Opetushallinnon tutkinto

A- osa

Valmentava koulutus

Opetushallinnon tutkinto

Julkisoikeuden perusteet Yleishallinto

Kunnan hallinto

Julkisuus ja salassapito Muutoksenhaku

Oikeudellinen vastuu

 Oleellista tässäkin tutkinnossa

 Miksi ollaan olemassa

”RESPECT MY AUTHORITY”

Julkisoikeuden perusteet

 Mitä on julkinen valta?

 Toiminta ja käyttö

 Toimivallat, formaalisuus

 Organisaatioiden oikeudellinen sääntely

 Julkisen vallan ja yksityisen välinen suhde

 MIKSI, MITÄ, KUKA, MITEN

Oikeusjärjestys ja oikeuslähteet

 Lait

 Perustuslaki

 Laki

 Asetus

 Asetus = valtioneuvoston, ministeriön tai presidentin

 Lainsäädännön nojalla annetut alemman asteiset normit

 Määräykset, ohje- ja johtosäännöt, työjärjestykset

Perustuslaki (731/1999)

 2 § Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate

 Edustuksellisuus, osallistumisoikeus, julkisen vallan käyttö

 6 § Yhdenvertaisuus

 Eri arvoiseen asemaan asettaminen

 Lasten oikeus päättää

 Sukupuolien asema

 7 § Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen

 11 § Uskonnon ja omantunnon vapaus

 12 § Sananvapaus ja julkisuus

 Oikeus tietoon ja mielipiteisiin, lasten suojelu kuvaohjelmilta, viranomaisen asiakirjojen julkisuus

 16 § Sivistykselliset oikeudet

 Maksuton perusopetus, oppivelvollisuus

 Yhtäläinen oikeus myös muuhun kuin perusopetukseen ja itsensä kehittämiseen varattomuuden estämättä

 Taiteen, tieteen ja ylimmän opetuksen vapaus

 17 § Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

 Kansalliskielet

 Asiointi ja asiakirjat omalla kielellä – turvataan lailla

 83 § Valtion talousarvio

 106 § Perustuslain etusija

 Tuomioistuinasia

 107 § Lakia alemmanasteisten säädösten soveltamisrajoitus

 Tuomioistuimet ja viranomaiset

 118 § Vastuu virkatoimista

 Vastuu virkatoimista

 Myös esittelijä ja toimielimen jäsen

 Oikeus vaatia rangaistusta ja vahingonkorvausta

 123 § Yliopistot ja muut opetuksen järjestäjät

 Kunta, yksityinen ja valtio – perusteet lailla

Oikeuslähteet

 Jaotellaan kolmeen kategoriaan - oikeuslähdeoppi

 1. Vahvat oikeuslähteet

 Lait ja niiden nojalla annetut normit

 Sitovat soveltajaa – huomioimatta jättäminen on virkavirhe

 2. Heikot oikeuslähteet

 Hallituksen esitykset, eduskunnan valiokuntien lausunnot,

 3. Sallitut oikeuslähteet

 Oikeuskirjallisuus, oikeusvertailu, muu argumentointi

 Euroopan yhteisö ja kansainvälistyminen muuttanut

tilannetta. EU tuomioistuimen oikeuskäytäntö, ylikansallinen säätely

 Direktiivit, kansainväliset sopimukset

Rakenne ja toimivalta

 Valtionhallinto, kuntien ja kuntayhtymienhallinto, yksityisen opetuksenjärjestäjän hallinto

 Valtionhallinto jakautuu keskus-, alue- ja paikallishallintoon

 Kunnallishallinto: itsehallinto, kunnallinen aluehallinto, kuntien alueellinen yhteistyö

 Muu itsehallinto mm. yliopistot, Ahvenanmaa

 Toimivalta tarvitaan hallinnossa, julkista tehtävää suoritettaessa

 Toimivallasta säädetään

 Laki, asetukset ja alemman asteiset säännökset, johto-, ohje-, talous- ym.

säännöt

 Toimivalta laskeutuu ylhäältä alaspäin

Hallinnon tehtävät

 Hallinto toteuttaa säädettyjä tehtäviä ja tuottaa palveluja ja suoritteita ennalta arvattavalla tavalla.

 Hallintoa leimaa tietty formaalisuus ja hierarkia-

”byrokratiaksikin” kutsuttu

 Hallinnosta säädetään lailla

 Muutoksenhausta hallintoasioissa säädetään lailla

Hyvän hallinnon perusteet

 Oikeus hyvään hallintoon säädetään perustuslaissa (21 § Oikeusturva)

 Hallintoasioissa yleislakina hallintolaki (434/2003)

 Lex specialis degorat legi generali (yleislaki/erityislaki)

 Kunnallishallinnosta säädetty erikseen (kuntalaki 410/2015)

 Laki valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta (634/1998) (Tutkinnon B-osa)

 Myös muissa laeissa hallinnollisia säännöksiä

1) Tasapuolisuus / yhdenvertaisuus 2) Tarkoitussidonnaisuus

3) Objektiviteettiperiaate /

Hallinnon periaatteet

 Hallintoasiat tulee käsitellä ilman aiheetonta viivytystä

 Asianosaisella oikeus arvioon käsittelyajasta

 Vastattava käsittelyn etenemistä koskeviin tiedusteluihin

 Hallintoasian käsittely ei lähtökohtaisesti ole julkista

 Käsittely julkista, jos säädetty tai säädöksen nojalla päätetty

 Hallinnon oikeusperiaatteet – hyvän hallinnon kulmakiviä.

Tasapuolisuus hallinnossa

 Viranomaisilla velvollisuus kohdella asiakkaitaan tasapuolisesti

 Turvattava yhdenvertaiset mahdollisuudet hoitaa asioitaan

 Syrjintä on kielletty

 (Laki naisten ja miesten tasa-arvosta ja yhdenvertaisuuslaki sekä substanssilainsäädäntö, esim. palvelussuhteet)

 Yhdenvertaisuus lain edessä on perusoikeus

 Erityisesti huomioitava – ikä, vammaisuus, sairaus

Mikä on syrjintää ja mikä ei ole syrjintää?

Esimerkki tasapuolisuudesta

 Turun ja Porin LO Diaarinumero: 286/2200/91, Antopäivä:24.3.1992

 Kaupunki oli erehdyksessä jättänyt perimättä lähes 300 kiinteistönomistajalta jätevesimaksua vuosilta 1974-1989.

