaji
Maankäyttö
Taulukko 12-1-1. Yhteenveto toiminnan aikaisista ympäristövaikutuksista eri hankevaihtoehdoissa.
Rakennettu ympäristö Vaikutus Northlandin korvaus- ja lievennystoimenpiteiden jälkeen Kulttuuriympäristö
Liikenne
Liikennevaikutukset yleisesti Liikennevaikutukset hiihtosesonkina Terveys
12.2 Ympäristövaikutusten vertailu
Hankevaihtoehtojen välillä on pääosin vain pieniä eroja, mitkä eivät johda vaikutuksen merkittävyystason (pieni, kohtalainen tai merkittävä) muutoksiin. Esimerkiksi vaihtoehdossa 4 tuhou- tuvien lähteiden määrä on jonkin verran pienempi kuin vaihto- ehdoissa 1A-1C, mutta kokonaisuudessaan vaikutuksen merkit- tävyys arvioidaan olevan kohtalainen kaikissa vaihtoehdoissa.
Maisemavaikutusten osalta VE1A vaikutuksen arvioidaan ole- van suurin, koska tällöin Hannukaisen hankealue on suurim- millaan. Kokonaisuudessaan maisemavaikutus arvioidaan kui- tenkin olevan kohtalainen kaikissa vaihtoehdoissa. Vaihtoehto 4:n pienempi kokonaispinta-ala vähentää yleisesti vaikutuksia.
Kokonaisuudessaan sillä ei ole kuitenkaan suurta merkitystä, vaikka esimerkiksi muutamia laji-esiintymiä säästyy tuhoutumi- selta pienemmän vaikutusalueen ansiosta. Rautatiekuljetusten aiheuttamat sosiaaliset sekä ympäristövaikutukset ovat kaikille hankevaihtoehdoille samat.
Merkittävimmät erot hankevaihtoehtojen välillä syntyvät ve- sistövaikutuksista, mitkä johtuvat rikastushiekka-alueen sijain- nin, PAF-alueiden (sivukivialueiden) sijainnin ja ylijäämävesien purkukohdan välisistä eroista. Vaihtoehto 4:n toiminnanaikai- set vaikutukset pintavesiin ja kalastoon ovat selvästi pienempiä kuin muiden vaihtoehtojen vaikutukset. Vaihtoehto 1A vaikut- taa eniten alueen vesistöihin, kun rikastushiekka-alueen suoto- vedet sekä pohjavalunnan pienentyminen arvioidaan vaikutta- van merkittävästi Valkeajokeen. Myös vaikutukset Äkäsjokeen ovat vaihtoehdossa 1A suuremmat kuin muissa vaihtoehdoissa.
Kun vaihtoehdoissa 1A-1C vaikutukset Niesajokeen ovat mer- kittävät, ovat VE4:n vaikutukset tähän jokeen toiminnan aikana positiivisia (laatu) tai kohtalaisia (määrä). Kaikissa vaihtoehdoissa vaikutus Muonionjokeen on pieni sekoittumisvyöhykkeen ala- puolella, joskin VE4:ssa sekoittumisvyöhykkeen sisäiset vaiku- tukset ovat suuremmat kuin muissa vaihtoehdoissa.
Luontovaikutuksien osalta vaihtoehto 4 on jonkin verran pa- rempi kuin muut vaihtoehdot. Vaihtoehto 4:n pienemmät vai- kutukset Niesajokeen johtavat myös pienempään vaikutukseen Niesajoessa havaittuun saukkoon. Muissa vaihtoehdoissa vaiku- tus saukkoon katsotaan olevan kohtalainen. Pienemmät virtaa- mamuutokset Niesajoessa (VE4) parantavat joen tulva-alueella havaitun lapinleinikin selviytymismahdollisuuksia. Siten vaiku- tukset tähän direktiivilajiin katsotaan olevan vähäisiä, kun muis- sa vaihtoehdoissa vaikutukset ovat merkittävät esiintymien to- dennäköisesti tuhoutuessa. Kaikissa vaihtoehdoissa uhanalais- ten lettosaran ja lapinkämmekän esiintymät tulevat tuhoutu- maan, millä katsotaan olevan merkittävä vaikutus.
Rautuvaaran allas on tärkeä lintujen levähdys- ja ruokailu- paikka ja vaikutukset ko. linnustoon katsotaan olevan kohta- laisia vaihtoehdoissa 1B ja 4, missä Rautuvaaraan sijoitetaan ri- kastushiekka-alue. Vaikutus vaihtoehdoissa 1A ja 1C arvioidaan puolestaan pieneksi.
Sulkemisen jälkeiset vaikutukset perustuvat alustavaan sul- kemissuunnitelmaan, ja niihin tulee suhtautua varsinkin vesis- tövaikutusten osalta varauksella. Vesistövaikutusten osalta sul- kemisen jälkeen vaihtoehtojen välillä ei ole käytännössä eroa.
Alustavan sulkemissuunnitelman perusteella, ilman lisälieven- nystoimenpiteitä, sulkemisen jälkeiset vaikutukset ovat kaikissa hankevaihtoehdoissa merkittävät Äkäsjoessa ja Kuerjoessa lou- hosten ylivuotovesien huonon laadun takia. Vaihtoehto 1A:ssa sulkemisen jälkeiset vaikutukset Valkeajokeen ovat merkittävät, vaihtoehdoissa 1B ja 1C kohtalaiset ja vaihtoehdossa 4 pienet.
Niesajokeen kohdistuva sulkemisen jälkeinen vaikutus on ilman lisälievennystoimenpiteitä vaihtoehdoissa 1B ja 4 merkittävä ri- kastushiekka-alueen suotovesien takia. Muissa vaihtoehdoissa vaikutus Niesajokeen arvioidaan olevan pieni. Ylläsjokeen koh- distuva vaikutus on merkittävä vaihtoehdossa 1C, muut vaihto- ehdot eivät vaikuttaa Ylläsjokeen. Sulkemisen jälkeiset vaikutuk- set kohdistuvat eri vaihtoehdoissa eri jokiin ja vaihtoehdot ovat keskenään samanarvoisia jäännösvaikutusten kannalta.
Yhteenvetona voidaan todeta, että hankkeen vaikutukset ympäristöön ovat kokonaisuudessaan pienimmät vaihtoehdos- sa 4.
12.3 Sosiaaliset vaikutukset
Sosiaalisten vaikutusten osalta eri hankevaihtoehtojen välillä ei ole merkittävää eroa. Eri hankevaihtoehtojen sosiaaliset vaiku- tukset ovat käytännössä samanlaisia paikallisten asukkaiden, vir- kistyskäytön, KKM-alueen (Kolari-Kittilä-Muonio) talouden, KKM- alueen palvelujen, KKM-alueen yhteisöjen ja matkailutoiminnan kannalta. Porotalouden osalta eri vaihtoehdoilla sen sijaan on merkitystä vaikutuksiin. Kaikki hankevaihtoehdot vaikuttavat merkittävästi porotalouteen, mutta arvion mukaan vaihtoeh- dolla 4 olisi kaikkein vähiten vaikutusta Muonion paliskuntaan.
