• Ei tuloksia

Kohdekuvaus: MOR-Y09-069: Pilkkanevan kumpumoreenialue (Kannonkoski). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kohdekuvaus: MOR-Y09-069: Pilkkanevan kumpumoreenialue (Kannonkoski). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

MOR-Y09-069

Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus

Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus

Mormi -alue Natura 2000 -alue

ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT

0 500 m

Reunamoreenivalli 3427000

3427000

3428000

3428000

3429000

3429000

3430000

3430000

6978000 6978000

6979000 6979000

6980000 6980000

6981000 6981000

6982000 6982000

(2)

PILKKANEVAN KUMPUMOREENIALUE KANNONKOSKI

Tietokantatunnus: MOR-Y09-069 Muodostumatyyppi: Kumpumoreeni

Arvoluokka: 4 Karttalehti:3222 03 Alueen pinta-ala: 12,2 ha

Korkeus: 185 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 10 m Muodon suhteellinen korkeus: 10 m

Moreenimuodostuman sijainti: Pilkkanevan kumpumoreenialue sijaitsee Heinäjärven kaakkoispuolella, 19 km Kannonkoskelta kaakkoon.

Geologia

Pilkkanevan 500 x 500 metrin kokoinen kumpumoreenialue sijoittuu Keski-Suomen kumpumoreenikentän pohjoisosaan. Kolmihaarainen alue koostuu hyvin jyrkkärinteisestä, erillisistä kummuista muodostuneesta pohjois-eteläsuuntaisesta 500 metrin pituisesta selänteestä sekä sitä ympäröivistä matalammista kummuista.

Alueen länsiosassa kummut muodostavat kaksi itä-länsisuuntaista 300 metrin pituista kumpujonoa. Kumpujen halkaisija on 20-50 metriä ja korkeus 3-10 metriä. Kumpujen välissä on muutamia suppia. Alue rajoittuu reunoiltaan soihin, ja taitteet ovat ohuelti peittyneet. Alue on osa laajaa Saarijärven pohjoisosan

kumpumoreeniosakenttää, jolle ovat tyypillisiä varsin lohkareiset ja jyrkkäpiirteiset muodot. Alueen poikkeuksellisen terävä selännemuoto tekee siitä kuitenkin hieman ympäristöään erikoisemman kohteen.

Muotojen synty liittynee jäätikön osan paikalliseen stagnaatioon ja railoutumiseen.

Alueella on vähän leikkauksia, aines on pintaosissa melko kivistä ja soraista hiekkamoreenia. Pintalohkareisuus on suuri (5- yli 10 kpl aarilla), ja paikoin löytyy tihentymiä. Lohkareet tulevat myös tuoreen hakkuun ja pinnan muokkauksen takia tavallista selvemmin näkyviin. Lohkareet ovat keskikokoisia (1-2 m). Kiviä on runsaasti.

Ylin ranta on seudulla noin 170 metrin tasolla, joten alue lienee kokonaan supra-akvaattinen.

Biologia

Pilkkanevan kumpumoreenialueella on neljä pienialaista, edustavaa mäntymetsikköä, muurainkorpea sekä kaksi pientä rämettä. Metsäalueet ovat pääosin tuoreita kankaita (MT). Kivikkoisimmalla selänteellä on kanerva- ja puolukkakasvustoja. Luonnontilaisen kaltaisen alueen määrä hakkuualueen pinta-alaan nähden on vähäinen.

Maisema ja muut arvot

Alue hahmottuu maastossa (inventointihetkellä kesäkuussa 2002) hakkuun takia erinomaisesti, ja suot rajaavat sen varsin selkeäksi kokonaisuudeksi. Suurin moreeniselänne on etenkin idästä nähtynä melko vaikuttavan näköinen. Korkeimmilta kummuilta avautuu näkymiä metsänrajan yli, pääosin alueelta näkyy kuitenkin vain sitä ympäröiviä soita. Sisäinen maisema on vaihteleva ja muodot näkyvät poikkeuksellisen hyvin laajalta alueelta.

Pienet soistumat tuovat myös vaihtelua. Vain eteläisin osa ja muutamat länsiosan kummut ovat peitteisiä, ja niillä näkyvyys on heikompi.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Isosaaren alueen soiden rajaamien kumpareiden metsät ovat mitä luonnontilaisinta sekapuustoista metsää.. Puusto on upeaa, paikoin järeää; paksuja vanhoja liekopuita ja keloja

Sisäinen maisema on melko vaihteleva loivapiirteisine lohkareisine kumpuineen ja suonäkymineen, ja alue on hyvän näkyvyyden ansiosta myös kohtalaisen helppokulkuinen.

Leppäsenmäen sekä Koivulehdon talojen välillä on hakkuuta, jota jatkuu alueen itäreunalla kulkevan tien itäpuolella aina alueen pohjoisrajalle asti.. Leppäsenmäen ja

Alueen itäreuna poikkeaa myös varsin jyrkästi muusta maisemasta. Näkyvyys alueella on yleensä hyvä, ja maasto

ös keski- ja distaaliosissa. Lohkareiden jakauma on moreeniosassa melko sainen. Ylin ranta on seudulla noin 145 metrin tasolla, joten proksimaaliosan laki muodostaa pienen ja ohuen

Korkeuseroa laen ja alimpana olevan distaalikärjen välillä on jopa 85 metriä, selkeämmin hahmottuva korkeusero Karttuuvuoren laen ja Vuorijärven pinnan välillä on puolestaan

Kumpujen rinteet ovat yleensä melko loivapiirteisiä ja toisiinsa sulautuneita, mutta myös teräväpiirteisiä selänteitä löytyy.. Kohdealue on osa Kinahmin länsipuolella

Ylin ranta on seudulla noin 185 metrin tasolla, joten alue lienee kokonaan subakvaattinen ja vapautunut jäästä matalaan, 5-15 metrin syvyiseen