 Kaupunginhallitus päätti, että jätevesimaksu peritään taannehtivasti vain vuosilta 1987, 1988 ja 1989.

 Lääninoikeus katsoi, kun virhe oli aiheutunut kaupungista johtuneesta syystä, kysymyksessä oli pitkä ajanjakso, jolta

maksu oli jäänyt perimättä, ja kun kaupunginhallituksen päätös olla perimättä maksuja kohdistui tasapuolisesti kaikkiin

niihin kiinteistöjen omistajiin, joilta maksua ei ollut peritty, ettei kaupunginhallituksen päätös loukannut tasapuolisuuden vaatimusta. Kaupunginhallitus ei siten päätöksen tehdessään ollut ylittänyt toimivaltaansa, eikä päätös ollut

muutoinkaan lainvastainen.

Tarkoitussidonnaisuus ja suhteellisuus

 Hallinnolla on säädetty tarkoitus

 Toimivaltaa tulee käyttää lain mukaisiin, hyväksyttäviin tarkoituksiin

 Virkaa ei voi lakkauttaa jotta päästään eroon hankalasta

virkamiehestä, kurinpitorangaistuksia ei voi antaa kostoksi / loukkaamismielessä, hyödyn tai haitan aiheuttamiseksi jne.…

 Viranomaisen toimien on oltava oikeassa suhteessa

Esimerkki tarkoitussidonnaisuudesta

 Helsingin HAO, Diaarinumero: 00988/11/1301, antopäivä:09.11.2011

 Rehtori oli antanut 8-vuotiaalle peruskoulun 2. luokan oppilaalle varoituksen järjestyssääntöjen rikkomisesta ja laiminlyönnistä.

 Oppilas oli aloittanut koulunkäynnin syksyllä 2009. Koulun selvityksen mukaan oppilas oli aiheuttanut koulussa tammikuun 2011 loppuun mennessä yhteensä 27 vaara- ja uhkatilannetta. Koulu oli tehnyt oppilaasta 11 lastensuojeluilmoitusta. Rehtorin lausunnon mukaan koulun moniammatillisen oppilashuoltoryhmän mielestä oppilas tarvitsi pikaista apua psyykkisen tilansa selvittämiseksi, jonka jälkeen voitaisiin aloittaa koulunkäynnin tukitoimien suunnittelu. Oppilaan vanhemmat kieltäytyivät yhteistyöstä koulun kanssa eivätkä suostuneet oppilaalle tehtäviin psykologisiin tutkimuksiin, joita oppilaalle järjestettävät tukitoimet olisivat edellyttäneet.

 Hallinto-oikeus arvioi oppilaan nuoren iän ja hänen häiriökäyttäytymisestään saadun selvityksen perusteella, että hän ei kykene ymmärtämään varoituksen merkitystä ja tarkoitusta rangaistus- ja ojentamiskeinona. Asiakirjojen perusteella oli aivan ilmeistä, ettei varoituksen antamisella voida myöskään vaikuttaa oppilaan käyttäytymiseen. Koska varoituksen kohteena voi olla vain oppilas eikä sitä voida käyttää muussa

tarkoituksessa kuin edellä kuvatussa oppilaan rankaisu- ja

Objektiviteettiperiaate

 Suppeassa mielessä tarkoitetaan esteellisyyttä, eli jääviä

 Puolueettomuus on kuitenkin laajempi käsite

 Jonkinlainen kytkentä myös virkamiesetiikkaan.

 Miltä tämä ulkopuolisen silmin tai erillisenä asiana näyttää?

 Hallintotoiminta ei saa perustua epäasiallisiin tai hallinnolle muuten vieraisiin tarkoitusperiin.

Esimerkki objektiviteettiperiaatteesta

 Eduskunnan apulaisoikeusasiamies AOA 22.1.2007 Dnro 3326/4/05

 Ratkaisussa alaikäisen henkilön hallussa olevan soittimen omistajasta ei ole ollut perusteita epäilyille, jonka vuoksi poliisimiehellä olisi ollut syytä esittää epäilyksenalaiselle kysymystä. Tämän vuoksi epäasianmukainen kysymys oli ollut objektiviteettiperiaatteen vastaista.

 Eduskunnan oikeusasiamies 14.8.2010 Dnro 3857/4/10

 Pelkkä johtopäätöksen ilmoittaminen päätöksessä ei ole riittävää.

Tosiasiaseikka tässä tapauksessa on se, millä perusteella on päädytty

perusteltuun syyhyn epäillä vangin tuovan luvattomia aineita laitokseen.

Tosiasiallisten päätösperusteiden kirjaaminen on merkityksellistä osapuolten oikeusturvan toteutumiselle sekä yleisen viranomaistoimintaan tunnetun luottamuksen kannalta. Perustelujen sisältämä tieto mahdollistaa päätöksen lainmukaisuuden jälkikäteisen arvioinnin. Niitä päätöksentekoperusteita,

Luottamuksensuoja

 Yksityisen suoja viranomaista vastaan

 Viranomaisen toimien on suojattava oikeutettuja odotuksia – oikeusjärjestykseen perustuvia odotuksia

 Ihmisillä oikeus luottaa päätösten pysyvyyteen

 Oikeus luottaa toiminnan johdonmukaisuuteen ja linjausten kestävyyteen

 Luottamuksen suoja rajoittaa yksittäistapauksessa etua suovien päätösten peruttamista tai muuttamista taannehtivasti tai

jälkikäteen

Esimerkki luottamuksensuojasta

 Eduskunnan oikeusasiamies (834/07)

 kunnan valtionapuviranomaisena julkaisema kuulutus ei neuvontavelvoitteen ja luottamuksensuojan näkökulmasta ollut täysin onnistunut, kun siinä ei ollut johdonmukaisesti lueteltu kaikkia kuulutuksella haettavaksi julistettujen avustusten kohteita tai vaihtoehtoisesti tuotu selkeästi esiin sitä, että

kuulutuksen luettelo avustuskohteista oli vain esimerkinomainen. Ratkaisussa todettiin muun muassa, että luottamuksensuojaperiaatteen mukaisesti

kuntalaisten oli voitava luottaa siihen, että kuulutus antoi siinä tarkoitetusta menettelystä oikeansisältöisen kuvan

 Eduskunnan oikeusasiamies (3435/06)

 Yliopistossa myönnettyä väittelylupaa ei voitu kumota asiavirheen perusteella toisen vastaväittäjän kieltäydyttyä väitöstilaisuudesta, koska tällainen

Kohtuullisuus ei ole oikeusperiaate

 Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan; sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään. Olaus Petri (1493 - 1552): tuomarinohje

 Näin oikeudenkäynneissä – miten hallinnossa?