Yhteenveto sosiaalisista vaikutuksista on esitetty taulukos- sa 12-3-1. Värien avulla on osoitettu, onko kielteinen vaikutus vähäinen (keltainen), kohtalainen (oranssi) vai merkittävä (pu- nainen). Positiiviset vaikutukset on osoitettu sinisellä värillä.
Merkittävät positiiviset vaikutukset on kuvattu tumman sinisellä värillä ja vähäisesti/kohtalaisesti positiiviset vaikutukset vaalean- sinisellä värillä.
12.4 Sosiaalisten vaikutusten vertailu
Oheiseen yhteenvetoon perustuen hankkeen vaikutukset alu- een talouteen, työllisyyteen ja väestörakenteeseen ovat positii- visia. Matkailuun hankkeella on puolestaan sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia.
Hankkeen vaikutukset paikallisiin asukkaisiin, kiinteistön omistajiin ja yrittäjiin, erityisesti suojavyöhykkeen sisällä, on ar- vioitu merkittävästi negatiivisiksi. Vaikutukset ovat samoja kai- kissa hankevaihtoehdoissa, koska suojavyöhykkeiden sijain- ti on sama kaikissa hankevaihtoehdoissa. Suojavyöhykkeiden perustaminen lieventää paikallisiin asukkaisiin ja yrityksiin mahdollisesti kohdistuvia negatiivisia vaikutuksia merkittäväs- ti. Suojavyöhykkeiden asutus ja yritykset tullaan lunastamaan Northlandin toimesta ja ihmisten täytyy muuttaa muualle.
Osana vaikutusten lieventämiskeinoja Northland neuvottelee ja käy aktiivista vuorovaikutusta näiden suojavyöhykkeiden asuk- kaiden kanssa ja tulee kompensoimaan koituvat haitat asian- mukaisella tavalla. Hankealueen lähiympäristön virkistyskäyttö voi hieman vähentyä tai häiriintyä hankkeen myötä, mutta vir- kistyskäyttöä voi helposti kohdentaa muille vastaaville alueille.
Hankkeella voidaan katsoa olevan lieviä tai kohtalaisia ne- gatiivisia vaikutuksia KKM-alueen yhteiskunnallisiin palvelui- hin. Hankkeen myötä väestö alueella kasvaa ja samalla myös terveyspalvelujen, asumis- ja majoituspalvelujen, sosiaalipalve- lujen sekä muiden kunnallisten palvelujen tarve kasvaa. Tämä puolestaan asettaa haasteensa palvelujen riittävyydelle Kolarin kunnassa ja koko KKM-alueella.
Hankkeella saattaa olla vähäisiä negatiivisia vaikutuksia alu- een yhteisöjen sosiaaliseen koheesioon ja sosiaalisessa käyttäy- tymisessä saattaa tapahtua muutoksia ulkopaikkakuntalaisten väestön muuttaessa alueelle.
Matkailutoimintaan voi kaivostoiminnasta johtuen kohdis- tua sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Kaivoshankkeen tuoma hyöty matkailulle on kausivaihtelun tasapainottaminen.
Kaivoshankkeen myötä on kuitenkin olemassa riski, että kaivos- hankkeen arvioitujen ympäristövaikutusten ylittyessä alueen imago koskemattomana, erämaisena ja luontomatkailuperus- teisena kohteena kärsii. Mahdollisia kaivostoiminnan vaikutuk- sia matkailuun on vaikeaa etukäteen arvioida, ennen kuin kai- voksen rakentamistyöt alkavat.
Vaikutukset porotalouteen ovat pääosin negatiivisia. Vaikutus Muonion paliskunnan porotalouteen syntyy maa-alan pienene- misen sekä erilaisten poronhoidollisten rakenteiden ja käytän- töjen muuttumisen myötä. Kaikki hankevaihtoehdot vaikutta- vat merkittävästi porotalouteen, mutta arvion mukaan vaihto- ehdolla 4 olisi kaikkein vähiten vaikutusta Muonion paliskunnan porotaloudelle. VE4:ssa hankealueen vaatima maa-alue on mui- ta vaihtoehtoja pienempi, millä säästetään enemmän laidunalu- eita. Lisäksi VE4:ssa Lamunmaan erotusaita jää paikalleen ja toi- minta siellä voi jatkua entisellään. Toisaalta VE4:ssa Hannukaisen ja Rautuvaaran välille rakennettaisiin hihnakuljetin, minkä vai- kutus porojen laidunkiertoon ja välttämiskäyttäytymiseen voi olla merkittävä.
Taulukko 12-3-1. Yhteenveto sosiaalisista vaikutuksista.
Vaikutuskohde 1A 1B 1C 4
Paikalliset asukkaat ja kiinteistöjen omis- tajat
Esirakentamisvaihe
Hannukaisen alueen asukkaat suojavyöhyk-
keen sisällä - - - -
Paikalliset yritykset (suojavyöhykkeen si-
sällä) - - - -
Yrittäjät (3 km:n säteellä) - - - -
Loma-asunnon omistajat suojavyöhykkeen
sisällä - - - -
Loma-asunnon omistajat heti suojavyöhyk-
keen ulkopuolella - - - -
Metsähallitus/Metsätalous - - - -
Rakentamis- ja toimintavaiheet
Kiinteistön omistajat 3 km:n säteellä - - - - Kiinteistön omistajat yli 3km:n etäisyydellä + + + + Porotalous
Esirakentamishanke
Porojen käyttäytyminen - - - -
Poronhoidon pysyvät rakenteet - - - -
Poromiehet - - - -
Muonion paliskunta - - - -
Laidunalueet - - - -
Rakentamis- ja toimintavaiheet
Porojen käyttäytyminen - - - -
Poronhoidon pysyvät rakenteet - - - -
Poromiehet - - - -
Muonion paliskunta - - - -
Laidunalueet - - - -
Virkistyskäyttö Rakentamisvaihe
Hannukaisen alueen asukkaat ja lomamö-
kin omistajat - - - -
Metsästys - - - -
Paikalliset asukkaat yli 3 km:n etäisyydellä - - - - Lomamökin omistajat laajemmalla alueella
3-8 km:n etäisyydellä hankealueesta - - - -
Vierailijat/matkailijat - - - -
Virkistyskäyttö - - - -
Toimintavaihe
Hannukaisen alueen asukkaat ja lomamö-
kin omistajat - - - -
Metsästys - - - -
Paikalliset asukkaat yli 3 km:n etäisyydellä - - - - Lomamökin omistajat laajemmalla alueella
3-8 km:n etäisyydellä hankealueesta - - - -
Vierailijat/matkailijat - - - -
Virkistyskäyttö - - - -
Kolarin, Kittilän ja Muonion alueen talous Rakentamisvaihe
Yksityisen sektorin talous + + + +
Julkisen sektorin talous + + + +
Työllisyys + + + +
Toimintavaihe
Työllisyys (toimintojen ylösajovaihe) + + + +
Yksityisen sektorin talous + + + +
Julkisen sektorin talous + + + +
Työllisyys + + + +
Kolarin, Kittilän ja Muonion alueen yhteis- kunnalliset palvelut
Rakentamisvaihe
Terveyspalvelut - - - -
Asuminen ja majoituspalvelut - - - -
Sosiaalipalvelut - - - -
Kunnalliset palvelut - - - -
Toimintavaihe
Terveyspalvelut - - - -
Asuminen ja majoituspalvelut - - - -
Sosiaalipalvelut - - - -
Kunnalliset palvelut - - - -
Kolarin, Kittilän ja Muonion alueen yh- teisöt
Rakentamisvaihe
Sosiaalinen käyttäytyminen - - - -
Väestörakenne + + + +
Liikenne - - - -
Toimintavaihe
Sosiaalinen käyttäytyminen - - - -
Väestörakenne + + + +
Liikenne - - - -
Matkailutoiminta Rakentamisvaihe
Käsitys alueen imagosta - - - -
Matkailutoiminta (negatiivinen) - - - -
Matkailutoiminta (positiivinen) + + + +
Toimintavaihe
Käsitys alueen imagosta - - - -
Matkailutoiminta (negatiivinen) - - - -
Matkailutoiminta (positiivinen) + + + +
13. RISKIT JA HÄIRIÖTILANTEET
Hankkeen rakentamis-, toiminta- ja sulkemisvaiheissa voi ai- heutua tunnistettujen, suunniteltujen toimintojen ja tekijöiden vaikutusten lisäksi myös odottamattomia vaikutuksia ja riskejä.
