Informaatiolukutaidon kansainvälistä verkostoitumista wikissä ja LILAC-konferenssissa
Tiina Heino & Päivi Helminen
Suomen yliopistokirjastojen neuvoston nimittämä informaatiolukutaidon kan- sainvälinen kirjeenvaihtajaryhmä toimii yliopistokirjastojen kansallisen verkos- ton alaisena. Ryhmän tarkoituksena on informaatiolukutaitoon liittyvien tietojen ja kokemusten vaihtaminen Isossa Britanniassa toimivan CILIP-järjestön IL-ryhmän jäsenten kanssa. Yhteistyön kulkua voi seurata myös kirjeenvaihta- jien wikistä (https://wiki.helsinki.fi/InternIL/International+Information+Literacy +Cooperation). Verkosto lähetti kaksi suomalaista kirjeenvaihtajaa CILIPin vuotuiseen LILAC 2009 -konferenssiin, jossa he tapasivat kollegoita ja kuulivat uusinta uutta informaatiolukutaidon alueelta.
B
ritannian Cardiffissa järjestettiin jälleen vuosit- tainen informaatiolukutaitoon suuntautuva LI- LAC 2009 -konferenssi (LILAC = Librarians In- formation Literacy Annual Conference). Konfe- renssin järjestäjänä on toiminut brittiläisen kirjas- toalan järjestön CILIP:n informaatiolukutaito- ryhmä. Tapahtuman teemoina olivat tänä vuon- na mm. tutkiva oppiminen, uudet teknologiat, elinikäinen informaatiolukutaito ja tutkimuk-sen tukeminen. LILAC-konferenssista saimme monia hyviä vinkkejä alan parhaista käytännöis- tä, mutta luottamuksemme vahvistui myös sii- hen, että olemme jo tehneet hyvää työtä Suo- messa ja olemme etenemässä tulevaisuuteen oi- keansuuntaisesti.
Konferenssi järjestetään vuosittain ja vuoros- sa oli viides juhlavuosi. Osallistujamäärä on kas- vanut joka vuosi – nyt oli tiistaiksi (keskimmäi- LILAC-konferenssin ilmoittautumisaulassa pääpuhujia keskustelemassa
Päivi Helminen
nen päivä) ilmoittautunut 290 osallistujaa. Kon- ferenssi on myös muuttunut yhä kansainväli- semmäksi ja osallistujia oli jo yhdeksästä maas- ta. Konferenssi pidettiin Walesin pääkaupungin Cardiffin yliopistoalueella.
Verkkomatkailu voi tarjota parhaat palat tutkimuksesta
Konferenssin avanneen pääpuheen piti, Melis- sa Highton (Oxfordin yliopisto) aiheenaan uu- det teknologiat. Hänen esityksensä omalaatuinen otsikko, ”Managing your flamingo”, viittaasi ta- rinaan Liisasta Ihmemaassa. Siellähän Liisa jou- tuu pelaamaan tuttua krokettipeliä aivan uuden- laisella mailalla eli flamingolla.
Highton käsitteli olemassa olevan informaati- on syntetisointia ja analysointia ja tarjosi siihen oivalluksia ja tulevaisuuden ennakointia uusien teknologioiden avulla. Hänen ideansa liittyivät suoraan ns. seitsemänteen informaatiolukutai- don pilariin. Britanniassa yleisesti tunnettu IL- malli on SCONUL:in (Society for College, Na- tional and University Libraries) tuottama seitse- män pilarin malli.
Nykyään opiskelijat joutuvat hallitsemaan laa-
jalti erilaisia teknologioita. Elinikäinen oppimi- nen tuo eteen vielä laajemman haasteen. Valmen- namme opiskelijoita työpaikkoihin, joita ei ole vielä luotu. Opetamme heitä käyttämään tek- nologioita, joita ei ole vielä keksitty. He joutu- vat myös ratkomaan ongelmia, joita ei ole vie- lä olemassa.