 Lainsäätäjä voi oikeuttaa viranomaisen kohtuullistamaan ratkaisuja

 Yksittäiset tapaukset

 Tapauksen ominaispiirteet

 HL 37§: oikeus antaa suullisia selvityksiä, jos kirjallinen menettely tuottaa kohtuuttomia vaikeuksia

 HL 51 §: selvän teknisen virheen korjaaminen

Palveluperiaate ja palvelun asianmukaisuus

 Oikeus saada asianmukaista ja laadukasta palvelua

 Järjestettävä asioivien kannalta tehokkaalla ja

tarkoituksenmukaisella tavalla – tuloksellinen toiminta

 Palvelujen saatavuus asioinnin kannalta riittävällä tavalla

Neuvonta ja opastus



Toimivaltansa rajoissa - hallintoasioiden hoitamiseen liittyvää neuvontaa. Neuvonta on maksutonta



Viranomaisen vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin



Opastettava asiakas toimivaltaiseen viranomaiseen

Hyvän kielenkäytön vaatimus

 Viranomaisen kielen tulee olla selkeää ja ymmärrettävää

 Viranomaisen tulee käyttää asiallista kieltä ja kommunikoida asiallisesti

 Oikeudesta käyttää omaa kieltä asiointiin säädetään erikseen tai noudatetaan kansainvälisiä sopimuksia

Kunnallishallinto

 Itsehallinto

 Kuntalaki 410/2015 ( osa säännöksistä voimaan 2017 valtuuston toimikauden alusta) – ”erityislaki”

 Lain soveltamisala

 Kunnan hallinto ja talous sekä omistamiseen, sopimukseen tai rahoitukseen perustuva toiminta + kuntakonserni (tytäryhteisön käsite) ja muu kuntien yhteistoiminta.

 Kunnan jäsenyyden kriteerit

Kunnan tehtävät

 Lakisääteiset ja otetut

 Lakisääteiset itse tai sopimalla sekä yhteistyössä (toinen kunta / kuntayhtymä)

 Vastuu säilyy, lisäksi mahdollinen sopimusvastuu

 Palvelusetelit

 Julkisen hallintotehtävän siirtäminen vain toiselle viranomaiselle

 Lakisääteinen yhteistoiminta

 Järjestämisvastuu voi olla toisella kunnalla tai kuntayhtymällä

 Rahoitusvastuu

 Järjestäjä vastaa sisällöstä ja laadusta

Kunta ja valtio

 Kuntatalousohjelma

 Osa julkisen talouden ohjelmaa

 Yhteydessä valtion talousarvion valmisteluun

 Valtion ja kunnan välinen rahoitusvastuu

 Kuntatalouden ja –hallinnon neuvottelukunta

 Kunnat VM:n toimialalla

 Lainvalmistelu

 Laillisuusvalvonta aluehallintovirastoissa – kantelu

Kunnan toimielimet

 Valtuusto, kunnanhallitus ja tarkastuslautakunta

 Lisäksi muita lautakuntia, valiokuntia, johtokuntia ja näiden jaostoja

 Opetustoimea varten oma toimielin – kaksikielisyys

 Kokoonpano

 Valiokuntamalli

 Valtuutettuja ja varavaltuutettuja

 Puheenjohtajamalli

 KH:n jäsenet puheenjohtajina

 Luottamushenkilöiden erottaminen

 Kuntien yhteistoiminta

 Sopimus (viranomais)tehtävien hoidosta

 Yhteinen virka

 Yhteinen toimielin

 Kuntayhtymä

 Kuntayhtymien yhteistoiminta

Kunnan hallinto

 Hallintosääntö

 Hallinnon ja toiminnan järjestäminen

 Päätöksenteko ja hallintomenettely

 Valtuuston toiminta

 Kielelliset oikeudet - kielilaki (423/2003)

 Toimivallan delegointi / siirtäminen

 Asian ottaminen ylemmän toimielimen käsiteltäväksi

 ”otto-oikeus” ja sen poikkeukset

 Esteellisyys ( vrt. hallintolaki)

 Päätöksentekotavat

 Äänestäminen ja vaalit

 Eriävä mielipide

 Tiedottaminen

 Keskeisten tietojen saatavuus tietoverkoista

Hallintoasiat

 Viranomaistoimintaa

 Sisältää päätöksen tai ratkaisun, joka perustuu säädökseen

 Voi olla muutoksenhaun kohteena

 ellei muutoksenhakua ole lailla kielletty

 Julkisen vallan käyttämistä, esim.

 oppilaaksi ottaminen

 oppilasarviointi

Tosiasialliset toimet

 Suorittavia tehtäviä, joita varten organisaatio on olemassa.

 Organisaation “jatkuvaa toimintaa”

 Esim. opetuksen antaminen, opettaminen, oppilaitoksessa

 Ei sisälly päätöksentekoa tai erikseen säädettyjä hallintotoimia.

 Ei ratkaista etuihin, oikeuksiin tai velvollisuuksiin liittyviä seikkoja

 Voi olla kantelun tai rikosprosessin kohteena

Yksityisoikeudelliset toimet

 Yksityisoikeudelliset oikeustoimet

 Sopimukset

 Kauppa, vuokra, palvelun hankinta

 Esim leirikouluihin liittyvät sopimukset

 Eivät hallinnollisen muutoksenhaun piirissä

 Erimielisyydet ratkaistaan esim. yleisessä alioikeudessa tai sopimalla

 Rajanveto hallintosopimuksiin

Jotta hallinto toimisi…

 Käsitteistä ja menettelyistä säädetään lailla

 Käsitteistä Menettelystä

 Asianosainen Neuvonta

 Asiamies, avustaja Vireilletulo

 Vajaavaltaisuus Valmistelu

 Puhevalta, kuuleminen Esittely

 Yhdessä käsitteleminen Päätöksenteko

 Tulkkaaminen Päätöksen syntyminen

 Esteellisyys Tiedoksianto

Erilaiset pelikentät

 Viranhaltija Asiakas

 Salassapito Ei salassapitoa

 Yhteistyövelvoite Ei rankaista yhteistyön tekemättömyydestä

 Toimintaa ohjaavia säädöksiä Ei säädöksiä

 Hyvän hallinnon vaatimus Ei laatumääräyksiä

 Velvollisuus ottaa kantaa Ei velvollisuutta ottaa kantaa

 Asiallinen kielenkäyttö Voi puhua suunsa puhtaaksi

 Viranomaisen tapa toimia Oma tapa toimia

Hallintolaki (434/2003)

