V
iime syksyn keskeisiin tapahtumiin kuului- kin marraskuussa pidetty päätösseminaari, jos- sa kuultiin hankkeen tuloksista sekä informaatio- lukutaidon tutkimuksen haasteista.Seminaarin pääpuhujana oli varadekaani ja apulaisprofessori Christine Bruce Queensland University of Technologysta, Australian Brisba- nesta.
Lisäksi paikalla oli useita kotimaisia esiintyjiä.
Tutkija Kai Halttunen käsitteli esityksessään in- formaatiolukutaidon tutkimus- ja kehittämis- työn haasteita. Tietoasiantuntija Päivi Helmi- nen ja yliopistonlehtori Kristina Lindström ker- toivat, kuinka informaatiolukutaidon integroin- ti on toteutettu käytännössä Viikin tiedekirjas- ton ja Soveltavan kemian ja mikrobiologian lai- toksen yhteistyönä.
Kirjastonjohtaja Jarmo Saarti toi esiin yliopis- tokirjastojen näkökulman informaatiolukutai- don kehitystyöhön. Luonnollisesti puheenvuo- rot olivat myös hankkeesta vastanneella kirjas- to- ja tietopalvelujohtaja Kaisa Sinikaralla sekä hankkeen aiemmalla suunnittelijalla Anne Leh- dolla.
Esittelen lähemmin Christine Brucen ajatuksia sekä hankkeen keskeisiä saavutuksia. Kaikkien se- minaariesiintyjien luentomateriaaleihin ja mui- hinkin hankkeeseen liittyviin asioihin voi tutus- tua www.helsinki.fi/infolukutaito -sivuilla.
Informaatiolukutaidon opintosuunnitelma, opetusmateriaali ja verkosto palvelemaan yliopistokirjastoja
Aki Kangas
Informaatiolukutaidon opintosuunnitelma on ollut yliopistokirjastojen yhteinen virtuaaliyliopistohanke, jonka keskeisenä tavoitteena on ollut integroida infor- maatiolukutaito osaksi akateemisia opintoja. Kolmivuotinen hanke päättyi vuo- denvaihteessa. Syntyneet tulokset, opintosuunnitelma, opetusmateriaali ja yhteyshenkilöjen verkosto palvelevat moninaisin tavoin kirjastoja.
Informaatiolukutaidon näkökulmat vaihtelevat
Christine Bruce on kansainvälisesti tunnettu tut- kija ja hän on paneutunut informaatiolukutaidon tutkimukseen jo pitkään. Vuonna 997 valmistu- neessa väitöskirjassaan ”Seven Faces of Informa- tion Literacy” hän tuo esiin eri näkökulmia in- formaatiolukutaitoon.
Brucen mukaan informaatiolukutaito voidaan liittää muun muassa tietotekniikan hyödyntä- miseen, tiedonlähteiden käyttöön ja tiedonhan- kinnan prosessien hallintaan. Se voidaan mieltää myös asiakokonaisuuksien muodostamiseksi ja informaation viisaaksi ja järkeväksi käytöksi.
Bruce totesi, että informaatiolukutaidon ope- tuksessa on lisäksi otettava huomioon erilaiset kä- sitykset oppimisesta ja opettamisesta. Eri toimi- jat, kuten opiskelijat, opettajat ja kirjastoammat- tilaiset mieltävät usein nämä asiat eri tavoin.
Oppiminen saatetaan ymmärtää esimerkiksi faktojen opiskeluna, opiskelijan tietämyksen kas- vuna tai ajattelutapojen ja käsitysten muuttumi- sena. Opettaminen voi puolestaan merkitä infor- maation välittämistä opettajalta opiskelijalle tai vaikkapa oppimaan oppimisen tukemista.
Kirjastoammattilaiset työskentelevät ympäris- töissä, joissa kommunikointia ja opetuksen suun- nittelua voivat vaikeuttaa eri tavat käsittää infor- maatiolukutaito, opetus ja oppiminen. On tär-
keää tiedostaa näiden eri näkemysten olemassa- olo ja jäsentää niitä. Tämä on luo perustan in- formaatiolukutaidon opetuksen suunnittelulle ja menestyksekkäälle toteuttamiselle.
Brucen laatiman kuuden eri kehyksen avulla on helpompi ymmärtää eri näkökulmia informaatio- lukutaidon opetuksessa. Näistä jokaisessa on ha- vaittavissa erilaisia painotuksia informaatiosta, informaatiolukutaidosta, opetuksesta ja oppimi- sesta. Tiivistäen opetuksessa voidaan painottaa:
() sisältöjä (The Content Frame) (2) taitoja (The Competency Frame)
(3) oppimaan oppimista (The Learning to Learn Frame)
(4) yksilöllistä tilannetta (The Personal Relevan- ce Frame)
(5) sosiaalista näkökulmaa (The Social Impact Frame) sekä
(6) opiskelijoiden käsityksiä informaatiolukutai- dosta (The Relational Frame).
