KIRJALLISUUTTA
M
onessa keskustelussa on ollut esil- lä uuden suomenkielisen biblio- metriikan oppikirjan tarve. Siksi on hyvä uutinen, että VTT Maria Forsman on tarttunut tähän aiheeseen. Moti- voijana työlle on ollut päivälehdissä käyty tie- depoliittinen keskustelu ja hyvänä tukena kirjoittamiselle tekijän omat kokemukset alan tutkijana ja opettajana. VTT Forsman määrit- telee bibliometriikan julkaisujen tilastolliseksi analysoinniksi, julkaisujen mittaamiseksi, joka 2010-luvulla on laajentunut altmetriikan myö- tä tiedon jakamisen tutkimiseen.Teoksen otsikko kertoo kirjan sisällön pai- nottumisesta tieteen mittaamiseen ja tutkimuk- sen arviointiin. Sen aihepiirejä ovat tieteelliset julkaisut, bibliometriikan historia, käsitteet, me- netelmät ja tulkitsijat, käyttö tutkimuksen ar- vioinnissa sekä uudet tuulet bibliometrisessä tutkimuksessa. Tutkimustiedon leviämisen his- toria etenee mesopotamialaisista savitauluista kirjapainotaidon keksimisen kautta tieteellisten
aikakauslehtien syntyyn sekä edelleen ensim- mäisiin viittausindekseihin ja -tietokantoihin.
Esillä on monipuolisesti kansainvälinen ja suo- malainen bibliometrinen tutkimus ja sen sovel- taminen tutkimushallinnossa. Tekijä pohtii lisäksi tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta, jonka osoittaminen asettaa uusia haasteita tut- kimuksen arvioinnille. Tieteellisten kirjastojen rooli on teoksessa vahvasti esillä. Taustana on yliopistokirjastojen jo tällä hetkellä merkittävä, jatkossa ehkä vielä vahvistuva rooli tutkimuk- sen tieteellisen ja yhteiskunnallisen vaikutta- vuuden arvioinnissa.
Teosta voi kiittää ajankohtaisesta tiedosta.
Yliopistojen kansainvälisiä vertailuja tekevien verkkopalvelujen esittelyssä esimerkit koskevat kuluvaa vuotta. Teoksessa esitellään myös vii- me vuosina tutkijoille avautuneet näkyvyyspal- velut, jotka varmistavat kirjoittajien ja heidän tekstiensä yhteyden mm. erilaisissa tutkimuk- sen verkkopalveluissa. Uusia aihepiirejä ovat myös mm. h-indeksi, Leidenin manifesti ja Terttu Kortelainen
Bibliometriikan oppikirja
Forsman, Maria: Julkaisut ja tieteen mittaaminen. Bibliometriikan käännekohtia. Enostone- kustannus 2016.
Terttu Kortelainen, Informaatiotutkimus, Humanistinen tiedekunta, Oulun yliopisto, terttu.kortelainen@oulu.fi
72 Kortelainen: Bibliometriikan... Informaatiotutkimus 35 (4), 2016
altmetriikka, jolla voi olla tehtävänsä yhteiskun- nallisen vaikuttavuuden tarkastelussa.
Kirjoittaja joutuu – tai pääsee – tekemään va- lintoja, joilla erityisesti suomenkielisessä teks- tissä on merkitystä myös terminologian vakiintumisen kannalta. Tässä teoksessa on va- littu sanamuoto vaikuttavuuskerroin viittaus- kertoimen asemesta ja bibliometriikka joskus esiintyneen bibliometrian asemesta sekä infor- metriikka-käsitteen sijaan, jonka mm. Björne- born ja Ingwersen (2004) määrittelevät laajem- maksi käsitteeksi. Bibliometriikka on kuitenkin sitä tunnetumpi ja käytetympi termi ja valinta on siksi perusteltu. Altmetrisestä tutkimukses- ta ei ole toistaiseksi paljon kirjoitettu suomeksi ja altmetriikka on hyvä vastine englanninkieli- selle altmetrics -termille. Bibliometrisista indi- kaattoreista teokseen on sisällytetty vuosikym- meniä käytetty vaikuttavuuskerroin ja uusi mutta maassamme erittäin keskeinen julkaisufooru- miluokitus. Kokonaiskuva on saatu selkeäm- mäksi jättämällä ulkopuolelle joitakin uudempia indikaattoreita, joiden käyttö toistaiseksi on ol- lut edellisiä selvästi vähäisempää.Julkaisut ja tieteen mittaaminentuo hyvin esiin sekä biblio- metrisen tutkimuksen mahdollisuuksia että kriit- tisiä näkemyksiä ja aineistojen ongelmia.
Alan tutkimus on entuudestaan moninaista, mutta viime vuosina kehitys on vienyt edelleen uudentyyppisten aineistojen ja menetelmien pii- riin, yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tarkas- teluun ja altmetriikkaan. Tätä moninaisuutta kuvataan 183-sivuisessa oppikirjassa kiitettä- vässä määrin. Erilaisia aineistoja ja analyyseja tarjoavat verkkopalvelut ovat kansainvälisiä, mutta niiden soveltamista kuvataan suomalai- sesta näkökulmasta kotimaisin esimerkein. Teos tarjoaa bibliometristä tutkimuskenttää tunte- mattomalle lukijalle helposti lähestyttävän läh- tökohdan aiheeseen tutustumista varten ja lähdeluettelon, jonka perusteella tietämystä pää- see syventämään. Teoksen käyttöä oppikirjana tukee lisäksi visualisointiosuus, jossa esitellään paitsi taulukoita ja diagrammeja myös Leidenin yliopiston VOSviewer. Kirjan lopussa kokonais- kuvan hahmottamista auttavat bibliometriikan kehityksen virstanpylväät ja sanasto.