Onnettomuudet voivat vaikuttaa merkittävästi vaikutuskohtei- siin, jotka voivat olla ennakoitua herkempiä ympäristömuutok- sille. Hannukaisen kaivoshankkeen ja muiden hankkeiden yh- teisvaikutuksilla voi olla kumulatiivisia, tällä hetkellä tuntemat- tomia vaikutuksia, jotka voivat aiheutua esimerkiksi eri haitta- aineiden keskinäisistä reaktioista.
Tässä luvussa on käsitelty hankkeeseen liittyviä riskejä ja nii- den mahdollisia lievennyskeinoja. Luvussa on käsitelty sellaisia riskejä, erityisesti vesien hallintaan liittyen, jotka aiheuttavat voi- makkaita vaikutuksia.
13.1 Riskien hallinta ja lieventäminen
Hankevastaava ottaa käyttöön ympäristöasioiden hallintajärjes- telmän. Järjestelmä koostuu mm. suunnitelmista ja toimista on- nettomuustilanteissa, ennakoimattomien vaikutusten tunnista- misesta sekä toimista esim. tilanteissa, kun tarkkailussa havai- taan huomio- tai hälytysarvojen ylityksiä. Tärkeä infrastruktuuri tarkastetaan säännöllisesti. Henkilöstön koulutus sekä laitteiden ja koneiden asianmukainen huolto vähentävät monia riskejä.
13.2 Suunnittelu
Kaivoksen infrastruktuurin suunnittelussa on otettu huomioon riskien rajoittaminen ja lieventäminen. Erityistä huomiota on kiinnitetty vesien hallintaan, koska mahdollisen tulvimisen, lai- terikkojen ja onnettomuuksien vaikutukset herkässä jokivesis- tössä voivat olla huomattavia. Käyttämällä riittävän isoja turval- lisuuskertoimia ja tekemällä hyvin harkittuja suunnittelupäätök- siä, onnettomuuksien ja laiterikkojen mahdollisuutta on vähen- netty ja mahdollisesta vaikutuksesta saatu hallittava.
Esimerkiksi hankevaihtoehdossa 4 sivukivialueiden sijainti on suunniteltu siten, että mahdollisen pumppuvian aiheuttamassa tulvatilanteessa vesi virtaa pääasiassa avolouhosten suuntaan ja on siten hallittavissa.
13.3 Tunnistetut riskit
Taulukossa 13-1-1 on esitetty luettelo mahdollisista riskeistä, nii- den vaikutuksista ja lievennystoimista. Vesien hallintaan liittyvät
13.3.1 Vesien hallintaan liittyvät riskit
Kaivoksen vesienhallintajärjestelmä on suunniteltu siten, että kerran 50 vuodessa (1/50) toteutuvan tulvan aikana ei vesien- hallintajärjestelmän mistään osasta tapahdu tulvimista jokive- sistöön. Vesienhallintajärjestelmään kuuluvat vedenkäsittelylai- tos, pumppaamot sekä vesialtaat ja niiden puskurikapasiteetti.
Joissakin vesienhallintajärjestelmän osissa on ylivuodon riski, mikäli kerran sadassa vuodessa toistuva tulva toteutuisi. Tämä johtaisi (osittain puhdistetun) kaivosveden kulkeutumiseen jo- kivesistöön.
13.3.1.1 Kerran sadassa vuodessa toteutuva tulvatilanne Hannukaisen alue
Kerran sadassa vuodessa (1/100) tapahtuvassa tulvatilantees- sa pumput eivät mahdollisesti pysty käsittelemään kaikkea vet- tä. Itäisellä sivukivialueella muodostuva vesi voidaan varastoi- da tilapäisesti avolouhoksiin tai muualle Hannukaisen alueelle.
Tulvaveden pääasiallinen virtaussuunta on avolouhokselle päin ja arviolta 10 000 m3 tulvavedestä kulkeutuu Kuerjoen suuntaan.
Mikäli kaikki pumput toimivat asianmukaisesti, kerran sa- dassa vuodessa tapahtuva tulva saattaa aiheuttaa selkeytysal- taan ylivuodon Valkeajokeen. Jokeen saattaa kulkeutua enim- millään noin 23 000 m3 käsiteltyä vettä. Veden laadun oletetaan olevan samalla tasolla tai parempaa verrattuna Niesajokeen tai Muonionjokeen johdettavien ylijäämäveden laatuun.
13.3.1.2 Kerran sadassa vuodessa toteutuva tulvatilanne – Rautuvaaran alue
Rautuvaarassa kerran sadassa vuodessa toteutuva tulvatilanne ei aiheuttaisi altaan ylivuotoa.
13.3.1.3 Pumppurikko
Pumput saattavat rikkoutua tulvatilanteesta riippumatta.
Hannukaisen vesivarastoaltaiden pumput ovat ratkaisevassa asemassa, kun vettä johdetaan pumppaamalla Hannukaisen alueelta Rautuvaaran alueelle. Normaali käytäntö on varapump- pujen asennus, mikä varmistaa pumppauskapasiteetin pum- pun rikkoutumisen tai huollon aikana. Varastossa pidetään va- rapumppuja, jotta pumpun rikkoutumiseen voidaan reagoida nopeasti. Pumput voivat rikkoutua, mutta suunnitellut varotoi- met vähentävät rikkoutumisen mahdollisesti aiheuttamia vai- kutuksia.
