PUHEENJOHTAJA:
Marika Salmela
marika_salmela (a) hotmail.com 050-4861732
VARAPUHEENJOHTAJA:
Susanne Askolin
susanne.askolin (a) elisanet.fi 040-7336750
SIHTEERI:
Noora Rantavuoti
get_in_the_ring_88 (a) hotmail.com RAHASTONHOITAJA / JÄSENSIHTEERI:
Hanna Luoto
hanna.luoto (a) kotinet.com 040-5674796
VARSINAISET JÄSENET:
Marika Salmela Susanne Askolin Noora Rantavuoti Hanna Luoto
hanna.luoto (a) kotinet.com 040-5674796
Katri Soronen
katri.soronen (a) gmail.com 044-0779876
VARAJÄSENET:
Raili Rantavuoti
raili.rantavuoti (a) pp.inet.fi 0400-449486
Mia Hagberg-Myllyneva miss.u (a) luukku.com 040-5445323
Minna Erkkilä
minna.erkkila (a) hotmail.com 040-7621994
Apollo-lehti:
Marika Salmela
Internet-sivut/Tiedotus:
Marika Salmela Koulutusvastaava:
Susanne Askolin Palkintovastaava:
Noora Rantavuoti
Alueelliset yhteyshenkilöt:
Oulu:
Susanne Askolin Kemi-Tonrio:
Anna Miettunen
anzaku@suomi24.fi
SISÄLLYSLUETTELO:
Toimihenkilöt…… ….……2 Sisällysluettelo yms… ….... 3 Puheenjohtajan palsta…... 4 Pikkujoulukutsu…………. 5 Leiripäivät 2010………….. 6 Addisonin tauti ………….. 10 Elämää Addisonin kanssa…11 Hampaiden kotihoito …… 14 Kennelliiton uutisia …. …. 15 Miksi koira haukkuu? …… 16 Kemi-Tornion yhteyshenkilö.20 Rakenneristikko ………….21 Mikä on vuosikokous? …… 22 Vitamiinit ja hivenaineet ….24 Kesän muistoja …………...25 Miksi ottaisin koiran?... 27 Aluejaosto onnittelee…….. 28 Jäseneksi liittyminen ……..29
Jäsenmaksu 8e /vuosi Tilinumero: 547500-246384 Ota yhteyttä jäsensihteeriin:
hanna.luoto@kotinet.com
Seuraavan Apollon deadline:
15.3.2011 Ilmoitushinnat:
5e/puoli sivua & 10e/ koko sivu
Aluejaoston nettisivut:
http://sites.google.com/
site/pohjoissuomenaj/
Seuraa päivityksiä ;)
Heissan jälleen kaikille!
Vuosi alkaa lähentyä loppuaan, vaan vielä on edessä aluejaoston pikkujoulut, tulkaahan kaikki kuuntelemaan Jarin luentoa, joka on- neksi saatiin järjestettyä nyt leiripäivillä sen peruuntuessa.
Vuosi on ollut näin tuoreen puheenjohtajan pallilta erittäin mielenkiintoinen, paljon olemma saaneet aikaan vaikkakaan ilman vaikeuksia vuosi ei ole sujunut. Olemme saaneet niin hyvää kuin huonoakin palautetta jäsenistöltä ja se toki on jatkossakin tervetul- lutta, näin voimme kehittyä ja oppia sillä jäsenistöähän varten täällä toimitaan :) Paljon olemme saaneet myös uusia jäseniä, jotka toivotamme lämpimästi tervetulleiksi joukkoon mukavaan ja toimintaan. Teitä ajetellen lehdessä on pieni juttu lähenevästi vuosikokouksesta, se on teidän
mahdollisuutenne vaikuttaa siihen, ketä alue- jaostomme johtokunnassa istuu :)
Ideoita onkin nyt tullut niin, että niitä on ta- kataskutkin täynnä tulevaisuutta ajatellen, kaikki kun ei millään mahdu kalenteriin eikä resurssit riitä kaikkea samalle vuodelle
saamaan, mutta unohdettu niitä ei ole :)
Osallistuin aluejaostojen yhteistapaa- miseen Lahdessa 30.10.2010 . Paikalla oli lähes jokaisesta aluejaostosta edustajat sekä Suomen Tanskandoggi RY:n johto- kunta lähes kokonaisuudessaan.
Keskustelu oli hedelmällistä ja oli opetta- vaista kuunnella kuinka muissa alue- jaostoissa toimitaan ja on hyväksi koettu.
Meidän ikioma aluejaostomme on sekä maantieteellisesti että jäsenmäärältään yksi suurimmista, mistä johtuen meillä on hie- man erilaiset haasteetkin mm. välimatko- jen vuoksi. Parhaamme tehdään, jotta jäse- net olisivat tasa-arvoisessa asemassa, tässä ison roolin saavat alueelliset yhteyshen- kilöt. Niin paljon kun johtokunta ha- luaisikin tehdä ja toimia, ei aina ole mahdollista päästä pitkienkin matkojen päähän toimintaa järjestämään. Pyrimme kuitenkin tukemaan alueellisia toimintoja parhaamme mukaan.
Hyvää Joulua & Onnellista Uutta Vuotta,
Marika
Pikkujoulut
STD Ry:n Pohjois-Suomen aluejaosto toivottaa kaikki jäsenet
LÄMPIMÄSTI TERVETULLEIKSI PIKKUJOULUIHIN SUNNUNTAINA 5.12.2010!!
Pikkujoulut järjestetään Villa Kaljaasissa Hietasaaressa 5.12.2010 klo 14 alkaen
(Osoite: Kaljaasintie 8, 90500 OULU)
Tarjolla lämmintä juomaa, patonkia, salaattia yms. suolaista naposteltavaa sekä tietysti pipareita ja torttuja =)
Ulkomuototuomari Jari Laakso tulee luennoimaan tanskandogin ra- kenteesta. Luento aloitetaan heti tervetulokahvittelun jälkeen. Voit halutessasi ottaa tanskandoggisi mukaan, Jarin luennon lopuksi vo-
imme siirtyä ulos omien koirien kanssa perehtymään lisää raken- teellisiin seikkoihin.
Huomioitavaa: Koiria ei voi ottaa sisälle, joten huolehdithan ettei doggiasi kovin palele autossa odotellessaan.
Ilmoittautuminen sunnuntaihin 28.11. mennessä vastaamalla tähän viestiin (toimitettu jäsenistölle, voi ilmottautua myös Mari-
kalle: marika_salmela@hotmail.com/050-4861732), ilmoitathan mahdollisista ruoka-aineallergioista ilmoittautumisen yhteydessä.
Pikkujouluterveisin,
aluejaoston johtokunta
Leiripäivät
Tornion Laivajärvelle kokoontui syyskuussa leiripäiviä viettämään mukavan suuri joukkio alue- jaoston vanhoja ja uusia jäseniä. Säät suosivat ja tunnelma oli leppoisa. Koirien paukkuherkkyyt- täkin tuli testattua ja totuteltua kun viereisellä ampumaradalla metsästäjät valmistautuivat metsäs- tyskauden alkuun.
Leiripäivien ohjelmaan tuli suuria muutoksia viime hetkellä, kun Jari Laakso ei päässytkään työ- kiireidensä vuoksi pitämään paljon tykättyä ja kehuttua doggien rakenneluentoa (toimituksen kommenttina tässä välissä: Jari tulee pikkujouluihin ). Rakenneluentoa olisi moni ensikertalai- nen halunnut päästä kuuntelemaan, mutta harmittavalle takaiskulle ei ollut mitään tehtävissä.
Mietintämyssy porisi kuumana, kun pohdittiin korvaavaa luennoitsijaa superlyhyellä varoitusajal- la. Kaikeksi onneksi saimme Tytti Litenhoferin koirakoulu Easy Dogista luennoimaan meille koi- ran rauhoittavista signaaleista.
Tytin luento oli monipuolinen ja keskustelua herättävä. Koiramme viestivät meille monilla eri tavoilla, kun ne haluavat rauhoitella omistajaansa. Ihminen miettii miksi koira esimerkiksi näytte- lykehässä alkaa yhtäkkiä haukotella suurieleisesti, venytellä ja siristellä silmiään. Mitä ihmettä?
Alkoiko tuota hurttaa nyt väsyttää? Koira saattaa myös lipoa huuliaan ja kiehnätä omistajaansa vasten. No nytkö sillä on jo nälkäkin? ROP- ja VSP-kuvissa urosta ja narttua ei millään meinaa saada suoraan linjaan päät vastakkain. Onko tämä nyt niin vastenmielistä touhua?
Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa koira rauhoittelee omin signaalein omistajaansa tai laji-
kumppaniaan, jotka jopa huomaamattaan viestivät hermostuneesti. Koira ns. puhuu koiraa. Jotkut
koirat osaavat tämän kielen ”puhumisen” toisia koiria paremmin, kun taas jotkut joutuvat opette-
lemaan kyseisen kielen koskaan välttämättä sitä oppimatta.
Pitkän ja antoisan luennon ja sen herättämän keskustelun jälkeen oli aika syödä. Syönnin lomassa keskustelu yhä jatkui ja ulkona sitten yritettiin tulkita koirien signaaleja ja huumorisävyisesti ko- keilla niitä myös muihin ihmisiin. Onneksi kamerat eivät ikuistaneet näitä ihmisten huulienlipo- misia ja muita vastaavia omintakeisia signaaleita…No pääasia että hauskaa oli!!
Iltaa kohden porukkaa alkoi poistua omiin askareihinsa koteihinsa ja doggiolympialaisia vietettiin sitten pienemmällä, mutta sitäkin urheilumielisemmällä porukalla. Alkulämmittelyssä kyytiä sai- vat omistajien harmaat aivosolut, kun tietovisa pyörähti käyntiin. Montako hammasta koiran suusta löytyy, mikä näyttelyruusuke on yksivärinen jne. Ihan hyvät tai vähintäänkin tyydyttävät pisteet jokainen sai! Seuraavaksi koirien pääkoppien pienet herneet saivat surrata hurjaa vauhtia, kun makkaranpalanen pudotettiin vesiastiaan. Miten se tuonne meni?? Hyi, kamalan märkää vet- tä, kuonoani en tuonne työnnä. Jos mä ekaks tassulla läväyttäisin tän nurin ja sit söisin makka- ran? Tyylejä oli monia, mutta vain muutama doggi makkaran sai saavista poimittua. Loppulajeis- sa (tarkkuusheitto, esterata ja Speden Pelien pujottelu) olikin ainakin katsojilla hupaisaa! Nähtiin toinen toistaan huikeimpia suorituksia ja mitä hulvattomimpia kuvia räpsittiin. Koirat eivät aina olleet ihan kartalla omistajansa aivoituksista, tässä olisi ollut rauhoittaville signaaleille käyttöä!
Tämän valtavan totisen kisan kirkkaimman mitalin voitti lopulta Roope ja Aino (Alder Glade’s Gaya), hopealle sijoittui Elina ja Nemi (Chic Carelia’s Delilah) ja pronssille allekirjoittanut Sta- ran (Saradane’s Heart V Actable) kanssa.
Loppuilta paistettiin makkaraa, rupateltiin, tutusteltiin ja suunniteltiin tulevaa. Mukava oli tavata paljon uusia kasvoja ja toivottavasti tulevissakin tapahtumissa nähdään yhtälailla uusia jäseniä!
Pikkujouluissa tavataan Jarin luennon ja rennon meiningin merkeissä!!
-Minna Erkkilä
OLYMPIALAISET 2010
OLYMPIALAISET 2010
Addisonin tauti eli lisämunuaisen kuorikerroksen vajaatoiminta
Addisonin tautia sairastava koira on usein väsynyt, innoton ja sillä on huono ruokahalu. Tällainen oireilu voi jatkua pitkäänkin. Oksentelua ja ripulointia voi myös esiintyä ja sairautta voi helposti ensin luulla tavanomaiseksi mahataudiksi. Toisinaan taas Addisonin tauti kaataa koiran melkein suorilta jaloilta täysin voimattomaksi. Tällöin koiralla on ns. Addisonin kriisi, potilas on sokissa
ja vaatii tehohoitoa.
Addisonin tauti johtuu siitä, että munuaisten etupuolella olevien lisämunuaisten kuorikerros surkastuu. Taustalla on useimmiten elimistön oman puolustuskoneiston virhearviointi ja hyök-
käys omaa kudosta vastaan. Tällöin lisämunuaiskuorikerroksen kortisonin tuotanto hiipuu.
Hiipuminen koskee sekä glukokortikodeja (tärkein näistä on kortisoli eli hydrokortisoni) että mineralokortikoideja (tärkein on aldosteroni).
Sairaus todetaan yleisimmin nuorilla ja keski-ikäisillä koirilla ja se on yleisempää nartuilla kuin uroksilla. Jonkun verran geneettisilläkin tekijöillä on vaikutusta sairauden esiintymiseen.
Koska sairauden seurauksena mineralokortikoidituotanto vähenee, näkyy veriarvoissa useim- miten tyypilliset elektrolyyttimuutokset eli kaliumarvo nousee ja natriumarvo laskee. Joskus voi
olla niinkin, että pelkästään natriumarvo on alhainen tai jopa niin, että molemmat arvot ovat viiterajoissa. Normaalit elektrolyyttiarvot ovat tyypillisiä ns. sekundäärisessä lisämunuaisen
kuorikerroksen vajaatoiminnassa, joka johtuukin siitä, että aivolisäkkeen tuottamasta vapauttajahormonista (ACTH) on puutetta. Tämä vaikuttaa vain glukokortkoidituotannon vähenemiseen, mutta mineralokortikoidituotanto toimii itsenäisesti ja normaalisti. Sekundääris-
essä lisämunuaiskuoren vajaatoiminnassa on samanlaiset oireet kuin primaarissa.
Erittäin yleistä Addisonin taudissa on munuaisarvojen selvä nousu. Usein epäilläänkin virheellis- esti, että koiralla on munuaisvika, vaikka vika onkin munuaisten vieressä lisämunuaisissa. Addi- sonin taudissa munuaisissa ei ole vikaa, vaan munuaisarvojen nousu johtuu ns. hypovolemiasta,
jonka seurauksena munuaisten verenkierto heikkenee ja seuraa ns. prerenaalinen atsotemia.
Addisonin tauti voidaan lopullisesti varmistaa tekemällä ns. ACTH-stimulaatiotesti. Kortisoliarvo ei nouse, vaikka lisämunuaiskuorikerrosta yritetään piiskata ylimääräisellä ACTH:lla. Se- kundäärisessä muodossa lisämunuaiskuorikerroksen glukokortikoidituotanto uinuu eikä korti-
soliarvo myöskään nouse stimulaatiossa.
Addisonin taudilla on hyvä ennuste. Kortikosteroidien puute voidaan korvata suun kautta annettavalla mineralo- ja glukokortikoidilääkityksellä. Lääkitys on päivittäinen ja elinikäinen ja
elinikä on normaali. Lääkityksen alkuvaiheessa seurataan elektrolyytti- ja munuaisarvoja. Jat- kossa riittää kontrollit noin puolivuosittain.
Artikkelin kirjoittaja: Timo Ilvesniemi, ELL, pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri
Elämää Addison kanssa
“Mikä se on? Miten se oireilee? Mistä sen tietää? Miten sitä hoidetaan?” Näihin kysymyksiin olen saanut vastailla viimeisen parin vuoden aikana useasti. Addionin tauti on onneksi suhteellisen harvinainen sairaus ja ehkäpä sillä myös vähemmän ihmisten tiedossa oleva. Aika moni tanskandogin omistaja tietää mahalau-
kun kiertymästä sekä sydänsairauksista, mutta Addison (toki monen muun harvinaisemman sairauden ohella) on vähemmän tunnettu. Tauti itsessään on harvinainen kaikilla koiraroduilla, mutta eräiden lähtei-
den mukaan tanskandoggi kuuluu kärkikymmenikköön diagnosoiduista tapauksista.
Eläinlääkärin kirjoittama artikkeli edellä kertoo terorian, mikä on Addison, miten se ilmenee ja kuinka sitä hoidetaan. Minä kerron vain oman kokemukseni tästä inhottavasta taudista, nyt muutaman vuoden päivit-
täin taudin kanssa eläneenä, rakkaalla Uunollani on Addison. Ajatuksenani ja toiveenani että joku muu voisi hyötyä tarinastamme.
Meidän tarinamme alkoi siis pitkällisellä sairastelukierteellä: epäiltiin kennelyskää, erinäisiä tulehduksia, hormonihäiriöitä, kilpirauhasen vajaatoimintaa,.. Koskaan mitään varmaa diagnoosia ei tullut, joten hoidimme aluksi oireita, antibioottikuuria antibioottikuurin perään. Käytiin röntgenissä, tähystettiin hen-
gityselimet, otettiin verikokeita verikokeiden perään.