 Hallinnosta säädetään lailla

 Hallintolaki 434/2003 ( yleislakina)

 Muun lainsäädännön hallintoa koskevat osat

 Lex specialis degorat legi generali

Asianosaisen käsite



Oikeushenkilö, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa



Asianosainen voi olla myös vajaavaltainen

Asiamies - avustaja

 Käyttö hallintoasiassa sallittu

 Päämieheltä voidaan edellyttää henkilökohtaista paikallaoloa

 Edellyttää asiamieheltä valtakirjaa

 tarkempi yksilöinti voidaan vaatia jos toimivallasta tai sen laajuudesta on epäselvyyttä

 Luottamuksellisen tiedon salassapitovelvollisuus

 koskee myös tulkkia ja kääntäjää

Puhevalta



Vajaavaltaisen puhevalta

 edunvalvoja, huoltaja, muu laillinen edustaja

 Lapsen etu, lapsen käsityksen selvittäminen



Vajaavaltainen voi määrätä vallitsemastaan tulosta ja varallisuudesta



Yli 18 -vuotias vajaavaltainen käyttää puhevaltaa henkilöään koskevassa asiassa jos ymmärtää asian merkityksen



15 -vuotiaalla erikseen oikeus käyttää puhevaltaa edustajan

ohella henkilöä tai etua/oikeutta koskevassa asiassa

 Täysi-ikäisen edunvalvoja

 päämiehen ohella itsenäisesti

 Asioissa, jotka kuuluvat edunvalvojan tehtäviin

 Päämiehen kanta ratkaisee, jos tämä ymmärtää asian merkityksen

 Jos toimintavaltaa rajoitettu muutoin, kuin vajaavaltaiseksi julistamalla, edunvalvoja ratkaisee asian yksin

 Yhdessä päätettävissä asioissa puhevaltaakin käytetään yhdessä

Asioiden yhdessä käsitteleminen

 Ratkaisu voi vaikuttaa muihin samanaikaisesti vireillä oleviin asioihin

 Vireillä samassa viranomaisessa

 Asiat valmistellaan yhdessä ja ratkaistaan samalla kertaa.

 ei saa aiheuttaa haitallista viivytystä

 yhdessä käsittelyä ei edellytetä, jos se asian laadun tai luonteen vuoksi on tarpeetonta

Tulkkaaminen ja kääntäminen

 Viranomaisen aloitteesta vireille tulevissa asioissa

 Romani- tai viittomakieli

 Asianosaisen vammaisuus

 Kielelle jota riittävästi ymmärretään

 Voidaan käyttää laajemminkin (vapaa harkinta)

Esteellisyys



Useita eri säädöksiä

 Hallintolaki

 Kuntalaki

 Valtuutetun esteellisyys

 Poikkeukset hallintolain esteellisyyssäännöksiin

 Tuomarinjäävit



Esteellinen henkilö ei osallistu asian käsittelyyn, eikä

ole läsnä käsittelyssä

Esteellisyysperusteet

 Virkamies tai läheinen on asianosainen

 Vm tai läheinen avustaa asianosaista tai hyötyjää/kärsijää

 Hyötyä/haittaa vm:lle tai läheiselle

 Palvelussuhde tai toimeksiantosuhde asianosaiseen tai hyödyn tai haitan kohteeseen

 Päättävä asema asianosaisessa tai hyödyn/haitan kohteessa

 Viraston tai laitoksen johtokunnan tai rinnastettavan jäsenyys ohjaus ja valvontatilanteessa

 Virkamiehen läheisellä tarkoitetaan

 Puoliso, lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi, isovanhempi tai muutoin läheinen henkilö sekä em. puolisot

 Vanhempien sisarukset ja puolisot, sisarusten lapset ja vm:n entinen puoliso

 Vm:n puolison lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi, isovanhempi puolisoineen ja vm:n puolison sisarusten lapset

 Myös vastaavat puolisukulaiset

 Puolisolla tarkoitetaan

 Esteellisyys ratkaistaan heti

 Virkamies tekee ratkaisun itse

 Toimielimen ja esittelijän esteellisyydestä päättää toimielin

 myös muun läsnäolijan esteellisyydestä

 Jäsen tai esittelijä ei pääsääntöisesti osallistu esteellisyydestä päättämiseen paitsi

 toimielin ei muutoin päätösvaltainen

 eikä sijaista saada ilman huomattavaa viivytystä

 Esteellisen tilalle toinen virkamies

Kirjallinen menettely



Hallintomenettely on aina kirjallista, ellei toisin ole

säädetty tai sovittu

Vireillepano

Vireille tuleminen (vireilletulo) Valmistelu

Esittely

Päätöksenteko Tiedoksianto

Muutoksenhakuohjeet

Hallintoasian käsittelyn vaihteet

Vireillepano



Asiakirjan sisältö



Käytävä ilmi, mitä asia koskee



Lähettäjän nimi



Tarvittavat yhteystiedot



Asiakirjan lähettäjän vastuu entinen



Asian vireillepano kirjallisesti ja viranomaisen luvalla suullisesti



Sähköinen vireillepano?

Vireilletulo

 Asia tulee vireille kun asiakirja on annettu tai saapunut toimivaltaiseen viranomaiseen, tai

 Esitetty ja tarvittavat tiedot on kirjattu

 Asiakirja tulee siirtää toimivaltaiselle viranomaiselle

 ilmoitus siirrosta asianosaiselle

 Asiakirjan täydentäminen

 Viranomaisen kehotuksesta - määräajassa, ellei tarpeetonta

 Viranomaisen ilmoitettava, miten täydennettävä

 Allekirjoituksen puuttuminen?