Ympäristöriskit ja häiriötilanteet
Kuvaus Kaivos-
toiminnan vaihe VE Syy Seuraus/riski Toiminta/ lieventäminen
Pohjavesi ja pin-
tavesi Rakentamis-
vaihe 1A-1C Avolouhosten tyhjentäminen
aiheuttaa ennakoitua voimak- kaamman eroosion.
Vedenlaadun heikentyminen ja ko- honneet kiintoainepitoisuudet Val- keajoessa ja Äkäsjoessa vaikutta- vat kalastoon ja pohjaeliöstöön.
Veden juoksutuksen pienentäminen, virtauksen kääntäminen selkeytys- ja/tai prosessivesialtaaseen Rakentamis-
vaihe Kaikki
Vesienhallintajärjestelmän ra- kentaminen viivästyy tai jär- jestelmä ei toimi suunnitelmi- en mukaisesti.
Rakentamisen aiheuttamat kiinto- ainepäästöt ja muut päästöt vai- kuttavat jokiin.
Tilapäisten laskeutusaltaiden raken- taminen, jokien kiintoaineen ja hait- ta-aineiden pitoisuuksien entistä tarkempi seuranta.
Kaikki Kaikki
Kuorma-autojen (esim. poltto- ainekuljetukset) sekä muiden koneiden/laitteiden onnetto- muudet.
Öljy- ja polttoainepäästöt jokive- sistöön vaikuttavat vesieliöstöön ja veden laatuun.
Öljynpuhdistus laitteiston ja öljyn- imeytysaineen saatavuus työmaalla, liikenteen hallintasuunnitelma.
Kaikki Kaikki Valuma-alueen pienenemisen aiheuttama vaikutus ennakoi- tua suurempi.
Ennakoitua suurempi jokien pe- rusvirtaaman pieneneminen uh- kaa Natura 2000 -alueen elinkel- poisuutta.
Seuranta, vesienhallintasuunni- telma.
Kaikki Kaikki Altaiden kapasiteetti ei riitä rankkasateen aikana.
Prosessivesialtaan ja rikastushie- kan selkeytysaltaan tulviminen joh- taa hallitsemattomaan veden joh- tamiseen jokiin.
Seuranta, vesienhallintasuunni- telma.
Kaikki Kaikki Avolouhostenkuivatusvedet aiheuttavat vaikutuksia suu- remmalle alueelle.
Ennakoitua suurempi jokien pe- rusvirtaaman pieneneminen uh- kaa Natura 2000 -alueen elinkel- poisuutta.
Seuranta, vesienhallintasuunnitel- ma, vedenpoiston säätäminen.
Kaikki Kaikki Suoja-alueen ulkopuolel- la oleviin yksityisiin kaivoihin kohdistuu vaikutuksia.
Paikallinen väestö ei voi käyttää
kaivoja. Seuranta, vedenhallintasuunnitelma.
Toimintavaihe Kaikki Ylijäämäveden käsittely ei tuota laadultaan riittävän hy- vää vettä.
Niesajoen/Muonionjoen veden laa- tu huononee, vaikutuksia kalas- toon ja pohjaeliöstöön.
Prosessin seuranta ja säätäminen, tilapäinen veden johtamisen kes- keyttäminen.
Toimintavaihe Kaikki
Onnettomuus tai vika veden- käsittelyjärjestelmässä: sel- keytysaltaassa, vesivarastoal- taassa, putkistovika, pump- puvika jne.
Hallitsematon veden johtaminen vaikuttaa jokivesistön veden laa- tuun.
Seuranta, turvaohjeet, liikenteen hallintasuunnitelma, koulutus.
Toimintavaihe Kaikki Rikastushiekka-alueen padon sortuminen
Rikastushiekka kulkeutuu Kuerjo- en, Valkeajoen tai Niesajoen vesis- töihin ja vaikuttaa vesieliöstöön ja veden laatuun.
Patoturvallisuusohjeet, padon tar- kastukset, henkilöstön koulutus.
Toimintavaihe Kaikki Vesitase on oletettua positii- visempi.
Niesajokeen/Muonionjokeen teh- tävät lisäjuoksutukset aiheuttavat ennakoitua voimakkaamman vai- kutuksen.
Vesienhallintasuunnitelma, seu- ranta.
Sulkemisvaihe Kaikki Sivukivi- ja/tai rikastushiek- ka-alueen sulkemissuunnitel- ma ei toimi.
Happamien suotovesien muodos- tuminen ja haitta-ainepitoisten suotovesien kulkeutuminen joki- vesistöön.
Jatkuva kaivoksen sulkemissuunni- telman kehittäminen ja seuranta- ohjelma.
Sulkemisvaihe Kaikki Avolouhosten ylivuoto. Pilaantunut louhosvesi kulkeutuu käsittelemättömänä Äkäsjokeen.
Louhosveden laadun ja tason seu- ranta, patojen rakentaminen ja/tai passiivinen vesienkäsittley.
Sulkemisvaihe Kaikki Suljetuilta rikastushiekka- tai sivukivialueilta suotovedet
kulkeutuvat pohjaveteen. Pohjavesivarojen pilaantuminen. Asianmukaiset kaivoksen sulkemis- toimet, hallintasuunnitelman seu- ranta.
Ilmanlaatu Kaikki Kaikki Tulipalossa vapautuu hait-
ta-aineita. Asukkaisiin kohdistuvat vaiku-
tukset. Suoja-alue, harjoitukset ja koulutus,
turvatoimet.
Taulukko 13-1-1. Ympäristöriskit ja häiriötilanteet.
Kaikki Kaikki Räjähdevarastolla tai räjäytyk- sen aikana tapahtuvat onnet-
tomuudet. Lentävät irtokivet ja päästöt. Suoja-alue, harjoitukset ja koulutus, turvatoimet.
Kaikki Kaikki Rikkihappokaasun vapautu-
minen. Asukkaiden ja työntekijöiden ter-
veysvaikutukset. Suoja-alue, harjoitukset ja koulutus, turvatoimet.
Melu Kaikki Kaikki Melutaso on ennakoitua kor-
keampi. Ohjearvojen ylittyminen vaikuttaa
asukkaisiin. Lievennystoimet, reittisuunnittelu.
Tärinä Toimintavaihe Kaikki Tärinä on ennakoitua voimak-
kaampaa. Rakenteiden halkeamat ja asukkai-
siin kohdistuva haitta. Räjäytysten suunnittelu ja hallinta.
Liikenne ja kulje-
tukset Kaikki Kaikki Onnettomuudet Vaikutukset paikallisiin asukkaisiin
ja tienkäyttäjiin.
Liikenteenhallintasuunnitelma, tur- vaohjeet, koulutus, kaivosalueen ja julkisen liikenteen välisten yhteyksi- en reittisuunnittelu.