Ensimmäiset oireet olivat väsymys, erpänormaali pitkä ja karkea karvankasvu ja jatkuvat tulehdukset hen- gityselimissä ja suolistossa. Söytiin antibioottikuureja, särkylääkkeitä, kilpirauhaslääkkeitä.. Yritin kaikin
keinoin ennaltaehkäistä uusia tulehduksia vitamiineilla, valkosipulilla, luontaistuotteilla, yms. Aina pääsimme eteenpäin viikon tai kuukauden mutta pikkuhiljaa Uuno meni väsyneemmäksi ja väsyneem- mäksi… Viimein koitti aika, ettei se jaksanut enää nousta pediltään kuin pienenpienille pissatuslenkeille
talon ympäri. Kaikki elämänilo oli poissa ja kiukkuinen ja väsynyt koira vain nukkui.. Siinä vaiheessa alkoi olla selvää että se kärsii ja lopullinen päätös oli jo tehty, Uuno pääsisi pois.
Silloin sain kuulla sattumalta ensimmäistä kertaa toisesta tanskandoggista joka oireili samoin ja jolla oli diagnosoitu Addisonin tauti. Soitin samantien eläinkääkärillemme: Miksi meidän kohdallamme tätä ei edes epäilty? Uunosta aiemmin otetuissa verikokeissa kalium ja natrium tasot olivat normaalit, joten Addi-
sonia ei osattu epäillä. Turkkiongelma viittasi enemmän kilpirauhasen vajaatoimintaan tai Cushining syn- droomaan, vaikkakin näissä yleensä karva ohenee ja koira kaljuuntuu laikuttain. Meillähän tilanne oli
päinvastainen kun tanskandoggini alkoi muistuttaa karkeakarvaista samojedia.
Uuno kesällä 2007 ennen taudin puhkeamista.
Alla Uuno kesällä 2008 taudin puhjettua ja jo diag-
nosoituakin. Kuvilla eroa n. vuosi
Menimme kuitenkin Addison testiin, joka oli varsin yksinkertainen: verikoe, sen jälkeen pistoksena stimu- lantti ja toinen verikoe 2 tunnin kuluttua. Tuloksia piti odotella parisen viikkoa ja nehän olivat sen verran hurjat että jopa eläinlääkäri epäili laboratorion tehneen virheen. Kokeet otettiin tämän vuoksi uudestaan samoin tuloksin: Uunolla oli erittäin hurjat arvot ja diagnoosina Addison. Tosin vieläpä hyvin harvinais- laatuisesti niin että kalium ja natrium tasapaino oli kunnossa. Tästä syystä Uunolle määrättiin vain ihmis- illäkin käytettävää Prednisolon kortisonia, yleensä kun Addison potilas tarvitsee lisäksi myös tasapainotta-
vaa lääkitystä kalium ja natrium tasojen kanssa.
Uuno siis sai pienen pienestä pilleristä 3/4 aamuruoan kanssa. Kaksi päivää lääkityksen aloituksesta merkit hoidon tehosta alkoivat näkyä: Uuno leikki leluillaan, sen häntä heilui ja se oli jälleen elämäniloinen. Pääsääntöisesti tästä lähtien se on elänyt lähes normaalia koiran elämää lukuunottamatta tuota pilleriä aamuisin. Se käy lenkeillä muiden mukana päivittäin, tosin Uuno saa olla vapaana metsässä jolloin se voi touhuta omaan tahtiinsa. Pitkille remmilenkeille sitä ei enää oteta, mutta irti se on vähintään
tunnin lähes joka päivä keppiensä kanssa iloisesti leikkien.
Tietysti sairaus näkyy Uunossa: se ei jaksa touhuta ja juosta pitkään, vaan ottaa omia pyrähdyksiään ja lepäilee sitten. Uuno on myös pitkän kortisonin syömisen vuoksi hieman turvonneen näköinen ja elimistö
kerää jonkin verran nestettä. Silmiinpistävämpänä on kuitenkin edelleen tuo kummallinen karva, jota emäntä kesähelteillä joskus ohentelee ja parturoi keittiösaksilla (kun ei siihen koneet tai ohennussakset
kykene).
Addisonin taudin oireena on huono ruokahalu, jota Uunolla ei ole ollut koskaan. Nyt lääkityksen myötä ruokahalu onkin sitten pohjaton! Kaikki katoaa pöydiltäkin nykyisin ja ruoan kerjäänminen on jo omassa sarjassaan.
Uuno on siis esimerkki siitä kun kaikki ei mene kuin kirjoissa: oireet eivät täsmääkään yksi yhteen ja voivat olla hie- man ristiriitaisiakin .
Inhottavimpana haittana on tulehdusherkkyys. Addison koiralla on normaalia alhaisempi vastutuskyky mikä tarkoit- taa että se on altis saamaan erilaisia tulehduksia. Uunolla ne myäs alkavat erittäin rajuina, aa,mulla se saattaa leikkiä
ja olla normaali ja illalla jo yli neljänkymmenen asteen kuumeessa eikä nouse enää ylös kuin pakon edessä. Uunon taudin kertoessani olen tosin saanut samantien ja selittelemättä sille antibioottikuurin sekä särkylääkkeet, joilla korkea kuume on saatu nopeasti laskemaan. Pahimmillaan näitä antibioottikuureja on syöty kuukauden pari n välein.
Eläinlääkärin artikkelissa kerrotaan että ennuste on hyvä, niin varmasti onkin hormonin puutostilaan joka voidaan korvata sun kautta antamalla, mutta tosiasiahan on että kiore ei koskaan parane ja sairaudella on haittavaikutuksensa.
Internet on pullollaan tarinoita addisonia sairastavista koirista, joille on saatu lisäaikaa, mutta vanhoiksi ne eivät ole eläneet.
Eri lähteet antavat ristiriitaista tietoa Addisonin perinnöllisyydestä,, ehkäpä tätä ei varmaksi vielä tiedetä. Kuitenkin on päivänselvää että sairastunutta yksilöä ei tulisi käyttää jalostukseen.
Tietystihän tiedän, että loppu joskus tulee ja Uunonkaan fysiikka ei enää jaksa. Jaksan kuitenkin ihmetellä ja olla niin sydämeni pohjasta onnel- linenn, miten hienosti nämä pari vuotta taudin diagnosoinnista ovat men-
neet. Jokainen päivä on Uunolla jatkoaikaa ja niin kauan se niitä päiviä saakin, kun ei kärsi ja kidu. Tätäkin kirjoittaessani tätä joudun pohtimaan
ja puntaroimaan, niinkuin varmasti jokainen parantumasttomasti sairaan koiran omistaja. Uuno köllöttää vieressäni peittojen alla, jälleen suolisto- tulehduksessa ja kuumeessa. Odottelemme antibiootin ja särkylääkkeen vaikutuksen alkamista, jospa taas muutaman päivän päästä iloinen pieni
tanskandoggipoikani vinguttelisi pientä kumilehmäänsä :)
Kuvassa Uuno lokakuussa 2010
In Memoriam
FI MVA Love-Dane’s Zz Top Guy “Uuno”
15.4.2005-25.10.2010
Niinkuin kuuluu asiaan, kaikki tähdet, Kuu ja kaikki muu, aikakin.
Niin myös aikanaan, sinä lähdet.
Pois häipyy taikakin.
Siksi rakastan sua nyt
Koiran ja kissan hampaiden kotihoito
Kaikista tärkein osa hampaiden hoitoa ja useimpien hammassairauksien ennaltaehkäisyä on hampaiden päivittäinen harjaaminen kotona. Esimerkiksi parodontiitti (hampaan
kinnityskudoksen tulehdus) on kokonaan estettävissä päivittäisellä harjaamisella! Jokaisen koiran ja kissan hampaat olisi suositeltavaa harjata koko elämän ajan kerran päivässä. Jos harjaaminen aloitetaan jo pentuna, eläimet tottuvat siihen hyvin ja sallivat usein myös hampaiden puru- ja sisäpintojen harjaamisen.
Alku saattaa tuntua hankalalta mutta terveet, puhtaat hampaat parantavat lemmikkisi
elämänlaatua, vaikuttavat sen yleisterveyteen ja parantavat useiden muiden tautien ennustetta, pienentävät anestesiariskiä ja infektioiden mahdollisuutta kirurgisten operaatioiden yhteydessä.
Lemmikin kanssa on mukavampi touhuta kun sen hengitys tuoksuu raikkaalta.