 Tiedot lähettäjästä, alkuperäisyys, eheys

 Oma-aloitteinen täydentäminen mahdollista

Valmistelu

 Asianosaisen kuuleminen

 Asian selvittäminen / selvittämisvelvollisuus

 Viranomaisen huolehdittava riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä

 Hankkii tarvittavat tiedot ja selvitykset

 Asianosaisen esitettävä selvitystä vaatimustensa perusteista

 Asianosaisen muutoinkin myötävaikutettava

Esittely ja päätöksenteko

 Asian käsittely

 Viivytyksettä

 Pyynnöstä arvio päätöksen antamisajankohdasta

 Vastattava käsittelyn etenemistä koskeviin tiedusteluihin

 Julkisesti ?

 vrt L viranomaisen toiminnan julkisuudesta

 Asioiden yhdessä käsitteleminen

Päätöksen sisältö

 Kirjallisesti

 Suullisesti jos kiireellinen

 Suullisesta myös kirjallinen päätös, jos muutoksenhakumahdollisuus

 Sisältö

 Päätöksen tehnyt viranomainen

 Asianosaiset, joihin päätös kohdistuu

 Perustelut ja yksilöinti siitä, mihin velvoitettu ja oikeutettu tai asia muutoin ratkaistu

Muutoksenhakuohjeet

 Ohjeet oikaisukeinojen käyttämisestä

 Valitusosoitus

 Ilmoitus valituskiellosta ja valituskelvottomuudesta

 Valitusosoituksen korjaaminen

 Tiedoksianto

Eriävä mielipide

 Päätöksentekoon osallistunut ja esittelijä

 Edellyttää vastaehdotusta tai että päätös poikkeaa esittelystä

 Ilmoitus heti - perustelut pöytäkirjaan ennen sen tarkastamista.

 Vapauttaa vastuusta

 (edellyttää kuitenkin aina vastaan äänestämistä /eriävää mielipidettä)

Tiedoksianto



Asianosaiselle ja muille, joilla muutoksenhakumahdollisuus



Tiedoksiantotavat

 Yleistiedoksianto

 Tavallinen

 Todisteellinen

 Sijaistiedoksianto

Oikeusturva ja muutoksenhaku

 Oikeusvaltion peruskäsitteitä

 Hallintolainkäyttölaki (585/1996)

 Hallintolainkäyttö yleisissä hallintotuomioistuimissa

 Laki on toissijainen

 Valituskelpoinen päätös

 Toimenpide jolla asia on ratkaistu tai jätetty tutkimatta.

 Valittaja

 Päätöksen kohde tai se jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa

 Viranomaisella jos valvottavana julkinen etu tai niin erikseen säädetty.

 Oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä saa valittaa vain oikaisuvaatimuksen tekijä, ellei päätös ole muuttunut

Päätöksen virheiden korjaaminen

 Säännökset hallintolaissa

 Asiavirheen korjaaminen

 päätös voidaan poistaa ja asia ratkaista uudelleen:

 Virheellinen tai puutteellinen selvitys

 Väärä lain soveltaminen

 Menettelyvirhe

 Uusi selvitys

 Voidaan pääsääntöisesti korjata asianosaisen eduksi tai vahingoksi:

 Kirjoitusvirheen korjaaminen

 Korjattava

 Ilmeinen kirjoitus tai laskuvirhe tai niihin rinnastettava virhe

 Ei voida korjata jos kohtuuton vaikutus, eikä virhe ole aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä

 Kumpikin menettely vireille kumman tahansa osapuolen toimesta

 määräaika 5 vuotta

 Asiavirhe: uusi käsittely

 Kirjoitusvirhe: korjattu toimituskirja (kuuleminen ellei tarpeetonta)

 Korjauksesta merkintä viranomaiselle, uusi asiakirja maksutta

 Korjaamisen ajaksi täytäntöönpano voidaan kieltää tai keskeyttää

 Ilmoitus mahdolliseen vireillä olevaan muutoksenhakuun

 Ei vaikuta valitus- eikä määräaikoihin.

Valitus perusoikeutena

 Oikaisuvaatimus

 Valitus (kunnallisvalitus ja hallintovalitus)

 Ylimääräiset muutoksenhakukeinot

 Hallintoriita-asiat

Julkisoikeudellinen maksuvelvollisuus tai muu oikeudellinen

Valitusosoitus

 Valitusosoituksen sisältö

 Valitusviranomainen

 Mille viranomaiselle valitus toimitetaan

 Valitusaika ja miten se lasketaan

 Säännökset, joissa em. asiat on säädetty

 Valituslupa

 Lainkohta ja perusteet, joilla lupa voidaan myöntää

 Ilmoitus valituskiellosta

 Valitusosoituksen virheellisyys tai sen puuttuminen –

Hallintovalitus - hallintolainkäyttölaki

Kunnallisvalitus - kuntalaki Hallinto-oikeus

Korkein hallinto-oikeus

Oikaisuvaatimus

Valituslupamenettelyt

Valituslajit / koulutuksen järjestäjät

 Valtio - hallintolainkäyttölaki - hallintovalitus

 Kunta/kuntayhtymä - kuntalaki - kunnallisvalitus

 Yksityinen - ei valitusoikeutta

 Oppilasta ja opiskelijaa koskevat asiat – hallintovalitus (kaikki koulutuksenjärjestäjät)

 (Opintososiaaliset)edut

 Opetuksen järjestäminen

 Kurinpito

Oikaisuvaatimus ja valitusoikeuden muu rajoittaminen

 Oikaisuvaatimus

 Tarkoittaa valituskieltoa

 Käytössä mm. hallintolainkäyttölaissa ja kuntalaissa

 Kunnanhallituksen, lautakunnan, niiden jaostojen sekä niiden alaisten viranomaisten päätöksistä

 Kirjallinen

 Päätökseen ei siis saa hakea muutosta valittamalla

 Muista valituskielloista säädetään lailla.