Visuaaliset vai-
kutukset Kaikki Kaikki
Ympäröivän metsän suojavai- kutus katoaa metsätaloudel- listen toimenpiteiden vuoksi (kasvillisuuden poisto).
Ennakoitua voimakkaampi visuaa-
linen vaikutus. Metsätalouden suunnittelu, suo- ja-alue.
13.4 Patoturvallisuus
13.4.1 Patoluokat ja niiden kriteerit
Patoturvallisuusviranomainen luokittelee padon vahingonvaa- ran perusteella luokkiin 1, 2 tai 3. Luokittelua ei kuitenkaan tar- vitse tehdä, jos patoturvallisuusviranomainen katsoo, että pa- dosta ei aiheudu vaaraa. Patoturvallisuuslaissa tarkoitettujen pa- tojen luokittelu koskee vesistö-, jäte- ja kaivospatoja sekä tulva- penkereitä. Luokittelu koskee myös lain tarkoittamia tilapäisiä patoja kuten työpatoja.
Padon luokittelussa huomioidaan sortumatapauksessa syn- tyvästä tulva-aallosta padon alapuolelle aiheutuva vahingon- vaara sekä vedenpinnan äkillisestä alenemisesta padon yläpuo- lelle aiheutuva vaara. Jätepatojen osalta luokitteluun vaikuttavat lisäksi padotun aineen laatu ja määrä, ympäristön maankäyttö sekä aineen leviämisestä aiheutuvat lyhyen ja pitkän ajan mah- dolliset haitat, esimerkiksi vedenhankintaan tai luontoarvoihin kohdistuneet haitat. Jätepadot voidaan luokitella vastaavin pe- rustein kuin vesistöpadot, jos padon sortumisesta aiheutuva tul- va-aalto aiheuttaa suurempaa vahinkoa kuin padotun aineen leviäminen.
Patoturvallisuuslaki (PTL 11 §): Padon luokittelu
Pato sijoitetaan vahingonvaaran perusteella johonkin seuraa- vista luokista:
1) 1-luokan pato, joka onnettomuuden sattuessa aiheut- taa vaaran ihmishengelle ja terveydelle tai huomattavan vaaran ympäristölle tai omaisuudelle;
2) 2-luokan pato, joka onnettomuuden sattuessa saattaa aiheuttaa vaaraa terveydelle tai vähäistä suurempaa vaa- raa ympäristölle tai omaisuudelle;
3) 3-luokan pato, joka onnettomuuden sattuessa saattaa aiheuttaa vain vähäistä vaaraa.
Luokittelua ei tarvitse tehdä, jos patoturvallisuusviranomai- nen katsoo, että padosta ei aiheudu vaaraa.
13.4.2 Padon rakentaminen
Padon omistajan tulee toimittaa patoturvallisuusviranomaiselle asiakirjat, joiden perusteella viranomainen määrittelee padolle luokituksen. Lupahakemuksen asiakirjat sisältävät padon yleis- suunnitelmat, padon hydrologisen mitoituksen ja selostuksen padon aiheuttamasta vahingonvaarasta sekä esityksen padon luokituksesta. Vahingonvaaran perusteella viranomainen luokit- telee padon luokkaan 1, 2 tai 3.
Omistajan tulee laatia luokitellulle padolle myös tarkkailuoh- jelma, jonka patoturvallisuusviranomainen päätöksellään hy- väksyy. 1-luokan padoista pitää lisäksi laatia muita laajempi va- hingonvaaraselvitys ja turvallisuussuunnitelma.
Tietojärjestelmään merkitsemistä varten padon omistajan pitää tarkkailuohjelman lisäksi toimittaa patoturvallisuusviran- omaiselle omat ja padon käyttöhenkilöstön yhteystiedot sekä patoa koskevat tekniset tiedot (rakennussuunnitelma-asiakirjat ja toteuma-asiakirjat).
Padolle haetaan lupaa patoturvallisuusviranomaiselta (ELY- keskus).
13.4.3 Hannukaisen hankkeen patoturvallisuus Rikastushiekka-alueen, selkeytysaltaan ja vesivarasto-/prosessi- vesialtaiden padot on suunniteltu patoturvallisuuslain mukai- siksi. Patoturvallisuuslaki vaatii, että padot suunnitellaan isoilla turvakertoimilla, jolloin padon vaurioituminen on epätodennä- köistä. Patojen on vastattava sitä korkeampia turvallisuusstan- dardeja mitä isomman vaikutuksen padon sortuminen voi ai- heuttaa.
Patopenkereiden vahingonvaara arvioidaan. Padoilta vaadi- taan patoluokituksen mukaiset vaaroihin liittyvät selvitykset ja turvallisuussuunnitelmat.
Alustava patojen turvallisuusluokittelu on tehty Rautuvaaran rikastushiekka-alueen kohdalla, mikä koskee lähinnä hankevaih- toehtoja 4 ja 1B sekä Hannukaisen alueen padoille.
Tällä hetkellä Rautuvaaran alueen nykyiset padot on luokitel- tu seuraavasti:
• Eteläisen padon luokka on 2 (Rautaruukki Oy)
• Pohjoisen padon luokka on 3 (YYTH)
Rautuvaaran alueen uudet padot on alustavasti luokiteltu seuraavasti:
Eteläinen pato
Eteläisen padon luokaksi arvioidaan luokka 2. Tämä pato eris- tää rikastushiekka-alueen selkeytysaltaasta. Mikäli pato murtuu, murtumisen on arvioitu aiheutuvan kohtalaisia, mutta ei merkit- täviä vaikutuksia ympäristöön. Padon murtuminen aiheuttaisi ri- kastushiekan valumisen selkeytysaltaaseen.
Pohjoinen pato
Pohjoisen padon on esisuunnitelmissa arvioitu kuuluvan luok- kaan 2, koska padon murtuminen voi aiheuttaa kohtalaisia, mutta ei merkittäviä vaikutuksia ympäristöön. Pato eristää rikas- tushiekka-alueen pohjoisen altaasta.
Runsasrikkisen rikastushiekka-alueen pato
Runsasrikkisen rikastushiekka-alueen pato kuuluu esisuunnitel- man perusteella luokkaan 1, koska padon murtuminen voisi ai- heuttaa merkittäviä ympäristövaikutuksia. 1-luokan padon tul- vamitoitus on 1/5000 vuodessa -tulva, mikä lisää huomattavasti padon turvallisuutta.
Hannukaisen alueen patojen luokaksi arvioidaan luokka 1.
Tämä sillä perusteella, että tulotie kaivosalueelle kulkee tulva- vaara-alueella ja todennäköisesti patosortumatilanteessa tie jol- takin osalta huuhtoutuisi kokonaan pois.
13.5 Sosiaaliset riskit ja ennakoimattomat vaikutukset
Kaivoksen aiheuttamien sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa on tunnistettu taulukon 13-5-1 mukaiset riskit ja ennakoimattomat vaikutukset (Sosiaalisten vaikutusten arviointi, Pöyry 2013).
