.k o u l u t i e l l ä
Kodikas koulu keskellä kylää
Ä ijä lä n kou lu 1 910-luvu lla. K uvan om ista a R isto Närhi.
L aukaan en sim m äin en k ou lu p iirija k o h yväksyttiin v u o d e n 1900 alussa.
T ä llöin yhtenä k oulupiirinä perustet
tiin N u rm ijä rv en eli Ä ijä lä n k ou lu piiri.
K o u lu n ra k en n u sp a ik k a h ankittiin k eskeiseltä paikalta H eik kilä tilasta, j a k u n t a k o k o u k s e s s a s y y s k u u s s a 1906 vahvistettiin suunnitelm issa o l
le id e n k o u lu je n ra k en n u sjä rjesty s.
Ä ijälän kou lu päätettiin rakentaa seu- raavana vu on n a, ja perustus lasket
tiin heti sy k sy llä 1906.
Piirustukset hyväksyttiin yh den m ies
opettajan k ou lu a varten kesäkuussa 1906, mutta lop p u v u od esta p äädyt
tiin naisopettajan kannalle ja p o jille päätettiin p a lk ata k ä s ity ö n o h ja a ja . E nsim m äiseksi opettajaksi jo h to k u n ta valitsi L y y li L ok a n , ja pulpetteja päätettiin tu o lloin hankkia 4 0 o p p i
laalle.
Päiväkirjamerkinnät kertovat, että ns.
pienten kou lu alkoi 2 2 .8 .1 9 0 7 ja k ou lupäivä kesti aam u kym m en estä kah
teen iltapäivällä. K oulun avaus oli
Äijälän koulu 90 vuotta 1997
Ritva Halinen
syyku un 30.päivänä, jo llo in o li o p p ila id e n sis ä ä n k ir jo itu s . V u o n n a
1 9 0 7 -1 9 0 8 oppilaita o li kou lu ssa 24.
K o u lu n v ih k iä is e t p id e tt iin 2 .1 0 . M utta oh jelm asta ei muuta tietoa o le kuin m aininta päiväkirjassa.
O p p iv e lv o llisu u sp a k k o a ei vielä o l
lut, ja o p p ila id e n o li itse kustannet
tava op p iain eisto, k öy h im p iä avustet
tiin, ja e sim . v u o n n a 1 908 saatiin A lek san teri II rahastosta ja viinara- hastosta 50 m k, jo lla päätettiin ostaa k irjoja varattom ille o p p ila ille . Har
m o o n i ja o m p elu k on e hankittiin ar- pajaisvaroilla.
L y y li L ok k a muutti M ik k e liin 1910, ja hänen tilalleen valittiin Eliina D a g m ar W ih ijä rv i, sittem m in Puttonen, jo k a olik in yläkoulun opettajana v u o teen 1945 asti, eli peräti 35 vuotta.
H änet m uistetaan jä m ä k k ä n ä , jo p a
“ hurjaluonteisena” kasvattajana, jo k a kerrankin suutuspäissään lö i kartta
kepin palasiksi, kuten koulun entinen op p ila s M e e m iT u lla m uisteli koulun 90-vu otisju h lassa.
V uon n a 1921 tuli v o im a a n o p p iv e l
v ollisu u sla k i ja sen m yötä Ä ijä lä ä n - kin 4 -v u o tin en yläk an sak ou lu ja 2 - vu otin en alakansakoulu sekä ja tk o - k ou lu , jo n k a toim in ta päättyi 195 0 - luvun alussa, kun ja tk o -o p e tu s siir
tyi kirkon kylän kou lu un . Pitkätkin koulumatkat kuljettiin jalan tai talvel
la hiihtäen, sillä kou lu kuljetu kset al
koivat vasta 1 9 6 0 -lu vu n a lk u p u o le l
la.
Jo vu on n a 1906 suunniteltiin k o u lu ruokailun järjestäm istä, mutta koulun entisen op p ila a n M e e ri M ä k ise n m u kaan e n sim m ä in e n lä m m in ateria, p u olu k ka p u u ro, tarjottiin 1943. Se keitettiin k ä sityölu ok a n hellalla, j o l la kieh u i m y ö s k ä sityön oh ja a ja E rik P ie tilä is e n liim a k a ttila . E r illin e n keittolarakennus valm istui 1946, sen y h t e y d e s s ä o l i m y ö s v a a tim a to n asunto keittäjälle.