 Eräät jatkovalitukset esim. opetustoimessa

 Lailla voidaan edellyttää valituslupaa valitettaessa KHO:lle

 Lupa on myönnettävä jos

 Lain soveltaminen samankaltaisissa tapauksissa / oikeuskäytännön yhdenmukaisuus sitä edellyttää

 Asiassa tapahtunut virhe

 Muu painava syy

 Valituslupa voidaan myöntää osittaisena

Oikaisuvaatimus ja valitusoikeus

 Kunta

 Oikaisuvaatimus ja kunnallisvalitus:

 Se johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa

 Kunnan jäsen

 Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei voi tehdä valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevasta päätöksestä

 Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen voi kunnallisvalituksin hakea muutosta vain oikaisuvaatimuksen tekijä, ellei päätös ole

Lautakunnan päätös A:n eduksi

Hallinto-oikeus

--- valituskielto Oikaisuvaatimus

Lautakunnan

oik.vaat päätös B:n eduksi tai A:n

eduksi

1

3 2

1: B:n oikaisuvaatimus

2: Lautakunta antaa päätöksen oikaisuvaatimukseen

3: A tekee suoraan kunnallisvalituksen tai B valittaa edelleen

oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä

3

Kunnallisvalitus

 Kunnallisvalituksen HO:lle voi tehdä:

 A) Valtuuston ja kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttävän elimen päätöksestä, sekä oikaisuvaatimuksen johdosta

annettuun päätökseen

 B) Kun muussa laissa on säädetty kunnallisvalituksen tekemisestä

 Laillisuusperusteella (virheellinen järjestys, toimivallan ylitys, lainvastaisuus)

 HO:n päätöksestä voi valittaa KHO:lle

 Päätös on julkaistava tietoverkoissa ja ilmoitustaululla jos tarpeellista.

 Valitusajat

 Oikaisuvaatimus 14 pv

 Kunnallisvalitus 30 pv

 Lasketaan tiedoksisaannista (postitse 7 pv)

 Jatkovalituksessa valitusaika lasketaan julkaisusta tai tiedoksisaannista jos se on annettu erikseen tiedoksi

Valitus valtion viranomaisen päätöksestä

 Hallintovalitus / hallintolainkäyttölaki

 Valtioneuvoston ja ministeriön päätöksestä valitetaan KHO:lle

 Vain laillisuusperuste

 Valtioneuvoston alaisen viranomaisen päätöksestä valitetaan HO:lle

 HO:n päätöksestä valitetaan KHO:lle

Ylimääräinen muutoksenhaku

 Edellyttää lainvoimaista päätöstä

 Kantelu

 Menetetyn määräajan palauttaminen

 Purku

Kantelu

 Kantelu tehdään säännönmukaiselle valitusviranomaiselle, ellei tällaista ole, KHO:lle

 Päätös voidaan kantelun johdosta poistaa:

 1) Ei ole annettu tilaisuutta tulla kuulluksi JA päätös loukkaa hänen oikeuttaan

 6 kuukautta tiedoksisaannista

 2) Menettelyvirhe (olennainen vaikutus päätökseen)

 Samassa ajassa kuin lainvoimaisuus

 3) Päätös epäselvä ja puutteellinen

Menetetyn määräajan palauttaminen

 Jos laillinen este tai muu erittäin painava syy

 Asiat joissa määräaika voidaan palauttaa

1) Lakiin tai asetukseen perustuvan rahasuorituksen hakeminen 2) Muutoksenhaku

3) Muu määräaikaan sidottu toimenpide hallintomenettelyssä tai hallintolainkäytössä

 Haetaan KHO:lta

 30 päivää esteen lakkaamisesta

Päätöksen purkaminen

 Menettelyvirhe olennainen vaikutus

 Väärä lain soveltaminen tai erehdys olennainen vaikutus

 Uusi selvitys (olennainen vaikutus) ja hakija syytön selvityksen esittämisen laiminlyöntiin aikanaan.

 Purkua ei saa hakea:

 Ei loukkaa yksityistä tai julkista etua

 Voidaan tehdä perustevalitus tai kantelu

 Määräaika pääsääntöisesti 5 vuotta

JA

JA

Hallintokantelu

 Hallintolaissa (“uusi” 8 a luku - 9.5.2014)

 Kenen tahansa käytettävissä (periaatteessa)

 Lähes mistä tahansa asiasta ja millä tahansa perusteella (edellytyksiä tiukennettu – lainvastainen menettely tai velvollisuuden täyttämättä jättäminen)

 Nykyisin sidottu määräaikaan ( 2 vuotta, ellei erityisiä syitä)

 Voidaan tehdä toimintaa valvovalle viranomaiselle

 Asteellinen toimivalta ja hierarkia tulee huomioida (”olisi hyvä huomioida”) aikaisemmin voitiin osoittaa kenelle tahansa…

 Ei muuta päätöstä, mutta voi johtaa asian tulemiseen vireille muissa prosesseissa – ”hallinnollinen ohjaus”

Julkisuus- ja salassapitosäännökset

 Viranomaisen asiakirjat julkisia, ellei laissa toisin säädetä

 Sovelletaan viranomaisen asiakirjoihin ja viranomaisen palveluksessa toimiviin henkilöihin

 Avoimuus ja hyvä tiedonhallintatapa, vallankäytön valvonta, etujen ja oikeuksien valvonta

Oikeus saada tietoa julkisesta asiakirjasta

 Jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen julkisesta asiakirjasta

 Vielä ”ei julkiseksi tulleen” -asiakirjan osalta tiedonsaanti viranomaisen harkinnassa

 Lähtökohtaisesti asian keskeneräisyys ei ole julkisuuden kumoava seikka – haittaharkinta

Viranomaisten asiakirjat

 Viranomaisen asiakirja

 Asiakirjan käsite

 Viranomaisen asiakirja

 Viranomaisen asiakirja ei ole:

 Palveluksessa olevalle tai luottamushenkilölle muun tehtävän tai aseman vuoksi toimitettu asiakirja

 Muistiinpanot ja luonnokset, jotka eivät ole asian esittelyä tai käsittelyä varten

Julkisuuden alkamisen ajankohta

 Viranomaisen laatima asiakirja

 merkitty diaariin

 tarjous, selvitys, lausuntopyyntö, esitys, ehdotus, aloite, ilmoitus, hakemus – liitteineen allekirjoituksen jälkeen

 hankinta, urakka – kun sopimus on tehty

 tutkimus, tilasto, selvitys kun se on valmis käyttöön

 pöytäkirja- tarkastuksen jälkeen allekirjoitettu

 päätös, lausunto, toimituskirja –allekirjoitettu

 selvitys tai muu yleiseen jakeluun tarkoitettu, kun se on viranomaisella jakelua varten