Riskit Ennakoimattomat vaikutukset
Lakko vähentää ostovoimaa ja verotuloja.
Kaivoksen kansallistaminen
Kannattavuuden lasku, pienempi tuotanto vähentää työvoi- man tarvetta.
Tuotanto loppuu, kaivos suljetaan ja työvoimaa ei tarvita.
Kaivoksen toiminta ei ole luvan mukaista ja kaivos suljetaan, työvoimaa ei tarvita.
Ympäristöasioiden hoitaminen heikkoa (vaikutusten arvioin-
ti epätarkkaa). Sosiaalisen vastustuksen kasvu, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vähenemi-
nen, sosiaalisen toimiluvan menettäminen.
Ulkomaisen työvoiman muutto alueelle aiheuttaa jännitteitä. Sosiaalisen vastustuksen kasvu, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vähenemi- nen, sosiaalisen toimiluvan menettäminen.
Kasvava rikollisuus ja sosiaaliset ongelmat. Sosiaalisen vastustuksen kasvu, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vähenemi- nen, sosiaalisen toimiluvan menettäminen.
Merkittävät ja jatkuvat viivästykset hankkeen kehittämisessä/
nolla-vaihtoehto. Luottamuksen ja sosiaalisen toimiluvan menetys, pettymys, sosiaalinen la- maannustila.
Hannukaisen ja Ylläksen kehittämisen kumulatiiviset vaiku-
tukset. Julkisten palveluiden ylikuormittuminen, sosiaaliset ja ympäristölliset seu-
raukset.
Välittömien pölyvaikutusten alueella pölypäästöjen vaikutus seudun virkistysarvoon ja kiinteistöjen arvoon.
Porotaloudelle mahdollisesti aiheutuvat vaikutukset: muutok- set kulttuurissa, perinteessä ja sukupolvien välisen yhteyden menettäminen.
Sosiaalisia riskejä hallitaan hankevastaavan ja paikallisen yhtei- sön välillä toimivalla aktiivisella tiedonvälityksellä ja yhteisön jä- senten mahdollisuuksilla osallistua suunnitteluun ja päätösten tekoon. Sosiaalisia riskejä käsitellään tarkemmin sosiaalisten vai- kutusten arvioinnissa (Liite 39).
Taulukko 13-5-1. Kaivoshankkeiden riskit ja ennakoimattomat vaikutukset.
14. HANKKEEN TOTEUTTAMISKELPOISUUS
Materiaalien kuljetukset ja infrastruktuuri
Hankkeen eri materiaalivirrat kuljetetaan käyttötarkoitukseen soveltuvalla tekniikalla kunkin materiaalin ominaisuuksien mu- kaan. Käytössä olevat kuljetusmuodot ovat louhosautot, rekat ja kuorma-autot, kuljetinhihnat sekä putkilinjat. Kaivoksen loppu- tuote kuljetetaan junalla satamaan. Kupari-kulta rikaste kuljete- taan rekoilla sulattamoon.
Rikastushiekka pumpataan putkilinjaa pitkin rikastushiek- ka-alueeseen. Rikastushiekan kuiva-ainepitoisuus on suh- teellisen korkea, jolla minimoidaan kuljetuksen vedentarve.
Kannattavuusselvityksen yhteydessä suoritetut kokeet osoitta- vat tekniikan soveltuvaksi Hannukaisen rikastushiekalle.
Osa tuotteesta ja tavarantoimituksista kulkee teitse, osa rau- tateitse. Arvioinnin perusteella tieverkoston nykyinen kapasi- teetti on riittävä vastaanottamaan kaivoksen aiheuttaman (ras- kas- ja henkilö-) liikenteen. Kolari-Rautuvaara välinen rautatie perusparannetaan, minkä jälkeen sillä pystytään suorittamaan kaivoshankkeen vaatimia junakuljetuksia eli lähinnä rikastekul- jetuksia.
Materiaalien kuljetukseen ei liity erityisiä teknisiä riskejä, kos- ka kaikki osa-alueet käyttävät kaivostoiminnassa hyvin tavan- omaisia ja laajasti käytössä olevia tekniikoita. Hanketta voidaan Hankkeen toteuttamiskelpoisuutta on arvioitu seuraavista nä-
kökulmista:
• Tekninen toteuttamiskelpoisuus
• Yhteiskunnallinen toteuttamiskelpoisuus
• Ympäristöllinen toteuttamiskelpoisuus
• Sosiaalinen toteuttamiskelpoisuus
Hankkeen tekninen ja taloudellinen toteuttamiskelpoisuus on selvitetty hankevastaavan toimesta kannattavuusselvitykses- sä (nk. DFS-raportti, eli Definite Feasibility Study). DFS-selvitys on laadittu samanaikaisesti ja vuorovaikutteisesti YVA:n kanssa, jolloin toteuttamiskelpoisuus on varmistettu myös ympäristön näkökulmasta sekä yhteiskunnallisesta ja sosiaalisesta näkökul- masta.
14.1 Tekninen toteuttamiskelpoisuus
Kannattavuusselvityksen perusteella hanketta voidaan pi- tää sekä teknisesti että taloudellisesti toteuttamiskelpoisena.
Hankkeessa käytetyt tekniikat ovat pääosin hyvin tavanomaisia vastaavanlaisessa toiminnassa.
Teknisen toteuttamiskelpoisuuden kannalta tärkeimmät osa- alueet ovat:
• louhinta- ja räjäytystekniikat
• materiaalien kuljetukset
• rikastustekniikka
• sivukivi-alueet ja rikastushiekka-alueet
• vesienkeräilyjärjestelmän ja vesienkäsittelyn tekniikka
Louhinta- ja räjäytystekniikat
Hankkeessa käytetään tavanomaista avolouhintaa, mikä on Suomessa ja muualla maailmassa laajasti käytössä.
Louhintatyössä käytetyt koneet ovat kaivureita, pyöräkuormaa- jia sekä louhosautoja. Räjäytysaineena käytetään yleisesti käy- tössä olevia ANFO-pohjaista emulsioräjähteitä. Avolouhinta on paras käyttökelpoinen tekniikka, kun malmisuoni on laaja-alai- nen ja lähellä maanpintaa, ja arvometallien pitoisuudet ovat suhteellisen matalat. Hannukaisen kaivoshankkeessa nämä
Definite Feasibility Study (DFS) on kaivosyhtiön te- kemä kannattavuusselvitys, jonka tarkoitus on selvittää sijoittajille ja yhtiön johdolle hankkeen tekninen ja taloudellinen toteuttamiskelpoisuus.
Selvitys sisältää yksityiskohtaiset suunnitelmat ja kustannuslaskelmat, joiden avulla yhtiön johto ja mahdolliset sijoittajat pystyvät arvioimaan hank- keen arvoa.