S ä h k ö v a lo o li saatu k o u lu lle 1936 M an nilan sähkötehtaan verk ostosta, ja seuraavana vuonna joh tok u n ta esit
ti, että a lak ou lu lle tulisi rakentaa eri
tyinen lu ok k a h u on e ja sen yhteyteen asunto alak ou lu n op ettajalle sekä ti
lat keittolalle yn nä sauna ja kellari.
L a a jen n u s toteutuik in 1940, mutta keittla vasta kuusi vuotta m y ö h e m m in, sod a n jä lk een .
K o u lu n k ä y ttöv e si saatiin v u o te e n 1965 asti pihan kesk ellä olleesta k ai
vosta. V eden laatu o li varsinkin k e
väisin khnoa, ja saantikin pakkastal
v in a v a ik e a a : v ä lillä o li h a etta va H eik kilän talosta siem envettä kaivon pum pun “ käyn nistäm iseksi.”
Puuläm m ityksestä siirryttiin ö ljy lä m m ityk seen 1968. S iihen asti o li k o u lun käytävällä o llu t p u u la a tik k o ja lu okkah uon eissa pystyuunien v ie re s
sä “ m etrin korkuiset p u u p in ot” , jo ita oppilaat k ou lu p äivän aikana tä yd en sivät. T äm än v elv o llisu u d e n m u is
tan om alta kouluajaltanikin.
3 0
O m a osuuteni Ä ijä lä n k ou lu n h isto
riassa alkoi, kun koulun silloinen jo h ta ja o p e tta ja Tuure H u ja la soitti ja k y s e li, “ o lis ik o m e illä m a h d ollista saada täydennystä, kun Ä ijä lä n k o u lulle tuli puutetta R itv o ista ” . R itva A rela o li hakeutunut ja valittu kirkon k ylän k o u lu lle opettajaksi 14 vuotta Ä ijä lä ss ä oltuaan . O lin j o ehtinyt sop ia jatkam isesta Ä ä n e k o sk e n o p p ik ou lu ssa, mutta om a n kunnan k y läkouluun pääsy voitti, ja niin aloitin työt n yk yisessä koulussani syk syllä 1972. O pettajatovereitani olivat R it- v a -L iisa K auranen ja Tuure H ujala, jo tk a olivatkin hyvä tu k ija turva n u o
relle ja k ok em a ttom a lle.
A lo itin 3 .-4 .-lu ok k a la isten opettaja
na ns. p eräluokassa, jo k a osoittautui varsinaiseksi m on itoim itila k si. L u o kan peräseinää koristivat h ö y lä p en kit, jo t k a p o ik ie n k ä sity ö tu n n e ik si laskettiin alas. V a n h o je n , seinässä k iin n io le v ie n k om eroitten päällä oli lautavarasto. K atosta riippuivat k ö y det ja voim istelurenkaat. K un p u lp e
tit siirrettiin sein u stoille tai eteiseen o li liik u n t a s a li v a lm is k ä y t t ö ö n . L u ok k a to im i m y ö s ruokailutilana.
V esterisen Sirkka ty ö n si ruoat ja as
tiat m a ito k ä rry illä portaitten eteen pihan toiselta p u olelta olevasta keit
tolasta satoi tai paistoi. V uon n a 1983 k e ittola siirrettiin jo h ta ja o p e tta ja n asu n toon , sam aan yhteyteen saatiin ru ok a ilu tila 1-2 lu o k k a la is ille . Ei tarvinnut enää p y y h k iä kaatuneita keittoja tai vellejä kulkureitiltä, pien ten käsi ei aina ollu t vakaa kapeassa k ä y tä v ä ssä lu ok k a a n p u jo te lle s s a . Sirkkakin pääsi v iim e ise k s i ty ö v u o - sik seen m uun v ä e n yhteyteen. T ä m ä n r e m o n tin y h t e y d e s s ä saatiin m y ö s suihkut ja sisävessat o p p ila il
le.
P eruskou luu n siirryttiin L aukaassa 1974: tarkoitus o li taata k a ik ille lap
sille tasa-arvoin en alku m y ö h em p iin op in toih in ja eläm ään. U udistuksen m yötä k ou lu u m m e ilm estyivät kier
tävät englanninopettaja ja erityisopet
taja. Uutta o li sekin, että p osti toi m uiden papereitten mukana m y ö s lis
tan, p a ljo n k o erilaisia tarvikkeita o p p ila ille tuli v u o d e n a ik a n a ja k a a .
