294
K a n s a n t a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a – 1 1 1 . v s k . – 3 / 2 0 1 5
Laskelma Suomen talouden pitkän aikavälin kasvunäkymistä
Mika Kuismanen, Jukka Railavo ja Mikko Sariola
Finanssineuvos, Ph.D Mika Kuismanen (mika.kuismanen@vm.fi) on valtiovarainministeriön suhdanneyksikön päällikkö, VTT Jukka Railavo (jukka.railavo@vm.fi) on erityisasiantuntija ja KTM Mikko Sariola (mikko.sariola@vm.fi) on neuvot- televa virkamies samassa yksikössä. Kirjoitus perustuu Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun järjestämässä Taloustut- kijoiden XXXII kesäseminaarissa 10.6.2015 pidettyyn alustukseen. Kirjoituksessa esitetyt näkemykset eivät välttämättä vastaa valtiovarainministeriön näkemyksiä.
M
onien talouspoliittisten päätösten valmiste- lemiseen tarvitaan arvioita kansantalouden pit- kän aikavälin kasvunäkymistä. Demografisten tekijöiden muuttuminen vaikuttaa monellakin tapaa makrotaloudelliseen kehitykseen ja viime aikoina paljon julkisuutta saaneet kestävyysva- jelaskelmat perustuvat pitkän aikavälin laskel- miin. Myös monien rakenteellisten uudistus- ten, kuten eläkereformin taloudellisessa arvi- oinnissa turvaudutaan pitkän aikavälin laskel- miin.Talousteoria ei tarjoa yhtä yleisesti hyväksyt- tyä teoriaa talouskasvun perimmäisistä tekijöis- tä. Yleisesti lähdetään kuitenkin siitä, että talo- udet konvergoituvat pitkän aikavälin tasapai- nouralle, joka puolestaan riippuu kullekin kansantaloudelle ominaisista rakenteista, ta- louspolitiikasta ja globaalista teknologisesta kehityksestä. Pitkällä aikavälillä kaikki taloudet
siis kasvavat yhtä nopeasti globaalin teknologi- sen kehityksen mahdollistamaa vauhtia, mutta eroavuudet henkeä kohti lasketun bruttokan- santuotteen kasvussa maiden välillä voivat säi- lyä sen vuoksi, että maiden välillä on eroavuuk- sia esimerkiksi väestön kehityksessä, koulutus- tasossa tai teknologian tasossa. Viimeksi mainit- tuihin suureisiin taas vaikuttavat monet raken- teelliset tekijät ja harjoitettu talouspolitiikka.
Pitkän aikavälin laskelmia ei tule tulkita pe- rinteisinä ennusteina vaan pikemminkin erään- laisina painelaskelmina. Pitkän aikavälin laskel- malla voidaan esimerkiksi arvioida, missä vai- heessa väestön ikääntymisen seurauksena kan- santalouteen kohdistuu paineita, jolloin niihin voidaan ennalta varautua. On selvää, että las- kelmissa esitetyt numeeriset arviot eivät sellai- sinaan osu oikeaan, vaan oleellista on yrittää kuvata taloudellisia vuorovaikutussuhteita.
295 Laskelmia voidaan myös tehdä hyvin erilaisilla
analyyttisillä lähestymistavoilla, mistä syystä tulosten vertaileminen voi joissain tapauksissa olla haastavaa.
Seuraavassa esitettävä valtiovarainministe- riön pitkän aikavälin laskelma perustuu Cobb- Douglas-tuotantofunktion hyödyntämiseen.
Laskelmassa lähdetään kuitenkin liikkeelle ministeriön maaliskuussa valmistuneesta lyhy- en aikavälin ennusteesta vuosille 2015–2017 (Valtiovarainministeriö 2015). Tätä jatketaan vuosille 2018 ja 2019 niin sanotulla keskipitkän aikavälin laskelmalla (julkaistu myös maalis- kuun taloudellisessa katsauksessa). Hyödyntä- mällä potentiaalisen tuotannon laskentamene- telmää vuoden 2018 BKT:n kasvuksi arvioi- daan 1,3 % ja vuoden 2019 kasvuksi 1,2 %.
Vuodesta 2020 lähtien BKT:n kasvu nou- dattaa potentiaalisen tuotannon uraa. Valtiova- rainministeriön laskentakehikko ei mahdollista t&k-toiminnan BKT-osuuden arvioimista. Si- ten taulukossa 1 raportoidaan vain tulokset kolmesta pyydetystä suureesta.