Uuden teknologian avulla voivat tämän päi- vän opiskelijat myös liikkua ja laajentaa maa- ilmankuvaansa nopeasti. He voivat esimerkik- si tehdä eräänlaisen ”grand Tourin” ja tutustua haluamansa alan parhaimpaan tutkimukseen eri maissa pelkästään tietoverkon kautta. Esimerkik- si Nobel-palkittujen luennot on saatavilla iTune- sista. grand Tour oli suosittua erityisesti ajanjak- sona 1660–1840, jolloin nuoret miehet lähetet- tiin Keski-Eurooppaan tapaamaan tärkeitä hen- kilöitä, mikä oli erittäin etuoikeutettua ja vain harvoilla oli varaa siihen. Uuden tekniikan avul- la jokaiselle meistä tarjoutuu itse asiassa mahdol- lisuus tehdä oma grand Tourinsa.
Lisätietoja:
Steeple Podcast Portal: http://podcast.steeple.
org.uk/
SCONUL Seven Pillars Model for Information Literacy
Kirjaston asiantuntemus opintojen suunnitteluun
Tiistaiaamun pääpuhuja oli Patricia Iannuzzi Ne- vadan yliopistosta Las Vegasista. Hänen aiheenaan olivat uuden sukupolven oppijat (”Transforming Education for Next generation Learners”).
Iannuzin erityisenä mielenkiinnon kohteena oli, miten opiskelijoiden mielenkiinto saataisiin suunnattua ja ylläpidettyä oppimisessa ja opiske- lussa. Esitykseen kuului filmin, jossa oli haastatel- tu tieto- ja videopeleistä innostuneita opiskelijoi- ta. Haastatteluiden tarkoituksena oli saada selvil- le, mitkä ovat innostavat ja sitouttavat tekijät pe- laamisessa. Edelleen hän pohti, miten laitokset ja osastot ovat valmistautuneet kouluttamaan näis- tä uusista opiskelijoista päteviä ammattilaisia tu- levaisuuden liike-elämän palvelukseen.
Iannuzzi korosti myös, miten tärkeää korkea- koulujen kirjastoille on tuntea taustaorganisaati- oidensa tieteenalat. Olisi myös tärkeää olla perillä siitä, mitä omassa yliopistossa ja oman maan kou- lutuspolitiikassa tapahtuu ja tuntea koulutukseen liittyvät keskeiset dokumentit. Jos kirjasto haluaa toimia vaikuttajana, nämä taustat olisi tunnettava
ja niihin olisi osattava viitata sopivissa yhteyksis- sä. Tässä suhteessa pääsemme Suomessa hieman helpommalla, koska yhteiskuntamme ja koulu- tustarjontamme on yhtenäisempää, koulutuspo- liittisista linjauksista perillä oleminen ei ole yli- voimaisen vaikeaa. Niihin voi jopa vaikuttaa.
Iannuzzin mukaan ei ole tärkeää, millä nimellä informaatiolukutaitoon kuuluvia asioita nimite- tään – tärkeintä on, että ne ovat mukana opetus- suunnitelmissa, oppimistavoitteista ja arviointi- työkaluissa. Oppimistavoitteiden laadinnassa kir- jaston henkilökunnan pitää myös tarjota oma asi- antuntemuksensa.
Kirjaston henkilökunnalla on myös tärkeä roo- li tiedonvälittäjänä tieteenalojen ja laitosten vä- lillä. Kirjaston henkilökunnalla on tilaisuus ol- la tekemisissä eri alojen tutkijoiden ja opettajien kanssa aivan eri tavalla kuin yksittäisen laitoksen opettajalla. Samalla kirjastoille tarjoutuisi otol- linen tilaisuus hyvien käytäntöjen välittämiseen myös siksi, koska kirjastot ovat neutraali risteys- paikka eri tieteenalojen välillä. Ianuzzi korosti, et- tä kirjaston asiantuntijoiden pitäisi tulla kutsu- tuiksi ns. ”oikeisiin pöytiin” tai tarvittaessa teh- Päivi Helminen (vasemmalla) ja Tiina Heino esittelemässä posteriaan TVT-aokortista
Päivi Helminen
dä itse aloitteita päästäkseen tiiviimpään yhteis- työhän tutkijoiden ja laitosten kanssa.
Kirjasto digitaalisen demokratian tukijana
Toinen pääpuhuja tiistaina oli Leslie Burger Yh- dysvalloista Princetonin kaupunginkirjastosta.
Hänen aiheensa oli verkkodemokratia ja kansa- laisuus digitaalisessa maailmassa (”From Infor- mation Literacy to Digital Citizenship: Libraries and the New Democracy”).