Tarkkana taloudenpitäjänä Tuure ih
m etteli m o ise e n tuhlaukseen “ y lly t
tä m istä ” . S eu raava h u o le n a ih e o li oppilasm äärän vä h enem in en . 8 0 -lu - vun alussa k ou lu ssa m m e o li k o lm e na perättäisenä v u oten a 27 o p p ila s
ta, m ik ä olisi m erkinnyt yh d en o p e t
tajanviran lakkauttamista. H aikeina m u istelim m e aik oja, jo l lo i n k o u lu s
sa o li ollu t 6 0 -1 0 9 oppilasta. V ielä 1971 heitä o li 51.
T ä lle v u o s ik y m m e n e l le tu lta e ssa koulun h enkilöstö oli vaihtunut. Tuu
re H ujala ja Sirkka Vesterinen jäivät an saitu lle “ o lo n e u v o k s e n p ä iv ille ” 1988, m ole m m a t 32 vuotta k ou lu s
sam m e työskenneltyään. R itv a -L ii- sa K a u ra sen op etta ja k a u si Ä ijä lä n kou lu ssa o li ainutlaatuisen pitkä: 37 vuotta opetettuaan hän jä i eläkkeelle 1990. Tuure H ujalan työtä k oulun opettajana ja joh ta ja n a ja tk o i Erkki V äisänen, jo k a tuli tälle paikalle kun
tam m e k ou lu toim en joh ta ja n virasta.
H änen m y ö tä ä n solm ittiin suhteita m aan ra jojen u lk o p u o le lle k in . Y lä - lu okkalaiset tutustuivat kou lu retkil- lään m m . p o h jo ism a isiin y stä v y y s- kuntiin. A la lu ok a n opettajana toim i Eeva P ynnönen vu oteen 1993, jo llo in k o u lu m m e la m a n k u r is t u k s e s s a muuttui 2-opettajaiseksi, ja Eeva siir
tyi k irk o n k y lä lle . K eitto la ssa otti kauhan käteen k oulun entinen o p p i
las H elena K auppinen, jo k a keittäm i
sen oh ella toim ii luontevasti top ak - kana oheiskasvattajana.
K oulurakennuskin on kokenut m u u toksia. V iim eisim m ä t tehtiin 1996 ja
1997, jo llo in se sai uuden peltikaton, ikkunat, ulk ovu orauk sen ja m aalauk
sen.
A ja t muuttuvat ja k ou lu n iid en m u kana. 90-luvu n alkupuolella koulusta lakkautettiin joh tok u n ta , jo n k a m er
kitys v ie lä k u u sik y m m en lu v u lle asti o li ollu t suuri. Sen tila lle valittiin k ou lu toim iku nta, jo k a y h d essä o p e t
tajien kanssa to im ii linkkinä k od in ja k ou lu n sekä k ou lu n ja kunnan v ä lil
lä. K o d in ja k ou lu n yhteistyötä teh
dään toki m uilla tavoilla. O n y h tei
siä tapah tu m ia, va n h em m a t v oivat tulla m ukaan retkille ja viim eisim p ä nä yhteisenä pon nistu ksena v o i m ai
nita k ou lu n 9 0 -v u o tisju h lie n jä r je s täm isen p a id a n m y y n tein een ja kaik kine m u in e jä rjestely in een . Y h d essä v a n h e m p ie n k a n s s a p a k e r s im m e m y ö s o p e tu ssu u n n ite lm a a k o u lu l
lem m e laatiessam m e. Ja tu lossa ovat uudet k oululait...
K aikista m uutoksista ja uudistuksis
ta huolim atta uskallan sanoa, että j o tain kuitenkin p y s y y samana: lapsi, op p ila s, jo k a e d elleen tarvitsee o p e tusta, h u o m iota m m e ja rakkauttam
m e kasvaakseen y h teisk u n ta k elp oi
seksi kansalaiseksi.
Lähde:
Ä ijä lä n k ou lu n 90 -v u otish istoriik k i, jo n k a tekivät k oulun entiset oppilaat
E lina K iv iv u ori ja R isto Närhi.