Laskelmassa henkeä kohti lasketun reaali- sen BKT:n vuotuinen kasvuvauhti kiihtyy vuo- den 2020 1,1 prosentista 1,8 prosenttiin vuon- na 2035. Vastaavalla ajanjaksolla kokonaistuot- tavuuden kasvu konvergoituu yhteen prosent- tiin ja on 0,4 % vuonna 2020.
Potentiaalisen tuotannon kasvun arvio pe- rustuu väestöennusteeseen. Sen pohjalta Eu-
roopan komission kehittämää CSM-mallia (Co- hort Simulation Model) käyttämällä saadaan ennuste osallistumisasteen ja lopulta työllisyy- den kehitykselle pitkällä aikavälillä (European Commission 2015). Valtiovarainministeriön ennusteessa hyödynnetään Tilastokeskuksen väestöennustetta, jossa väestö (ml. maahan- muutto) kasvaa vuosien 2015 – 2024 aikana 0,4
% vuodessa ja vuoden 2025 jälkeen 0,3 %.
Näiden tulemana osallistumisasteiden ennuste- taan nousevan 0,4 prosenttiyksikköä ja nousu tapahtuu pääasiassa ikääntyvien työntekijöiden kohdalla. Työllisyys kasvaa vuosien 2015–2024 välisenä aikana 0,3 % ja vuosina 2025 -2035 0,1 %. Pitkällä aikavälillä työllisyys syntyy re- siduaalinomaisesti väestöennusteen, CSM:sta saatujen osallistumisasteiden ja työttömyysas- teoletuksen (NAIRU) seurauksena. Samalla menetelmällä tehdyt laskelmat löytyvät myös Euroopan komission keväällä 2015 julkaise- masta ikääntymistyöryhmän raportista.
Kuten taulukosta nähdään, niin reaalinen henkeä kohden laskettu BKT kasvaa hitaam- min kuin työn tuottavuus, sillä väestö kasvaa työllisyyttä nopeammin ja huoltosuhde heikke- nee. Toisaalta työn tuottavuus kasvaa kokonais- tuottavuutta nopeammin, joten talous pääoma- valtaistuu laskentahorisontilla.
Mielenkiintoinen kysymys on kuitenkin se, minkälaista sopeutumista Suomen taloudessa tarvitaan seuraavien viiden vuoden aikana, jot-
Taulukko 1. Bruttokansantuotteen ja työn tuottavuuden kasvuvauhti, %/v
2015–2024 2025–2035
Reaalinen BKT per capita 0,7 % 1,2 %
Työn tuottavuus 0,9 % 1,4 % Nimellinen BKT 3,0 % 3,5 %
M i k a K u i s m a n e n , J u k k a R a i l a v u o j a M i k k o S a r i o l a
296
KAK 3/2015
ta päästäisiin vuodesta 2020 lähtien yllä esitet- tyyn kehityskulkuun. Kysymykseen yritämme vastata käyttäen DSGE-tyyppistä mallia.
Valtiovarainministeriössä kehitetty uuskey- nesiläiseen makromalliperheeseen kuuluva malli (Kooma) kuvaa Suomen taloutta hyödyn- täen neljännesvuositilinpitoa. Mallissa on kah- denlaisia kuluttajia. Osa heistä on eteenpäin- katsovia ja he maksimoivat hyvinvointiaan yli ajan kuluttaen ja säästäen parhaaksi katsomal- laan tavalla. Osalla kuluttajista sen sijaan on rajattu pääsy rahoitusmarkkinoille ja he kulut- tavat kaiken saamansa tulon jokaisella periodil- la. Monopolistiset yritykset synnyttävät talou- den arvonlisäyksen. Yritykset ovat hinnanaset- tajia ja saavat hinnoitteluvoimansa tuotediffe- rentaatiosta. Voittoa maksimoivista yrityksistä vain osa −tyypilliseen uuskeynesiläiseen tapaan
− saa asettaa tuotteilleen haluamansa hinnan.
Rajoitteesta syntyy malliin nimellisiä hintajäyk- kyyksiä. Lopputuotteiden tuotantoprosessissa yritykset käyttävät sekä kotimaisia että ulko- maisia tuotantopanoksia välituotteinaan. Yri- tysten tuottamia lopputuotteita käytetään koti- maassa kulutukseen ja investointeihin tai sitten hyödyke viedään ulkomaille. Mallissa julkinen sektori kerää erilaisin veroin tuloja rahoittaak- seen kulutus- ja investointimenonsa sekä tulon- siirrot kuluttajille. Julkinen sektori voi myös velkaantua. Pienen avoimen talouden tapaan mallitalouden toimilla ei ole vaikutusta valuut- takurssiin tai kansainväliseen korkotasoon.
