• Ei tuloksia

Tiivis perusteos kielten revitalisaatiosta näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Tiivis perusteos kielten revitalisaatiosta näkymä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

621 621

TIIVIS PERUSTEOS KIELTEN REVITALISAATIOSTA

Lenore A. Grenoble ja Lindsay J. Whaley Saving Languages. An introduction to language revitalization. Cambridge: Cambridge University Press 2006. 231 s. ISBN 978-0-521-81621-2 (sidottu), 978-0-521-01652-0 (nidottu).

K

ielten uhanalaistuminen ja uhanalais- ten kielten revitalisaatio ovat nousseet yhdeksi ajankohtaisimmista aiheista kie- lentutkimuksen kentässä ja sen liepeillä.

Viime vuosina on ilmestynyt useita mie- lenkiintoisia teoksia, joissa revitalisaatiota on käsitelty niin yleisellä tasolla kuin eri kieliyhteisöjen tarjoamien esimerkkien va- lossa. LENORE GRENOBLEN ja LINDSAY WHA-

LEYN teos Saving Languages jatkaa samoil- la linjoilla. Kirjoittajat työskentelevät Dart- mouthin yliopistossa, Grenoble venäjän kielen ja kielitieteen professorina ja Whaley klassisten kielten ja kielitieteen apulaispro- fessorina/dosenttina. Tutkijoina Grenoblea ja Whaleyta yhdistää uhanalaisuusteeman lisäksi muun muassa kiinnostus tunguusi- kieliin. Aiemmin he ovat toimittaneet yh- dessä teoksen Endangered Languages (1998).

Grenoblen ja Whaleyn kunnianhimoise- na tavoitteena on ollut luoda yleistajuinen lähdeteos kielten elpymisestä ja elvyttämi- sestä. He ovat tarkoittaneet kirjansa laajalle lukijakunnalle, niin tutkijoille kuin muil- lekin aiheesta kiinnostuneille, esimerkiksi kieliaktivisteille ja poliitikoille. Jälkim- mäistä kohderyhmää ajatellen kirjoittajat esittävät tekstissä suosituksia, jotka kos- kevat esimerkiksi ortografi an laatimista ja sopivan kielenopetusmallin kehittämistä.

Revitalisaatioon perehtyneelle kielentutki- jalle Saving Languages sisältää paljon itses- täänselvää tietoa. Toisaalta vastapainona on tarpeeksi tuoretta tietoa ja näkökulmaa.

Kirjassa on seitsemän päälukua. Niistä ensimmäinen käsittelee kielen revitalisaa-

tiota globaalina aiheena. Esille tulee pe- rustietoa maailman kielten tilasta, kielen tilan arvioimisesta, uhanalaisuudesta ja aihepiirin terminologiasta. Toisessa luvus- sa käsitellään revitalisaatiossa huomioon otettavia tekijöitä. Makrotasolla näitä ovat muun muassa valtion tuki, koulutuspolitiik- ka ja alueellinen autonomia, mikrotasolla puolestaan muun muassa kieliasenteet, in- himilliset resurssit ja uskonto. Kolmas luku keskittyy kielenelvytysmallien esittelyyn.

Esille tulevat täydellinen ja osittainen kie- likylpy, paikalliskielen opettaminen toisena kielenä, yhteisöpohjaiset ohjelmat, kieli- mestari–oppilas-ohjelmat, kielen takaisin ottaminen (language reclamation models) ja kielen dokumentointi revitalisaatiotar- koituksissa.

Neljäs luku koostuu neljästä tapaus- tutkimuksesta, jotka koskevat Siperian alkuperäiskieliä, Etelä-Amerikan shuaria, Kanadan mohawkia sekä hawaijia. Maail- manlaajuisesti tunnettu maorin kielen re- vitalisaatioprosessi tulee lyhyesti esille jo neljännessä luvussa täydellisen kielikylvyn yhteydessä.

Viides luku koskee luku- ja kirjoitustai- toa. Englannin kielen termi literacy on tässä hieman hankalasti suomennettavissa; useis- sa yhteyksissä sillä viitataan pikemminkin kirjallisen kulttuurin ja kirjakielen olemas- saoloon kuin luku- ja kirjoitustaitoon. Kir- joittajat esittelevät eri luku- ja kirjoitustai- tomalleja, kirjallisen kulttuurin merkitystä kielen revitalisaatiossa ja paikallisten luku- ja kirjoitustaito-ohjelmien luomista. Kuu- des luku pureutuu ortografi an ja standardi-

virittäjä 4/2008

(2)

622 622 soinnin kysymyksiin. Seitsemäs, kaikista laajin luku käsittelee vähemmistökielen elpymiseen tähtäävän kieliohjelman luo- mista. Luvussa käydään läpi muun muassa hankkeen valmistelu, tavalliset ongelmat, sanaston päivittäminen, opettajakoulutus, teknologian merkitys ja ulkopuolisten roo- li hankkeessa. Alkusanoissaan kirjoittajat mainitsevat ottaneensa kirjan rakenteessa huomioon sen, että jotkut lukijat lukevat ensimmäisenä tämän viimeisen luvun.