Harjaamisen on hyvä olla esimerkiksi iltaisin samaan aikaan toistuva rutiini, jonka jälkeen eläin voidaan palkita esim. leikillä tai ulkoilulla. Harja voi olla eläimelle tai ihmisellekin tarkoitettu, kunhan se on pehmeä ja sopivankokoinen. Harjoitteluvaiheessa voi käyttää kankaanpalaa tai sormiharjaa, mutta kannattaa pyrkiä tavallisen harjan käyttöön koska se poistaa paremmin plak- kia. Hammastahnaa ei välttämättä tarvita lainkaan, mutta eläimille tarkoitetut tahnat maistuvat hyvältä. Ihmisten tahnaa ei eläimille saa lainkaan käyttää.
Harjaaminen kannattaa aloittaa siten, että on itse eläimen sivulla, ei edessä. Aluksi harjataan lähinnä yläposkihampaiden ulkopintoja (joihin plakkiakin usein kertyy eniten) pieni hetki kerrallaan. Vähitellen harjaaminen voi muuttua perusteellisemmaksi ja siirrytään harjaamaan myös etuhampaita. Kun tämäkin alkaa sujua, voidaan kokeilla, josko lemmikki sallisi suun avaamisen ja puru- ja sisäpintojen harjaamisen.
Muita plakinpoistomenetelmiä ovat erilaiset nahka- ja solmuluut sekä plakin poistoon tarkoitetut puruluut, -tikut jne., erikoisruokavaliot ja klorheksidiini. Mikään näistä ei yllä lähellekään päivittäisen harjaamisen tehoa! Oikeita luita ei suositella, koska ne aiheuttavat paljon
hammasmurtumia ja ruoansulatusongelmia. Klorheksidiini värjää hampaita ja sitä tulisi käyttää vain eläinlääkärin ohjeen mukaan.
Lisäksi säännöllinen hammaslääkärissä käynti tulisi kuulua jokaisen lemmikin oikeuksiin. Jos erityistä aihetta ei aiemmin ole, ensimmäinen käynti olisi hyvä tehdä noin yksivuotiaana.
Ensimmäisellä käynnillä tarkastetaan purenta, kuvataan mahdollisesti puuttuvat hampaat, puhdistetaan hampaat ja ientaskut ja laaditaan yksilöllinen jatkohoitosuunnitelma. Hyvä hammashoito tapahtuu aina yleisanestesiassa.
Artikkelin kirjoittaja: Mari Koljonen, ELL
Espoo 15.10.2010 - Kennelliiton hallitus hyväksyi kokouksessaan 26.8.2010 näyttelysääntöjä täydentävät ohjeet sekä näyttelyiden järjestämisohjeet. Ohjeet ovat voimassa 1.1.2011 al- kaen.
Ohjeisiin on tehty uusien, vuoden 2011 alussa voimaantulevien, yhteispohjoismaalaisten näytte- lysääntöjen vaatimat korjaukset sekä joitain muita tarkennuksia.
Järjestämisohjeeseen on tehty mm. seuraavia muutoksia:
Näyttelyalueelle ei saa tuoda narttua, jonka oletettuun synnytysaikaan on vähemmän kuin 30 vuorokautta eikä narttua, jonka synnytyksestä on kulunut 75 vuorokautta tai vähemmän. Huom.
ensimmäisestä astutuksesta.
Ilmoittautumisaika voi olla lyhyempi kuin aikaisemmin, mikäli näyttelynjärjestäjällä on siihen valmius.
Luokkavaihdokset käyttöluokan osalta: ilmoittautumisajan päätyttyä luokkaa voi vaihtaa siinä tapauksessa, että koira saavuttaa käyttöluokkaan oikeuttavan tuloksen Suomessa/Pohjoismaissa (koira voidaan siirtää käyttöluokkaan).
Ilmoitusmenettely koiran vihaisesta käyttäytymisestä on tehtävä näyttelyn aikana.
Paras uros-/ paras narttu -luokkaan ovat oikeutettuja osallistumaan virallisissa luokissa neljän parhaan joukkoon sijoittuneet SA:lla palkitut koirat.
Sertifikaatista, varasertifikaatista, CACIB:sta ja varaCACIB:sta jaettavien palkintokorttien on oltava Kennelliiton hyväksymiä.
Posti näytteilleasettajille voi mennä sähköisesti, jos näytteilleasettaja niin haluaa.
Kansainvälisissä näyttelyissä tuomari voi arvostella rodun vain kerran 12 kuukauden aikana.
Muutos tulee voimaan 1.1.2012 alkaen.
Suositellaan, että näyttelyn tuomareista vähintään 50 % on kotimaisia.
Tuomari voi toimia kehätoimitsijana
Uusi kasvattajasitoumus allekirjoitettava ennen vuoden 2010 loppua
Espoo, 31.8.2010 - Kennelliiton valtuusto hyväksyi kokouksessaan 30.5.2010 uuden kasvattajasitoumuksen.
Nykyinen kasvattajasitoumus on voimassa vuoden loppuun ja uusi sitoumus tulee voimaan 1.1.2011. Kaikkien kasvattajien on siis allekirjoitettava uusi sitoumus vuoden 2010 loppuun mennessä. Uuden kasvattajasitou- muksen voi allekirjoittaa Omakoira-jäsenpalvelun kautta 1.9. lähtien.
Uusi kasvattajasitoumus lisätään syyskuun aikana myös Kennelliiton nettisivuille pdf-muodossa. Lisäksi uusi sitou- mus tulee jaettavaksi painettuna myöhemmin syksyn aikana ja sitoumus julkaistaan myös Koiramme-lehdessä.
Uuden sitoumuksen keskeisiä muutoksia
Kasvattajasitoumuksen allekirjoittaminen on edellytyksenä kennelnimen saamiselle. Uuteen kasvattajasitoumukseen
on muun muassa lisätty pentueen rekisteröimisen lisäksi vaatimus pentueen tunnistusmerkinnästä koirarekisteriohjeen
mukaisesti. Sitoumukseen on myös lisätty kokonaan uutena kohtana: ”Mikäli välitän muiden kasvattamia/omistamiaMiksi koira haukkuu?
Haukkuminen on koiralle täysin luontaista. On siis täysin normaalia, että koira sanoo 'hau, hau', kun ovikello soi. Kun haukkuminen jatkuu taukoamatta, pitkään, yöaikana, ahtaassa tilassa, kun vastaan tulee koira...alkaa omistaja tai naapurit ahdistua.
Koira haukkuu hälyttäessään, uhatessaan, puolustaessaan, ollessaan ahdistunut, innostuessaan, tervehtiessään, halutessaan äännellä ryhmän mukana, halutessaan huomiota. Toisin sanoen koira haukkuu ovikelloa, ohikulkevia ihmisiä, uhotessaan toiselle koiralle, jäädessään yksin häkkiin ulos, nähdessään lasten leikkivän pallolla, nähdessään tutun koiran tai ihmisen, kuullessaan toisten koirien haukkuvan, nähdessään toisen koiran agilityradalla, halutessaan ruokaa, halutessaan ulos, halutessaan rapsutuksia, halutessaan leikki- tuokion...
Eikä tässä vielä kaikki. Haukkumisen lisäksi koirat vinkuvat, kiljahtelevat, vikisevät, kirkuvat, ulvovat ja murisevat. Ja näiden erilaisilla yhdistelmillä on vielä oma merkityksensä. Koirilla onkin hyvin runsas ja vivahteikas äänivarasto. Se millaisia ääniä ja kuinka paljon koira käyttää riippuu paljolti koiran rodusta ja koirasta yksilönä. Fakta on, ettei koirien äänten kaikkia viestejä vielä tunneta.
Pääasiassa koira käyttää ääntään kahteen tarkoitukseen; karkoittaakseen tai saadakseen lähemmäs. Karkoittavia ääniä ovat mm.
murina ja matalaääninen haukku. Koira voi näiden lisäksi haukkua myös saadakseen huomiota tai sijaistoimintana. Esimerkiksi häkissä yksin istuva koira haukkua louskuttaa päivät pitkät - turhautumistaan.
Koiralle ei kuitenkaan tarvitse sallia jatkuvaa ääntelyä. Itse asiassa koira joka jatkuvasti haukkuu, samalla lietsoo itseään haukkumaan lisää.
Äänen korkeudesta voidaan päätellä koiran viestiä: matalaääninen haukku, joka kuulostaa itsevarmalta on karkoittavaa haukkua, korkeaääninen edellistä tiheämpi karkoittava haukku taas liittyy pelkoon. Huomionhakuhaukkuminen on yleensä varsin kovaäänistä ja tasapaksua.
