• Ei tuloksia

Nuorena vitsa väännettävä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Nuorena vitsa väännettävä"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Nuorena vitsa väännettävä

Karita Mård-Miettinen

Kieli- ja kulttuuritietoisuuden kehittämisestä ja kielenopetuksen varhentamisesta on keskusteltu paljon viime vuosikymmeninä Euroopassa. Varhaisia kokemuksia useista kielistä ja kulttuureista pidetään tärkeinä ja niiden tarjoamiseen on laadittu useita EU-tason suosituksia ja tavoitteita, joiden avulla jäsenmaita kannustetaan kehittämään varhaiskasvatustaan ja koulutustaan. Näihin suosituksiin ja tavoitteisiin sisältyy olennaisesti tietoisuuden lisääminen siitä, että monikielisyys ja monikulttuurisuus ovat nykylasten arkipäivää, jolloin myös päivähoidon ja koulun oletetaan yksikielisyyskasvatuksen sijaan harjoittavan monikielisyyttä ja monikulttuurisuutta tukevaa toimintaa. Tällainen toiminta pohjaa elinikäisen kielenoppimisen ajatukseen, jossa keskiössä ovat jatkuva, kokonaisvaltainen ja kokemuksellinen oppiminen sekä oppimaan oppimisen taidot eikä niinkään jonkin yksittäisen kielen koko systeemin haltuun ottaminen.

Elinikäisen kielenoppimisen ja -opetuksen haasteisiin ja mahdollisuuksiin pureuduttiin myös Kieliverkoston opettajankoulutuksen teemavuoden Kieliparlamentissa keväällä 2012. Parlamenttiin kutsuttiin osallistujia koko elinikäisen kielenopetuksen kaarelta varhaiskasvatuksesta työelämään ja vapaaseen sivistystyöhön pohtimaan elinikäistä oppimista oppijan, opettajan ja opettajankoulutuksen näkökulmista. Keskusteluista työstettiin sähköinen kannanotto Elinikäisen kielenoppimisen avaimet, jonka erityinen kohderyhmä ovat opettajat, opettajankouluttajat ja opettajaopiskelijat. Kieliparlamentin alustukset sekä kannanotto ovat ladattavissa Kieliverkoston portaalista Tapahtumat-sivulta.

Samaa elinikäisen kielenoppimisen teemaa valotetaan tässäkin varhaisen kielenoppimisen ja -opetuksen teemanumerossa. Numerossa keskitytään erityisesti elinikäisen kielenoppimisen alkutaipaleeseen ennen kouluikää. Artikkelit käsittelevät sekä äidinkieltä ja kulttuuria että vieraita kieliä ja kulttuureja. Näkökulmat vaihtelevat yksikielisestä yksilöstä kaksi- ja monikieliseen yksilöön. Teemanumeron pääpaino on institutionaalisessa kielikasvatuksessa, joka tapahtuu päiväkodissa ennen kouluikää. Mukana on myös artikkeleita, joissa tarkastellaan alakouluikäisten oppilaiden äidinkielen ja vieraiden kielten ja kulttuurien oppimista ja opettamista. Numeroon on koottu eri näkökulmia varhaiseen kielenoppimiseen ja -opetukseen.

Näkemyksiään ja kokemuksiaan kertovat niin oppijat, kasvattajat ja vanhemmat kuin tutkijatkin.

Varhaisen kielenoppimisen ja -opetuksen teemanumeron myötä Kieliverkosto toivottaa kaikille lukijoille aurinkoista kesää!

Powered by TCPDF (www.tcpdf.org)

1 / 1

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Osan lopuksi Esa Jokinen ja Natalia Luoma-Keturi kirjoittavat työelämän ja yksilön tarpeiden kohtaamisesta postmodernissa yhteiskunnassa ja arvioivat kou- lutuksen merkitystä

Kuvaamme tässä artikkelissa, mitä jatkuvan oppimisen uudistus edellyttää eri näkökulmista, jotta työelämän osaamisen kehittämisen tarpeet ja korkeakoulujen tarjonta ja

Sitomalla oppilaan suoritus niihin kyselyllä selvitet- täviin uskomusrakenteisiin, jotka ohjaavat hänen toimintaansa, ja käyttämällä tehtäviä, jotka ammentavat koulussa

Kenneth Wain (2004) näkee elinikäisen oppimi- sen ideologiassa ja käytänteissä modernin hal- linnan apparaatin, Panopticonin, joka kohdistuu yksilöihin ja heidän toimintaansa.

Ropo käsittelee opetussuunnitelman ja elinikäisen oppimisen välisiä kytkentöjä.. Elinikäinen oppiminen voidaan nähdä (1)

Samoin jos satunnainen oppiminen on infor- maalisen oppimisen alakäsite, mitä sitten ovat formaalisen ja nonformaalisen oppimisen ala- käsitteet.. Tuntuisi loogiselta,

Humanistisen psykologian perinteessä koke- muksellisen oppimisen menetelmät ovat pitkälti johdetut ihmisen "perusluonnetta" koskevasta nä- kemyksestä: niiden on

mä oppimisen perustavanlaatuinen sisäinen ristiriita merkitsee, että oppijat ovat aina yh­. täältä tietoisia subjekteja, toisaalta