Selvityksessä käsitellään myös ympäristötekniset ja sosiaaliset tekijät. Selvitys ei ole julkinen.
Rikastustekniikka
Hannukaisen kaivoshankkeen rikastusprosessissa käytetään jau- hatusta, vaahdotusta sekä magneettista erottelua. Nämä tek- niikat ovat metallikaivoksissa yleisesti käytössä olevat tekniikat.
Malmin prosessointi on kannattavuusselvityksen yhteydessä selvitetty koetoiminnan avulla. Näiden selvityksien perusteella malmin prosessointi on kuvatulla tekniikalla teknisesti toteut- tamiskelpoinen. LIMS-rikastushiekan rikkipitoisuus pienenne- tään rikinpoistotekniikalla. Rikinpoisto on parasta käyttökelpois- ta tekniikkaa.
Sivukivialueet ja rikastushiekka-alue
Kaivoksen sivukivet loppusijoitetaan sivukivialueisiin. Sivukivien laatu vaihtelee ja kivien laatua seurataan jatkuvasti toiminnan ai- kana. Sivukivet luokitellaan joko NAF- tai PAF -luokkaan ja sijoi- tetaan luokituksen perusteella eri osa-alueisiin. Sivukivialueiden rakentaminen käsittää tavanomaista maansiirto- ja kivilouhimo- työtä eikä sisällä erityisiä teknisiä haasteita. Läjitystekniikka on laajasti käytössä sekä Suomessa että muualla maailmassa.
Rikastushiekka pumpataan rikastushiekka-altaaseen.
Rikastushiekka-allasta ympäröivät padot, jotka ovat patolain mu- kaisia, turvallisia ja teknisesti toteutettavissa. Korkearikkipitoinen rikastushiekka loppusijoitetaan erilliseen sijoituspaikkaansa, mikä edustaa parasta käytössä olevaa tekniikkaa. Hankkeen ri- kastushiekan läjitystekniikka on laajasti maailmalla käytössä.
Sulkemisen yhteydessä sivukivi- sekä rikastushiekka-alueet maisemoidaan ja peitetään tiivisrakenteella. Tiivisrakenteessa käytetään mm. HDPE-muovikalvoa sekä bentoniittimattoa tai vastaavia materiaaleja. Vastaavat rakenteet ovat käytössä laajasti ja teknisesti toteuttamiskelpoisia. HDPE-muovikalvon sekä ben- toniittimaton käyttö sulkemisrakenteessa on parasta käytössä oleva tekniikkaa.
Vesienhallinta
Alueen vedet kerätään ojien ja pumppausasemien avulla al- taisiin, käsitellään ja johdetaan alueen vesistöön. Alueen ul- kopuoliset vedet pyritään johtamaan pois hanke-alueelta.
Kannattavuusselvityksessä vesienkäsittely- ja hallintajärjestel- män mitoitus on tehty mm. kerran 50. vuodessa toistuvan tul- vatilanteen mukaan. Vesienhallintajärjestelmää kehitetään edel- leen lupahakemuksen yhteydessä. Eri alueiden vedet kerätään erikseen ja puhtaita vesiä johdetaan pois vesienkäsittelypiiristä.
Vesien keräilyjärjestelmän tekniikka on yleisesti käytössä olevaa ja arvioidaan olevan tarkoitukseen soveltuvaa parasta käytössä olevaa tekniikkaa.
Vesienkäsittely
Hankkeen ylijäämävedet käsitellään ennen vesistöön johtamis- ta. Vesienkäsittely on tavanomainen kaksivaiheinen käsittely, jossa ensimmäisessä vaiheessa haitta-aineet saostetaan pH-sää- dön avulla. Käsittely on suhteellisen yksinkertainen ja toteutta- miskelpoinen.
Toiminnan aikana voidaan kehittää sulkemisrakenteita ja muita lievennyskeinoja pienentämään hankkeen ympäristövai- kutuksia. Vesienkäsittelyä voidaan myös kehittää, tehostaa ja tar- kentaa toiminnan aikana, kun ylijäämävesien koostumus ja omi- naisuudet ovat tarkemmin tiedossa. Hanke on kuitenkin tekni- sesti toteuttamiskelpoinen nykymuodossaan, sillä käytetyt tek- niikat ovat yleisesti käytössä olevia, ja niiden toiminta ja riskit ovat hyvin tiedossa.
14.2 Yhteiskunnallinen toteuttamiskelpoi- suus
Yhteiskunnallisesti hanke voidaan arvioida toteuttamiskelpoi- seksi. Kaikki hankevaihtoehdot, lukuun ottamatta vaihtoehtoa 1C (rikastushiekka-allas Juvakaisenmaalla) ovat voimassa ole- van Tunturi-Lapin maakuntakaavan mukaisia. Hankkeen toteut- taminen vaatii kuitenkin Ylläksen osayleiskaavan muuttamista ja laajentamista sekä asemakaavojen laatimista tuotanto- ja teol- lisuusrakennuksille. Yleis- ja asemakaavojen laatimisprosessi on aloitettu hyvissä ajoin rinnakkain tämän YVA-prosessin kanssa, mikä osaltaan edesauttaa hankkeen etenemistä.
Arvion mukaan kaivoshanke tukee valtakunnallisia alueiden- käyttötavoitteita, eikä vaikeuta tavoitteiden toteuttamista.
Lisäksi hanke on pääosin linjassa muiden alueellisten suunnitel- mien ja strategioiden, kuten Lapin teollisuusstrategian kanssa.
14.3 Ympäristöllinen toteuttamiskelpoisuus
Yleisesti ottaen hanketta voidaan pitää ympäristöllisesti toteut- tamiskelpoisena, tosin riippuen osaltaan hankevaihtoehdosta.
Seuraavassa on keskitytty hankkeen merkittävimpiin ympäris- tövaikutuksiin.
Vesistövaikutusten osalta hankevaihtoehdoissa 1A-1C veden laadun ja määrän muutokset Äkäsjoen ja Niesajoen valuma-alu- eilla olisivat arvion perusteella niin suuria, että siitä aiheutuisi merkittävää haittaa vesieliöstölle ja kalastolle. Vaihtoehdossa VE4 vesistövaikutukset olisivat arvion perusteella melko pie- niä ja vesieliöstölle siedettävällä tasolla, kun myös sulkemisvai- heen aikaisille vesistöpäästöille selvitetään soveltuvat lieven- nyskeinot. Vaikutukset Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueen Natura 2000 -arvoihin tullaan myös arvioimaan.
Myös luontovaikutusten näkökulmasta hanketta voidaan pi- tää toteuttamiskelpoisena, vaikka hankealueella esiintyykin mo- nia huomionarvoisia luontotyyppejä sekä kasvi- ja eläinlajeja.