Oppimis- ja opiskelijakeskeinen opetus tekee tuloaan
Brucen mielestä opetuksesta vastaavien tulisi lä- hestyä aihetta erityisesti opiskelijoiden käsitysten kannalta. Opetuksen lähtökohtana ovat tällöin opiskelijoiden yksilölliset kokemukset sekä heille ominainen tiedonhankintakäyttäytyminen.
Ammattilaisen tehtävänä on tunnistaa kulloin- kin vallitsevat erilaiset käsitykset informaatiolu- kutaidosta, syventää opiskelijalle jo tuttuja kä- sityksiä sekä toisaalta tukea uusien näkökulmi- en ja ideoiden syntymistä. Opetuksen tulisi olla tulevaisuuteen suuntaavaa ja opetuksesta vastaa- vien tulisikin pohtia, mitä taitoja opiskelija tar- vitsee esimerkiksi oman tieteenalansa kehityksen seuraamiseen ja alalla ilmenevien uusien asioiden omaksumiseen.
Bruce totesi, että tämä lähestymistapa heijaste- lee perimmältään paradigman muuttumista: on siirrytty sisältöperustaisesta oppimisesta kohti
oppimisprosesseja sekä opettajakeskeisestä opis- kelijakeskeisempään lähestymistapaan.
Bruce kertoi myös informaatiolukutaidon ope- tukseen liittyvien uudistusten ja hankkeiden to- teuttamisesta. Niistä kuvastuvat toimintasuun- nittelun yleiset periaatteet, jossa lähtökohtana on eri toimijoiden näkemysten esiin tuominen, erilaisten näkemysten arvostaminen ja huomi- oiminen.
Olennaista on muutoksen hallittu johtaminen, muutosprosessin ja saavutusten arviointi sekä tu- levaisuuteen suuntaava toimintatapa. Kehittä- mistyö on jatkuva ja uudistuva prosessi. Syväl- linen muutos ja uudistusten omaksuminen voi edellyttää kulttuurisia muutoksia.
Opintosuunnitelma yhtenäistämään opetusta
Strategiatasolla hankkeen tuloksista keskeisim- piä on informaatiolukutaidon opintosuunnitel- masuositus jossa määritellään, kuinka informaa- tiolukutaidon opetus tulisi järjestää kaksiportai- sessa tutkintojärjestelmässä. Suosituksella on ol- lut tärkeä merkitys opetuksen suunnittelun tuke- na. Opetus on nyt aiempaa järjestelmällisempää ja yhteismitallisempaa.
Hankkeessa on luotu kysymyskooste, johon on koottu kysymyksiä informaatiolukutaidon ope- tusta ja osaamistestejä varten. Tämä kysymys- patteristo sijoitetaan Moodle-oppimisympäris- töön luotuun Klaara-kysymyspankkiin. Yliopis- tokirjastojen on mahdollista poimia Klaarasta kysymyksiä omiin tarpeisiinsa ja tallentaa niitä muiden käytettäväksi. Klaaran teknisestä toteu- tuksesta vastaa Tampereen teknillinen yliopisto
ja sen koekäyttö on tarkoitus aloittaa alkuvuo- desta 2007.
Keskeisiä tuloksia ovat myös informaatiolu- kutaidon www-sivut sekä yhdyshenkilöverkos- to. Hankkeen www-sivuille on koottu aineisto- ja ja oppimateriaaleja sekä tiedotettu ajankohtai- sista asioista. Yhdyshenkilöverkostoon kuuluu jä- seniä jokaisesta yliopistokirjastosta ja sillä on ol- lut yhteistyön kannalta merkittävä sija. Verkos- toituminen ei ole rajoittunut kotimaahan, sillä kansainvälisiin seminaareihin ja verkostoihin on myös osallistuttu aktiivisesti.
Ensi keväänä ilmestyy Anne Nevgin toimitta- ma ja Yliopistopainon kustantama julkaisu, jo- hon on koottu informaatiolukutaitoa käsittele- viä artikkeleita eri kirjoittajilta.
Vaikka hanke on päättynyt, sen aikana luotu- ja verkostoja ja aineistoja on tarkoitus ylläpitää ja kehittää edelleen. Muun muassa tapaamisia ja koulutustilaisuuksia pidetään jatkossakin tärkei- nä. Kehittämishaasteet koskevat kirjastoja ylei- semminkin. Kansainvälistymisen haasteet, muun muassa eri kulttuuritaustaltaan erilaiset oppijat sekä opetuksen vaikuttavuuden arviointi ovat ol- leet esillä. Kuten Jarmo Saarti seminaarin päät- teeksi osuvasti totesikin, informaatiolukutaidon eteen tehtävä työ ei tekemällä lopu. &
Tietoa kirjoittajasta:
Aki Kangas, suunnittelija 1.9.06-31.1.2007, Informaatiolukutaidon
opintosuunnitelma, SVY -hanke email. aki.kangas@helsinki.fi