Kun koiraa tulkitaan, pitää ottaa huomioon myös koiran muu elehditä, asennot, liikkumistapa, hännän asentioja ilmeet. Saluki-raasuni joutuu hyvin usein väärän tulkinnan kohteeksi. Tytöllä on tapana pitää matalaa urinaa tervehdykseksi tutuille ihmisille tai kylään tule- ville vierailla, samalla koiran häntä on alhaalla, kauniilla kaarella ja koira heiluttaa sitä sivusuunnassa. Ihmiset kuitenkin kuulevat pelkän 'murinan' ja pelkäävät, vaikka saluki-tyttö kaikin keinoin yrittää saada ihmiset tervehtimään ja osoittaa ystävällisyyttä eleillään.
Eikä koirani varmastikaan ole ainut koira, jota tulkitaan väärin.
Esimerkkejä koiran käyttämistä äänistä ja tilanteista:
Haukkuminen:
Hälytyshaukku - esimerkiksi ovikello soi, koira ilmaisee tulijan
On luonnollista, että koira ilmaisee alueelleen tulevan henkilön. Mikäli ongelmaksi tulee, ettei haukkumista saa loppumaan. Koiran äänen korkeudesta kuulee onko kyseessä todellinen 'älä tule tänne'-vartiohaukku (matalaa haukkua) vai 'ihanaa meille tulee vieraita' - haukkua, joka on korkeampiäänistä.
Uhkaushaukku - karkoittaakseen tunkeilijan, matalaäänistä itsevarmaa Koira haukkuu matalalla äänellä, kun joku lähestyy aluetta
Puolustushaukku - koira suojelee omistajaansa, voi olla pelokasta tai itsevarmaa Koira haukkuu suojellakseen omistajaansa tai itseään
Pelkohaukku - koiraa pelottaa esimerkiksi vieraan koiran tai ihmisen kohtaaminen
Koira haukkuu intensiivisesti ja saattaa hyökkiä kohdetta kohti aina uudelleen perääntyen kohteen lähestyessä.
Innostushaukku - esimerkiksi agilitykentän laidalla koira haluaa suorittamaan nähdessään toisen koiran suorittamassa, korkeaa, intensiivistä
Koira haukkuu päästäkseen itse tekemään
Ahdistushaukku - koira on jäänyt yksin, monotonista Koira pitkiä aikoja yksin, ei virikkeitä haukkuu monotonisesti.
Tervehdyshaukku - koira näkee tutun ihmisen tai koiran, koira haukkuu korkealta Koira haluaa tervehtimään tuttua, sisältää usein myös vinkunaa.
Patouman purkautumishaukku - kimakka haukahdus, pari
Koira haukahtaa päästessään tekemään, kun on ensin patoutettu (estetty heti pääsemästä) esin irrotitetaan hihnasta ja pääsee leik- kimään, viestille lähetettäessä jne.
Ryhmän mukana haukkuminen - pumit juoksevat ja haukkuvat korkeaäänistä haukkua leikkiessään...vaan koska muutkin.
Ajokoirat haukkuvat porukassa metsästäessään, pumit juostessaan leikkiä keskenään
Saalishaukku - korkeaäänistä tiheää intohaukkumista saaliin perässä juosten (saalis voi olla myös esim. pyörä) Koira saalistaessaan haukkuu saaliin perässä intoaan
Komenteluhaukku - koira haukkuu omistajan edessä, kotoa lähtevän omistajan perään Monotonista haukkua omistajan perään.
Vinkuminen, kitinä, ulvonta:
Kiljahtelu - koira kiljuu todellista tai kuviteltua kipua (kynsien leikkuu) Todellista tai esitettyä kipua.
Ulvonta - kokoonkutsuminen, esimerkiksi kännykänsointi tai yksinjääminen voi laukaista
Koira ulvoo porukan ollessa koossa (mm. salukien yhteislaulu), kännykkä laukaisee tai naapurin koiran ulvontaan yhdytään.
Koulutuksessa huomioitavaa
Jo koiraa valittaessa jo kannattaa miettiä kyseisen rodun haukkuherkkyyttä ja soveltuvuutta omiin asuinolosuhteisiin - myös tuleviin.
Pystykorvat ovat usein herkkähaukkuisia, vinttikoirat taasen yleensä melko hiljaisia. Äänetöntä koiraa ei kuitenkaan ole. Esimerkiksi basenji, joka ei hauku ei kuitenkaan ole hiljainen. Monet pienet koirat ovat kovempia haukkumaan, mutta hyvin paljon on kyse myös koulutuksesta.
Koulutettaessa koiralta pois ei-tovottua käytöstä tulee muistaa, että ei-toivotun toiminnan keskeyttäminen tulee tapahtua heti kun tämä alkaa = Koira, joka kohtaamistilanteessa rähisee toiselle koiralle - toiminnan keskeytys tulee tehdä jo siinä vaiheessa, kun koira alkaa tuijottaa vastaantulevaa koiraa, muuttaa ryhtiään. Useampaa koiraa ulkoilutettaessa tulee kielto tehdä sille koiralle, joka on porukan pomo - muut seuraavat perässä. Kielto tulee tehdä siksi riittävän ajoissa, ettei koira ole vielä liian kiihtynyt vastaanottaakseen koulutusta.
Koiraa opetettaessa koiran tunnetila onkin ratkaiseva. Koiralle tulee muistaa kertoa, milloin koira toimii oikein. Mikäli koiralle siis an- netaan palautetta siitä, että se toimii väärin tulisi antaa myös palautetta siitä, että koira toimii oikein. Sellasissa tilanteissa kun koiran halutaan käyttäytyvän hillitysti myös kehujen tulee olla hillittyjä ja rauhoittavia ei innostavia.
Koirat valitsevat sen toiminnon joka on niitä enemmän palkitseva. Huomiota on se että koiralle jutellaan, rapsutellaan, torutaan - ylipäätään huomiodaan.
Mikäli koiralle hoetaan vain sanaa 'ei' ei koira useinkaan ymmärrä, mistä on kyse ja koira jättää lopulta kyseisen sanan merkitykset- tömänä noudattamatta. Koiralle tuleekin aina välittömästi tämän korjattua käytöksensä kertoa että tämä tekee nyt oikein. Esimerkiksi koira haukkuu, 'ei' ja kehu kun koira lopettaa. Ein pitäisi olla pelkkä ei - ei liitännäisiä. Eli ei = lopeta mitä ikinä olitkin tekemässä. Ei siis: 'ei vedä' , 'ei hypi', 'ei hauku'.
Ja pienemmissä korjausjutuissa ei tarvitse aina hokea eitä vaan 'ä ää' tai 'm mm' usein riittää - kunhan muistaa sanoa perään 'no nyt on hieno, taitava..'
Koiralle tulee myös antaa mahdollisuus toimia oikein ennen mahdollisen apuvälineen käyttöä.
Olisikin olennaista aina kertoa koiralle, mikä on okea toimintamalli! Ensin opetetaan sitten vasta vaaditaan.
Opetustavat:
Vaihtoehtoinen toiminta
Opetetaan koiralle toinen, vaihtoehtoinen, uusi toimintatapa aiemmin opitun sijaan. Esimerkki koira haukkuu ovikelloa - heitetään koiralle makupaloja - koira yhdistää ovikellon makupaloihin. - vaatii paljon harjoittelua.
Vastahakoinen oppiminen
Koiran käyttäytyessä väärin koira saa epämiellyttävän palautteen (PetCorrector, sitruunasuihke, vesisuihke) tai siltä otetaan koiran haluama asia pois (omistaja poistuu koiran luota). Kun koira korjaa toiminnan koira saa positiivista palautetta - koira alkaa toimia toivotulla tavalla
Sammuttaminen
Toimii vain sitkeän ahkeralla toiminnalla. Esimerkiksi huomiota hakeva koira ei saa koskaan saada huomiota haukkumalla. Hankalaa, koska omistajan tahatonkin ja negatiivinenkin huomio (kielto) koiran huomionhakuyrityksiin vahvistaa käytöstä.
Toisilta koirilta opittua käytöstä?
Pentukoirat imitoivat usein vanhempia koiria. Niinpä huonotkin tavat voivat 'tarttua'. Perheessämme porukan vanhin koira, salukityttö on nuoruusaikanaan aikanaan opetettu ilmaisemaan kännykkäni sointi. Tämä oli kohtuu helppoa sillä silloinen soittoääni sai koiran ulvahtelemaan - kokoonkutsuntaulvontaa. Sittemmin tapa on siirtynyt aina seuraavalle ja seuraavalle koiralle. Eli yhden opetettuani kaikki koirat ovat oppineet kännykkäni ilmaisun vanhemmalta koiralta. Ja jos en ole kotona tai vastaa kännykkään noin 4 soinnin jälkeen aloittaa ensimmäinen ja sen jälkeen siihen liittyvät muutkin. Ja todellakin se on sitten vain minun kännykkäni - ei esimerkiksi puolison, jonka soiton ne ilmaisevat - ja vaikka vaihtaisin soittoääntä. Ja kun ilmestyn paikalle ja sanon kiitos, ilmaisu loppuu siihen.
