318
AIKUISKASVATUS 4/2003 KIRJA-ARVIOITA
JUHANI KIRJONEN (toim./ed.
2003) Tietotyö ja ammattitaito – Knowledge Work and Occu- pational Competence.
Jyväskylän yliopiston Koulu- tuksen tutkimuslaitos ja Jyväs- kylän koulutuskuntayhtymä Tietotyö ja ammattitaito -teok- sen syntyhistoria liittyy kan- sainväliseen Northern Lights - kongressiin Jyväskylässä 29.–
31.1.2003. Kirja koostuu yhdes- tätoista artikkelista, jotka olivat pääalustuksia itse kongressis- sa. Artikkelit kattavat mm. työ- käytäntöjä, virtuaalista oppi- mista, digitaalista sisältöä, asiantuntijuuden kehittämistä, tietotyön vaikutusta uneen, työkulttuuria ja erityislahjak- kuuksia. Kokonaisuus muodos- tuu viidestä englanninkielises- tä ja seitsemästä suomenkieli- sestä artikkelista ja niitä tuke- vista kommenttipuheenvuo- roista.
Roger Säljö pureutuu artik- kelissaan erityisesti teknologi- aan ja työn luonteen muuttumi- seen. Artikkelissa tuodaan esil- le tietotekniikan yleistymisestä johtuvia ilmiöitä ihmisten oppi- miseen, älyllisten kykyjen käyt- tämiseen ja yleisesti tapaan työskennellä. Hänen mielestään informaatio- ja viestintäteknolo- gian (IVT) merkitystä ei tule ko- rostaa lyhyen tähtäimen ongel- mien ratkaisijana. Monissa ta- pauksissa IVT on esitelty rat- kaisuna ongelmiin, joita ei kou- luissa ole koskaan ollutkaan.
Toisaalta Säljö painottaa IVT:n pitkän aikavälin vaikutuksia oppimiseemme ja päättelytapoi- himme. Hänen mukaansa IVT
määrittää uudelleen sitä, miten me tulkitsemme ja kommuni- koimme merkityksiä. Erityisesti tämä näkyy muutoksena oppi- misessa ja tiedon käsitteissä.
Säljö nostaa esille viisi IVT:n aiheuttamaa muutosta.
Ensinnäkin IVT edistää ja edellyttää uusia informaation ja tiedon jakamisen sekä yhteis- toiminnan tapoja. Tämä merkit- see monia uusia kontekstuaali- sia käytäntöjä.
Toiseksi IVT rohkaisee uusiin lähestymistapoihin oppi- misessa. Digitaaliteknologiat ovat monimutkaisia, mutta ylei- sesti ystävällistä aloittelijoille.
Esimerkiksi tietoteknisten väli- neiden käyttöä ei opetella ana- lyyttisella ja käsitteellisellä ta- valla, vaan pikemminkin yrityk- sen ja erehdyksen kautta.
Kolmanneksi digitaali- nen luku- ja kirjoitustaito voi- daan nähdä perinteisen teksti- lukutaidon laajennuksena. Mut- ta digitaalinen luku- ja kirjoitus- taito on paljon enemmän kuin perinteinen ja siten myös paljon monimutkaisempi. Dramaatti- nen muutos liittyy kirjoittami- seen, joka tulee yhä tarpeelli- semmaksi osaamiseksi yhteis- kunnassa. Myös muutokset in- formaation saatavuudessa yksi- löille antaa mahdollisuuden ar- vioida kriittisesti, mitä me kat- somme tarpeelliseksi kuulla ja lukea.
Neljänneksi IVT lisää monikielellisyyttä perinteisiin tekstipohjaisiin oppimiskäytän- töihimme. Tätä Säljö pitää hy- vin tärkeänä ulottuvuutena op- pimisessa, päättelyssä ja ajatte- lumallien muodostamisessa.