Burgerin mukaan tiedolla on keskeinen mer- kitys demokratialle ja sen toteutumiselle. Kirjas- tot ovat aina tarjonneet painettuja tiedonlähtei- tä kansalaisilleen, mutta uuden elektronisen tie- don aikakautena on tärkeää jatkaa tiedon jaka- mista digitaalisessa muodossa.
Kirjastoille syntyy verkkodemokratiassa myös uusia tehtäviä, sillä tiedonhakijat täytyy opastaa käyttämään uusia palveluja ja välineitä elektroni- sen tiedon saamiseksi käyttöön. Nykyisessä talo- udellisessa tilanteessa on entistä tärkeämpää, et- tä kirjastot tarjoavat kansalaisille internetyhtey- den ja antavat tukea tiedonhakuun. Leslie Bur- ger totesi Thomas Jeffersonia siteeraten: ”Infor- maatio on demokratian maksuväline”.
Parhaista käytännöistä vinkkejä opetukseen
Rinnakkaissessiot olivat pääosin käytännönlä- heisiä, ja niistä sai vinkkejä esimerkiksi opetuk- sen suunnitteluun. Rinnakkaissessioita oli vaikea valita, koska sessioita oli useita samaan aikaan ja kiinnostavia aiheita oli paljon. Kiinnostavina ai- hepiireinä voi mainita mm. kirjastohenkilöstön kouluttautumisen ja osaamisen jakamisen sekä IL-markkinointiaineistot ja oppimateriaalit.
Kirjastot ovat tuottaneet laajalti erilaisia verk- koaineistoja ja niistä sai runsaasti hyödynnettä- vää omaan opetukseen. Erilaisia markkinointi- aineistoja ja vinkkejä oli myös paljon esillä. Esi- merkkeinä kannattaa mainita seuraavien osoit- teiden aineistot:
http://www.ncl.ac.uk/library/staff/infolit/
http://iskillzone.uwe.ac.uk
Web 2.0 -sovellukset, kuten Twitter sekä Se- cond Life, olivat voimakkaasti esillä esityksissä,.
Myös opiskelijoiden ja tutkijoiden tiedonkäyt- töön oli ilmeistä kiinnostusta. Esimerkiksi Mag- gie Fieldhouse kantoi huolta opiskelijoiden et- tä tutkijoiden tiedonhakutaidoista. Hänen mu- kaansa sekä opiskelijat että varttuneet tutkijatkin näyttävät tyytyvän pinnalliseen tiedonhakuun, eivätkä hahmota hyvin informaatioavaruuden kokonaisuutta. Hakukoneet, erityisesti google, tarjoavat houkuttelevan helpon tien, jolloin tie- donhakijat eivät tule ajatelleeksi, miten moni- mutkainen järjestelmä on sen takana.
IL-osaamisen arviointia pidettiin ehdottaman tärkeänä. Välineinä tähän voisivat toimia esimer- kiksi oppimispäiväkirja, hakustrategioiden pa- lauttaminen sekä ainelaitoksen opettajan kom- mentit. Porkkanana tarjolla voisi olla esimerkik- si se, että mitä yksityiskohtaisemmin ja selkeäm- min opiskelija raportoi hakunsa, sitä paremmin opettaja pystyy antamaan palautetta.
Oma esityksemme käsitteli Helsingin yliopis- ton ensimmäisen vuoden opiskelijoille pakollis- ta tieto- ja viestintätekniikan ajokorttia (TVT), johon kuuluu kirjastojen vastuulla oleva tiedon- hankintaosio. Koko yliopiston kattava TVT-ajo- kortti -opintojakso oli yllättävän tuore ja edistyk- sellinen asia, kun sitä vertasi muiden yliopisto- jen tilanteeseen. Siitä oltiin kiinnostuneita ja jo- pa kateellisia. Ensi vuoden LILAC-konferenssis- sa on toivottavasti mukana yhä useampia esityk- siä Suomesta.
Lisätietoja konferenssista:
LILAC, http://www.lilacconference.com/
Tietoa kirjoittajista:
Tiina Heino, informaatikko
Terkko – Terveystieteiden keskuskirjasto Helsingin yliopisto
email. tiina.heino@helsinki.fi Päivi Helminen, tietoasiantuntija Viikin tiedekirjasto
Helsingin yliopisto
email. paivi.helminen@helsinki.fi
&