Mutta on parempi olla unohtamatta kännykkää kotiin koirien kanssa - naapuritkin kuulevat sitten hyvin selvästi, jos se soi.
Samalla tavoin koirat oppivat varsinkin pentuna isommilta koirilta haukkumista.
Huomionhakuhaukkuminen
Huomionhakuhaukkuminen kiinni ollessa
On olemassa koiria, jotka haukkuvat kun ne jätetään kiinni (esimerkiksi agilitykentän laidalle omistajan mennessä rataantutustu- maan). Tällöin koira pyrkii haukkumisella saamaan omistajan takaisin. Koiraa koulutettaessa kannattaa muistaa, että koiran toimin- nalla on aina päämäärä (saada omistaja takaisin). Päästessään päämääräänsä eli saa omistajan huomion haukkumisella koira uskoo toimivansa
oikein ja käyttäytyy vastaisuudessakin niin. Tässä huomio on omistajan paluu koiran luo, kielto, katse, toruminen. Koiran oppimiselle myös viettitaso (eli koiran viretaso) on olennainen -
liian kovassa vietissä (=kierroksilla) koira ei kykene enää parhaalla tavalla oppimaan.Koira jätetään kiinni.
Harjoituksena koiran vaientamiseksi toimii seuraava harjoitus: Omistaja kävelee haukkuvasta koirasta poispäin niin kauan kunnes koira hiljenee. Samalla sekunnilla kun koira hiljenee, omistaja pysähtyy. Mikäli koira on hiljaa hän kääntyy ja alkaa kävellä koiraa kohti samalla kehuen. Mikäli (lue kun) koira aloittaa uudelleen haukkumisen omistaja kääntyy kunnes koira on taas hiljaa. Samaa toistetaan kunnes omistaja on päässyt aivan koiran luo. Tämä toimii paremmin kuin mikään kielto. Koira oppii saamaan omistajan luokseen olemalla hiljaa.
Komentelijahaukkuja joka kiinniollessaan haukkuu vieressä olevalle omistajalleen saadakseen tämän puuhaamaan kanssaan toimi- taan samoin - koiran luota poistutaan, jos koira haukkuu - palataan kun on hiljaa.
Jatkuva pilputtaminen - heikko hermorakenne vai huomionhakemista?
On olemassa koiria, joiden huono hermorakenne estää niitä rauhoittumasta tilanteissa, joissa ei tapahdu mitään ja tällöin ne jatku- vasti vinkuvat eli piippaavat, pilputtavat. Valitettavasti
Tämä tulee erottaa huomionhakuvinkumisesta, joka on joidenkin varsinkin vilkkaiden, perusäänekkäiden, innokkaiden koirien 'vitsaus'. Huomionhakuvinkumisessa koira hakee huomiota omistajaltaan. Tämä loppuu kun omistaja ei enää anna koiralle huomiota noissa tilateissa esim. silitä, katso, juttele, nosta syliin.
Autoille, mopoille, pyöräilijöille, lenkkeilijöille haukkuva koira
Koira, joka haukkuu yrittäen päästä kohteen perään tekee tätä yleensä saalisvietin pohjalta. Haukkuminen loppuu, kun koiran jahtaaminen saadaan kuriin (=koira ei enää halua saaliin perään). Tähän auttaa mm. PetCorrector, suihkepullo (mikäli koira kytket- tynä) tai kaukosäädettävä sitruunapanta (kytkettynä tai vapaana). Käytöksen kokonaan karsiminen tosin on hankalaa, koska to- iminta itsessään on koiraa palkitsevaa. Koira haukkuu - kohde menee pois. Koira on mielestään voittaja.
Koira, joka yrittää päästä pois (perääntyy kohteesta) haukkuu, koska pelkää. Tällaisen koiran haukkumisen lopettamiseksi tulee koira totuttaa
Koira, joka haukkuu vieraille ihmisille kotona ja/tai kadulla
Koira voi haukkua vieraille ihmisille, koska puolustaa omaa aluettaan, puolustaa omistajaansa, puolustaa pentua tai pelkää vieraita ihmisiä.
Vieraita ihmisiä pelkäävän koiran käytöstä voidaan muokata harjoituksin, jos ongelma ei ole kovin paha. Sen sijaan yleistyneestä, hyvin voimakkaasta ihmiskammosta kärsivää koiraa on vaikeaa, toisinaan jopa mahdotonta, ”muuttaa” ihmisistä pitäväksi, hoidetti- inpa sitä kuinka tahansa. Tällainen koira haukkuu todella herkästi vieraille ihmisille. Käytösmuokkauksessa koira pyritään totut- tamaan mahdollisimman nopeasti yhteen uuteen ihmiseen kerrallaan. Aluksi valitaan avustajaksi koiraa vähiten pelottava ihmistyyppi – usein nainen, joka aluksi on kyykyssä ja katsoo koirasta poispäin ja jonka luo koiran annetaan kulkea kytkettynä. Avustaja tarjoaa koiralle jotakin hyvää. Tästä edetään niin että avustaja seisoo katsoen poispäin ja lopulta koiraa kohti. Myös makkararingeistä on apua eli ihmisiä ympärillä, jotka aluksi koiraan selin, kyykyssä, koira saa tulla ottamaan makkaraa. Yritetään siis muokata koiran mielikuvaa.
Koira voi myös haukkua suojellakseen omistajaansa. Tähän auttaa koiran tottelevaisuuden lisääminen.
Koira joka haukkuu toisille koirille kadulla
Koira, joka haukkuu toisille koirille pelkoaan käyttäytyy kohtaamistilanteessa hermostuneesti. Koiran haukku on melko korkeaa ja koiran elehdintä epävarmaa. Tällaista koiraa ei pitäisi pakottaa tervehtimään toisia koiria kytkettynä, sillä pelko ei poistu näin ja koira ei välitä vastapuolen eleistä ja saattaa joko itse pelkopurra tai käytöksellään saada toisen hurjistumaan.
Koira joka haukkuu toisille koirille dominanssihaukkua käyttäytyy kohtaamistilanteessa itsevarmasti. Koiran haukku on matalaa, koiran etujalat levällään. Yleisintä tämä haukkuminen on omalla alueella eli lähellä kotia. Sitruunapannasta tai PetCorrectorista on
Kotona louskuttava koira
Koira saattaa olla kierroksilla muutettuaan uuteen paikkaan ja haukkua siksi kaikille uusille äänille. Uuteen kotiin muuton alkuun kannattaa hankkia D.A.P. - koiran feromonihaihdutin. Yleensä koirat suhtautuvat muuttoon melko rauhallisesti varsinkin jos kyseessä on nuori koira. Vanhemmalla koiralla (asunut esim 6 vuotta samassa paikassa) muutto saattaa olla isompi henkinen prosessi ja vaatia enemmän totuttelua. Joka tapauksessa kannattaa yksinoloa harjoitella aluksi lyhyitä aikoja kerrallaan.
Koira joka haukkuu ikkunoissa vähentää yleensä haukkumista, kun omistaja sulkee verhot. Tätä vartiohaukkumistaharrastavalle koiralle suosittelen sitruunapantaa.
Koira joka haukkuu kaikille rasahduksille ja äänille omistajan ollessa poissa. Kyseessä on vartiohaukkuminen. Sitruunapannasta on apua samoin radion päälle jättämisestä, jotta muut, asunnon ulkopuoliset äänet vähenevät.
Eroahdistuskoira
Yksinjäämisen pelko eli eroahdistus on koirilla melko yleinen ja saattaa aiheuttaa ulvomista ja haukkumista. Ääni on korkeampi, saattaa sisältää ulvontaa ja erilaisia jaksoja - välillä pieniä taukoja. Eroahdistuksessa tulee ottaa oma koulutusohjelma käyttöön, jotta koira saadaan taas luottamaan siihen, että omistaja palaa kyllä. http://www.koirakoulukompassi.com/eroahdistus.html Kovasti metelöivälle koiralle kannattaa hankkia sitruunapanta, sillä koira lietsoo itseään haukkumalla. Samoin eroahdistuslääkitystä kannattaa vakavasti harkita.
Ahdistushaukku
Koira haukkuu ahdistustaan/ turhautumistaan. Tällainen koira haukkuu usein pihalla yksinollessaan joko tarhassa tai kettingissä.