Viidenneksi uuden medi- an vuorovaikutteinen luonne eroaa jyrkästi useimpien perin- teistien työkalujen staattisesta luonteesta.
ASIANTUNTIJUUDEN KEHITTÄMISESTÄ
Päivi Tynjälä kirjoittaa ammatil- lisesta asiantuntijuudesta ja sen kehittämisestä tietoyhteiskun- nassa varsin yleispätevästi ja käytännönläheisesti. Hän on koonnut työtehtävien ominai- suuksia ja niitä vastaavia yleis- taitoja ja asiantuntijuuden ku- vauksia erilaisista tietoyhteis- kunnan näkökulmista tarkastel- tuna. Tuloksena on hänen mu- kaansa seitsemän yleistä tren- diä: 1) tieto- ja viestintäteknii- kan kehitys, 2) globalisaatio, 3) jatkuva muutos, 4) verkostoitu- minen, 5) symbolianalyyttinen työ, 6) henkilöpalvelut ja 7) ru- tiinituotantopalvelut. Kaikissa näissä kohdissa vaaditaan usei- ta yleistaitoja sekä asiantunti- juutta. Lista on hengästyttävän pitkä ja herättää välittömästi kysymyksen, voiko yksi ihmi- nen millään hallita kaikkia näitä osa-alueita. Tynjälän käsityk- sen mukaan tarvitsemme näiden taitojen kehittämiseen pedago- giikkaa, jota hän paremman ter- min puuttuessa nimittää alusta- vasti yhdistäväksi eli integratii- viseksi pedagogiigaksi. Tällä hän tarkoittaa lähinnä seuraavia asioita: a) yleisvalmiuksia integ- roida oppimista alakohtaisten tietojen ja taitojen opiskeluun, b) teorian, käytännön ja itsesää- telytaitojen integrointia, c) työn ja oppimisen integrointia sekä d) konkreettisen tekemisen ja
TUTKIMUSTEN TULOKSIA ESITTELEVÄ,
POHDISKELEVA TEOS TIETOTYÖSTÄ
319
abstraktin ajattelun integrointia.
Hän nostaa esille myös viime- aikaisia pedagogisia ratkaisuja, joissa tällainen integrointi on mahdollista. Esimerkit lienevät useimmille tuttuja, kuten tiedon rakentelu, tutkiva oppiminen ja ongelmalähtöinen oppiminen.
Lopuksi esitettyjen esimerkkien perusteella Tynjälä kokoaa yh- teen lupaaville pedagogisille ratkaisuille tyypillisiä piirteitä.
Hänen mukaansa on tärkeää kehittää erityisesti elinikäisen oppimisen valmiuksia sekä sel- laisia yleistaitoja, joilla on kan- tavuutta erilaisissa tilanteissa ja työympäristöissä. Tästä on vai- kea olla erimieltä.
UNEN PUUTE AITO ONGELMA
Työterveyslaitoksen tutkijat kir- joittavat ansiokkaan artikkelin tietotyöstä ja unesta. Tulokset ovat lohdutonta luettavaa. 82 prosenttia tutkimukseen osallis- tuneista tietotekniikan ammatti- laisesta teki ylitöitä ja 66 pro- senttia niistä ei saanut mitään korvausta. Nämä faktat eivät to- dellisuudessa liene mitään yllä- tyksiä. Eniten kuitenkin mieti- tyttää, miten oikeasti lisätään työntekijöiden vaikutusmah- dollisuuksia työn ja työajan suunnitteluun tahi miten suh- teutetaan työn vaatimukset yk- silöllisiin resursseihin. Nämä kun olisivat tutkijoiden mukaan keinoja hallita nykyistä parem- min tietotekniikan ammattilais- ten pitkiä kokonaistyöaikoja.