Kirjoittajat perustelevat luku- ja kirjoi- tustaidon ja ortografi an osuuksien mukaan ottamista sillä, että kyseessä on monimut- kainen mutta vähemmistökielen revitalisaa- tion kannalta erittäin tärkeä kokonaisuus, jota revitalisaatiokirjallisuudessa on har- voin käsitelty syvällisesti. Mielestäni rat- kaisu on onnistunut, vaikka se äkkiseltään tarkasteltuna luokin teokseen eräänlaista hajanaisuutta. Rakenteellisista ratkaisuis- ta hieman ongelmalliselta tuntuu se, että kielen standardisoimista käsitellään sekä luku- ja kirjoitustaidon että ortografian yhteydessä. Viimeisessä luvussa taas kä- sitellään pitkälti jo aiempana esille tulleita aiheita, mitä selittää kirjoittajien ajatus lu- vun autonomisuudesta. Seitsemäs luku on kokonaisuudessaan onnistunut tiivistelmä revitalisaatiohankkeen edellytyksistä ja vaiheista.

Yksi teoksen vahvuus ovat lukuisat ja monipuoliset esimerkit eri vähemmistökie- listä, joita tulee esille kautta koko teoksen.

Kokonaan tapaustutkimuksista koostu- van neljännen luvun esimerkit edustavat mielenkiintoisesti hyvin erilaisia kieliä.

Siperian alkuperäiskielten osuus erottuu

kuitenkin harmittavasti muista pintapuoli- suudellaan ja historiaan painottumisellaan.

Tämä johtunee pääasiassa siitä, ettei Venä- jän vähemmistökielistä ole juuri olemassa tuoretta uhanalaisuus- ja revitalisaatiotut- kimusta. Vastaavasti yksityiskohtaisimmin on kuvattu hawaijin kielen elpymistä, joka on yksi maailmanlaajuisesti tunnetuimpia ja tutkituimpia revitalisaatiotapauksia.

Grenoblen ja Whaleyn tekstiä leimaa kauttaaltaan ilahduttavan realistinen suh- tautumistapa kielen revitalisaatioon. He ko- rostavat sitä, että kielenpuhujayhteisön oma tahto on revitalisaation tärkein lähtökohta ja voimavara. Revitalisaation vaikeus tulee esille tuon tuosta, eikä suotta. Osoittavathan lukuiset esimerkit ympäri maailman, ettei revitalisaatio välttämättä johda vähemmis- tökielen merkittävään elpymiseen, vaikka edellytykset siihen olisivat periaatteessa olemassa. Revitalisaatio on pitkä ja vaativa prosessi, joka vaatii yhteisön sitoutumis- ta, ulkopuolista tukea, tietoa ja asennetta.

Toivottavasti Saving Languages voi osal- taan toimia tiedon ja inspiraation lähteenä uhanalaisten vähemmistökielten puhuja- yhteisöille.

ANNIKA PASANEN

Sähköposti: annika.pasanen@helsinki.fi LÄHDE

GRENOBLE, LENORE A. – WHALEY, LINDSAY J. (toim.) 1998: Endangered langu- ages: Language loss and community response. Cambridge: Cambridge University Press.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Australian valtakunnallinen kartoitus pyrki luonnehtimaan ihmisiä sen suhteen, mitä he kykenevät ja eivät kykene tekemään täten ymmärtäen, että luku- ja kirjoitustaito

Tällaisia ovat esimerkiksi suullisen ja kirjallisen kulttuurin rajapinnat ja kansan ja eliitin erottaminen sekä kielten, kansallisuuksien ja valtioiden rajat.. Kansallisten

Toisen kielen oppijaa ja luku- ja kir- joitushäiriöistä lasta ei ole aiemmin yhtäai- kaisesti seurattu, ja suomen kieleen liittyviä yksilöinterventiotutkimuksia on muutenkin

Kirjassa on esipuheen jälkeen uralilai- sia kieliä ja niiden historiaa yhteisesti käsittelevä luku (29 s.), jota seuraavat eri kieliryhmien tai kielten ja niitä pu- huvien

Lyons näkee oivaltavasti sen, miten rajat suullisen ja kirjallisen kulttuurin välillä olivat häilyviä: myös sellaiset ihmiset kirjoittivat, joiden kirjoitustaito oli

Mik¨a on arvauksesi, jos valittu pallo on valkoinen? Tuntuisi j¨arkev¨al- t¨a arvata Laatikko 3, koska siell¨a on suhteellisesti eniten valkoisia. Intuitiivisesti oikealta

Derivoi ja sijoita sen lausekkeeseen haluttu

tline=fgetl(FID) returns the next line of a file associated with file fgetl lukee tiedostotunnisteesta FID tekstiä rivi kerrallaan ja tallentaa tuloksen.