Myös sisällä pitkiä aikoja yksin oleva koira voi haukkua tällaista haukkumista. Koiralle tulee järjestää tekemistä ja sen tulee saada olla ihmisten parissa voidakseen hyvin. Monilla metsästyskoirilla, joilla aktiviteetti rajoittuu metsästysaikaan esiintyy myös muita oireita kuten ihon nuolemista tassuista. Kyseessä on puhtaasti turhautuminen ja elämän vähävirikkeisyys. Tekemistä, lenkkeilyä, omistajan kanssa puuhastelua ja aivojumppaa lisäämällä turha louskutus loppuu ja koira voi paremmin.
Jäätelöauto ja palohälytin?
On olemassa ääniä, jotka helposti laukaisevat koirien kutsuhuudon eli ulvonnan. Näitä ovat mm. Kotijäätelöauton ääni ja palohälytin.
Tosin ääni kummassakin on sen verran ärsyttävä, että eipä siinä taida yksi ulvonta enää haitata? Tällaisten kohteiden laukaiseman ulvonnan saa pois kyseisen äänen poistamalla.
Autossa haukkuva koira
Koira voidaan laittaa autossa häkkiin (myös turvallisempaa matkustamista) ja peittää koiran näköyhteys ulos, jotta koira ei pääse lietsomaan itseään ja haukkumaan kaikelle ohikiitävälle. Sitruunapannasta ja Petcorrectorista apua.
Murinaa...
Murina voi olla murahtelua tai pidempikestoista murinaa.
Monet uskovat koiran pelkäävän muristessaan. Totta on, että koiraa voi aluksi pelottaa jokin tilanne. Pelätessään koira ensin hyvin selvästi ilmaisee pelkonsa ja yrittää päästä tilanteesta pois. Kun koira ei pääse pois eleet muuttuvat murinaksi, jolloin koira ei enää pelkää vaan päättää puolustautua. Aina koirat eivät tässä tilanteessa kuitenkaan pure vaan niiden luontainen puruesto estää pure- masta.
Murinaa koirat käyttävät myös asemansa korostamiseen.
Koulutusapuvälineistä haukkumisen poiskitkemiseksi:
Ilmapainesuihke, Pet Corrector. Tämä laite pitää suhisevan äänen, joka saa koiran lopettamaan ei-toivotun käytöksen tehokkaasti.
Laite on erittäin kätevä apu koiran kouluttamiseen mm. autossa haukkumisesta pois.
Kemi-Tornion yhteyshenkilö esittäytyy
Lumiset terkut täältä Simosta! Olen Anna Miettunen, iältäni 28-vuotias onnellinen doggiomistaja. Aina olen pitänyt suurista koirista, mutta ensimmäinen kun- non kosketus doggiin tapahtui kuninkuusraveissa useampi vuosi sitten, kun eteläsuomalainen kaverini oli ottanut mukaansa ylvään doggiuroonsa, jonka mutkaton kiintymys ihmisiin ja suuri tietoisuus omasta komeudestaan valloitti sydämeni. Kun nyt kohta pari vuotta sitten, olimme ottamassa mieheni kanssa sisäkoiraa, oli minun rotuvalintani selvä, eikä mie- henikään suuremmin vastustellut.
Niin meille tuli doggipoika Aslan, jonka kanssa
olemme käyneet näyttelyissä ja maalla asuessamme
suurin ilomme on nauttia perheen yhteisistä metsälenkeistä.
Aslanin jalkavamma peruutti aikeemme tokoilemaan ihan kurssille asti, mutta ehkä me vielä tässä jonain päivänä senkin toteutamme :) Toisen dogin hankinta on ollut kuuma puheenaihe, joten ehkä saamme Aslanille vielä lajitoverin perheeseemme.
Kotona meillä on myös ulkokoira Tytti (jämtlanninpystykorva).
Perheeseemme kuuluvat mieheni Jari, esikoisemme Pihla 1v ja keväällä pitäisi Pihlalle syntyä sisa- rus.
STD ry. pohjois-suomen aluejaoston jäsen olen ollut nyt vuoden päivät ja tänä syksynä otin vastaan haasteen toimia Kemi-Tornio alueen paikallistoiminnan vetäjänä.
Alueemme on aika laaja matkallisesti, mutta yritetään järjestää tapaamisia vähän vuorotellen joka paikkaan (Simo-Kemi-Tornio), jotta olisi tasapuolista kaikille ja minulle saa esittää niin aika- kuin paikka toiveita ja toiveita siitä, mitä haluaisitte tehdä porukassa doggiemme kanssa. Meillä on viestiketju Facebookissa, jossa sovimme tapaamisista, mutta jos ei ole siellä profiilia niin toki tie- toa saa myös tanskandoggi.takaisin fooru-
milta Kemi-Tornion dogit aiheen alta :) Innolla yhteisiä tapaamisia odottaen...
Tapaamisissa voi unohtaa arjen kiireet ja nauttia koirien yhdessäolosta sekä saada
"vertaistukea" koiran ongelmiin, joka voi
joskus olla paikallaan näinkin ihanasta rodu-
RAKENNERISTIKKO
11
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
1 Koiran naama eli?
2 Ei toivottu askellaji
3 Tästä mitataan koiran korkeus
4 Toivottava musta alue keltaisen ja tiikerijuovaiset dogin päässä 5 Ei tassu vaan..?
6 Selän ja lantion välissä 7 Takajalassa tassusta ylöspäin 8 Rintakehä englanniksi
9 Ainoa osa koirasta, jonka leikkely on toivottavaa ;) 10 Nenä eli
11 Selvästi erottuva pään osa?
Mikä on vuosikokous?
Alu ejao st o n vu o sikoko u s pid et ään vuo sit t ain en n en m aalisku u n 15 p äivää ja siin ä käsit ellään seu raavat asiat :
1. Alu ejao st o n pu h een jo h t aja t ai varapuh een jo h t aja avaa koko u k- sen
2. Tod et aan koko uksen p äät ö svalt aisu us 3. Järjest äyt ym in en : valit aan ko ko u kselle
- pu h een jo h t aja - sih t eeri
- 2 p öyt äkirjan t arkast ajaa - 2 ään t en laskijaa 4. Vah vist et aan t yö järjest ys
5. Esit et ään ed ellisen vu od en t o im in t akert o m u s
6. Esit et ään ed ellisen vu od en t ilikert o m u s
- päät et ään t ili- ja vast u u vap au d en esit t äm isest ä STD ry:lle 7. Esit et ään t ulevan vu o d en t o im in t asuu n n it elm a ja b u d jet t i 8. Toim it et aan erikseen p u h eenjo h t ajan, jo h t oku n nan jäsent en
sekä halu t t aessa varajäsen t en vaalit
9. Valit aan kaksi (2) t ilin t arkast ajaa sekä h eille varam ieh et 10. Käsit ellään m uu t asialist an m ukaiset asiat
- vu o siko kou sasiat o n ilm o it et t ava kirjallisest i alu ejao st o n jo h t o - ku n nalle 15.1. m en nessä
11. Mu u t esille t ulevat asiat
- asio ist a vo idaan kesku st ella, m u t t a ko ko uksella ei päät ö svalt aa t äm än ko h dan asio ist a
Päät ö kset vu o siko ko u ksissa t eh d ään yksin kert aisella ään t en en em - m ist ö llä. Ään t en jakaan t u essa t asan , rat kaisee ko kou ksen pu h een - jo h t ajan kan t a. Su ljet u ssa lipp u ään est yksessä ään t en m en nessä t a-
san , rat kaisee arp a.
Lisäksi Po hjo is-Su om en alu ejao st o p alkit see jäsen t en sä om ist u k- sessa o levat ko irat , jo t ka ovat saavu t t aneet ja jo ille o n vah vist et t u
Su o m en m u o t o valion t ai Kan sain välisen m u o t o valio n arvo . Vu o siko ko u ksessa palkit aan m yö s vu o den Po hjan t äh t i-kilp ailu n
vo it t ajat sekä jaet aan Hu n d o Jakt Sixt en Thyn in kiert o p alkin t o .
Yleistä koiran ruuansulatuksesta
Koira on ruuansulatusfysiologialtaan lihansyöjä ja suden jälkeläinen. Sen elimistö on sopeutunut käyttämään ravinnokseen eläin- peräistä ravintoa. Koira on tehokas rasvan ja eläinproteiinin hyväksikäyttäjä, mutta kuitenkin ruokavalioltaan hyvinkin joustava.