Mallin toimijoiden kohtaama korkotaso sen sijaan riippuu maan ulkoisesta nettovarallisuu- desta, koska maan velkaantuessa ulkomaille se joutuu maksamaan riskipreemiota kansainväli- sen korkotason yli.
Suhdannevaihtelu talouden trendikasvun ympärillä saa alkunsa sokeista, jotka välittyvät talouteen eri viiveillä. Jos talouteen ei kohdistu
uusia häiriöitä, sokin vaikutus lievenee ajan kuluessa ja talous palaa tasapainoonsa. Valtio- varainministeriön malli onkin kehitetty juuri tällaisen suhdannevaihtelun analysointiin. Täl- lä mallilla voidaan tarkastella tilastollisesti ha- vaitsemattomia sokkeja ja niiden välittymistä talouden eri sektoreilla. Tällaista menetelmää kutsutaan sokkikontribuutiohajotelmaksi.
Valtiovarainministeriön mallissa on useita eri sokkeja, kuten teknologia- ja preferenssi- sokkeja, joita ei voida havaita. Mukana on myös havaittuihin muuttujiin liitettäviä sokke- ja, kuten öljyn hinta, valuuttakurssi ja ulko- maantalouden muuttujiin liittyvät sokit.
Pitkän aikavälin ennusteen analysoimiseksi sokit on jaoteltu viiteen ryhmään: yritysten käyttäytyminen, kotitalouksien käyttäytyminen (kysyntä), ulkomainen kehitys, hinnat ja julki- nen talous. Vuoden 2012 jälkeisen hitaan toi- pumisen aikaa kuvaavat negatiiviset yritysten ja kotitalouksien (kysyntä) optimointiongelmaan liitettävät sokkikontribuutiot (kuvio 1). Toi- saalta hintoihin liittyvät sokit ovat tukeneet kasvua viime vuosina ja säilyvät samansuuntai- sina myös suhdanne-ennusteen ajanjaksolla 2015–2017. Keskipitkän aikavälin ennustejak- solla 2018–2019 BKT:n kasvun kiihtymisen edellytys on työn tarjonnan sekä tekniseen ke- hityksen (yritys) sokkikontribuutioiden kään- tyminen positiiviseksi. Kysyntäsokit kuitenkin edelleen hidastavat talouskasvua ja hintasokit kääntyvät negatiivisiksi, sillä kysynnän elpyessä myös hinnat nousevat.
Laskelmassa mallin trendikasvu on asetettu vastaamaan valtiovarainministeriön arvioimaa potentiaalisen tuotannon kasvua vuoden 2020 jälkeen ja oletettu että myös aktuaalinen BKT kasvaa potentiaalisen tuotannon vauhtia sen jälkeen. Täten havaittuna muuttujana oleva BKT:n kasvun poikkeama trendikasvusta saa
297 arvon nolla. Sokit palaavat tasapainoonsa hi-
taammin. Positiiviset työn tarjontasokit ja tek- nologiasokit eivät ehdi poistua täysin tarkaste- lujakson loppuun eli vuoteen 2035 mennessä.
Sen sijaan ulkoiset sokit häviävät taloudesta nopeammin ja jäävät myös työn tarjontaan sekä teknologiaan verrattuna merkitykseltään lie- vemmiksi. □
Kuvio 1. Pitkän aikavälin ennusteen sokkikontribuutiohajotelma*
*BKT:n kasvun poikkeama trendikasvusta.
-0,12 -0,1 -0,08 -0,06 -0,04 -0,02 0 0,02 0,04 0,06 0,08
1999 2004 2009 2014 2019 2024 2029 2034
Yritykset
Ulkomainen kehitys Julkinen talous Hinnat Kysyntä Kuvio 1. Pitkän aikavälin ennusteen sokkikontribuutiohajotelma*
*BKT:n kasvun poikkeama trendikasvusta.
Kirjallisuus
European Commission (2015), The 2015 Ageing Re- port: Economic and budgetary projections for the 28 EU Member States (2013-2060), European Economy 3/2015.
Valtiovarainministeriö (2015), Taloudellinen katsaus, Kevät 2015, Valtiovarainministeriön julkaisu – 17a/2015.
M i k a K u i s m a n e n , J u k k a R a i l a v u o j a M i k k o S a r i o l a