 Viranomaiselle toimitettu (muun laatima) asiakirja

 Käsittelyä varten tai toimialaan liittyen - kun asiakirja on saapunut viranomaiseen

 Asiantuntijalausunnot ja muut määräaikana avattavat asiakirjat, kun ne on avattu

 Urakka- ja tarjousasiakirjat kun sopimus on tehty

 Asiakirja, jonka sisältö on luettavissa apuvälinein, kun se on käytettävissä

Salassapito sivullisilta



Laissa salassapidettäväksi säädetyt asiakirjat, lain nojalla salaisiksi määrätyt ja vaitiolovelvollisuuden piirissä olevia tietoja sisältävät

 Ei saa näyttää tai luovuttaa sivulliselle, ei saa käyttää hyödyksi tai toisen vahingoksi

 Vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto

 Koskee myös harjoittelijoita ja toimeksiantotehtävää suorittavia



Asianosainen – ei oikeutta muihin kuin itseään koskeviin

salassapidettäviin tietoihin

Salassapidettävät asiakirjat

 Luettelo lain 24§:ssä (laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta)

 Opetustoimea ja oppilaitoksen toimintaa mahdollisesti koskevia kohtia esim:

 Esitutkinta ja rikosasiat

 Kanteluasiakirjat (jos vaikeuttaa selvittämistä, vahinko tai kärsimys asianosaiselle)

 Opinnäytetyön suunnitelmat ja perusaineistot

 Oppilashuoltoa, opetuksesta vapauttamista koskevat asiakirjat

 Koesuoritukset ja todistukset/asiakirjat, jotka sisältävät oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia

 YO -lautakunta, arvostelijoiden koulukohtainen työnjako

 Salainen puhelinnumero, sekä

 Kotikunta, asuinpaikka, puhelinnumero ja muut

yhteystiedot, jos aihetta pelätä terveyttä tai turvallisuutta ja henkilö pyytää salassapitoa

 Yksityiselämää koskevia tietoja

Poikkeaminen salassapidosta

 Laissa säädetty

 Suostumus

 Taloudellisesta asemasta, liike- ja ammattisalaisuudesta, sosiaalihuollon asiakassuhteesta, myönnetystä etuudesta

 Yksityisen tai toisen viranomaisen laissa säädetyn tiedonantovelvollisuuden toteuttamiseksi,

 Korvauksen tai muun vaatimuksen toteuttamiseksi

Asianosaisen ja henkilön itsensä oikeus tiedonsaantiin

 Hakijalla, valittajalla ja muulla, jonka oikeutta ja velvollisuutta asiakirja koskee

 Myös muut kuin julkiset asiakirjat

 Asianosaisella, edustajalla tai avustajalla ei kuitenkaan ole oikeutta tietoon jos:

 Vastoin yleistä, lapsen tai julkista etua

 Esitutkinta, poliisitutkinta – haitta

 Esittelymuistio ja ratkaisuehdotus ennen käsittelyn päättymistä

 Yo -tutkinnon koevastaus ja arvostelijan henkilöllisyys (vasta lopullisen arvostelun jälkeen)

 Tarjouskilpailussa liike- ja ammattisalaisuus

 Todistajan, asianomistajan tai lastensuojeluilmoituksen tekijän salassa pidettävät osoitetiedot – turvallisuuden vaarantuminen

 Jokaisella siis lähtökohtaisesti oikeus saada tieto itseään koskevasta asiakirjasta

Julkisuuden toteuttaminen

 Asiakirjan pyytäminen

 Pyyntö yksilöitävä

 Avustettava yksilöinnissä

 Ei tarvitse selvittää henkilöllisyyttä

 Salassapidettävä asiakirja: peruste saada tieto selvitettävä

 Antamisesta päättää se viranomainen, jolla asiakirja on.

 Tiedon antaa se, jonka tehtäviin se kuuluu

 Kieltäydyttäessä ilmoitettava:

 Syy

 Informoitava siitä että asia voidaan saattaa viranomaisen ratkaistavaksi

 Tiedusteltava haluaako asiakas tätä

 Informoitava maksuista

 Määräaika 2 viikkoa / 1 kk

 Pyynnön siirto toimivaltaiselle viranomaiselle, jos kyseessä toisen viranomaisen asiakirja

 Yleiseen käyttöön tarkoitetut rekisterit



Tieto annetaan suullisesti tai asiakirja annetaan

nähtäväksi, jäljennettäväksi, kopiotavaksi tai antamalla kopio tai tuloste

 Kopio tai tuloste voi olla maksullinen



Pyydetyllä tavalla, jollei kohtuutonta haittaa



Henkilörekisteristä kopio, tuloste tai sähköisessä

muodossa vain jos vastaanottajalla oikeus tallettaa ja

käyttää henkilötietoja

Viranomaisten velvollisuus edistää

tiedonsaantia ja hyvää tiedonhallintatapaa

 Salassapitoa tulkittava suppeasti ja miellettävä julkisuus lähtökohtana

 Avoimuus, läpinäkyvyys ja valvonta

 Tiedonsaantioikeuksien turvaaminen

Henkilörekisterien julkisten tietojen antaminen ja luovuttaminen

 Henkilötietolaki (523/1999)

 Yksityisyyden ja yksityiselämän suoja

 Lain määritelmät

 Henkilötieto, henkilötiedon käsittely, henkilörekisteri, rekisterin pitäjä, rekisteröity, sivullinen ja suostumus

 Huolellisuus, käyttötarkoitus, käsittelyn edellytykset

 Tarpeellisuus - virheettömyys

Oikeudellisesta vastuusta…

Toiminnan viitekehys…

 Vain yhdellä henkilöllä vastuu tulee siitä että on olemassa – muilla vaatii yleensä perusteen

 Kukaan ei voi vastata ”en tiennyt” (selonottovelvollisuus)

 Kaikkea ei tiedä etukäteen

 Kaikkeen ei voi varautua

 Perustelu ja näyttö ratkaisee

 Asia käsitellään oikeassa järjestyksessä

 Sanottua ei saa takaisin – tehtyä tekemättömäksi ja aina ei edes tule uutta tilaisuutta

Oikeudellisen vastuun perusta

 Ohjausjärjestelmä

 Hallinnonalan sisäisten ja ulkoisten normien,

määräysten ja ohjeiden muodostama toimintaa ohjaava kokonaisuus

 yleinen ja erityinen lainsäädäntö

 organisaationormit

 toimivaltanormit

 menettelysäännökset

 työnjohto-oikeus (direktio-oikeus)