Hankkeen myötä tuhoutuvien luonnontilaisten lähteiden hävit- tämiselle on haettava poikkeuslupa. Myös kaikissa hankevaih- toehdoissa tuhoutuvalle lapinkämmekälle on haettava luon- nonsuojelulain mukainen poikkeuslupa. Hankealueelle esiin- tyy myös lapinleinikkiä, joka on direktiivilaji. Lajin esiintymät tuhoutuvat todennäköisesti vaihtoehdoissa 1A-C, mutta säily- vät VE4:ssa. Lapinleinikin tuhoamiseen vaaditaan poikkeuslupa.
Hankealueella esiintyy myös saukkoa, joka on luontodirektiivin liitteen IV(a) laji ja sen elinympäristöjen hävittäminen on kiel- lettyä. On kuitenkin arvioitu, että hankkeen vaikutukset sauk- koon ovat korkeintaan kohtalaisia, ja saukon edellytykset elää hankealueella säilyvät. VE4 olisi arvion mukaan saukolle kuiten- kin edullisempi vaihtoehto. Hankkeen lintulajeihin ja populaa- tioihin kohdistuva vaikutus arvioidaan vähäisestä kohtalaiseen.
Vaihtoehdoissa 1B ja 4 vaikutukset linnustoon ovat suurimmat, sillä Rautuvaaran aluetta pidetään alueellisesti tärkeänä lintujen elinympäristönä. Lisäksi hankealueen läheisyydessä elää uhan- alainen petolintulaji, johon hankkeen vaikutukset on kuitenkin arvioitu enimmillään kohtalaiseksi.
Hankkeen pöly- ja meluvaikutukset on arvioitu kohtalaiseksi kaikissa hankevaihtoehdoissa. Kun otetaan huomioon pöly- ja meluvaikutusten lieventämiskeinot, vaikutukset lähialueen asu- tukseen ja muihin vaikutuskohteisiin jäävät siedettävälle tasol- le. Rakenteiden ja turvallisuuden kannalta hankkeen tärinävai- kutukset arvioidaan vähäisiksi. Räjäytyksistä aiheutuvien ilman- paineaaltojen viihtyisyyshaitta arvioidaan kuitenkin kohtalai- seksi. Tätä viihtyisyyshaittaa lieventää kuitenkin se seikka, että räjäytyksiä tapahtuu melko harvoin, arviolta noin 2 kertaa vii- kossa. Yhtenä merkittävämpänä vaikutusten lievennyskeinona sekä melu-, pöly-, että tärinävaikutuksille toimii yhden kilomet- rin suojavyöhykkeen perustaminen avolouhosten ympärille.
Ihmisten terveydelle hankkeesta ei arvioida aiheutuvan merkit- tävää haittaa missään hankevaihtoehdossa, mikä osaltaan tukee hankkeen toteuttamiskelpoisuutta.
Vaikka hankkeen myötä liikenne alueen teillä lisääntyy mer- kittävästi, ei onnettomuusriskin hankealueen teillä odoteta kas- vavan merkittävästi nykyisestä ja vaikutuksia pidetään kokonai- suudessaan vähäisinä. Hiihtosesongin aikana, jolloin liikenne- määrät alueella kasvavat matkailun johdosta, arvioidaan hank- keen liikennevaikutukset kohtalaisiksi. Panostamalla erityisesti hiihtosesongin aikaisen liikenneturvallisuuteen vähennetään liikenteelle ja ihmisille koituvia vaikutuksia. Rikastekuljetuksiin käytettävän ratayhteyden Rautuvaara-Kolari perusparantami- sesta ja käytöstä koituvat vaikutukset arvioidaan vähäisestä koh- talaiseen. Rautatienkäytön suurimmat vaikutukset koituvat po- rotaloudelle, mutta vaikutusten lievennyskeinoilla vaikutuksia voidaan lieventää.
Hankkeen maisemavaikutuksien osalta merkittävimmäksi te- kijäksi nousee hankkeen osittainen näkyminen Yllästunturille.
Koska hanke on kuitenkin nähtävissä vain Yllästunturin laelle ja länsipuolen rinteille, ei hankkeesta arvioida koituvan merkittä- viä haittoja Yllästunturin ja muun alueen matkailutoiminnoille ja -imagolle. Myöskään alueen kulttuuriperinnölle hankkeesta ei arvioida koituvan merkittävää kielteistä vaikutusta.
14.4 Sosiaalinen toteuttamiskelpoisuus
Vaikka hankkeen sosiaaliset vaikutukset sisältävät positiivisten vaikutusten lisäksi myös jonkin verran kielteisiä vaikutuksia, voi- daan tätä hanketta pitää kokonaisuudessaan toteuttamiskelpoi- sena. Seuraavassa on keskitytty hankkeen merkittävimpiin sosi- aalisiin vaikutuksiin.
Keskeisimmin kaivostoiminnan vaikutuksen kokevat Hannukaisen kylän paikalliset asukkaat. Hankkeen myötä lukui- sia Hannukaisen kylän kiinteistöjä täytyy lunastaa kaivostoimin- tojen lähialueilta ja asukkaiden muuttaa pois. Muille hankealu- een lähiasukkaille voi koitua vaihtelevissa määrin erilaisia ympä- ristövaikutuksia, kuten pöly- ja meluhaittoja sekä räjäytyksistä aiheutuvia ilmanpaineaaltoja. Hankevastaava on käynyt tiivistä vuoropuhelua lähiasukkaiden kanssa, jotka suhtautuvat hank- keeseen pääosin myötämielisesti. Myös alustavista kompensaa- tiotoimenpiteistä on keskusteltu. Hankkeesta lähiasukkaille koi- tuvat ympäristövaikutukset on arvioitu korkeintaan kohtalaisik- si, mikä osaltaan tukee hankkeen sosiaalista toteuttamiskelpoi- suutta.
Hanke vaikuttaa Muonion paliskunnan porotalouteen maa- alan pienenemisen sekä erilaisten poronhoidollisten rakentei- den ja käytäntöjen muuttumisen myötä melko merkittävästi.
On kuitenkin odotettavissa, että porotalous sopeutuu muutok- siin ajan myötä tiettyjen kompensaatiotoimien avulla. Tämän toteutumisessa tärkeässä roolissa on se, että Northlandin ja Muonion paliskunnan välillä on jatkuva neuvotteluyhteys ja seurantatoimenpiteitä suoritetaan yhteistyönä. Arvion mukaan hankevaihtoehdolla 4 olisi kaikkein vähiten vaikutusta Muonion paliskunnan porotaloudelle.
Hankealueella matkailu on nykyisin hyvin merkittävä elin- keino. Kaivoshankkeen tuoma hyöty matkailulle on kausivaih- telun tasapainottaminen. Kaivoshankkeen myötä on kuitenkin olemassa riski, että kaivoshankkeen arvioitujen ympäristövaiku- tusten ylittyessä alueen imago koskemattomana, erämaisena ja luontomatkailuperusteisena kohteena kärsii. Kaivoshankkeen ympäristövaikutusten hallinnalla ja läpinäkyvällä kaivoshank- keesta tiedottamisella alueen matkailuimago tuskin kärsii mer- kittävästi.