Koiralla sanotaan olevan kaikkiruokaisen piirteitä ja tämä onkin mahdollistanut sen hyvän sopeutumisen "ihmisen pöydännurkalla elämiseen". Kuitenkaan koiran ruokintaa ei voi lähestyä samalta viivalta kuin ihmisen, sillä koiran ruuansulatusfysiologiassa on ratkaisevia eroja ihmiseen verrattuna.
Koiran ruuansulatuskanava on todella lyhyt: vain viisinkertainen verrattuna sen ruumiin pituuteen. Sekaravintoa luonnollisesti syövillä eläimillä ruuansulatuskanavan pituus on jopa 14 kertainen ruumiin pituuteen nähden. Myös koiran hampaisto on erikois- tunut repimiseen ja siltä puuttuu kokonaan jauhamiseen tarkoitetut poskihampaat. Koira ei pysty käyttämään kuitua tehokkaasti hyväkseen sillä paksusuoli on kovin lyhyt eikä koiran ruuansulatuselimistö käytä ravintoaineita kovin tarkasti hyödykseen. Koiran ruokinta pitääkin sopeuttaa niin, että tarjottava dieetti ottaa koiran ruuansulatuksen erikoispiirteet huomioon.
Vitamiinit
Vitamiinit jaotellaan rasva- ja vesiliukoisiin. Vesiliukoisia ovat C- vitamiini ja B-ryhmän vitamiinit. C-vitamiinia koira valmistaa itse ja sen saannista ruuassa ei tarvitse huolehtia. Vesiliukoisia vitamiineja koiran elimistö ei varastoi ja niiden tarve on päivittäistä.
Rasvaliukoisia vitamiineja ovat A,D,E, ja K vitamiinit. Myös K-vitamiini valmistuu koiran omissa kudoksissa ja sen määrästä ruuassa ei tarvitse huolehtia. Rasvaliukoiset vitamiinit varastoituvat elimistön rasvakudoksiin.
B-vitamiinien puutokset ovat koirilla harvinaisia ja ja oluthiiva (panimohiiva) on hyvä B-vitamiinien lähde. B-Vitamiineista on hyvä muistaa, että kuumennus tuhoaa niitä. Tämä seikka on teollisissa koiranruuissa otettu huomioon ja B-vitamiinia on tarvittava määrä jäljellä valmissa tuotteessa.
A-Vitamiini on tärkeä mm. näkökyvylle ja ihon terveydelle. Se imeytyy suolistosta rasvojen kanssa ja varastoituu maksaan. D- vitamiini on välttämätön normaalille luun kehitykselle ja kalsiumin ja fosforin aineenvaihdunnalle ja sen ruokinnallinen tarvee riip- puu Ca- ja P- tasoista ruuassa.E-Vitamiini puolestaan estää muun muassa solukalvojen vioittumista ja toimii luonnollisena antiok- sidanttina. Sen puutos aiheuttaa esimerkiksi lihasrappeumaa ja hedelmällisyyshäiriöitä.
Koska rasvaliukoiset vitamiinit varastoituvat elimistöön, on vaarana niiden yliannostus. Kuitenkin tutkimuksissa on todettu, että kymmenkertaisetkaan yliannokset eivät ole aiheuttaneet mitään häiriötä koirille. Koirien rasvaluikoisten vitamiinien yliannostukset ovat harvinaisia, mutta niin myös ovat niiden puutosoireet
Kalsium ja fosfori
Koirat ravitsemuksen keskeisimmät kivennäiset ovat kalsium (Ca) ja Fosfori (P) ja niiden kiinteän vuorovaikutuksen takia niitä tarkastellaan yhdessä. Ca ja P ovat luuston ja hampaiden tärkeimmät rakennusaineet ja lisäksi kalsium on mukana mm. hermo- impulssien kulussa.
Kalsiumin imeytyminen vaikuttaa ratkaisevasti sen saantiin ja imeytyvyys voi vaihdella lähes 0-90%. Sääntönä on, että kun kalsi- umin määrä dieetissä laskee hyväksikäyttö paranee, ja sama toisinpäin. Kasvien kalsium ja fosfori ovat huonommin koiralle käyt- tökelposia kuin eläinperäisten tuotteiden, tämä johtuu kasvien
sisältämästä fytaatista, joka sitoo kivennäisiä ja estää näiden imeytymisen. Lihassa (kana, nauta, sika, kala) on paljon fos- foria ja luujauhossa puolestaan kalkkia.
Kalsiumvajaus syntyy tavallisesti kasvavalla koiralla, kun sitä
ruokitaan ruuantähteillä. Tästä voi olla seurauksena vakavia
luuston kehityshäiriöitä: selkäranka vääristyy, raajojen pitkät
Kesän muistoja… :)
Huumori: Miksi ottaisin koiran?
Koira oikein valittuna ja koulutettuna on paras kaverisi. Se on juuri se, joka hyväksyy sinut sellaisena kuin olet. Se on se, joka vie sinut lenkille, alentaa verenpainettasi, parantaa sosiaalista elämääsi. Se on juuri se, joka sotkee lattiasi kuralla, hiekalla ja karvoilla, vaatteesi karvoilla, joskus kuolalla ja tassuprinteillä, keittiösi
vesikupista loiskutetulla vedellä ja ruualla - se joka opettaa sinulle ettei se nyt oikeasti olekaan niin vakavaa.
Koirasi on se, joka kuuntelee sinua ja jättää kertomatta nolot tilanteesi muille. Se, joka olemuksellaan lohdut- taa sinua. Koirasi on se, joka saattaa uudistaa sohvakalustosi, nopeuttaa uuden kännykän ostoa ja muutenkin
keventää kukkaroasi.
Koirasi on se, joka saa sinut usein hymyilemään ja joskus irvistämään. Se on juuri se, joka parantaa päivän ja joskus saa sinut miettimään sietokykysi rajoja. Se on se, joka ripulitaudissa juoksuttaa sinua yökaudet ulkona
ja saa sinut huolesta kankeaksi sairastuessaan.
Koirasi voi auttaa sinua laihtumaan mm. syömällä koko jäähtymään unohdetun joulukinkun ja oksentamalla sen sitten olohuoneen matolle vieraiden päivitellessä ja kauhistellessa - sinä sitten siivoat naama punaisena, mutta edelleen koiraasi rakastaen. Niin ja sinähän sitten juokset ulkona viemässä ripulista kärsivää koiraa
muiden nauttiessa makoilusta.
Koirasi on se, joka kehittää ongelmanratkaisukykyäsi, kun joudut lähtemään yhtäkkiä viikoksi työmatkalle Japaniin. Tai kun koirasi keksii kuinka ulko-ovet avataan, tai vaikkapa jääkaapin ovi.
Koirasi on se, joka saa sinut tuntemaan itsesi motorisesti lahjattomaksi tai muuten hölmöksi, kun pähkit
kuinka jokin asia koiralle koulutetaan. Koirasi siis saa sinut kehittymään ihmisenä.
Aluejaosto onnittelee hienoista tuloksista!
FI MVA ChicCarelia’s Delilah Om. Elina Karppinen ja kasvattaja
Ohj. Elina Karppinen TOKO:
Oulu 23.10.2010, Marko Puranen, Alo2 159,5 Kiiminki 8.10.2010 Allan Aula, Alo1 171
Oulu 29.8.2010 Heli Kelhälä, Alo2 141 Kiiminki 25.8.2010 Allan Aula, Alo3 123 Kemi 14.7.2010 Heli Kelhälä, Alo2 154,5
Hyvää Joulua ja
Onnellista Uutta Vuotta 2010!!!
Aluejaoston johtokunta
Jäseneksi liittyminen
Aluejaoston jäseneksi voit liittyä täyttämällä alla olevasta linkistä löytyvän lomakkeen (alareunassa aluejaoston jäsenhakemus) ja lähettämällä sen sivun alareunassa olevaan
osoitteeseen (joko postitse tai sähköpostitse):
Hakemus.doc Word-lomake, täytä ja tulosta tai Hakemus.pdf Pdf-lomake, vain tulostus.
Muista allekirjoittaa!
Jäsenmaksu 8e/ vuosi (sama hinta myös perhejäsenille)
Kun jäsenhakemuksesi on hyväksytty johtokunnan kokouksessa, lähetämme sinulle tilisiir- tolomakkeen jäsenmaksun maksamista varten. Käytä maksaessasi aina viitenumeroa.
Jos olet jo jäsen ja osoitteesi muuttuu, muista ilmoittaa siitä jotta Apollosi löytävät perille!
JÄSENSIHTEERI
Hanna Luoto
Kuusipiha 1 92120 RAAHE
040-5674796
hanna.luoto@kotinet.com