 Velvollisuus tuntea sitovat normit ja noudattaa niitä kaikessa toiminnassa

 myös toimialan ”ulkopuoliset” normit

 Yleiset oikeusperiaatteet,

 vakiintunut tapa,

 vallitsevat arvostukset,

 yleiset virkavelvollisuudet,

 ymmärrys toiminnan tarkoituksesta

 Käskyt ja kiellot

Vastuu palvelussuhteessa

 oikeudellinen vastuu

 Palvelussuhteesta johtuva vastuu

 virkavastuu

 virkavelvollisuudet

 työsopimusoikeudellinen vastuu

 Rikosoikeudellinen vastuu (rikos - virkarikos)

 sakko, vankeus, rikosoikeudellinen viraltapano…

 vahingonkorvausvastuu

 Isännänvastuu

 vastuuperuste voi syntyä

Kuinka vastuu syntyy ?

Tuottamus vastuuperusteena

 tuottamusteoria

 myötävaikutus tapahtuneeseen

 positiivinen / negatiivinen (toiminta / laiminlyönti)

 aiheuttaminen – syyllisyys

 Asema – tuottamuksesta vapaatako?

 ”…, Kuka tuohon olisi nyt osannut varautua!”

 Tuottamuksen asteet

 tahallisuus

Tuottamus

 yleinen huolellisuusvelvoite

 ”huolellinen mies”

 Kuten omissa asioissaan

 Arvioinnissa huomioidaan

 koulutus, kokemus

 olosuhteet, toimiala

 Tilanteessa voidaan sanoa =>

Tapaturma

 Esim. luonnonvoimien aiheuttama, eläimet yms.

 EI ENNAKOITAVISSA => TAPAHTUMA TÄYSIN ENNALTA ARVAAMATON (eikä kukaan ole ollut vaikuttamassa tapahtuneeseen

 ei juuri voi varautua

 ei osoitettavissa tuottamusta

SYY-YHTEYS

 Toiminnan tai laiminlyönnin (tuottamuksen) tulee olla

 välttämätön ja riittävä edellytys tapahtuneelle

 ilman tuottamusta sitä ei olisi voinut tapahtua

 tuottamus aiheuttaa kyseisen seurauksen aina samoissa olosuhteissa.

 tulkitaan yleensä oppilaitosympäristössä liian väljästi

Oikeudellisen vastuutapahtuman selvittely

 Mitä on tapahtunut

 välittömät osalliset

 Asian selvittäminen

 välittömät toimenpiteet

 todistajat, todisteet

 kuuleminen (huoltaja)

 Näytön kokoaminen

 aikaisempi historia

 Perusopetuksen luonne / lukiokoulutus, ammatillinen

 Oppilaan oikeudet

 Yhteistyö kotien kanssa / 18 –vuotta täyttäneet

 Informaatio – etukäteen

 Perustelu - jälkikäteen

 Hallinnon imago

 Hyvin suunniteltu, puoliksi tehty

 Vastaukset valmiina

 Toimivallat (laki – koulutuksen järjestäjä – johtokunnat –

Henkilöstöjohtaminen ja työnjohto

 Tunnetaan henkilöstö ja sen toimintatavat

 Opetuksen toteuttamisen seuraaminen

 Perehdytys

 Rehtori ja taloudelliset resurssit

 Riittävä henkilöstö, henkilöstön motivaatio ja osaaminen

 Koneet ja laitteet, tilat

 Katsotaan toimintaa ”ulkopuolisen silmin”

 Miltä tämä näyttäisi jos…?

Kaikki muuttuu – mutta vastuu säilyy

 Oppilas koulun vastuulla koko koulun työpäivän ajan ja kaikessa koulun toiminnassa

 Rehtorin / opettajan vastuuta ei voi jakaa - tehtäviä kylläkin

 Toiminnan delegointi - toimivalta

 Oppilaan harkintakykyyn ei saa luottaa (liikaa?)

 Vahingon jälkeen syyllisiä etsitään ensiksi koulusta - opettajista ja rehtorista

Mikä ohjaa opettajan työtä?

 Opetussuunnitelman perusteet - opetussuunnitelma

 Vuosisuunnitelma

 Työjärjestys

 Rehtori – esimies

 Esimiesten ohjeet ja määräykset

 Opettajan ratkaisut opetuksen järjestämisessä

Koulun toimintaa on mm:

 Vuosisuunnitelman mukainen opetus

 Siirtymiset opetuspaikoille

 Välitunnit ja muut tauot, ruokailu

 Kouluretket ja muu koulun järjestämä ylimääräinen aktiviteetti

 Koulun ulkopuolinen toiminta

 Jälki-istunnot

 Kyyditystä odottavan oppilaan ohjattu toiminta

Koulun toimintaa ei ole mm:

 Koulu- ja kotimatkat

 Hammashoitokäynnit

 Iltadiskot

 Viikonloppu- tai loma-ajan vietto yhdessä

 Abiristeilyt

 Rahankeruu leirikouluun tai kouluretkeen

Kodin ja koulun yhteistyö

 Opetuksessa tulee olla yhteistyössä (kotien) huoltajan kanssa

 Avioerotilanteet, uudet perheet

 Huoltajuuden muutostilanteet

 Huoltajien erimielisyys

 Kodin kanssa käytävät keskustelut

(yhteistyö täysi-ikäisen oppilaan asioissa)

 Opetus on julkista – oppilaitos on julkinen paikka

 Opetuksen seuraaminen, kuvaaminen, äänittäminen, videointi

Vastuukysymysten ulottuvuus

 Koulutuksen järjestäjä (kunta, kaupunki, yksityinen organisaatio…)

 Koulutuksen järjestelyt, resurssit ja voimavarat

 Turvallinen opiskeluympäristö

 Saanut järjestämisluvan = edellytykset kunnossa?

 Riskien kartoitus, suunnitelma turvallisuuden takaamiseksi

 Opiskeluhuoltosuunnitelma

 Fyysinen ja henkinen turvallisuus

 Työtilat, koneet ja työvälineet, piha-alueet jne.

 Yhteistyö kunnan muiden toimialojen, muiden koulutuksen järjestäjien kanssa