Taloudellisen tilanteen kiristy- minen kun näkyy näinä päivinä irtisanomisruuhkana, jolloin yk- silöiden vaikutusmahdollisuu- det omaan työhönsä todellisuu- dessa kapenevat tai häviävät kokonaan. Ylitöiden, univajeen ja unettomuuden vähentäminen on joka tapauksessa tärkeää,
työhön liittyvästä tutkimukses- ta kiinnostuneille lukijoille. Mi- kään käytännön työkalukirja kyseessä ei ole, vaan enemmän- kin pohdiskeleva ja tutkimusten tuloksia esittelevä teos. Punai- sena lankana toimii tietotyö ja sen aiheuttamat muutokset työlle. Kirja soveltuu erityises- ti nykypäivän tietotyön ongel- makentästä kiinnostuneille tut- kijoille, joille tieteellisten ja usein abstraktien termien käyt- tö on arkipäivää. Tekstit eivät ole vaikealukuisia, vaan helpos- ti ymmärrettävää perustekstiä.
Kirjan teemaan liittyen voisi kysyä onko tänä päivänä enää mitään muuta työtä kuin tieto- työtä? Kaikkea työtä ei kuiten- kaan voi luokitella tietotyöksi, vaikka useimpiin töihin jollain tavalla tietoa tarvitaankin – joi- hinkin vähemmän joihinkin enemmän. Ja toisaalta, onko kaikki tietokoneen äärellä tehty työ tietotyötä? Tähänkään ei ole niin yksiselitteistä vastaus- ta kuin ensihätään voisi kuvitel- la. Tietokoneella voidaan joutua tekemään aika ajoin hyvinkin mekaanista työtä, ilman tarvet- ta tiedon todelliseen käsitte- lyyn. Itse konehan käsittelee ja tallentaa vain informaatiota, ei tietoa. Vastaavasti ilman tieto- konetta voidaan tehdä hyvinkin tietointensiivistä työtä.
Lassi Köppä
jotta ihmiset saataisiin viihty- mään pidempään työelämässä.
Olisiko tämä aihe, jota pitäisi puida myös tupo-neuvotte- luiss, jotta asialle voitaisiin teh- dä jotakin?
Kirjan toiseen painokseen on lisätty artikkeleiden kom- menttipuheenvuorot, mikä on hyvä idea. Sitä kannattaisi vil- jellä myös muussa tieteellises- sä kirjallisuudessa. Esimerkiksi asiaan vihkiytymättömälle artik- keli tietotyön yhteyksistä työ- määrään, työaikoihin ja uneen oli kyllä informatiivinen ja sel- keä. Teksti kertoi hyvin selke- ästi yksilön näkökulmasta, mik- si univajetta ja unettomuutta esiintyy, mutta vasta lukemalla artikkeliin liittyvän kommentti- puheenvuoron sai käsityksen näihin ongelmiin vaikuttavista taustatekijöistä. Työympäris- töä, työn kuormitusrakenteita ja merkitysjärjestelmiä voidaan tarkastella myös evoluution nä- kökulmasta. Jos varsinainen ar- tikkeli kuvasi syy-seuraus -suh- teita, niin kommenttipuheen- vuoro auttoi ymmärtämään on- gelmakenttää laajempana sys- teemisenä kokonaisuutena.
Kaksi viimeistä artikkelia tuntuvat tarpeettomalta täyt- teeltä kirjan muuten mielenkiin- toisessa kokonaisuudessa. Ne ovat lähinnä revontulimatkailun mainostekstejä. Vaikka artikke- lit alun perin esitettiin kongres- sissa, jonka nimi oli ”Revontu- let – Northern Lights”, ei revon- tulimatkailuun liittyvät artikke- lit millään tavoin tue kirjan sisäl- töä, päinvastoin.
LOOGINEN KOKONAISUUS
TIETOTYÖTUTKIMUKSISTA Kaiken kaikkiaan Tietotyö ja ammattitaito -kirja muodostaa loogisen kokonaisuuden tieto-
AIKUISKASVATUS 4/2003 KIRJA-ARVIOITA
